Edunvalvojalla jos vaikka on oma lapsi on kuitenkin pomona kunnan virkaholhooja, eli jos asiat ei mene oikein hyvin voi virkakyösti ohittaa sopimukset ja ottaa omaisuuden hallintaansa.
Terve! Jos alaikäisellä on omaisuutta yli 20 000 euroa, niin huoltajan tulee tehdä vuosittain DVV:lle vuositili-ilmoitus. Mikäli omaisuuden hoitaminen tehdään lain mukaisesti, niin silloin ei siihen kukaan taida puuttua. Toki jos homma ei mene prosessien mukaan, niin sitten varmaan mahdollista. Mutta kuten kuvasit, niin etukäteen suunnittelu ja varautuminen kannattaa, jos vain mahdollista.
Jos tekee edunvalvontapöytäkirjan esim. metsäasioihin liittyen, niin tulkitsen, että sen kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa (pääomaverotus ja alv).
Hyvä kysymys! En osaa kyllä sanoa saisiko sitä virallisesti laittaa vähennyksinä metsäverotukseen? Katsotaan saadaanko tähän asiaan varmuus, täytyy tutkia asiaa.
Kaiken voi vähentää, jos se liittyy metsäomaisuudesta tulonhankkimiseen tai omaisuuden säilyttämiseen. Edunvalvontavaltakirja sisältää tyypillisesti paljon muutakin, kuin metsäomaisuutta. Koneissa, rakennuksissa yms. metsätalouden osuuden tulee olla yli puolet, jotta ne voivat olla osittainkaan vähennyskelpoisia. Näillä perusteilla voi puntaroida vähennyskelpoisuutta omassa tapauksessa. Sanoisin, että joskus harvoin voi olla perusteltavissa.
Mitäs vertailu edunvalvontavaltuutus vs. edunvalvontavaltakirja? Ainakin joissain tapauksissa läheisten kannalta edunvalvontavaltuutus on käytännössä edunvalvontavaltakirja joustavampi ja edullisempi tapa hoitaa asioita.
Terve Pekka! Kiitos kommentista. En ole ammattilainen, mutta olen ymmärtänyt, että edunvalvontavaltuutus on prosessi ja edunvalvontavaltakirja on osa tätä prosessia eli ne linkittyvät toisiinsa.
@@MetsanomistajaMoi! Kiitokset vastauksestasi. Näinhän se tosiaan on, että edunvalvontavaltakirjalla annetaan edunvalvontavaltuutus. Sitten on vielä erikseen vahvistettu edunvalvoja, jonka kautta esimerkiksi metsäkiinteistöjen, huoneistojen ja vastaavien omistajanvaihdostilanteissa asioiden hoitaminen on kankeampaa. Itselläkin meni kysymyksessäni nämä kaksi sekaisin (edunvalvontavaltuutettu vs. edunvalvoja) sekaisin. Mutta niin ne menevät usein sekaisin esimerkiksi kiinteistönvälittäjilläkin.
Tärkeys korostuu yhteisomistuksissa. Jos päätöksiin vaaditaan yksimielisyys ja yksikin osakas on kykenemätön päätämään, muut osakkaat joutuvat odottelemaan, joskus pitkäänkin. Toinen tärkeä asiakirja on hallintaoikeustestamentti. Ettei käy niin että asioiden hoito jumiutuu esim. alaikäisen ajauduttua metsänomistajaksi.
Yhteisomistuksissa voi tosiaan tulla monenlaista haastetta ja hidastetta matkaan, jos yksi ei pysty hoitamaan asioita osaltaan. Näissä tilanteissa olevien kyllä kannattaa ehdottomasti varautua tulevaan. Vuosien pysähtyneisyys voi usein aiheuttaa merkittäviä talousvaikutuksia kaikille osakkaille.
Ja hallintaoikeden omaavalla vasta tärkeää onkin tehdä edunvalvontavaltakirja oman oikeustoimikelpoisuuden menettämisen varalle, että joku pystyy luopumaan silloin hallintaoikeudesta.
Kiitos JP! Tällaiset paperihommat ovat varmasti monelle metsänomistajalle asia, jota ei jaksa liikaa pohtia. Hyvä, jos tämä innostaa monia pohtimaan onko itsellä tarvetta tehdä jotain. 👍🏻
Sen jälkeen, kun metsänomistajalla lapset ovat aikuisia, on tärkeintä kirjata edunvalvontavaltakirjalle esteetön perheen ulkopuolinen, joka lahjoittaa metsät lapsille, jos oikeustoimikelpoisuus menee. Edunvalvottavalle vanhukselle ei metsistä ole kuin harmia. Tämä valtuutettu pitää valita mielummin lasten ikäluokasta ja varmistaa, että hän uskaltaa hoitaa lahjoituksen. Valtakirjalla voi antaa valtuuden toimia, muttei voi pakottaa toimimaan.
Arvokkaita huomioita Timo! Metsänomistajien joukossa on varmasti nähty kaikenlaisia ikäviäkin tapauksia. Kyllä meidän kaikkien on hyvä pohtia näitä eri skenaarioita, jotta osaa varautua sopivalla tavalla.
Edunvalvojalla jos vaikka on oma lapsi on kuitenkin pomona kunnan virkaholhooja, eli jos asiat ei mene oikein hyvin voi virkakyösti ohittaa sopimukset ja ottaa omaisuuden hallintaansa.
Terve! Jos alaikäisellä on omaisuutta yli 20 000 euroa, niin huoltajan tulee tehdä vuosittain DVV:lle vuositili-ilmoitus. Mikäli omaisuuden hoitaminen tehdään lain mukaisesti, niin silloin ei siihen kukaan taida puuttua. Toki jos homma ei mene prosessien mukaan, niin sitten varmaan mahdollista.
Mutta kuten kuvasit, niin etukäteen suunnittelu ja varautuminen kannattaa, jos vain mahdollista.
Jos tekee edunvalvontapöytäkirjan esim. metsäasioihin liittyen, niin tulkitsen, että sen kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa (pääomaverotus ja alv).
Hyvä kysymys! En osaa kyllä sanoa saisiko sitä virallisesti laittaa vähennyksinä metsäverotukseen? Katsotaan saadaanko tähän asiaan varmuus, täytyy tutkia asiaa.
Kaiken voi vähentää, jos se liittyy metsäomaisuudesta tulonhankkimiseen tai omaisuuden säilyttämiseen. Edunvalvontavaltakirja sisältää tyypillisesti paljon muutakin, kuin metsäomaisuutta. Koneissa, rakennuksissa yms. metsätalouden osuuden tulee olla yli puolet, jotta ne voivat olla osittainkaan vähennyskelpoisia. Näillä perusteilla voi puntaroida vähennyskelpoisuutta omassa tapauksessa. Sanoisin, että joskus harvoin voi olla perusteltavissa.
Mitäs vertailu edunvalvontavaltuutus vs. edunvalvontavaltakirja? Ainakin joissain tapauksissa läheisten kannalta edunvalvontavaltuutus on käytännössä edunvalvontavaltakirja joustavampi ja edullisempi tapa hoitaa asioita.
Terve Pekka! Kiitos kommentista. En ole ammattilainen, mutta olen ymmärtänyt, että edunvalvontavaltuutus on prosessi ja edunvalvontavaltakirja on osa tätä prosessia eli ne linkittyvät toisiinsa.
@@MetsanomistajaMoi! Kiitokset vastauksestasi. Näinhän se tosiaan on, että edunvalvontavaltakirjalla annetaan edunvalvontavaltuutus.
Sitten on vielä erikseen vahvistettu edunvalvoja, jonka kautta esimerkiksi metsäkiinteistöjen, huoneistojen ja vastaavien omistajanvaihdostilanteissa asioiden hoitaminen on kankeampaa.
Itselläkin meni kysymyksessäni nämä kaksi sekaisin (edunvalvontavaltuutettu vs. edunvalvoja) sekaisin. Mutta niin ne menevät usein sekaisin esimerkiksi kiinteistönvälittäjilläkin.
Tärkeys korostuu yhteisomistuksissa. Jos päätöksiin vaaditaan yksimielisyys ja yksikin osakas on kykenemätön päätämään, muut osakkaat joutuvat odottelemaan, joskus pitkäänkin.
Toinen tärkeä asiakirja on hallintaoikeustestamentti. Ettei käy niin että asioiden hoito jumiutuu esim. alaikäisen ajauduttua metsänomistajaksi.
Yhteisomistuksissa voi tosiaan tulla monenlaista haastetta ja hidastetta matkaan, jos yksi ei pysty hoitamaan asioita osaltaan. Näissä tilanteissa olevien kyllä kannattaa ehdottomasti varautua tulevaan. Vuosien pysähtyneisyys voi usein aiheuttaa merkittäviä talousvaikutuksia kaikille osakkaille.
Ja hallintaoikeden omaavalla vasta tärkeää onkin tehdä edunvalvontavaltakirja oman oikeustoimikelpoisuuden menettämisen varalle, että joku pystyy luopumaan silloin hallintaoikeudesta.
Kiitoksia hyvästä videosta tärkeään aiheeseen. Tämä puoli monesti unohtuu, kuin myös itseltäni myös..
Kiitos JP! Tällaiset paperihommat ovat varmasti monelle metsänomistajalle asia, jota ei jaksa liikaa pohtia. Hyvä, jos tämä innostaa monia pohtimaan onko itsellä tarvetta tehdä jotain. 👍🏻
Sen jälkeen, kun metsänomistajalla lapset ovat aikuisia, on tärkeintä kirjata edunvalvontavaltakirjalle esteetön perheen ulkopuolinen, joka lahjoittaa metsät lapsille, jos oikeustoimikelpoisuus menee. Edunvalvottavalle vanhukselle ei metsistä ole kuin harmia. Tämä valtuutettu pitää valita mielummin lasten ikäluokasta ja varmistaa, että hän uskaltaa hoitaa lahjoituksen. Valtakirjalla voi antaa valtuuden toimia, muttei voi pakottaa toimimaan.
Arvokkaita huomioita Timo! Metsänomistajien joukossa on varmasti nähty kaikenlaisia ikäviäkin tapauksia. Kyllä meidän kaikkien on hyvä pohtia näitä eri skenaarioita, jotta osaa varautua sopivalla tavalla.