Видео

Kiitos Eero! Kyllä on ilo poiketa tuolla kuviolla, kun kasvu on kovaa!

Terve Jari! Kiitos pohdiskelusta asian tiimoilta. Ymmärsinkö oikein, että tarkoitat istutettujen männyntaimien kantavan männynjuurikääpää jo istutusvaiheessa? Ei kyllä ole tuolla neljän hehtaarin kuviolla muualla näkynyt kuolleita taimia.

@@Metsanomistaja Niitä voi ajansaatossa ilmaantua uusia Saksan metsätuhoissa on todettu viljelymateriaalin olevan muualta tuotua olen vahvasti sitä mieltä ettei hyvälaatuisen metsän uudistaminen ole järkevää muualta tulleella materiaalilla ja kesähakkuu on pääsyyllinen metsätuhoihin Suomessa

Terve Pekka! Kiitos mukavasta kommentista ja palautteesta. 👍🏻 Latvusmallitietoja olen katsonut Paikkatietoikkunasta, mutta nyt se aineisto on ollut jotenkin rikki pidempään. Löysin netistä tällaisen tiedon: www.maanmittauslaitos.fi/palvelutiedotteet/metsakeskuksen-latvusmalliaineistossa-teknisia-ongelmia-ilmenee-myos Itse en esimerkiksi saa näkyville yksittäisten puiden tietoja klikkaamalla karttaa ja myöskään väriselite ei näy minulle. Toivottavasti tulee kuntoon jossain vaiheessa. Se on kuitenkin varsin mielenkiintoista tietoa!

@@Metsanomistaja No näin olen myös arvellut, että jotain vikaa siinä varmasti on. Näkyy joidenkin vuosien osalta dataa, vain värit, mutta ei selitteitä. Toivotaan tosiaan asian korjautumista. Pitääkin laitella vaikka palautetta jonnekin, jos löytyy kanava.

Terve! Joo, tämä olikin itselle hyödyllistä oppia. Lienee varsin todennäköistä, että tullaan näkemään lisää hyönteistuhoja tulevina vuosina. Toivottavasti ei kuitenkaan yhtä laajoja tuhoja kuin Keski-Euroopassa oli. Toki Ruotsissakin on ollut yllättävän paljon kirjanpainatuhoja ihan nähtävillä, kun siellä suunnistusreissuilla on tullut liikuttua.

Terve Japi! Hyvää pohdiskelua ja näkökulmia. 👍 Kyllähän tuo metsästysvuokraoikeuksien markkina on varsin pieni ja korkeammat hinnat ovat keskittyneet lähemmäs isompien kaupunkien väestökeskittymiä. Siellä tarjonta on niukempaa kuin kysyntä, joten varsinkin nuo pienriista+kauris alueet herättävät kysyntää. Kuten kuvasit, niin isompien hirvieläinten metsästykseen liittyy paljon talkootyötä ja panostuksia, sekä laajempia metsästysalueita. Vaikea kyllä nähdä, että niiden osalta tapahtuisi kovin merkittäviä muutoksia (= edelleen vuokraoikeus vastikkeetta / lihapalaa vastaan tms) lähitulevaisuudessa. Tsemppiä jahtikaudelle! 👍

Kiitos! 🙏🏻 Katsotaan miten kohteella tilanne kehkeytyy aikojen saatossa ja tulee varmaan tehtyä hiukan seurantaa jatkossa.

Terve! Kyllä tosiaan männynjuurikääpä säilyy kannoissa ja juuriyhteyksissä pitkään. Tervasroso on vielä omanlainen sieni ja varsin yleinen ja tarttuu helposti.

Eipä kestä Juha! Tämä oli itsellekin kiinnostava aihe perehtyä.

Ihan mahdollinen idea! Pitäisi vain varmistua, että juuri ei ole elävän puun juuri, koska ymmärtääkseni harmaaorvakkasieni leviää vain kuolleisiin puihin / juuriin. Ehkäpä sahaus lyhyeen kantoon ja siihen suihkaus on kuitenkin helpompaa.

Hyvä kysymys! 👍 Asiantuntijoiden mukaan isoa mäntyä ei kannata kaataa, koska siinä on jo tartunta. Mikäli puun kaataa, niin leviäminen voi kuulemma muuttua aggressiivisemmaksi juuriyhteyksien kautta. Normaalisti leviämisnopeus oli muistaakseni joku 30 cm vuodessa tms. Toiseksi, koska tyvitervastauti on jo todennäköisesti laajasti puun kimpussa, niin harmaaorvakkasieni ei pääse iskemään siihen, koska se ei pysty syrjäyttämään sitä. Pitäisi sen sijaan saada harmaaorvakkasieni leviämään ympärillä oleviin terveisiin kantoihin, jotta se esteisi männynjuurikäävän leviämisen ulommas.

Ajattelen tuon asian siten että siinä on vain luontoarvoja viettu takaa kun ei vanhaa isoa saastunutta puutarhasta kaataa

Kiitos JP! 🙏🏻 Vähän samaa pohdin, että voisin kokeilla kunhan mökkiläinen saa polttopuut kerättyä, niin laittaisin pari taimea sinne kokeiluksi. Jos ne saisi venymään kovaa vauhtia, niin ottaisi vielä kiinni nuo männyt.

Muistelen lukeneeni että männyn juurikääpä tarttuu myös muihin puulajeihin. Eli alue pitäisi jättää puuttomaksi.

Terve Veijo! Männynjuurikääpä voi tosiaan tarttua kuuseen, mutta esimerkiksi koivun pitäisi olla turvassa. Näin ollen muutaman hyväkasvuisen rauduskoivun voisin yrittää saada tuohon kasvamaan. 👍

Paha tyvitervas tappaa myös koivut,jopa lepät

Kiitos!

Terve Pentti! Kiitos kokemuksiesi jakamisesta! 👍 Mukava kuulla miten eri metsänomistajat ovat toimineet, niin saa hyviä vinkkejä kokeiltavaksi.

@@Metsanomistaja Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä on Trico-kokeilunsa julkaissut videoina. Suosittelen!

Terve Kari! Hienoa kuulla! Täytyy katsoa miten taimien pituudet ovat kehittyneet ensi vuonna ja toimia sen mukaan.

Terve! Kiinnostavaa pohdintaa! On se varmasti mahdollista, että jotain haittaa kasvulle olisi, mutta tässä vaiheessa kesää ei liene kovin suuri ongelma. Myöskään lampaanrasvan peittävyys ei ole totaalinen, joten aika paljon sinne kyllä jäi vielä puhtaita lehtipintoja.

Terve Timo! Ollaan siis toiveikkaita! 👍🏻 Aika näyttää miten ne tuosta lähtevät kehkeytymään ja kuinka hyviä tyviä syntyykään. Istutusasento on paikoin varsin tiheä, joten poistumalle on onneksi varaa.

Terve! En ole varma mikä niitä on ensimmäisenä kesänä käynyt napsimassa, mutta yhdet tuoreet hirven jäljet näkyi ja lisäksi pienempien eläimien jälkiä.

Kiitos JP! 👍🏻 Ihan kiinnostava ajatus! Siinä ei olisi paljon kulunut ainetta ja olisi ollut valmiiksi pahanmakuinen taimi istutuksen jälkeen. Aika tahmaavaa tuo aine on, joten istutusvaihe olisi ollut hieman sotkuisempaa. Parhailla taimilla kasvu on ollut ensimmäisenä vuotena niin runsasta, että en ole varma olisiko käsittelystä kovin paljon ollut apua tai olisiko aina jäänyt sinne maan pinnan tuntumaan.

Kiitos! 👍🏻 Yllätyin kanssa siitä, että kuinka paljon oli jo käyty napsimassa noita pieniäkin taimia. Onneksi tuo halpisruisku pelitti hyvin ja Trico oli juoksevampaa kuin aiempina vuosina monien kommenttien perusteella. Muuten olisi varmasti harmittanut ja tullut erilainen video! 😂

Terve Pekka! Kiitos omien kokemuksien jakamisesta. 👍🏻 Hyvin riittoisasti olet saanut sitä kyllä käytettyä. Täytyy itsekin pohtia saisiko sitä sopivalla tavalla säännösteltyä ja kasvun myötä voi tulla tuollaisille yhdistelmillekin käyttöä.

Terve Seppo! Joo, oli ihan korkkaamaton tuo Trico-purkki. Kävin hakemassa sen Bernerin varastolta edeltävänä päivänä. Tuossa reppuruiskussa oli se suodatin säiliön päällä ja vähän huolestutti, että meneekö se siitä läpi. Kyllä se onneksi siitä valui vaikka jotain pientä siihen tuntui jäävän. Pumppasin säiliön ihan tyhjäksi käytön päätteeksi ja kaadoin sinne pariin kertaan vettä ja taas pumppasin tyhjäksi. Täytyy toivoa, että noin toimiessa reppuruisku pelaa myös ensi vuonna. En tiedä onko tuotekehitystä tapahtunut Tricolle vuosien kuluessa, kun en ole sitä aiemmin käyttänyt. Joka tapauksessa kiinnostava tuo havainto, että sinulla se vanhempi Trico on tuntunut olevan jämäkämpää.

Tuo on aika vetelää ainetta. Muutama vuos sitten oli aika mönjää,ei meinannu tulla ulos kanisterin suulta. Rypsi öljyllä piti laimentaa,ennenkuin alko reppuruiskun suuttimesta mennä läpi. Oisko jotain tuotekehittelyä ollu valmistajalla. Kun nuin hyvin tuli kanisterista ulos.

Siltä se tosiaan kuvan perusteella vaikutti, että juoksevaa oli vs muutama vuosi sitten olleeseen Trucoon. Oli kait ne jossain päin maailmaa lantranneet vedellä ohennusta 20% siihen liisteri-Tricoon jotta sais ruiskut pelittämään paremmin ja sais enempi sumumaisena annokset puille. Säästää näin myös ainetta ja riittosuutta tulee lisää. Pohjois-Suomessa hyviä kokemuksia hirvituhojen estämisessä myös pelkällä lampaanvillalla. Villasta tehään tuppoja tms olomuotoja ja niitä lampaanvillatuppoja sijoitellaan taimikoihin jokainen oman kiinnitysversion mukaisesti. Näin myös alueella hirvieläinten mielestä vastenmielinen tuoksu. Kuka sen sitten tietää sen hirven ajatuksen ja tuoksumaailman? Mutta sanotaan nyt niin, että lampaanvilla tuoksuisi hirville samalta kun polttoöljy ihmisille. Polttoöljyllä maustetut esim puuesineet ripustettuna puihin roikkumaan luovat maastoon sellaisen tuoksumaailman, ettei siellä viihdy enää maanomistajakaan.

Kävin katsomassa purkista, että oli valmistettu 4/2024 eli varmaan on resepti sitten hiukan jalostunut viime vuosina. 👍

@@Metsanomistaja Suurin osahan jää lehtipuita ruiskutettaessa lehtiin.muutaman viikon jälkeen lehet tippuu puista. Meneekö hukkaan aineet. Sitä en tiijä. Maan pinnallehan tipuu kyllä. Männyn taimikkoon oon mie yhtenä syksynä levittänä. Paljon myöhempään tosin levitin. Oli yö pakkasia. Kyllä se toimi sen talven että ei hirvet käyneet taimikossa. Mutta seuraavana talvena palasivat. Oli taimikossa hirven jälkiä lumessa. Muutamia latvuksia olivat syöneet. Vuoden kasvun. Oisko ollu että ei vuuvwn kasvussa enää tuntunut se haju. Mutta yhtään ei ollu hirvi emo katkassu kaulallaan jälki kasvulle eli vasalleen. Yhen talven se toimii kylkä. Suosittelen!

Terve Aatu! Kyllä varmasti tulee jätettyä tammia, jos ovat hyväkuntoisia ja päässet mukavasti kasvussa vauhtiin. Olisihan se hieno nähdä sellaista kuusi- ja tammisekametsää, jossa tammet voivat jäädä tuleviksi säästöpuiksi. Tuo videon kuvio on aika vaihteleva kasvupaikan ja vesitalouden osalta. Pelkään, että kuivemmilla kohdilla kuuset voivat joutua koville ja tulevaisuus voi olla haastava niiden osalta.

Terve! Videolla ei ollakaan omassa metsässä, vaan saaristossa kalliometsikön reunalla. Tuskin on tuota koskaan harvennettu motolla, mutta jos olisi oma ja mantereella, niin aika tiheää oli ja harvennus paikallaan. 👍

Terve Janne! Siinä voi kyllä kysellä metsästysseuralaisilta, että miten se meni niin kuin omasta mielestänne... 🤷‍♂️

Kiitos Pirkka! Tuollainen lopputalven / alkukevään kuulas yö on kyllä mainiota aikaa retkeillä! 👌

Kiitos Pirkka mukavasta kommentista! 👍 Meitä metsänomistajia on varsin laaja joukko, joten on ollut kiva huomata, että näistä on ollut iloa monille muillekin. Näistä jää myös kiva tallenne tuleville vuosille, niin pääsen sitten katsomaan miten maisema on muuttunut eri kuvioilla ja alueilla.

Terve Mika! Olipa mukava muistelu ja selvästi tuo pystykarsinta oli erityisesti tietyn aikakauden hommia. Vähän turhan rehevillä pohjilla on kyllä työlästä hommaa pystykarsia, kun oksia yleensä riittää ja laatu ei häikäise. Toivottavasti nyt on jo komea kuusitaimikko tilalla. 👍

Terve Urpo! Metsälehden yhdessä artikkelissa todetaan seuraavasti: ”Jos metsänomistaja vaihtuu, aiempi vuokrasopimus pysyy voimassa, ellei uusi metsänomistaja reagoi asiaan kolmessa kuukaudessa tiedon saatuaan. Metsäkiinteistön luovutuskirjassa voi olla myös uutta metsänomistajaa sitova määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä.” Kannattaa varmaan yrittää selvittää tilojen alueella toimivan metsästysseuran yhteystiedot ja kysyä sieltä onko jotain sopimuksia ollut aiemman omistajan kanssa.

@@Metsanomistaja Tämä juuri on se ongelma näissä omistajan vaihdoksissa ja varsinkin ulosotossa kuin myös perintötiloissa, noita mahdollisia metsästysseuroja kun voi olla useita mahdollisia ja niiden selvittäminen mitä kaikkea voikaan olla. Tuo 3 kk sälytetään uudelle omistajalle, lähde nyt noita selvittämään, mistä rekisteristä?!

Itse varmaan katsoisin karttapalvelusta ostettuun tilaan rajoittuvien tilojen kiinteistötunnukset ja soittaisin Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun ja kysyisin yhteystietoja isoimpien kiinteistöjen osalta. Heille sitten puhelu ja varmaan tietävät paikallisen seuran / seurat ja yhteystiedot. Vaatii vähän vaivaa, mutta tuleepahan sitten tarkistettua.

😂... No ota selvaa...... Jos et tieda..... ❤✌️🇫🇴

Terve! Mukava kuulla! Oliko jotain huonoja vuokrakokemuksia vai tuntuiko vain siltä, että parempi jättää metsästykset ja lopetit sopimuksen?

@@Metsanomistaja Olin aikanaan itsekin seurassa, mutta metsästys ei oikein ollu minun juttu, räntäsateessa hirviä kyttäämässä, nyt peuroja on jopa tullu tontille ja muutkin eläimet on kesyyntynyt, niitä on vaan mukavampi katsella elävänä, pellolla lepäilee useita peuroja yö puullaan. Lähinnä eläinten huilausalueeksi jätin omat pellot ja metsän.

Terve! Jep, ei isoilla alueilla ole kenelläkään resursseja maksaa tuntuvia vuokrahintoja, jos lainkaan. Pienempien, sopivilla alueilla olevien kohteiden vuokrat voivat toki olla korkeampia.

Terve! Itse en ole asiantuntija aiheesta, mutta tällä sivulla oli hyvin kuvattu tilannetta: riista.fi/metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet/ Peuralupia varten tarvitaan vähintään yhteinen 500 ha alue, jotta lupaa voi hakea. Lupia myönnetään ymmärtääkseni sitten prosessin mukaan, johon liittyy tieto arvioidusta kannasta, kannan alueelliset tavoitetasot ja hakemuksista.

Kiitos Jari! Mukavaa kesää myös sinulle!

Terve Jukka! Joo, ei ehkä ainakaan nuoren mäntytaimikon keskellä ole välttämättä paras idea. Meillä on ollut nuolukivipaikka yhden taimikon keskellä (nyt jo kovaa vauhtia kohti ensiharvennusta varttuva) vuosikausia ja kävin juuri katsomassa sitä, että ympärillä olevien kuusien rungot oli aika monesta kohtaa sarvilla hangattu. Toki varsin pienialainen juttu, mutta kiinnitin asiaan huomiota. Toisaalta, kun paikka pysyy samana pitkään, niin osaavat myös hakeutua sinne. Eiköhän paras ole, että metsästäjät ehdottavat, että olisiko joku tietty paikka sopiva maanomistajlle. Pikku juttu ja varmasti parantaa yhteistyötä.

@@Metsanomistaja Ei ne kaupunkilais pojat paljon kysele mihin ruokinta paikat laittaa.Vaatii välillä kovempaa neuvottelua asian tiimoilta.Onneksi nuita karhuja on paljon.Petoasintuntia kertoi että täällä liikkuu melko suppealla alueella ehkä jopa 10 karhua,ne pitävät hirvet kurissa!t:Jukka

Toivottavasti oppivat kerrasta, niin ei joudu moneen kertaan käymään keskusteluita. Sielläpä kyllä karhuja riittää ja varmasti pitävät hirvikantaa kurissa!

​@@Metsanomistajavoi tulla myös kiusan tekoa oikeuksien haltioiden kesken. Jos naapuri palstalla sopivaa riista. Sekä tuli paikat, roskineen.

Minulla on kaikissa metsästysvuokrasopimuksissa riistanhoito, nuotion kielletty ja pyyntö ilmoittaa, jos hirvi on jouduttu mönkiällä hakemaan. Riistanhoito on kielletty, koska en haluaisi kuin kanalintuja lisää metsiini ja yleensä riistanhoito lisää niitä lajeja, joita on muutenkin liikaa. Tulet ja mönkijät ovat siksi, että kaukana asuvana ei tarvitse ihmetellä jälkiä metsässä, kun siellä käy.

😀

Terve Ville! Kirjoitit ihan asiaa siitä, että monet metsästäjät panostavat harrastukseen paljon aikaa ja rahaa vuosittain. Itse uskon, että jonkinlainen tasapainotila on yleensä paras, eikä kärjistä tilannetta vastakkainasetteluksi. Metsästäjien talkoopanos on kyllä merkittävä isompien hirvieläinten jahdeissa ja lihakilolle kertyy harrastuksessa varsin korkea hinta ilman metsästysmaiden vastikettakin. Riistakannat ovat kehittyneet viimeisen sadan vuoden aikana runsaasti eli käytännössä yhden metsikön kiertoajan kuluessa. Yksittäisen metsänomistajan osalta runsaan kannan aikana voi olla vaikea uudistaa tietylle puulajille ja metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet kantoihin ovat rajalliset. Tässä ollaankin laajempien linjanvetojen armoilla, että miten kantojen halutaan kehittyvän ja tasapainoillaan puuntuotannon kanssa.

Terve Juhana! Tuolla toisessa kommentissa vähän pohdittiin tuon aluevaateen / lupamenetelmän mahdollisista muutoksista. Aika näyttää miten asia kehittyy ja kuten kirjoitit, niin se varmasti muuttaisi vuokramarkkinoita selvästi.

Terve JP! Kiitos! Suomi on kyllä iso maa ja monin paikoin metsästysoikeuksien kaupallistaminen ei oikein ole realismia, koska ei ole ketään joka niistä erityisesti maksaisi. Perinteinen hirven- ja peuranmetsästys on varsin yhteisöllistä paikallisesti ja toimintaan liittyy usein perinteitä, jotka monesti ovat tärkeitä, mikä on hienoa. Näkisin niin, että metsätysoikeuksien vuokraamisessakin on tärkeää tavata ja varmistaa, että yhteiselolle on määritelty raamit, niin kaikki pysyvät tyytyväisenä.

Terve! Aivan totta, että epäkäytännöllinen kiinteistön muoto on jo sinänsä haaste metsätaloudessa ja ei kyllä helpota metsästystä. Tuollainen peltokyttäyspaikka on varmasti hyvä mahdollisuus.

Kiitos! Aihe on varmasti sellainen, että löytyy monenlaisia mielipiteitä teemasta yleensäkin.

Terve Jouni! Näin varmasti yleistyisi. Mikä on oma arviosi, että milloin luvanvaraisuus voisi poistua? Ehkä voi myös tulla jotain alueellisia pyyntilupavapautuksia riistatiheimmille alueille?

@@Metsanomistaja Tuon lupavapauden kanssa on "kipuiltu" jo ainakin viisi vuotta. Ehkä tarvitaan vielä toiset viisi lisää? Juurikin alueelliset kannat pitää ottaa tässä huomioon.

@@jouniekstrom2945 Niin ja lisääntyvän suurpetokannan ravinontarve ,katsotaan nykyää aina ensin.

Terve Merja! Olenkin suunnistusreissulla havainnut, että kauriita on todella paljon siellä suunnalla. Tuo ehdottamasti ajatus voisi varmasti olla oikein passeli sopivilla paikoilla! 👍

Hyvin tosiaan suunniteltu ,kun vieraslajeista sunnitellaan korvausia maksettavaksi.

Terve Pekka! Kiitos! 👍 Olen samaa mieltä siitä, että parempi kyllä olla kirjalliset sopimukset. Noita valmiita ja varsin selkeitä sopimuspohjia löytyykin tuolta mainitsemiesi organisaatioiden sivuilta, mutta varmasti tällaiset sopimusasiat voivat paikoin jäädä kategoriaan ”tehdään niin kuin on aina tehty”. 😀

Terve Heikki! Mukava, jos herätti ajatuksia ja pohdittavaa! 👍 Perinteisesti monissa paikoissa maanomistajat ja metsästäjät ovat olleet samoja henkilöitä, joten vastikkeellisuus ei ehkä ole ollut tarpeen tai järkevää. Metsästäjät (erityisesti isompien hirvieläinten osalta) toki käyttävät runsaasti aikaa metsästykseen, joten vastikkeellisuus voi johtaa toiminnan loppumiseen. Riistakantojen koon kanssa tasapainoilu on myös aina mielipiteitä jakava kysymys. Tämä metsästysteema & vastikkeellisuus varmasti tulee jalostumaan eri riistan osalta tulevina vuosina.

Itsellä vuokrattuna yli 200ha vastikkeetta. Tai 20€ alennus jäsenmaksuun, itse ei ole tullut metsästettyä 15 vuoteen. Jos en olisi vuokrannut hirvi/kauris tuhot olisi merkittävät. Nytkin tuhoja tulee, mutta saan ainakin antaa mielipiteeni seuralle missä kohteissa ongelma. Lihaa tuovat 0-6kg vuodessa.Asuin kunnassani toimii hyvin.Naapurikunnassa jotain 50ha. Yhteistyö ei toimi mitenkään.

Terve Jussi! Itselläni oli 15 vuoden takaa toistaiseksi voimassaoleva vanha sopimus paikallisen seuran kanssa. Päivitettiin sopimus niin, että pienriista & metsäkauris jäivät sen ulkopuolelle. Ei siis ollut sinänsä mitään erikoista, koska kuten videollakin totesin, niin paikallisella seuralla fokus on ollut isommissa hirvieläimissä, joten sopimuksen päivittäminen oli suoraviivaista. 👍

Vaarana on että kun metsästys ukkoontuu ja hehtaarimaksut nousee joka siiryy kohoaviin jäsenmaksuihin ja lupiin.Eli perinne vähenee liian kalliina.Kun se vielä markkaaikan oli muutamia pennejä hehtaari,lihaa ja peijaiset.

Terve! Liiallinen yksipuolisuus ei tosiaan ole koskaan hyvästä. Sopivassa suhteessa monipuolisuutta ja ennen kaikkia parhaiten kasvupaikkaan soveltuvia puulajeja on tärkeä asia tuhojen ennakoinnissa.

Kiitos! 🙏 Eiköhän siitä kelpo metsikkö kehity!

Terve! Kyllä kovin korkeaksi tosiaan kohosi hinta. Noiden videoiden jälkeen puunhinta on toki kohonnut edelleen jonkin verran. Kävin äsken katsomassa, että keväällä olikin jo tehty metsänkäyttöilmoitus (harvennushakkuu) tilan alueelle poislukien pohjoisin vanhimman metsän alue.

Terve Tarmo! Näinhän se on! Toisaalta omaan työhön saattaa välillä suhtautua turhankin kriittisesti! 😅

No näin vieraalle helpompaa sahailla ilman sääliä 🫣

Terve! Pari kuviota on itsekin tullut tehtyä vähän turhan myöhään. Ehdottomasti parempi ajoissa kuin myöhään, kuten sanoit. Vaikka kuuset säilyvät paremmin hengissä korkeassakin lehtipuuvesakossa, niin on se hidasta hommaa raivata.

Terve! Jep, täytyy katsoa missä pituuksissa männyt huitelevat parin seuraavan kasvukauden jälkeen. Se kyllä harmittaa, jos särkymävaraa ei ole jäljellä ja tulee hirvituhoja. Tuo on varmasti hyvä tyyli, jos on pari pienempää vierekkäin ja hirviriski on olennainen.

..Loviisassa kun asun, niin harvennus tehdään kun puut ovat +6 metrin ja sekin on usein tuplalatvojen poisto... Jos harmittaa "hirvien syömä" , niin hirven arvo on 2000-4000 euroa ,jos sen syö, niin " jos hirvi syö mun metsää: mä voin myös syödä Hirven"... ~ about 19 hirveä ampunut, ja keittänyt sarvia; jonka arvo on "ulkopuoliselle myytyjä" yli 500€ ..niin "silmä silmästä" toimii hyvin_ mutta raivaus alle 6m on etelässä silmään kusemieista..