Hulkin Q&A 25 - bodaus v/s voimaharjoittelu | alkoholi ja treenaaminen?
HTML-код
- Опубликовано: 11 июл 2024
- Kysy Hulkilta - analyyttinen bro science Q&A.
► Muscle Challenge PRO alkaa 28.8! www.muscleacademy.fi/Muscle-C...
00:00 ALKULÖPINÄT
00:19 Omat suosikkifysiikat kehonrakennuksessa
02:38 Unen ajankohdan merkitys?
09:14 Käsikirjoitettua vai improvisoitua höpötystä?
11:27 Glysiinin annostus
12:58 Paastopäivä kerran kuussa?
16:05 Alkoholin vaikutus treenaamiseen ja lihaskasvuun
18:48 Saunan hyödyt
21:20 Voima- ja bodaustreenin erot
38:15 Miten kehittyä 3 treenillä viikossa (ei enää aloittelijana)?
43:46 Nootropiinit
45:26 GABA / 5-HTP
46:02 Melatoniinin annostus
47:57 Peptidit ja SARMSit "ei ole roinaa"?!?
51:15 Musiikin merkitys treenatessa
53:40 LOPPULÖPINÄT 
Спорт
Lisää näitä kiitos💪
Lisää näitä 💪🏼💪🏼
Hyvää settiä 👍🏻
Kiitos!
Q: Mitkä ovat mielestäsi suurimpia proteiinin saantiin liittyviä myyttejä, joita on debunkattu viimeisten vuosien/vuosikymmenen aikana? Tästä oli Iron Culturessa jakso hiljattain. Kiitos Hulkille bodykansan sivistämisestä
Kisaviimeistelyissä viiimeksi 👍
kiitos!
Kysymys seuraavan q/a:han: mikä on Utti mielipiteesi bodaukseen jonka tavoitteena on vain naisten saanti? oletko itse esim. Huomannut suurilla lihaksilla olevan vaikutusta naisten kiinnostukseen? Verrattuna esim sinä treeniurasi alussa versus nyt natumaksimissa, miten olet kokenut asian
Ei saatana :D
Ihan relevantti kysymys ainaki tuo toinen
Q: Mitä mieltä olet siitä että tehdään vuoroviikoin pidempiä sarjoja ja hiukan enemmän volyymiä ja toisella viikolla lyhyempiä sarjoja mahdollisesti pienemmällä volyymillä? Eli pidempien sarjojen viikko ja lyhyempien sarjojen viikko vuoronperään.
Thanks!
Hyvää tavaraa, mutta Westside Barbell olisi tuosta voimametodista hieman eri mieltä. Matalat kuormat ja vastusnauhat, mutta täysi kiihtyvyys, jolloin F=m(maksimipaino)a(hidas kiihtyvyys)=m(kevyt paino)a(kova kiihtyvyys). Yli 90 %:n alueella ollaan kai noin kerran kuukaudessa, koska palautuminen.
Moro hulkki. Saisko sauraavaan Q&A videoon tietoa ylikunnosta, pitkittyneestä ylirasituksesta ja vaikka myös kroonisesta ylirasitustilasta? 😇
Onko liikejärjestyksellä väliä jos katsotaan asiaa siitä näkökulmasta onko liike enemmän supistavat, mid-range vai venyttävä? Tottakai yleisenä ohjeena ollut että ekana raskaat moninivelliikkeet. Itse ainakin joskus huomannut esim käsiä tehdessä, että venyttävien liikkeiden jälkeen on hankalempaa saada enää hyvää tuntumaa supistukseen, kun taas päinvastoin tehtäessä venytyksen saaminen ja sen tunteminen helpompaa supistavien liikkeiden jälkeen.
1 asia, mikä kannattaa pitää mielessä, kun vertaa voimanostoa ja bodausta on aika ja sen vaikutus tuloksiin. Uskoisin, että 10-15 vuoden mittaisella tasapainoisella voimaharjoittelulla saavutat 90-100 % siitä lihasmassasta mitä pystyisit rakentamaan puhtaalla bodausreenillä. Ja myöskin puhtaalla bodausreenillä pystyt saavuttamaan todella hyvät voimatasot kyykyissä, punnerruksissa ja vedoissa.
Minkälaisella ohjelmalla menit siihen aikaan, kun kyykkäsit 20x180 kg? Paljonko veikkaat, että takakyykky 1 rpm olis ollut niihin aikoihin?
Jossain q&a:ssa kerroit lukevan Tom Clancy:n kirjaa. Kantsii tutustua Piia Leinoon tuotantoon. Hyvä kotimainen kirjailija. Genre on jotain scifi/dystopia jne tyyppistä
Q: Millaiset vaikutukset kerran viikossa pidettävällä 24h paastolla on esim. insuliiniherkkyyteen/-resistenssiin ja mitä haittoja näet tuollaisesta tyylistä leikata viikottaisia kokonaiskaloreita?
Kysymys: Mikä on oletetusti sopiva painonnousutahti ? Treenaan 4 kertaa viikossa salilla, ohjelma on nelijakoinen.
Treeni dietillä vs. plussa kalorit. Olet usein kertonut miten helppoa ylläpito on plussakaloreilla. Jos oikein muistan, niin 3-4 kovaa sarjaa/lihas riittää ylläpitoon? Dietillä (miinuskaloreilla) ei pyritä lihaksen kasvatukseen, vaan säilyttämiseen, niin mikä on tarpeeksi sarjoja / lihasryhmä dietillä? Oletan, että 3-4 kovaa sarjaa/lihas/vko ei riitä miinuskaloreilla? Voitko antaa jonkin esimerkin?
Onko lihasryhmien välisillä suurillakaan epätasapainoilla väliä terveyden kannalta, jos unohdetaan kokonaan bodausnäkökulma (estetiikka). Jos esimerkiksi vihaa jalkojen treenaamista, ja täten jättää jalat kokonaan treenaamatta, mutta treenaa kuitenkin yläkroppaa suht tavoitteellisesti, niin aiheuttaako tämä mitään ongelmia/vaikutuksia terveyteen ym?
Toinen kysymys: Mielipiteesi farmers walkista? Onko hyödyllinen liike bodausnäkökulmasta ja oletko itse koskaan käyttänyt tätä liikettä bodauksessa?
Jos puhutaan progressiosta treenipainojen tai toistojen kasvattamisen suhteen, niin onko vinkkejä tilanteisiin missä ei välttämättä enää pysty samalla tavalla vaan nostamaan treenipainoja, mitä ehkä aiemmin. Otetaan esimerkiksi vaikka käsipainopenkki. Tehdään 3x toistot 9,8,8, mutta isommilla hanttaleilla tulisi hikisesti esimerkiksi vain neljä tai viisi toistoa. Kannattaisiko yrittää kasvattaa sarjapainoja edellisillä käsipainoilla vaikka yli kymmeneen, vai kenties ottaa vielä vaikka neljäs sarja tuohon kolmannen päälle? Vai enemmän ruokaa koneeseen?
Tere!
Mikäs on Hulkin näkemys nykyään liittyen ”cheatti” tai ”mättöpäiviin”? Eli et dieetillä otetaan esim. yksi päivä viikossa, kun ei laske kaloreita ja silloin nauttii niitä syntisempiä elintarvikkeita, joita ei tulisi muuten nautittua (esim. pizza, olut, karkki). Ja pyrkii myös oleen välittämättä liikaa määristä. Ajatuksena että dieettaaminen olisi mielekkäämpää, kun ei tarvi niistä syntisimmistä ja ihanimmista asioista luopua kokonaan sekä ehkä saa jonkinlaista aineenvaihdunnan parannusta korkeimmilla kaloreilla. Onko tämä hyvä ajatus dieetille jos muina viikonpäivinä pyrkii oleen reilut 500 kaloria miinuksel vai voiko tuollainen ”syntisempi” syömispäivä heikentää dieetin tuomaa painonpudotusta?
Henkilö on treenannut 5-10v ja päässyt sopivaan lihasmassaan rasvojen ollessa 10-15%. Tarkoitus on siirtyä enemmän aerobiseen / laajempaan liikuntaan kuin pelkkään saliin, samalla yrittäen säilyttää lihasmassan. Millä tavalla treenaisit 2-3 kertaa viikkoon salilla? Oletetaan tähän päälle vielä vaikka 2 kertaa viikkoon perus tunnin lenkkeilyt esimerkkinä.
47:54 mikä raivoaminen taustalla ?:D
Kallio :D
Onko järkevää pätkäpaastota (16/8) vain muutamana päivänä viikossa vai onko tässä jotain merkittäviä haittoja verrattuna säännölliseen pätkäpaastoon? Itsellä on viikossa päiviä, kun syöminen jää osan päivästä helposti väliin, ja olen ajatellut tuon paaston olevan parempi vaihtoehto kyseisinä päivinä, kuin satunnaiset pienet välipalat.
Kannattaako ottaa ylläpitö jakso miinuskalori dietin jälkeen ennen rakennuskauden aloittamista?
QA: Kun puhutaan että proteiinia pitää saada tietty määrä per painokilo niin tarkoittaako se laadukkaita proteiininlähteitä sen verran vai kokonaisproteiinimäärää jota tulee myös esim. hiilarinlähteistä?
Moro! Miten näkisit tuon proteinin määrän kehityskaudella ja tuleeko proteini laskea kaikista ruuan lähteistä vai pelkästään esimerkiksi riisi kana aterialla siitä kanasta? Näkee että monet ammattilaiset syö kehityskaudella ainakin 3grammaa painokiloa kohden proteinia. Onko tuosta suuresta määrästä jotain haittaa?
2g/painokilo ku syöt, niin ei jää ainakaan siitä kiinni. Eiköhän vähempikin riitä (esim. 1,5g/kg). Proteiini lasketaan kaikista lähteistä yhteensä. Tuskin tosta 3g/painokilo mitään haittaa oo, mutta turhaa se on. Mielummin vähentää proteiinin saantia ja laittaa ne samat kalorit lisähiilariin tai rasvaan
Genetiikkakin vaikuttaa paljon miten hyväksi kehonrakentajaksi voi tulla,ei pelkkä optimaalinen työn teko.
Onko ihmisen lihassolujakaumalla (kärjistetysti paljon nopeita lihassoluja tai vastaavasti paljon hitaita lihassoluja) vaikuttavaa merkitystä lihasmassan kasvattamisessa?
Samat suosikit minulla ja Bob Paris.
Vaikket lääkäri olekkaan, mielipide viherjauheista / kapseleista? Tilanne on, että kasviksia menee lähes 0, saakohan kapseleilla korvattua edes vähän tätä vajetta?
Kolmivuorotyö on siinä mielessä parempi kuin 2-vuorotyö, että päivärytmi kiertää pitempään eteenpäin. 2-vuorotyö on ongelmallista, kun joka toinen viikko pitäisi kääntää päiväryrmiä taaksepäin se 8-12 tuntia. Joka ihmisellä kun se vuorokausirytmi on tosiaan hieman yli 24h niin eteenpäin rytmin kääntäminen on luontevampaa. Itse tein ennen tuollaista viikko aamu ja viikko ilta ja se oli paskin työvuuorosysteemi mitä on tullut koettua. Itselle 3-vuorotyö oikein toteutettuna on jopa parempi kuin perus 8-16 yksvuorotyö tms.
2- vuorossa voit olla aivan samassa heräämis ja unirytmissä jatkuvasti. Aamulla ylös vaikka klo 06:00-07:00 ja nukkumaan 22:00 ä-23:00 noin esimerkiksi. Yleensä iltavuoro kuitenkin päättyy illalla viimeistään 20-22 välillä.
En kyllä hiffanu kans tätä, miksi 2-vuoro olis huonompi kuin 3vuoro. Ehkä ainoostaan tapauksessa että vuorot on mallia aamua ja yötä. Koska yleensä elämä tapahtuu kuitenkin muilla siinä 14-22 välissä arjessa.
@@Valvados82 no meillä alko aamuvuoro klo 4:00 ja iltavuoro 12:30 (päivän pituus 8h 30min) että ei mitenkään pystynyt pitää samaa rytmiä. Illalla kotona 21:30 ja siinä rupeet tekee ruokaa yms. ja muutenkin käyt kierroksilla kun juuri tullut töistä. Aikasintaan 23:00 olis pystyny mennä nukkuu niin ei siinä paljon heräillä 3:15.
No kolmivuorotyössä sun on täysin mahdoton yrittää pitää edes pienintäkään rytmiä. Millä logiikalla 2vuorotyössä on vaikeampi kääntää se rytmi? En kyllä keksi alkuunsakaan miten kolme eri rytmin ylläpitäminen muka olisi kahta helpompaa... Kun hyppäät esim. yövuorosta aamuvuoroihin ja olet mennyt töihin siihen aikaan, kun pitäisi yllättäen käydä nukkumaan. Tai sama toisin päin. Kroppa on vaan tossa yksinkertaisesti sekaisin, kun ei ole minkään näköistä säännöllistä rytmiä. Parempi rytmi ihmisellä on 2vuorotyössä, kun nukkuminen tapahtuu kuitenkin yöllä.
@@Ex0rz Vittukun ihmiset ei osaa lukea. Ei siinä mitään kolmea eri rytmiä yritetäkään
ylläpitää? Mistä sä tommosta keksit. Mitä vitun järkeä ees olisi tai miten semmonen voisi olla edes mahollista et yritetään pitää kolmea eri päivärytmiä yhtäaikaa? Ethän sä kolmea eri kertaa päivässä herää tai mee töihin ja nukkumaan. Toiseks en oo väittänyt että se olis helppoa vaihtaa yöstä aamuun, se on se just se ainoa vaikea vaihe 3-vuorotyössä. Aamusta iltaan ja illasta yöhön on helppo, koska päivärytmi menee eteenpäin eli voit vain aina valvoa/nukkua pitempään mikä on helvetisti helpompaa, kuin yrittää mennä nukkumaan silloin kun sua ei vielä väsytä yhtään. Eli jos mennään viikko viikko viikko tyylillä esim. niin sä pystyt 3 viikkoa vaan vetää sitä rytmiä eteenpäin ja sitten kun vaihtuu yöstä aamuun niin sulla on siinä yleensä se 2 vapaapäivää (ainakin meillä on) eli pystyt siinä alkaa kääntää rytmiä aamuvuoroon. Aina se ei kyllä onnistu että joutuu ekat päivät mennä vähil unil. Ite teen nyt 3-vuorotyötä eikä oo mitään ongelmia unien/päivärytmien kans. 2-vuorotyössä oli ja kun tein pelkkää klo 6-14:30 aamuvuoroo. Ootteko te ees tehny 3-vuorotyötä vai ootteko tehny vain jotain työnantajan puolelta päin helvettiä suunniteltua systeemiä? Ohan se nyt helvetti parempi että pystyy 2 viikkoa nukkua hyvin ja 1 viikon huonosti, kuin että nukkuu joka toisen viikon huonosti kun pitäis illasta aamuun kääntää. Oon tästä jutellu työkavereiden kanssa paljonkin silloin kun tehtiin tuota 2-vuoro aamu-ilta paskaa ja kaikilla oli sama ongelma että aamuviikolla ehkä to tai pe yönä saa ekaa kertaa kunnolla unta palloon.
Jos on ollut 108 kg kuukauden tai kaksi niin onko siinä ajassa set point ehtinyt nousta jos sen jälkeen on laihduttanut painon pois
Kohdassa 14:12 käydään lyhyesti läpi plussakaloreiden määrää ja jäin siihen käsitykseen että kannattaisi tavoitella ainoastaan noin +100kcal plussakaloreita päivässä(?) Mike Israetel kuitenkin esimerkiksi tuoreessa videossaan suosittelee noin 250-500 kcal plussakaloreita per päivä. Molemmilla on suosituksiinsa varmasti hyvät perustelut, mutta mistähän tämä lievä näkemysero plussakalorien optimaalisesta määrästä?
Veikkaan Utin pointin olleen, että jo tuo 100kcal on riittävä lihaskasvun kannalta joten miksi tähdätä 500-1000kcal ylitykseen. Voipi olla harvassa tyypit jotka pystyvät tuon 100kcal tarkalleen laskemaan kun työpäivissä ja muissa arjen askareissa on varmasti jatkuvasti jonkun verran päivittäisiä eroja. Tähtää vaikka 250-500kcal yli niin eiköhän sitä pihviä ala tarttumaan jos muut tekiät on kunnossa
Kiitos! GABA:a saa tänä päivänä useista Suomessa toimivista lisäravinnekaupoista ja 5htp tullut vastaan jopa ruokakaupassa (mm. Ruoholahden sittari)
Moi, Q: Vaikuttaako kireät faskiat lihaskasvuun?
paska puhetta on lihas massani kasvanut vaikka olen viikonloput dokannut
Moro! Aiemmassa jaksossa puhuit siitä, että ihmiskeho adaptoituu aerobiseen harjoitteluun ja kalorinkulutus laskee ajan myötä.
Mihin tämä perustuu? Esim. Greg Doucette on vahvasti sitä mieltä, että tällaista adaptaatiota ei ole olemassa, vaan päinvastoin isompi kalorimäärä voidaan polttaa samassa ajassa ja vähemmällä rasituksella omalle kropalle, kun kunto kohoaa.
Eli jos ihminen pystyy nyt vaikka kävellä tunnin ajan 5 km/h vauhdilla ja vuoden päästä hänelle on yhtä rasittavaa juosta se matka 10 km/h vauhdilla, kuluisi kaloreita tuplamäärä, jos elopaino pysyy samana.
Miksi tämä matka*massa -yhtälö ei ole mielestäsi totuus kalorinkulutuksen suhteen?
Ihmiskehon yksi perusadaptaatioista mihin tahansa liikuntasuorituksen (esim. uinti, juoksu) harjoitteluun, on taloudellisuuden kehittyminen. Eli sama suoritus (vaikkapa 2 km uinti) opitaan tekemään taloudellisemmalla tekniikalla, lihaksisto sopeutuu paremmin juuri kyseisen 2 km uinnin tehokkaaseen (eli taloudelliseen) suorittamiseen, jne. Tämä johtaa siihen, että jatkossa se 2 km uinti pystytään tekemään helpommin ja pienemmällä energiankulutuksella. Esimerkiksi juoksun taloudellisuus on yksi aihepiiri, jossa tätä ilmiötä on tutkittu jo aika pitkään. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27747844/
Lisäksi on koko energiankulutuksen (esim. vuorokausi- tai viikkotasolla) kattava ns. Constrained Total Energy Expenditure Model, joka selittää, miksi kalorivajeessa (dieetillä) saman liikuntasuorituksen tekeminen lisää kokonaisenergiankulutusta selvästi vähemmän kuin jos se tehtäisiin ylläpito- tai plussakaloreilla. Tästä löytyy paljonkin ihan pitkittäistutkimusta, eli liikunnan lisääminen EI johda laskennallisesti yhtä suureen painonpudotukseen kuin lisätyn liikunnan laskennallisesti tulisi energiaa kuluttaa.
www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4803033/
journals.lww.com/acsm-msse/fulltext/2021/10000/effect_of_aerobic_exercise_induced_weight_loss_on.15.aspx
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34334719/
Tuo lisätyn cardion energiankulutuksen osittainen kompensointi tapahtuu siis sekä itse liikunnan aikana (kuluttamalla vähemmän energiaa samaan liikuntasuoritukseen), että liikuntasuorituksen ulkopuolella (vähentämällä mm. NEATia päivän muina aikoina).
@@Hulkki kiitos vastauksesta!
Uinnin suhteen tuo kuulostaakin huomattavasti loogisemmalta, koska miellän sen juoksua enemmän tekniikkalajiksi. Paremmalla tekniikalla vedenvastus on pienempi ja matkaa tulee enemmän pelkällä liu'ulla versus puhtaasti lihasvoimalla. Sama vaikkapa hiihdossa.
Maalaisjärki sanoo, että juoksussa ei vastaavaa etua saavuteta, koska jokainen askel ja ponnistus on otettava itse, jotta on mahdollista mennä eteenpäin. Yksittäisen askeleen energiankulutuksessa tällöin olennaista on lähinnä liikuteltavan massan määrä ja kokonaisuutena matkan pituus.
Nimenomaan NEATin vähentymisen seurauksena tuo ilmiö varmasti hyvin pitkälti selittyy. Fysiikan/termodynamiikan lakeja kun ei voida kalorivajeella muuttaa.
@@JEP964 Annoin tuossa suoran linkin nimenomaan juoksun taloudellisuutta ("running economy") käsittelevään tutkimuskatsaukseen. Näistä asioista on ihan suoraa tutkimustietoa, jolloin kaikenlainen mutuilu ja maalaisjärkeily nyt vain jää aika hyödyttömäksi siinä rinnalla. Tuo taloudellisuuden tehostuminen pätee periaatteessa kaikkiin liikuntasuorituksiin, vaikka teknisemmissä lajeissa nimenomaan biomekaanista taloudellistumisvaraa on tietenkin enemmän.
NEATin tehostuminen on erillinen ilmiö, joka OSALTAAN vaikuttaa tuohon painonpudotuksen suhteelliseen tehottomuuteen liikuntaa lisätessä. Se toinen komponentti on nimenomaan tuo liikuntasuorituksen taloudellisuuden kasvu.
Yrität nyt yleistää fysiikan/termodynamiikan lakeja liian laveilla yksinkertaistuksilla, mm. kohdellen ihmiskehoa vain uniformina massakappaleena joka liikkuu johonkin suuntaan. Tunnut myös olettavan, että ihmiskeho on 100-prosenttisen taloudellinen kone tuottamaan liikettä eteenpäin askeltamalla. Ja tämä nyt ei vain pidä paikkaansa edes niinkin arkisen liikuntamuodon kuin kävelyn/juoksun osalta. Tuossa esim. ote antamani katsauksen tiivistelmäkappaleesta:
"Of the numerous metabolic, cardiopulmonary, biomechanical and neuromuscular characteristics contributing to RE, many of these are able to adapt through training or other interventions resulting in improved RE." (RE = Running Economy)
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27747844/
Eli biomekaaninen taloudellistuminen on vain yksi osa sitä kokonaisuutta, jolla ihmiskeho oppii tuottamaan juoksuliikettä taloudellisemmin. Aineenvaihdunnallista, hengitys/verenkiertoelimistöllistä, ja hermostollista taloudellisuutta voidaan myös kehittää harjoittelun myötä. Jolloin kokonaisuudessaan juoksusuoritus pystytään tekemään yhä pienemmällä energianhaaskauksella.
Edit. Fysiikan/termodynamiikan lait tulevat siis vastaan ainoastaan siinä kohtaa, kun liikettä tuottavan konejärjestelmän mekaaninen (ja muu sisäinen) taloudellisuus on jo 100%. Eli se miten tämä homma oikeasti toimii, on että ihmiskeho on lähtökohtaisesti huomattavan EPÄtaloudellinen liikkumisessaan, ja haaskaa paljon energiaa tuottaakseen esim. sitä kävely- tai juoksuliikettä eteenpäin. Kävelyn/juoksun harjoittelu vähentää tätä EPÄtaloudellisuutta (mm. biomekaniikan eli juoksutekniikan parantuessa), kuten tekee myös kalorivaje (joka tuskin vaikuttaa niinkään biomekaaniseen taloudellisuuteen, kuin aineenvaihdunnalliseen ja ehkä jopa hermostolliseen taloudellisuuteen).
@@Hulkki kiitos edelleen ajasta ja vaivasta näihin vastauksiin! Pahoittelut, ei ollut resursseja tutustua noihin linkkeihin perusteellisesti eilen.
Yleisohjeena esim. huonokuntoiselle ylipainoiselle varmasti aerobisen lisääminen kuitenkin kannattaa myös kalorinpolton näkökulmasta, puhumattakaan muista hyödyistä. Eli juurikin tuo alkuperäinen esimerkkini, jossa ensin jaksetaan vaivoin kävellä tunti tai puoli tuntia, ja kunnon parantuessa juosta se sama tunti ja tuplata matkan pituus.
Näissä adaptaatiopuheissa on vaarana, että satunnainen sohvaperuna saattaa valehdella itselleen, että ei kannata tehdä aerobista, koska keho adaptoituu ja kohta siitä ei ole enää mitään hyötyä :).
Oma ja eri maailmansa on sitten joku kisoihin valmistautuva hyvässä kunnossa oleva bodari, joka miettii aerobista treeniä aika erilaisesta perspektiivistä.
Meni vähän sivuraiteille, mutta ei se ole ennenkään haitannut!
@@JEP964 Energiankulutuksen kompensaatio ei melkeinpä koskaan ole 100-prosenttista (tutkimuksissa havaitut lukemat on ollut luokkaa 10-50%). Eli aerobisen lisääminen johtaa kyllä kokonaisenergiankulutuksen lisääntymiseen, mutta esim. vain 50-70% hyötysuhteella. Eli tuo on hyvä pitää mielessä, kun porukka laskee jotain kuntopyörän antamia (yleensä täysin vielä ylimitoitettuja) kalorinpolttolukemia ja omia syötyjä kaloreitaan, ja sitten ihmetellään kun paino ei kuitenkaan putoa näiden laskelmien ennustamaa tahtia. Liikunta itsessään on tietysti terveydelle hyödyllistä aika monesta muustakin syystä kuin pelkästä energiankulutuksen/painonpudotuksen näkökulmasta.
Kiitos!