En edes tiennyt, että tuommoisiakin joku tekee? Omista kirjoista vain ehkä puolet on tuossa varsinaisessa kirjahyllyssä, loput on sitten säilytyslaatikoissa ja ylimääräisissä kenkälaatikoissa minne ikinä olenkin saanut ne mahtumaan, ei noista IMO mitään kovin mielenkiintoista videota saisi aikaan.
@@P.Joosef Meikäläisen 25m2 yksiöstä on jo about puolet näkynyt näiden Q&A-videoiden taustalla. Sen toisen puoliskon näkisi sitten kun kääntäisi kameran ympäri :D
Tuo flaksin käyminen lihaksillahan ei ole ihan suoraviivainen asia. Jos lihaksikkaista miehistä pitäviä naisia on enemmän kuin lihaksikkaita miehiä, niin silloin lihaksikkuus on periaatteessa etu, vaikka näitä naisia olisi kokonaisuutena vähän. Siis jos vaikka 5 % naisista pitää lihaksikkaista miehistä ja 95 % ei pidä, mutta lihaksikkaita miehiä on 1 % miehistä, niin silloinhan kiinnostuneita on 5 kertaa enemmän kuin kiinnostuksen kohteita.
Muistan kun tuolta yhdeltä striimeri bodarilta kysyttiin podcastissa että auttaako isot lihakset saamaan helpommin naista baarista niin se vastas että 95% prosenttia naisista ei välitä lihaksista yhtään, mutta se 5% joko välittää tai on aivan hulluna niihin. Joten jos yökerhossa on 300 ihmistä niin sieltä aina muutamia sellaisia löytyy ja aika harvoin yksin baarista poistuu vaikka naama ei mikään tom cruise olekkaan.
"Haittaako jos ei koskaan treenaa jalkoja" tiedä häntä, koskee jokaista korkeantason kädenvääntäjää jotka pumppailee vain yläkroppaa ja hyvinhän nuo kävelee
Juu kyllä siihen saliin liittyy se läsnä oleva "kilpailu" toisten urosten kanssa. Pitäähän sitä olla vahvin, nopein ja hyvä kuntoisin. Sitten on tietenki myös se terveyspuoli: mielen ja ruumiin on oltava kunnossa.
Hyvää juttua. Tuli noista cheattipäivistä semmonen mieleen että onko ihmiset mieleltään oikeasti niin heikkoja että tarvii tommosen päivän kerran viikossa? Aika usein on ku pitää herkutella.
Suoranaisille CHEATTIpäivillehän ei MELKEIN koskaan ole ns. fysiologista tarvetta, vaan valtaosan ajasta tarve on lähinnä psykologinen (joka toki on myös erittäin merkittävä tekijä KAIKESSA ihmisen toiminnassa). Eikä siinä ole IMO mitään vikaa, että tiedostaa cheattimättämisen tuovan takapakkia rasvanpolttoon ja silti päättää sen cheattimätön vetää. Ongelmana on enemmänkin tämä toiveajattelu / itsekusetus, että toistellaan jotain mantraa siitä, että "ei yhdessä päivässä voi mitään rasvaa vielä kertyä" tai että "se 10 000 kcal challenge vain kiihdyttää aineenvaihduntaa ja TEHOSTAA rasvanpolttoa" tjsp. Eli uskotellaan itselle, että cheattipäivistä ei ole oikeasti mitään haittaa rasvanpoltolle ja dieetin etenemiselle, vaikka todellisuudessa cheattipäivät voivat jopa nollata koko viikon kalorivajeen (ja sitä kautta rasvanpolton) täysin. Tuo siis pitää tiedostaa, jotta voi sitten omakohtaisesti arvioida, onko se cheattipäivä hintansa (esim. koko viikon rasvanpolton nollaus) arvoista. Ihan hyvin monessa tilanteessa voi olla, mutta useimmiten ei (jos tavoitteena on oikeasti dieetata ja polttaa rasvaa). Esimerkiksi kerran kuukaudessa voi cheattipäivällä nollata yhden dieettiviikon tulokset, ja silti dieetti etenee 3/4 tahtia (koska kolmen dieettiviikon tulokset neljästä on vielä jäljellä).
10:21 Sanoisitko siis DC Trainingiin kuuluvilla venytyksillä olevan lähestulkoon 0 hyötyä lihaskalvojen venytyksen suhteen? Monet niihin vaikuttaa uskovan. Itse teen ajoittain, lähinnä siks että esim. latsien/selän venytys roikkumalla tuntuu ihan hyvältä jos samassa treenissä tehnyt raskaita vetoja.
DC Extreme Stretchithän tukee suoraan venytysvälitteistä hypertrofiaa, joka on täysin todennettu ilmiö, mutta lihaskalvojen venymisen kanssa sillä ei näyttäisi olevan mitään tekemistä. Danten spekuloinnit lihaskalvojen venytyksestä 2000-luvun alussa menee tähän melko tyypilliseen toimivan brosciencen kategoriaan, jossa bodarit on jo vuosikausia tehneet oikeasti toimivia juttuja, mutta ovat arvailleet toimintamekanismit väärin.
Onko lihaskasvun kannalta mitään suoraa haittaa tai hyötyä tehdä joka toisto stopilla esimerkiksi aina mahd lähellä venytystä, kyykky pohjassa stoppi, dippi pohjassa stoppi. Tai turvallisuushyötyjä? koska kuormat laskee ja suunnan vaihdoksessa enemmän kontrollia
Tulisi aika lyhyt video, koska en tiedä aiheesta melkein mitään. Toki voisin yrittää tutkia/lukea aiheesta, mutta koska esim. omakohtaista kokemusta ei ole, jäisi ihan puhtaasti teoreettiseksi tutkimusten toisteluksi moinen video. Itse olen tyytyväinen, että en ole vieläkään joutunut (41v iästä huolimatta) korvaushoitokelkkaan lähteä - olen pelännyt neuloja aivan hysteerisesti pienestä saakka.
@@Hulkkinykyään korvaushoidossa voidaan antaa geeliä, joka käsittääkseni on toimivan sellaiselle, joka ei ole roinannut ollenkaan, vaan ne tasot on iän takia laskenut.
Periaatteessahan paljon ykköstyypin lihassoluja omaava yksilö jää potentiaaliselta lihasmassaltaan pienemmäksi kuin paljon nopeita lihassoluja omaava yksilö. Aerobisesti energiaa tuottavat hitaat lihassolut eivät yksinkertaisesti vaan voin kasvaa yhtä isoiksi. Mutta lihassolujakaumassa on varsin paljon eroja toki yksilöiden mutta myös lihasten välillä. Esim yksi erityisen paljon hitaita lihassoluja sisältävä lihas on leveä kantalihas (soleus), joka ei tästä syystä useimmilla valtavasti kasva treenaamalla. Sen sijaan kaksoiskantalihas (gastrocnemius) sisältää aika tasaisesti kumpaakin tyyppiä, ja sillä on ihan tavanomainen kasvupotentiaali (tosin useimmat treenaa tätä lihasta aivan väärin). Mutta aika huono tekosyy se on, jos joku väittää, että lihakset eivät kasva, koska on selkeästi niin paljon hitaita lihassoluja. Aika harva varmasti on siinä määrin niin dominoivasti tuota ykköstyyppiä, että massan kerryttäminen olisi erityisen haasteellista. Tärkeä huomio on juurikin tuo, että ei sen jakauman pitäisi kuitenkaan vaikuttaa valtavasti siihen miten treenataan. Ihan samalla tavalla ne lihassolut kasvavat, oli niiden tyyppi mikä tahansa. Hitaat lihassolut eivät tarvitse suuria toistoalueita, ei niitä tarvitse mitkään lihassolut. Ja täysin totta myös tuo, että enemmän ykköstyyppiä omaava henkilö pystyy samalla intensiteetillä pidempiin sarjoihin. Mutta sekin on enemmänkin ominaisuus, ei niinkään tekijä, jonka pitäisi jotenkin määritellä harjoittelua.
Mitä mieltä olet laitteilla vs. vapailla painoilla treenaamisesta? Nykyajan isot nimet somessa mm. Mike Israetel, Jeff Nipard ym. tuntuvat suosivan paljon laitteilla treenaamista niin natuille kuin ei-natuille. Johtuuko siitä että nykyään laitteita on paljon monipuolisemmin kuin ennen vai onko tuosta tullut ihan tutkimustietoa kumpi on tehokkaampi tapa treenata?
Laitteilla liikkeitä tehdessä on enemmän stabiliteettiä. Kun liikkeeseen liittyy vähemmän tarvetta koordinaatiolle (ja ei, tämä tarve ei poistu harjoittelemalla vapaapainoliikettä paljon), pystyt silloin rekrytoimaan enemmän lihassoluja, jotka ovat juurikin näitä suuremman kasvupotentiaalin omaavia korkean ärsytyskynnyksen lihassoluja. Ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Enemmän hypertrofiaa. Lisäksi joitain liikkeitä on lisäksi hyvin vaikea/mahdoton/epäkäytännöllistä tehdä vapailla painoilla, ja aika harva vapaapainoliike on myöskään korvaamaton siinä mielessä, etteikö hyvää laitevariaatiota löytyisi. Jos pitäisi valita treenaanko loppuelämän laitteilla vai vapailla painoilla, minulle ainakin valinta olisi todella helppo. Ja ei, en tällä kommentillani väitä, etteikö vapailla painoilla voisi saada aikaan erinomaisia tuloksia. Maksimaalisia tuloksia niillä kyllä on miltei mahdoton saada.
Voisko saada nykysestä priorisaatio vuorottelu ohjelmista jotain wrapuppia. Kiinnostelis toden teolla kuinka oot sen toteuttanut liikkeiden ja sarja määrien osalta.
No siis jalkapriorisaation neljästä erilaisesta treenistä olen tehnyt parin vikan vuoden aikana ÖöLOGit (176,177,178,180). Yläkroppapriorisaation (golf-kyynärpääversiosta) on pari treeniä myös kuvattuna, ÖöLOGit 181-182. Noista pitäisi jo saada ihan hyvä kokonaiskuva. Sarjamääräthän puolestaan on täysin yksilöllisiä ja lihasryhmäkohtaisia, koska pointtina on ylittää oma lihasryhmäkohtainen MEV priorisoitavien lihasten osalta, ja ylläpitovolyymi MV ei-priorisoitavien lihasten osalta. Mutta toki siis tuollainen puhuva pää -video noiden ohjelmien toteutuksesta on ihan mahdollista tehdä.
Q&A: Kysymys koskee lihasmassan ylläpitoon tarvittavan ärsykkeen määrää. Aika yleisesti on tiedossa, että lihasmassan ylläpitoon tarvitaan huomattavasti pienempi määrä volyymia, kuin sen kasvattamiseen. Mutta kuinka minimaalinen volyymi riittää edes jonkinlaisen ns. treenaamattoman nollatason yläpuolella olevan lihasmassan ylläpitoon. Eli esimerkkinä: henkilö X treenaa 10 vuotta salilla, ja saa tämän tuloksena 10kg lisää lihasta. Näiden kymmenen aktiivisen treenivuoden jälkeen hän kuitenkin lopettaa syystä tai toisesta salitreenin kokonaan. Luonnollisesti suuri osa saavutetusta lihasmassasta katoaa hiljalleen tämän seurauksena, mutta kysymys kuuluu: riittääkö normaalin ns. arkiliikunnan (kävely, portaiden nousu, kauppakassien kanto tms.) luoma ärsyke säilyttämään edes jonkin verran lihasmassaa verrattuna alkuperäiseen treenaamattomaan kuntoon, vai tippuuko lihaksen määrä takaisin ”nollatasolle”, jolla se oli ennen treenaamisen aloittamista?
Jos salitreenin lopettaa täysin, kyllä se lihasmassa väistämättä alkaa surkastua. Mutta kyllä se luultavasti ottaa aika pitkän aikaa, että pudottaisiin tuolle "nollatasolle", mutta periaatteessa niin siinä lopulta käy, koska ei keho ylläpidä lihasmassaa, jota se ei tarvitse. Ne lihassolut ja motoriset yksiköt, joita et käytä, alkavat surkastua hyvinkin nopeasti, jo noin kahden vuorokauden kuluttua kasvuärsykkeestä. Lihassolu on koko ajan joko anabolisessa tai katabolisessa tilassa, ei missään "ylläpitotilassa". Näiden tilojen tasapaino määrittelee sitten sen solun massan määrän pidemmällä aikavälillä. "Arkiliikunnassa" ne lihassolut, joita käytät salilla, eli ne kaikista suurimmat ja suurimman ärsytyskynnyksen omaavat, eivät tee mitään eli ne alkavat surkastua. Niiden saaminen pois katabolisesta tilasta vaatii periaatteessa vain ihan hetkellisen mekaanisen kuormituksen eli käytännössä ehkä pari toistoa, joissa effortti on kova ja toistonopeus hidas. Sen jälkeen surkastumista ei pitäisi ainakaan noin pariin päivään tulla. Lihasmassan lisäämisessä ja ylläpidossa on yleisesti ottaenkin kyse siitä, mikä on kasvuärsykkeen suuruuden ja sen frekvenssin välinen suhde. Jos ärsyke nollaantuu aina myöhemmin seuraavalla surkastumisvaiheella, pysytään suunnilleen samalla tasolla koko ajan. Jos halutaan lihasmassan kasvavan, kasvujakson on oltava suurempi kuin surkastumisvaihe ennen seuraavaa treenikertaa. Ehkä jossain määrin vähän tieteellinen selitys, mutta toivottavasti auttoi ymmärtämään. Näitä juttuja on vaikea selittää kovin lyhyesti.
@@ernoeskeli1139 Kannattaa nyt muistaa, että normaaleissa arkiaskareissa (ylipäätään maan vetovoiman alaisena toimimisessa) lihaksille koituva ärsyke EI ole nolla. Nollaärsyke saataisiin aikaan vasta esim. avaruudessa eli painovoimattomassa tilassa, missä tuo lihasten surkastuminen todella alkaa näkyä hyvin nopeasti. Kyllä ihan normaali esim. portaiden kävely jonkin verran lihasmassaa säilyttää, vaikka mihinkään mustavalkoisen "effective reps" -mallin mukaiseen 0-5RIR bodausintensiteettiin ei koskaan päästäisikään. Mekanistiset spekulaatiot on ihan kivoja silloin kun ei ole suoraa empiiristä havaintoa tai dataa, mutta kyllähän näitä lihasmuistin avulla aiempaa suuremman lihasmassan jopa ilman lihaskuntoharjoittelua säilyttäneitä tapauksia on vaikka kuinka paljon tiedossa. Siis entisiä bodareita, jotka ovat lopettaneet treenaamisen, mutta silti säilyttävät suuremman lihasmassan kuin ennen bodausharjoittelun aloitustaan.
Ite oon treenannu yli 30vuotta ja siisteintä on tänä päivänä juuri se, että lihasten ylläpitoon tarvitsee treenata todella vähän. Itse oon enemmän räjähtävän voiman tyyppiä ja keskityn laadukkaisiin koviin sarjoihin tyyliin dorian yates. Ja pelkästään 1 kova failureen viety noin 10toiston sarja per lihasryhmä kerran 7-10päivässä riittää säilyttämään 95% lihasmassasta. Varsinkin kesäsin treenaan harvemmin ja yksi reilu tunnin koko kroppa treeni kerran viikossa, missä joka lihasryhmälle tehdään yksi hyvä massa liike kuten supistava rintaprässi liike rinnalle ja maksimaalinen 10toiston sarja isolla kuormalla loppuun asti mutta hyvällä tuntumalla. Riittää itselläni ylläpitämään voimaa, lihasta aivan samoissa mitoissa läpi kesän. Kehitystä ei tule mut ei massa myöskään tipu ellei☝️... ole selvästi miinus kaloreilla
@@Hulkki En ole kommenttisi kanssa suuremmin eri linjoilla. Käyttämättömien lihassolujen ärsyke joka tapauksessa ON nolla. Toinen keskustelun aihe onkin, kuinka suurta osaa lihassoluistaan henkilö sitten todellisuudessa käyttää, vaikka lopettasi salitreenin. Ja varsin spekulatiivinen tilanne tämä on muutenkin, eikä tällaisista tilanteista kaiketi mitään erikoisempaa tutkimusdataa olekaan. Mutta tokihan näissä "bed rest" -tapauksissa nähdään, kuinka nopeaa atrofia on, jos suurin osa lihassoluista ei saa kuormitusta. Sama ilmiö paljon pienemmässä mittakaavassa tapahtuu, jos salitreeniä vastaavaa ärsykettä ei hetkeen tule.
Kuinka merkityksellistä näkisit olevan treenissä jaksamisen ja/tai treenistä saatavan hyödyn sillä, että aamuisen paastotreenin sijaan jakaisi palkkarin (50g heraa+banaani) kahteen osaan ja lisäisi toisen banaanin myös ennen treeniä? Tulee salille aamulla mentyä työaamuina ennen 05 ja siinä kerkeää meikäläisen ruokailurytmillä tulemaan noin 11h paasto. Vuosia tätä toteuttanut ja tähän tottunut, sekä mielestäni treenit sujuu hyvin ihan tyhjälläkin vatsalla, mutta onko Big Ramy luokan massat odottaneet ottajaansa, kun en ole tätä palkkarin jakamista kokeillut 😂? Idea tuli jostakin Dr. Miken videolta ja ei hän tuollaista esimerkkiä siinä suoraan tuonut esille, mutta jotain sen suuntaista video antoi ymmärtää.
No kun lähtökohtaisestikaan en näe siinä paastoamisessa oikein mitään fysiologista hyötyä (käytännöllinen / ajankäytöllinen hyöty toki on monille ihan todellinen), laittaisin treenitehot aivan surutta prioriteeksi tuossa päätöksessä. Jos saat paremman treenin aikaan tuolla palkkarin jakamisella treenin molemmille puolille, tekisin niin.
@@Hulkki Itsellä se on juurikin tuota ajankäyttöä, kun treeni saattaa alkaa puoli tuntia heräämisestä, enkä nälkää aamulla juurikaan tunne, niin siitä on vaan tullut sellainen käytäntö, enkä asiaa ole edes miettinyt sen kummemmin aiemmin. Huomiselle olikin tarkoitus ottaa tuo testiin ja tuskin mitään ihmeellistä on suuntaan tai toiseen odotettavissa, mutta menköön vaikka vaihteluna :)
Jos syklittää hiilareita niin lasketaanko hiilaritankkaus päivältä myös hiilarien kalorit kulutukseen? Tarkotan että voiko se jotenkin samaan aikaan mennä glykogeeniksi varastoon mutta myös johonkin lämmöntuottoon tai BMR:rään?
Kaikki kalorit (ja siis myös hiilarit) lasketaan osaksi viikkokaloreita. Hiilareita syklitettäessä menee karkeasti ottaen niin, että osittain tyhjätyt glykogeenivarastot täytetään korkeampihiilarisina päivinä, mutta ne samat glykogeenivarastot joudutaan sitten matalahiilarisina päivinä taas osittain tyhjentämään ennen kuin rasvanpoltto on taas yhtä tehokasta kuin vastaavasti tyhjätyillä glykogeenivarastoilla edellisen kierron aikana. Eli vaikka high-päivinä osa hiilarista menee lihasglykogeenien täyttämiseen (ilman että ko. hiilaria suoraan käytettäisiin energiaksi), tuo hetkellinen hyöty sitten vastaavasti menetetään kun palataan matalille hiilareille, ja tehokkaaseen rasvanpolttoon päästään vasta kun samat glykogeenivarastot on ehditty taas osittain tyhjentää. Mitään kaloreiden katoamistemppua ei tuossakaan mallissa ole olemassa, sorry.
Onko toistoalueella merkitystä treeneissä? Jos treenaa esim. 2-jakoisella yläkroppa/alakroppa 4 x viikossa, onko merkitystä tekeekö molemmissa treeneissä esim. 6-10 toistoalueella vai että A) treenissä olisi 6-10 alue ja B) treeneissä esim. 12-15 toistoalue?
Riippuu mitkä ovat sun tavoitteet. Jos tavoitteena on vain lihaskasvu, ei ole mitään syytä tehdä yli 8 toiston sarjoja. Toki voit tehdä halutessasi. Matalat toistoalueet ovat järkevin valinta, mutta olisi kohtalaisen pitkä sepustus kertoa miksi se on näin. Itse treenaan 90% ajasta toistoalueella 4-8 tavoitteena hypertrofia (ja toki sen tuoma voima). Jos tavoitteena on kehittää kestovoimaa ja kykyä sietää metaboliittien aiheuttamaa poltetta, sitten on ehdottomasti järkevää treenata myös suurilla toistoalueilla. Tosin en tällöinkään lähtisi tekemään paljoa päälle 20-25 toiston sarjoja.
@@ernoeskeli1139 Nyt on kyllä niin nurinkurinen väite ("puhtaasti lihaskasvun kannalta kannattaa tehdä vain alle 8 toiston sarjoja"), että voisit jopa hieman kyllä avata. Lihaskasvuvasteessa ei nimittäin ole pitkittäistutkimuksissakaan havaittu mainittavaa eroa lyhyillä v/s pitkillä sarjoilla, mutta lyhyillä sarjoilla joutuu käyttämään suurempia kuormia (koska voima kasvaa lyhyillä sarjoilla enemmän, ja tämä on siis huono juttu kun tavoite on VAIN ja ainoastaan lihaskasvu + ehjänä pysyttely). Lisäksi kun viikkovolyymit kasvavat suuriksi, niiden kerryttäminen tuppaa olemaan paljon helpompaa, ajankäytöllisesti taloudellisempaa, ja mm. tukikudoksille ystävällisempää puuhaa ns. keskipitkillä 8-15 toiston sarjoilla, kuin hyvin lyhyillä sarjoilla. Väittämäsi olisi lähes suoraan perusteltu, jos sen ehtona olisi tavoitella jonkinlaista lihaskasvun JA voiman yhdistelmää, mutta jos ehtona on pelkkä lihaskasvun tavoittelu, kuulostaa suoraan sanottuna täysin nurinkuriselta (ellei sitten katso asiaa empiirisen pitkittäisdatan sijaan jostain yksittäiseen oletettuun mekanismiin pohjautuvan mallin näkökulmasta).
@@Hulkki No perhana, nyt vasta huomasin kommentisi 😬 Avaan mielelläni, koska en tuossa sen enempää aihetta perustellutkaan. Ja tähän heti alkuun on todettava, että pidän hieman erikoisena tuota näkökulmaa, että voima olisi jollain tavalla erillinen tavoite lihaskasvuun nähden ja "huono juttu", jos tavoitellaan puhdasta lihaskasvua (enkä nyt uskokaan sinun näin ajattelevan, vaikka näin tuon kommentisi perusteella voisi tulkita). Nehän nyt kulkevat käytännössä käsi kädessä, ja kyllä "puhdas lihaskasvu" on aina lihaskasvun ja voiman yhdistelmä. Jos ei voimaa tule yhtään lisää, sitten on kyseessä jotain muuta kuin lihaskasvua. Mutta mitä erilaista esimerkiksi 12 toiston sarja sitten saa aikaan verrattuna vaikka kuuden toiston sarjaan? Suhteellisen saman kasvuärsykkeen kummatkin kyllä tuottavat, jos molemmat tehdään yhtä lähelle epäonnistumista (korkea rekrytointitaso + mekaaninen tensio), mutta pidempään kestävän lihastyön myötä 12 toiston sarja jättää työskennelleeseen lihakseen enemmän kalsiumia, mikä johtaa suurempaan lihasvaurioon ja inflammaatioon. Mihin se taas johtaa? Keskushermosto tunnistaa tämän inflammaation, ja ei pysty sen seurauksena aktivoimaan yhtä paljon lihassoluja seuraavissa treeneissä, ihan sama kuinka naama punaisena vääntää. Jos nyt puhutaan yhdestä tai kahdesta sarjasta, ero ei ole vielä massiivinen, mutta jos tehdään useampi jo ns. "keskipitkä" sarja (puhumattakaan 20+ toistoista), ero lyhyempien sarjojen eduksi alkaa muodostua melko selväksi. En saa myöskään kiinni tuosta ajatuksesta, että pidemmillä sarjoilla työskentely olisi jollain tavalla helpompaa tai taloudellisempaa. Oman kokemuksen mukaan se on juuri päinvastoin. Pitkät sarjat tuntuvat niitä tehdessä sekä niiden jälkeen aika epämiellyttävältä verrattuna tiukkaan kohtalaisen lyhyeen sarjaan. Olen melko varma, että moni pitää kuuden toiston sarjaa fyysisesti vähemmän epämiellyttävänä kuin vastaavan ponnistelun 12 toiston sarjaa, jossa usein kuvaan astuu jo kardiovaskulaarinen kuormittavuus (jos paljon työtä tekevää lihasmassaa) sekä enemmän tai vähemmän metaboliittien aiheuttama polte, ei ehkä kuitenkaan merkittävästi vielä 12:ssa. Tukikudoksien kunto tietysti yksi asia, jonka kannalta pidemmät sarjat ovatkin varmaan jossain määrin parempi lähtökohta. Mutta jänteen vahvistamisen näkökulmasta taas ei ehkä kannata liian kevyisiin kuormiin mennä, koska sitten voidaan päätyä ajan mittaan siihen tilanteeseen, että lihaksella on hyvin voimakapasiteettiä, mutta jänne ei ole aivan samalla tasolla. Ei kroppa niin hauras ole, että tukikudokset eivät kestäisi taakkoja, joita henkilöllä on voimaa liikuttaa. Kuuden tai kahdeksan toiston kuormituksen ei pitäisi kyllä rikkoa paikkoja, jos on perusterve henkilö kyseessä. Ja toki nyt siis järki pidetään mukana, eli liikkeitä tehdään kohtuusiistillä tekniikalla eikä heiluta miten sattuu ja jahdata ennätystoistoja hinnalla millä hyvänsä. Ja mitä taas volyymiin tulee, eihän senkään nyt mahdottoman korkea tarvitse olla kokeneellakaan kuntoilijalla, joten kyllä niille tukikudoksille myös ihan hyvin lepoa kertyy. Ehkä joku tarvitsee enemmän sarjoja, mutta jo kahden sarjan viikkovolyymilla on tutkimusasetelmassa saatu aikaiseksi kasvua. Nämä kaksi sarjaa tietysti siis tehty eri kohdissa viikkoa. Enkä sano, etteikö korkeat toistomäärät toimisi. Tokihan lihaskuntoharjoittelu yleisesti ottaen toimii ja tuottaa tuloksia. Mutta ei minun mielestä ole kahta sanaa siitä, mikä on taloudellisin ja järkevin tapa stimuloida lihaskasvua. Vähemmän on melkeinpä aina enemmän pitkässä juoksussa. Ei pidän sekoittaa lihaskuntoharjoittelua kestävyysharjoitteluun, sekin on melko yleinen ongelma.
Klikkasit videota jonka nimessä lukee "Hulkin Q&A" jakso numero 27, ja odotit että sisältö EI ole samaa paskan länkytystä kuin aina ennenkin? 🤣 Tuossa tapauksessa suosittelen lämpimästi jatkossa olemaan klikkaamatta ainakaan meikäläisen videoita, sinulle löytyy netin syövereistä varmasti paljon osuvampaakin matskua. 👍
Miks sä katot tätä. Vai katotko sen takia, että pääset kommentoimaan kuinka paskaa tää on ja samalla oma itsetunto kohoo, kun luulee olevansa niin pirun hyvä😂 Nää Utin videot on yksiä parhaita suomenkielisiä bodaustieto videoita.
Olisko kirjahyllyn esittelyvideota?
Tarvitaan uus Hulkin Cribs jakso
En edes tiennyt, että tuommoisiakin joku tekee? Omista kirjoista vain ehkä puolet on tuossa varsinaisessa kirjahyllyssä, loput on sitten säilytyslaatikoissa ja ylimääräisissä kenkälaatikoissa minne ikinä olenkin saanut ne mahtumaan, ei noista IMO mitään kovin mielenkiintoista videota saisi aikaan.
@@P.Joosef Meikäläisen 25m2 yksiöstä on jo about puolet näkynyt näiden Q&A-videoiden taustalla. Sen toisen puoliskon näkisi sitten kun kääntäisi kameran ympäri :D
samperi harvinaista herkkua.
Vanha kunnon RHP (Rinta Hauis Pelle) mainittu. Tykkäys luikautettu
Suomen Goat
Tuo flaksin käyminen lihaksillahan ei ole ihan suoraviivainen asia. Jos lihaksikkaista miehistä pitäviä naisia on enemmän kuin lihaksikkaita miehiä, niin silloin lihaksikkuus on periaatteessa etu, vaikka näitä naisia olisi kokonaisuutena vähän.
Siis jos vaikka 5 % naisista pitää lihaksikkaista miehistä ja 95 % ei pidä, mutta lihaksikkaita miehiä on 1 % miehistä, niin silloinhan kiinnostuneita on 5 kertaa enemmän kuin kiinnostuksen kohteita.
Eri asia haluatko valita ameeban tästä 5%joukosta, kun 95% joukossa on herkkuja
Jeba jee huomena uttos maximusta kuunteluun päiväkävelyllä.kiitos ja hyvää kesää ukolle
Mielipidettä ja analyysia German volume training?
Muistan kun tuolta yhdeltä striimeri bodarilta kysyttiin podcastissa että auttaako isot lihakset saamaan helpommin naista baarista niin se vastas että 95% prosenttia naisista ei välitä lihaksista yhtään, mutta se 5% joko välittää tai on aivan hulluna niihin. Joten jos yökerhossa on 300 ihmistä niin sieltä aina muutamia sellaisia löytyy ja aika harvoin yksin baarista poistuu vaikka naama ei mikään tom cruise olekkaan.
"Haittaako jos ei koskaan treenaa jalkoja" tiedä häntä, koskee jokaista korkeantason kädenvääntäjää jotka pumppailee vain yläkroppaa ja hyvinhän nuo kävelee
oujee!
6päivää "säästin" uutta videota mutta nyt on sen hetki 🔥💪
Juu kyllä siihen saliin liittyy se läsnä oleva "kilpailu" toisten urosten kanssa. Pitäähän sitä olla vahvin, nopein ja hyvä kuntoisin.
Sitten on tietenki myös se terveyspuoli: mielen ja ruumiin on oltava kunnossa.
Hyvää juttua. Tuli noista cheattipäivistä semmonen mieleen että onko ihmiset mieleltään oikeasti niin heikkoja että tarvii tommosen päivän kerran viikossa? Aika usein on ku pitää herkutella.
Suoranaisille CHEATTIpäivillehän ei MELKEIN koskaan ole ns. fysiologista tarvetta, vaan valtaosan ajasta tarve on lähinnä psykologinen (joka toki on myös erittäin merkittävä tekijä KAIKESSA ihmisen toiminnassa). Eikä siinä ole IMO mitään vikaa, että tiedostaa cheattimättämisen tuovan takapakkia rasvanpolttoon ja silti päättää sen cheattimätön vetää. Ongelmana on enemmänkin tämä toiveajattelu / itsekusetus, että toistellaan jotain mantraa siitä, että "ei yhdessä päivässä voi mitään rasvaa vielä kertyä" tai että "se 10 000 kcal challenge vain kiihdyttää aineenvaihduntaa ja TEHOSTAA rasvanpolttoa" tjsp. Eli uskotellaan itselle, että cheattipäivistä ei ole oikeasti mitään haittaa rasvanpoltolle ja dieetin etenemiselle, vaikka todellisuudessa cheattipäivät voivat jopa nollata koko viikon kalorivajeen (ja sitä kautta rasvanpolton) täysin. Tuo siis pitää tiedostaa, jotta voi sitten omakohtaisesti arvioida, onko se cheattipäivä hintansa (esim. koko viikon rasvanpolton nollaus) arvoista. Ihan hyvin monessa tilanteessa voi olla, mutta useimmiten ei (jos tavoitteena on oikeasti dieetata ja polttaa rasvaa). Esimerkiksi kerran kuukaudessa voi cheattipäivällä nollata yhden dieettiviikon tulokset, ja silti dieetti etenee 3/4 tahtia (koska kolmen dieettiviikon tulokset neljästä on vielä jäljellä).
10:21 Sanoisitko siis DC Trainingiin kuuluvilla venytyksillä olevan lähestulkoon 0 hyötyä lihaskalvojen venytyksen suhteen? Monet niihin vaikuttaa uskovan. Itse teen ajoittain, lähinnä siks että esim. latsien/selän venytys roikkumalla tuntuu ihan hyvältä jos samassa treenissä tehnyt raskaita vetoja.
DC Extreme Stretchithän tukee suoraan venytysvälitteistä hypertrofiaa, joka on täysin todennettu ilmiö, mutta lihaskalvojen venymisen kanssa sillä ei näyttäisi olevan mitään tekemistä. Danten spekuloinnit lihaskalvojen venytyksestä 2000-luvun alussa menee tähän melko tyypilliseen toimivan brosciencen kategoriaan, jossa bodarit on jo vuosikausia tehneet oikeasti toimivia juttuja, mutta ovat arvailleet toimintamekanismit väärin.
Kiitos 👍
Onko lihaskasvun kannalta mitään suoraa haittaa tai hyötyä tehdä joka toisto stopilla esimerkiksi aina mahd lähellä venytystä, kyykky pohjassa stoppi, dippi pohjassa stoppi. Tai turvallisuushyötyjä? koska kuormat laskee ja suunnan vaihdoksessa enemmän kontrollia
Voitko tehdä videon TRT aiheesta😊
Tulisi aika lyhyt video, koska en tiedä aiheesta melkein mitään. Toki voisin yrittää tutkia/lukea aiheesta, mutta koska esim. omakohtaista kokemusta ei ole, jäisi ihan puhtaasti teoreettiseksi tutkimusten toisteluksi moinen video. Itse olen tyytyväinen, että en ole vieläkään joutunut (41v iästä huolimatta) korvaushoitokelkkaan lähteä - olen pelännyt neuloja aivan hysteerisesti pienestä saakka.
Sanoi
@@Hulkkinykyään korvaushoidossa voidaan antaa geeliä, joka käsittääkseni on toimivan sellaiselle, joka ei ole roinannut ollenkaan, vaan ne tasot on iän takia laskenut.
Periaatteessahan paljon ykköstyypin lihassoluja omaava yksilö jää potentiaaliselta lihasmassaltaan pienemmäksi kuin paljon nopeita lihassoluja omaava yksilö. Aerobisesti energiaa tuottavat hitaat lihassolut eivät yksinkertaisesti vaan voin kasvaa yhtä isoiksi. Mutta lihassolujakaumassa on varsin paljon eroja toki yksilöiden mutta myös lihasten välillä. Esim yksi erityisen paljon hitaita lihassoluja sisältävä lihas on leveä kantalihas (soleus), joka ei tästä syystä useimmilla valtavasti kasva treenaamalla. Sen sijaan kaksoiskantalihas (gastrocnemius) sisältää aika tasaisesti kumpaakin tyyppiä, ja sillä on ihan tavanomainen kasvupotentiaali (tosin useimmat treenaa tätä lihasta aivan väärin). Mutta aika huono tekosyy se on, jos joku väittää, että lihakset eivät kasva, koska on selkeästi niin paljon hitaita lihassoluja. Aika harva varmasti on siinä määrin niin dominoivasti tuota ykköstyyppiä, että massan kerryttäminen olisi erityisen haasteellista.
Tärkeä huomio on juurikin tuo, että ei sen jakauman pitäisi kuitenkaan vaikuttaa valtavasti siihen miten treenataan. Ihan samalla tavalla ne lihassolut kasvavat, oli niiden tyyppi mikä tahansa. Hitaat lihassolut eivät tarvitse suuria toistoalueita, ei niitä tarvitse mitkään lihassolut. Ja täysin totta myös tuo, että enemmän ykköstyyppiä omaava henkilö pystyy samalla intensiteetillä pidempiin sarjoihin. Mutta sekin on enemmänkin ominaisuus, ei niinkään tekijä, jonka pitäisi jotenkin määritellä harjoittelua.
Onko Helsingin ilmais ulkokuntosaleilla missään vapaita painoja
Mitä mieltä olet laitteilla vs. vapailla painoilla treenaamisesta? Nykyajan isot nimet somessa mm. Mike Israetel, Jeff Nipard ym. tuntuvat suosivan paljon laitteilla treenaamista niin natuille kuin ei-natuille. Johtuuko siitä että nykyään laitteita on paljon monipuolisemmin kuin ennen vai onko tuosta tullut ihan tutkimustietoa kumpi on tehokkaampi tapa treenata?
Laitteilla liikkeitä tehdessä on enemmän stabiliteettiä. Kun liikkeeseen liittyy vähemmän tarvetta koordinaatiolle (ja ei, tämä tarve ei poistu harjoittelemalla vapaapainoliikettä paljon), pystyt silloin rekrytoimaan enemmän lihassoluja, jotka ovat juurikin näitä suuremman kasvupotentiaalin omaavia korkean ärsytyskynnyksen lihassoluja. Ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Enemmän hypertrofiaa.
Lisäksi joitain liikkeitä on lisäksi hyvin vaikea/mahdoton/epäkäytännöllistä tehdä vapailla painoilla, ja aika harva vapaapainoliike on myöskään korvaamaton siinä mielessä, etteikö hyvää laitevariaatiota löytyisi.
Jos pitäisi valita treenaanko loppuelämän laitteilla vai vapailla painoilla, minulle ainakin valinta olisi todella helppo.
Ja ei, en tällä kommentillani väitä, etteikö vapailla painoilla voisi saada aikaan erinomaisia tuloksia. Maksimaalisia tuloksia niillä kyllä on miltei mahdoton saada.
Voisko saada nykysestä priorisaatio vuorottelu ohjelmista jotain wrapuppia. Kiinnostelis toden teolla kuinka oot sen toteuttanut liikkeiden ja sarja määrien osalta.
No siis jalkapriorisaation neljästä erilaisesta treenistä olen tehnyt parin vikan vuoden aikana ÖöLOGit (176,177,178,180). Yläkroppapriorisaation (golf-kyynärpääversiosta) on pari treeniä myös kuvattuna, ÖöLOGit 181-182. Noista pitäisi jo saada ihan hyvä kokonaiskuva. Sarjamääräthän puolestaan on täysin yksilöllisiä ja lihasryhmäkohtaisia, koska pointtina on ylittää oma lihasryhmäkohtainen MEV priorisoitavien lihasten osalta, ja ylläpitovolyymi MV ei-priorisoitavien lihasten osalta. Mutta toki siis tuollainen puhuva pää -video noiden ohjelmien toteutuksesta on ihan mahdollista tehdä.
Kuinka pitkiä treenejä kannattaa tehä, jos ei lasketa lämmittelyä?
Q&A: Kysymys koskee lihasmassan ylläpitoon tarvittavan ärsykkeen määrää. Aika yleisesti on tiedossa, että lihasmassan ylläpitoon tarvitaan huomattavasti pienempi määrä volyymia, kuin sen kasvattamiseen. Mutta kuinka minimaalinen volyymi riittää edes jonkinlaisen ns. treenaamattoman nollatason yläpuolella olevan lihasmassan ylläpitoon. Eli esimerkkinä: henkilö X treenaa 10 vuotta salilla, ja saa tämän tuloksena 10kg lisää lihasta. Näiden kymmenen aktiivisen treenivuoden jälkeen hän kuitenkin lopettaa syystä tai toisesta salitreenin kokonaan. Luonnollisesti suuri osa saavutetusta lihasmassasta katoaa hiljalleen tämän seurauksena, mutta kysymys kuuluu: riittääkö normaalin ns. arkiliikunnan (kävely, portaiden nousu, kauppakassien kanto tms.) luoma ärsyke säilyttämään edes jonkin verran lihasmassaa verrattuna alkuperäiseen treenaamattomaan kuntoon, vai tippuuko lihaksen määrä takaisin ”nollatasolle”, jolla se oli ennen treenaamisen aloittamista?
Tippuu
Jos salitreenin lopettaa täysin, kyllä se lihasmassa väistämättä alkaa surkastua. Mutta kyllä se luultavasti ottaa aika pitkän aikaa, että pudottaisiin tuolle "nollatasolle", mutta periaatteessa niin siinä lopulta käy, koska ei keho ylläpidä lihasmassaa, jota se ei tarvitse.
Ne lihassolut ja motoriset yksiköt, joita et käytä, alkavat surkastua hyvinkin nopeasti, jo noin kahden vuorokauden kuluttua kasvuärsykkeestä. Lihassolu on koko ajan joko anabolisessa tai katabolisessa tilassa, ei missään "ylläpitotilassa". Näiden tilojen tasapaino määrittelee sitten sen solun massan määrän pidemmällä aikavälillä.
"Arkiliikunnassa" ne lihassolut, joita käytät salilla, eli ne kaikista suurimmat ja suurimman ärsytyskynnyksen omaavat, eivät tee mitään eli ne alkavat surkastua. Niiden saaminen pois katabolisesta tilasta vaatii periaatteessa vain ihan hetkellisen mekaanisen kuormituksen eli käytännössä ehkä pari toistoa, joissa effortti on kova ja toistonopeus hidas. Sen jälkeen surkastumista ei pitäisi ainakaan noin pariin päivään tulla.
Lihasmassan lisäämisessä ja ylläpidossa on yleisesti ottaenkin kyse siitä, mikä on kasvuärsykkeen suuruuden ja sen frekvenssin välinen suhde. Jos ärsyke nollaantuu aina myöhemmin seuraavalla surkastumisvaiheella, pysytään suunnilleen samalla tasolla koko ajan. Jos halutaan lihasmassan kasvavan, kasvujakson on oltava suurempi kuin surkastumisvaihe ennen seuraavaa treenikertaa.
Ehkä jossain määrin vähän tieteellinen selitys, mutta toivottavasti auttoi ymmärtämään. Näitä juttuja on vaikea selittää kovin lyhyesti.
@@ernoeskeli1139 Kannattaa nyt muistaa, että normaaleissa arkiaskareissa (ylipäätään maan vetovoiman alaisena toimimisessa) lihaksille koituva ärsyke EI ole nolla. Nollaärsyke saataisiin aikaan vasta esim. avaruudessa eli painovoimattomassa tilassa, missä tuo lihasten surkastuminen todella alkaa näkyä hyvin nopeasti. Kyllä ihan normaali esim. portaiden kävely jonkin verran lihasmassaa säilyttää, vaikka mihinkään mustavalkoisen "effective reps" -mallin mukaiseen 0-5RIR bodausintensiteettiin ei koskaan päästäisikään.
Mekanistiset spekulaatiot on ihan kivoja silloin kun ei ole suoraa empiiristä havaintoa tai dataa, mutta kyllähän näitä lihasmuistin avulla aiempaa suuremman lihasmassan jopa ilman lihaskuntoharjoittelua säilyttäneitä tapauksia on vaikka kuinka paljon tiedossa. Siis entisiä bodareita, jotka ovat lopettaneet treenaamisen, mutta silti säilyttävät suuremman lihasmassan kuin ennen bodausharjoittelun aloitustaan.
Ite oon treenannu yli 30vuotta ja siisteintä on tänä päivänä juuri se, että lihasten ylläpitoon tarvitsee treenata todella vähän. Itse oon enemmän räjähtävän voiman tyyppiä ja keskityn laadukkaisiin koviin sarjoihin tyyliin dorian yates. Ja pelkästään 1 kova failureen viety noin 10toiston sarja per lihasryhmä kerran 7-10päivässä riittää säilyttämään 95% lihasmassasta. Varsinkin kesäsin treenaan harvemmin ja yksi reilu tunnin koko kroppa treeni kerran viikossa, missä joka lihasryhmälle tehdään yksi hyvä massa liike kuten supistava rintaprässi liike rinnalle ja maksimaalinen 10toiston sarja isolla kuormalla loppuun asti mutta hyvällä tuntumalla. Riittää itselläni ylläpitämään voimaa, lihasta aivan samoissa mitoissa läpi kesän. Kehitystä ei tule mut ei massa myöskään tipu ellei☝️... ole selvästi miinus kaloreilla
@@Hulkki En ole kommenttisi kanssa suuremmin eri linjoilla. Käyttämättömien lihassolujen ärsyke joka tapauksessa ON nolla. Toinen keskustelun aihe onkin, kuinka suurta osaa lihassoluistaan henkilö sitten todellisuudessa käyttää, vaikka lopettasi salitreenin. Ja varsin spekulatiivinen tilanne tämä on muutenkin, eikä tällaisista tilanteista kaiketi mitään erikoisempaa tutkimusdataa olekaan. Mutta tokihan näissä "bed rest" -tapauksissa nähdään, kuinka nopeaa atrofia on, jos suurin osa lihassoluista ei saa kuormitusta. Sama ilmiö paljon pienemmässä mittakaavassa tapahtuu, jos salitreeniä vastaavaa ärsykettä ei hetkeen tule.
Kuinka merkityksellistä näkisit olevan treenissä jaksamisen ja/tai treenistä saatavan hyödyn sillä, että aamuisen paastotreenin sijaan jakaisi palkkarin (50g heraa+banaani) kahteen osaan ja lisäisi toisen banaanin myös ennen treeniä? Tulee salille aamulla mentyä työaamuina ennen 05 ja siinä kerkeää meikäläisen ruokailurytmillä tulemaan noin 11h paasto. Vuosia tätä toteuttanut ja tähän tottunut, sekä mielestäni treenit sujuu hyvin ihan tyhjälläkin vatsalla, mutta onko Big Ramy luokan massat odottaneet ottajaansa, kun en ole tätä palkkarin jakamista kokeillut 😂? Idea tuli jostakin Dr. Miken videolta ja ei hän tuollaista esimerkkiä siinä suoraan tuonut esille, mutta jotain sen suuntaista video antoi ymmärtää.
No kun lähtökohtaisestikaan en näe siinä paastoamisessa oikein mitään fysiologista hyötyä (käytännöllinen / ajankäytöllinen hyöty toki on monille ihan todellinen), laittaisin treenitehot aivan surutta prioriteeksi tuossa päätöksessä. Jos saat paremman treenin aikaan tuolla palkkarin jakamisella treenin molemmille puolille, tekisin niin.
@@Hulkki Itsellä se on juurikin tuota ajankäyttöä, kun treeni saattaa alkaa puoli tuntia heräämisestä, enkä nälkää aamulla juurikaan tunne, niin siitä on vaan tullut sellainen käytäntö, enkä asiaa ole edes miettinyt sen kummemmin aiemmin. Huomiselle olikin tarkoitus ottaa tuo testiin ja tuskin mitään ihmeellistä on suuntaan tai toiseen odotettavissa, mutta menköön vaikka vaihteluna :)
Jos syklittää hiilareita niin lasketaanko hiilaritankkaus päivältä myös hiilarien kalorit kulutukseen? Tarkotan että voiko se jotenkin samaan aikaan mennä glykogeeniksi varastoon mutta myös johonkin lämmöntuottoon tai BMR:rään?
Kaikki kalorit (ja siis myös hiilarit) lasketaan osaksi viikkokaloreita. Hiilareita syklitettäessä menee karkeasti ottaen niin, että osittain tyhjätyt glykogeenivarastot täytetään korkeampihiilarisina päivinä, mutta ne samat glykogeenivarastot joudutaan sitten matalahiilarisina päivinä taas osittain tyhjentämään ennen kuin rasvanpoltto on taas yhtä tehokasta kuin vastaavasti tyhjätyillä glykogeenivarastoilla edellisen kierron aikana. Eli vaikka high-päivinä osa hiilarista menee lihasglykogeenien täyttämiseen (ilman että ko. hiilaria suoraan käytettäisiin energiaksi), tuo hetkellinen hyöty sitten vastaavasti menetetään kun palataan matalille hiilareille, ja tehokkaaseen rasvanpolttoon päästään vasta kun samat glykogeenivarastot on ehditty taas osittain tyhjentää. Mitään kaloreiden katoamistemppua ei tuossakaan mallissa ole olemassa, sorry.
@@Hulkki Kiitos vastauksesta. Ymmärrän. Ois kyllä maistunu kalorien katoamistemppu
Onko toistoalueella merkitystä treeneissä? Jos treenaa esim. 2-jakoisella yläkroppa/alakroppa 4 x viikossa, onko merkitystä tekeekö molemmissa treeneissä esim. 6-10 toistoalueella vai että A) treenissä olisi 6-10 alue ja B) treeneissä esim. 12-15 toistoalue?
Riippuu mitkä ovat sun tavoitteet. Jos tavoitteena on vain lihaskasvu, ei ole mitään syytä tehdä yli 8 toiston sarjoja. Toki voit tehdä halutessasi. Matalat toistoalueet ovat järkevin valinta, mutta olisi kohtalaisen pitkä sepustus kertoa miksi se on näin. Itse treenaan 90% ajasta toistoalueella 4-8 tavoitteena hypertrofia (ja toki sen tuoma voima).
Jos tavoitteena on kehittää kestovoimaa ja kykyä sietää metaboliittien aiheuttamaa poltetta, sitten on ehdottomasti järkevää treenata myös suurilla toistoalueilla. Tosin en tällöinkään lähtisi tekemään paljoa päälle 20-25 toiston sarjoja.
@@ernoeskeli1139 Nyt on kyllä niin nurinkurinen väite ("puhtaasti lihaskasvun kannalta kannattaa tehdä vain alle 8 toiston sarjoja"), että voisit jopa hieman kyllä avata. Lihaskasvuvasteessa ei nimittäin ole pitkittäistutkimuksissakaan havaittu mainittavaa eroa lyhyillä v/s pitkillä sarjoilla, mutta lyhyillä sarjoilla joutuu käyttämään suurempia kuormia (koska voima kasvaa lyhyillä sarjoilla enemmän, ja tämä on siis huono juttu kun tavoite on VAIN ja ainoastaan lihaskasvu + ehjänä pysyttely). Lisäksi kun viikkovolyymit kasvavat suuriksi, niiden kerryttäminen tuppaa olemaan paljon helpompaa, ajankäytöllisesti taloudellisempaa, ja mm. tukikudoksille ystävällisempää puuhaa ns. keskipitkillä 8-15 toiston sarjoilla, kuin hyvin lyhyillä sarjoilla. Väittämäsi olisi lähes suoraan perusteltu, jos sen ehtona olisi tavoitella jonkinlaista lihaskasvun JA voiman yhdistelmää, mutta jos ehtona on pelkkä lihaskasvun tavoittelu, kuulostaa suoraan sanottuna täysin nurinkuriselta (ellei sitten katso asiaa empiirisen pitkittäisdatan sijaan jostain yksittäiseen oletettuun mekanismiin pohjautuvan mallin näkökulmasta).
@@Hulkki No perhana, nyt vasta huomasin kommentisi 😬 Avaan mielelläni, koska en tuossa sen enempää aihetta perustellutkaan. Ja tähän heti alkuun on todettava, että pidän hieman erikoisena tuota näkökulmaa, että voima olisi jollain tavalla erillinen tavoite lihaskasvuun nähden ja "huono juttu", jos tavoitellaan puhdasta lihaskasvua (enkä nyt uskokaan sinun näin ajattelevan, vaikka näin tuon kommentisi perusteella voisi tulkita). Nehän nyt kulkevat käytännössä käsi kädessä, ja kyllä "puhdas lihaskasvu" on aina lihaskasvun ja voiman yhdistelmä. Jos ei voimaa tule yhtään lisää, sitten on kyseessä jotain muuta kuin lihaskasvua.
Mutta mitä erilaista esimerkiksi 12 toiston sarja sitten saa aikaan verrattuna vaikka kuuden toiston sarjaan? Suhteellisen saman kasvuärsykkeen kummatkin kyllä tuottavat, jos molemmat tehdään yhtä lähelle epäonnistumista (korkea rekrytointitaso + mekaaninen tensio), mutta pidempään kestävän lihastyön myötä 12 toiston sarja jättää työskennelleeseen lihakseen enemmän kalsiumia, mikä johtaa suurempaan lihasvaurioon ja inflammaatioon. Mihin se taas johtaa? Keskushermosto tunnistaa tämän inflammaation, ja ei pysty sen seurauksena aktivoimaan yhtä paljon lihassoluja seuraavissa treeneissä, ihan sama kuinka naama punaisena vääntää.
Jos nyt puhutaan yhdestä tai kahdesta sarjasta, ero ei ole vielä massiivinen, mutta jos tehdään useampi jo ns. "keskipitkä" sarja (puhumattakaan 20+ toistoista), ero lyhyempien sarjojen eduksi alkaa muodostua melko selväksi.
En saa myöskään kiinni tuosta ajatuksesta, että pidemmillä sarjoilla työskentely olisi jollain tavalla helpompaa tai taloudellisempaa. Oman kokemuksen mukaan se on juuri päinvastoin. Pitkät sarjat tuntuvat niitä tehdessä sekä niiden jälkeen aika epämiellyttävältä verrattuna tiukkaan kohtalaisen lyhyeen sarjaan. Olen melko varma, että moni pitää kuuden toiston sarjaa fyysisesti vähemmän epämiellyttävänä kuin vastaavan ponnistelun 12 toiston sarjaa, jossa usein kuvaan astuu jo kardiovaskulaarinen kuormittavuus (jos paljon työtä tekevää lihasmassaa) sekä enemmän tai vähemmän metaboliittien aiheuttama polte, ei ehkä kuitenkaan merkittävästi vielä 12:ssa.
Tukikudoksien kunto tietysti yksi asia, jonka kannalta pidemmät sarjat ovatkin varmaan jossain määrin parempi lähtökohta. Mutta jänteen vahvistamisen näkökulmasta taas ei ehkä kannata liian kevyisiin kuormiin mennä, koska sitten voidaan päätyä ajan mittaan siihen tilanteeseen, että lihaksella on hyvin voimakapasiteettiä, mutta jänne ei ole aivan samalla tasolla. Ei kroppa niin hauras ole, että tukikudokset eivät kestäisi taakkoja, joita henkilöllä on voimaa liikuttaa. Kuuden tai kahdeksan toiston kuormituksen ei pitäisi kyllä rikkoa paikkoja, jos on perusterve henkilö kyseessä. Ja toki nyt siis järki pidetään mukana, eli liikkeitä tehdään kohtuusiistillä tekniikalla eikä heiluta miten sattuu ja jahdata ennätystoistoja hinnalla millä hyvänsä.
Ja mitä taas volyymiin tulee, eihän senkään nyt mahdottoman korkea tarvitse olla kokeneellakaan kuntoilijalla, joten kyllä niille tukikudoksille myös ihan hyvin lepoa kertyy. Ehkä joku tarvitsee enemmän sarjoja, mutta jo kahden sarjan viikkovolyymilla on tutkimusasetelmassa saatu aikaiseksi kasvua. Nämä kaksi sarjaa tietysti siis tehty eri kohdissa viikkoa.
Enkä sano, etteikö korkeat toistomäärät toimisi. Tokihan lihaskuntoharjoittelu yleisesti ottaen toimii ja tuottaa tuloksia. Mutta ei minun mielestä ole kahta sanaa siitä, mikä on taloudellisin ja järkevin tapa stimuloida lihaskasvua. Vähemmän on melkeinpä aina enemmän pitkässä juoksussa. Ei pidän sekoittaa lihaskuntoharjoittelua kestävyysharjoitteluun, sekin on melko yleinen ongelma.
Mihi Wilenius o kadonnut Internetistä.
Ehkä se haluaa elää elämäänsä niin kuin sinäkin eli rauhassa ja treenata. 💪
lopetti uransa ja kynäniskailee nykyään
N. 500mg testoa vkoon kuosi, mikä menee natusta läpi naisille on se optimi.
Ja vituttaa toi naaman vääntely
mee roskiin
Kertoo susta ihmisenä hyvin paljon. Kannattaisko käsitellä ongelmat ja tulla sit takaisin nöyrin mielin. 😅
Samaa paskan länkytystä kuin aina ennenkin
Klikkasit videota jonka nimessä lukee "Hulkin Q&A" jakso numero 27, ja odotit että sisältö EI ole samaa paskan länkytystä kuin aina ennenkin? 🤣
Tuossa tapauksessa suosittelen lämpimästi jatkossa olemaan klikkaamatta ainakaan meikäläisen videoita, sinulle löytyy netin syövereistä varmasti paljon osuvampaakin matskua. 👍
Miks sä katot tätä. Vai katotko sen takia, että pääset kommentoimaan kuinka paskaa tää on ja samalla oma itsetunto kohoo, kun luulee olevansa niin pirun hyvä😂 Nää Utin videot on yksiä parhaita suomenkielisiä bodaustieto videoita.
Kertoo susta ihmisenä hyvin paljon. Kannattaisko käsitellä ongelmat ja tulla sit takaisin nöyrin mielin. 😅
"aina ennenkin" meinaatko kattoa vielä kaikki tulevatkin videot koska sehän olisi suorastaan typerää vai hä?