- Видео 110
- Просмотров 435 974
Metsänomistaja
Финляндия
Добавлен 26 мар 2023
Olen Tapio Haarlaa (42), metsänomistaja ja meteorologi Helsingistä. Tällä kanavalla paneudun metsänomistajan ajatteluun erilaisten metsäisten videoiden myötä. Tavoitteeni on jäsentää omaa pohdiskelua ja samalla auttaa muitakin nykyisiä ja tulevia metsänomistajia.
Tervetuloa mukaan tilaajaksi! Mikäli haluat tukea kanavaa, niin voit liittyä myös "Metsänomistaja VIP" - jäseneksi.
Tervetuloa mukaan tilaajaksi! Mikäli haluat tukea kanavaa, niin voit liittyä myös "Metsänomistaja VIP" - jäseneksi.
Metsänomistaja-sarjan 3.jakso | Taimikon varhaisperkaus
Kymmenosainen Metsänomistaja-sarja tulee ensiesitykseen viikoilla 1-10 / 2025. Sarjan kolmannessa jaksossa päästään taimikon varhaisperkauksen pariin. Mitä se oikein tarkoittaa ja mitä silloin tehdään?
Loppuvuonna 2024 julkaisin kanavallani Metsänomistaja-minisarjan kymmenen jaksoa, jotka esitettiin myös valtakunnallisella Eveo-televisiokanavalla. Nämä sarjan pidemmät jaksot ovat jatkumoa näille.
Liity kanavalle ja nauti eduista:
ruclips.net/channel/UCexv26nGns3mzPGglb1a7GAjoin
Loppuvuonna 2024 julkaisin kanavallani Metsänomistaja-minisarjan kymmenen jaksoa, jotka esitettiin myös valtakunnallisella Eveo-televisiokanavalla. Nämä sarjan pidemmät jaksot ovat jatkumoa näille.
Liity kanavalle ja nauti eduista:
ruclips.net/channel/UCexv26nGns3mzPGglb1a7GAjoin
Просмотров: 2 171
Видео
Koivikon ensiharvennus jatkuu ❄️
Просмотров 2,4 тыс.16 часов назад
Tänä talvena teen taas hiukan polttopuusavottaa metsätilallamme. Nyt olen varsin pienialaisella kuviolla, johon on syntynyt luontaisesti koivuvaltainen puusto ja sitä on tarkoitus harventaa sopivasti kotitarvehakkuun hengessä. Liity kanavalle ja nauti eduista: ruclips.net/channel/UCexv26nGns3mzPGglb1a7GAjoin
Metsänomistaja-sarjan 2.jakso | Tulevaisuuden luontopääomamarkkina
Просмотров 1,1 тыс.23 часа назад
Kymmenosainen Metsänomistaja-sarja tulee ensiesitykseen viikoilla 1-10 / 2025. Sarjan toisessa jaksossa puhutaan tulevaisuuden luontopääomamarkkinasta. Mitä se oikein tarkoittaa ja mitä se voisi mahdollistaa metsänomistajille? Jaksossa on vieraanani toinen innokas metsänomistaja ja asiantuntijavieras Juha Hakkarainen (Finsilva Oyj). Loppuvuonna 2024 julkaisin kanavallani Metsänomistaja-minisarj...
Koivikon ensiharvennus - talven polttopuusavotta käyntiin
Просмотров 7 тыс.День назад
Päätin tänä talvena tehdä taas hiukan polttopuusavottaa metsätilallamme. Nyt olen varsin pienialaisella kuviolla, johon on syntynyt luontaisesti koivuvaltainen puusto ja sitä on tarkoitus harventaa sopivasti kotitarvehakkuun hengessä. Liity kanavalle ja nauti eduista: ruclips.net/channel/UCexv26nGns3mzPGglb1a7GAjoin
Metsänomistaja-sarjan avausjakso 🌲
Просмотров 2,3 тыс.14 дней назад
Kymmenosainen Metsänomistaja-sarja tulee esitykseen viikoilla 1-10 / 2025. Sarjan avausjaksossa käydään läpi metsänomistajan tavoitteita ja jutellaan metsänhoidon suosituksista. Mukana on myös toinen metsänomistaja ja asiantuntijavieras Kalle Vanhatalo (TAPIO Oy). Loppuvuonna 2024 julkaisin kanavallani Metsänomistaja-minisarjan kymmenen jaksoa, jotka esitettiin myös valtakunnallisella Eveo-tele...
Hakkuumäärien pohdiskelua 🌲
Просмотров 3 тыс.14 дней назад
Näin Metsälehden keskustelupalstalla kiinnostavan aiheen, jossa pohdittiin kuinka paljon itse kukin oli hakannut metsätiloiltaan keskimäärin (m3/ha/vuosi). Itse halusin pohtia asiaa keskimääräisen kasvun ja hakkuupoistuman kautta ja tein asiasta videon, jolla pohdiskelen asiaa. Liity kanavalle ja nauti eduista: ruclips.net/channel/UCexv26nGns3mzPGglb1a7GAjoin
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 10
Просмотров 1,1 тыс.21 день назад
Metsänomistaja-minisarjan kymmenes jakso (10/10). Kesällä 2024 minulle avautui hieno mahdollisuus tehdä metsänomistaja-aiheista materiaalia myös televisioon Eveo-kanavalle (kanavapaikka 17). Metsänomistaja-minisarjaa alettiin esittää Eveolla lauantaina 26.10. Julkaisen 27.10. alkaen joka sunnuntai Metsänomistaja-kanavalla yhden jakson, jolloin koko sarja tulee julkaistua vuodenvaihteeseen menne...
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 9
Просмотров 1,1 тыс.28 дней назад
Metsänomistaja-minisarjan yhdeksäs jakso (9/10). Kesällä 2024 minulle avautui hieno mahdollisuus tehdä metsänomistaja-aiheista materiaalia myös televisioon Eveo-kanavalle (kanavapaikka 17). Metsänomistaja-minisarjaa alettiin esittää Eveolla lauantaina 26.10. Julkaisen 27.10. alkaen joka sunnuntai Metsänomistaja-kanavalla yhden jakson, jolloin koko sarja tulee julkaistua vuodenvaihteeseen mennes...
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 8
Просмотров 1 тыс.Месяц назад
Metsänomistaja-minisarjan kahdeksas jakso (8/10). Kesällä 2024 minulle avautui hieno mahdollisuus tehdä metsänomistaja-aiheista materiaalia myös televisioon Eveo-kanavalle (kanavapaikka 17). Metsänomistaja-minisarjaa alettiin esittää Eveolla lauantaina 26.10. Julkaisen 27.10. alkaen joka sunnuntai Metsänomistaja-kanavalla yhden jakson, jolloin koko sarja tulee julkaistua vuodenvaihteeseen menne...
Kuusikon hurja kasvu! 🌲
Просмотров 11 тыс.Месяц назад
Kävin tekemässä yhdellä nuorella kuusikkokuviolla koealamittauksen kesäkuussa 2023. Nyt joulukuussa 2024, kävin tekemässä uuden koealamittauksen samassa kohdassa. Videolla katsotaan miten tunnusluvut ovat kehittyneet ja pohditaan seuraavia vaiheita. Liity kanavalle ja nauti eduista: ruclips.net/channel/UCexv26nGns3mzPGglb1a7GAjoin
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 7
Просмотров 1,2 тыс.Месяц назад
Metsänomistaja-minisarjan seitsemäs jakso (7/10). Kesällä 2024 minulle avautui hieno mahdollisuus tehdä metsänomistaja-aiheista materiaalia myös televisioon Eveo-kanavalle (kanavapaikka 17). Metsänomistaja-minisarjaa alettiin esittää Eveolla lauantaina 26.10. Julkaisen 27.10. alkaen joka sunnuntai Metsänomistaja-kanavalla yhden jakson, jolloin koko sarja tulee julkaistua vuodenvaihteeseen menne...
Onko sinulla tämä tärkeä asiakirja tehtynä?
Просмотров 2,4 тыс.Месяц назад
Kaikilla aikuisilla olisi syytä olla edunvalvontavaltakirja tehtynä. Metsänomistajat voivat hyötyä siitä, että sisällyttävät siihen toiveitaan miten haluavat metsiään hoidettavan, jos eivät siihen itse pysty. Tällä videolla jutella nuoren yrittäjän, Jani Pakasen kanssa aiheesta. Lakitoimisto Pakanen Oy on Janin oma metsänomistajien palvelemiseen keskittyvä lakitoimisto: lakipakanen.fi Linkki vi...
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 6
Просмотров 1,5 тыс.Месяц назад
Metsänomistaja-minisarjan kuudes jakso (6/10). Kesällä 2024 minulle avautui hieno mahdollisuus tehdä metsänomistaja-aiheista materiaalia myös televisioon Eveo-kanavalle (kanavapaikka 17). Metsänomistaja-minisarjaa alettiin esittää Eveolla lauantaina 26.10. Julkaisen 27.10. alkaen joka sunnuntai Metsänomistaja-kanavalla yhden jakson, jolloin koko sarja tulee julkaistua vuodenvaihteeseen mennessä...
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 5
Просмотров 1,8 тыс.Месяц назад
Metsänomistaja-minisarjan viides jakso (5/10). Kesällä 2024 minulle avautui hieno mahdollisuus tehdä metsänomistaja-aiheista materiaalia myös televisioon Eveo-kanavalle (kanavapaikka 17). Metsänomistaja-minisarjaa alettiin esittää Eveolla lauantaina 26.10. Julkaisen 27.10. alkaen joka sunnuntai Metsänomistaja-kanavalla yhden jakson, jolloin koko sarja tulee julkaistua vuodenvaihteeseen mennessä...
Varhaisperkaus käyntiin
Просмотров 3,2 тыс.2 месяца назад
Tyypillisesti olen tehnyt oman metsätilani varhaisperkeuksia kesällä, koska kokemukseni mukaan vesominen on ollut selvästi vähäisempää. Tällä kertaa päätin kuitenkin käydä tämän kuvion kimppuun talvikaudella. Seassa on paljon siemensyntyistä mäntyä, joille vesakon perkaus on erityisen hyödyllistä. Liity kanavalle ja nauti eduista: ruclips.net/channel/UCexv26nGns3mzPGglb1a7GAjoin
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 4
Просмотров 1,5 тыс.2 месяца назад
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 4
Hyönteistuhokartta metsänomistajan apuna
Просмотров 8412 месяца назад
Hyönteistuhokartta metsänomistajan apuna
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 3
Просмотров 1,3 тыс.2 месяца назад
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 3
Kirjanpainajakohteen seuranta - 11/2024
Просмотров 1,2 тыс.2 месяца назад
Kirjanpainajakohteen seuranta - 11/2024
Metsäpäivät 2024 | Mitä jäi mieleen?
Просмотров 1,6 тыс.2 месяца назад
Metsäpäivät 2024 | Mitä jäi mieleen?
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 2
Просмотров 1,4 тыс.2 месяца назад
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 2
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 1
Просмотров 2,3 тыс.2 месяца назад
Metsänomistaja-minisarja | Jakso 1
Metsänomistajille oma televisio-ohjelma!
Просмотров 2,5 тыс.3 месяца назад
Metsänomistajille oma televisio-ohjelma!
Männynjuurikäävän saartaminen | Metsänomistajan kokeilu
Просмотров 3,6 тыс.4 месяца назад
Männynjuurikäävän saartaminen | Metsänomistajan kokeilu
Taimikonharvennuksen ajankohta | Koska tulen hommiin?
Просмотров 6 тыс.6 месяцев назад
Taimikonharvennuksen ajankohta | Koska tulen hommiin?
Kuusen aisaus | Kirjanpainajatuhojen ehkäisyä
Просмотров 7 тыс.6 месяцев назад
Kuusen aisaus | Kirjanpainajatuhojen ehkäisyä
Vanhan metsän määritelmä? | Metsänomistajan pohdiskelua
Просмотров 2,2 тыс.6 месяцев назад
Vanhan metsän määritelmä? | Metsänomistajan pohdiskelua
Selvisivätkö rauduskoivut? 🌳 | Viisi viikkoa istutuksesta
Просмотров 3 тыс.6 месяцев назад
Selvisivätkö rauduskoivut? 🌳 | Viisi viikkoa istutuksesta
Kiitos videosta ! Hienoa katsella uuden taimikon alkua ja hoitoa. Hyvä tasainen maasto raivata. Oliko kohteella ennen päätehakkuuta tehty ennakkoraivausta ?
Kiitos JP! 🙏 Tein ennakkoraivauksen tuolle kuviolle juuri ennen hakkuuta, mutta selvästi sinne paikoin jäi hiukan pienempää lehtipuustoa. Tuolla alavalla alueella ei onneksi tarvitse pelätä kiviä raivuussa, kun on turvemaata, mutta kuvion reunoilla sitten kivisyyttä taas riittää. Löytyy siis vaihtelevuutta aika paljon.
Sinulla siinämielessä hyvä tilanne tuossa ,kun ei kasva heinä ,eikä muukaan ryönä. Itselläni muutama hehtaari ,jossa kasvaa kaikki mahdolliset kasvit. Heinäämistä piisaa liiankin kanssa. Kiitokset hyvistä videoista.
Kiitos mukavasta palautteesta! 🙏 Tuolla alavalla paikalla, jossa nyt oltiin, niin heinä ei onneksi vaivaa. Ylärinteissä taas sitä riittää enemmän ja paikoin on paljon myös haavan vesoja. Toivotaan kovaa kasvua ensi kesänä noille havupuun taimille!
Taitaa olla huijausta tämä metkatuki. Noin 6 ha varhaisperkasin alue merkattu ajankohtaiseksi. Tukihakemus tehty. Alue raivattu loka- marraskuu 2024. Nyt ollaan tammikuu 2025 eikä mitään päätöstä ole tullut miksi hakemus ei olis mennyt läpi. Loppuiko rahat.🤔
Terve Kake! Viime keväänä tein itse hakemuksen taimikonhoidosta ja kyllä siinä useampi kuukausi taisi vierähtää ennen kuin käsittelivät ja maksoivat tuen. Uskon, että kyllä sinunkin hakemus tulee käsittelyyn ja maksuun viimeistään keväällä. Ymmärsin, että loppuvuonna tuli siksi viivettä, kun määrärahat loppuivat. Nyt kai ovat alkaneen maksaa niitä tämän vuoden määrärahasta.
@Metsanomistaja Kiitos tiedosta, odotellaanpa rauhassa. Ei siinä sinäänsä pääasia että työ tehty ja taimikko pääsee jatkamaan kasvuaan.👍💥
Mielummin sahaan kaksi kertaa viileinä vuodenaikoina, kun kerran keskikesällä. Toisaalta tehtävä aina, kun ehtii, jotta saa kaikki ajoissa tulee tehtyä.
Terve Timo! Näin se kyllä on. 👍🏻 Sopivan viileässä säässä tehtävä homma on kyllä mukavaa ja nopeaa tehdä. Keväällä / lopputalvesta täytyy sitten jatkaa tämän osalta.
Hyvää kerrontaa. Juuri noin, että varhaisperkaus kannattaa, Ite menetin hyvää männikköä koivulle yhden kuvion, (n. 1,5 ha) Jos niitä koivuja ei perkaa, niin yhtä äkkiä huomaa, että missä ne männyt ovat. Koivu on ne tukahduttanu, eikä niitä ole enää missään. Video hyvin tehty ja drone-kuvaukset oli hyviä. Oli varmaan nautinto raivailla noin hyvissä olosuhteissa. Todella hyvin hoidettua taimikkoa. Ja nyt se on hyvässä kasvussa.
Kiitos mukavasta palautteesta Raine! 👍🏻 Tuollainen siemensyntyinen mänty tuntuu helposti jäävän lehtipuuston jalkoihin, joten parempi nyt sinnikkäästi käsitellä kuvio. Ensi kesänä mäntyjen pituuskasvu on todennäköisesti mukavan reipasta. Kyllä tuollainen sopivan viileä loppuvuoden ajankohta on todella kiva ajankohta puuhailla. Keskikesän varhaiset aamuraivailut ovat nekin omalla tavalla tunnelmallisia, mutta hellejaksojen kuumuutta, paarmoja ja ampiaisia ei varsinaisesti kaipaa! Mukavaa alkanutta vuotta sinulle!
Itse joskus raivasin varhaisperkausta lokakuun lopussa. Jatkoin työmaata seuraavan vuoden heinäkuussa ja sai sen lokakuussa raivatun alueen raivata uudestaan kun oli sen näköistä ettei olisi koskaan raivattukkaan😅 Kyllä itse olen vakaasti siinä uskossa (ja on siitä näyttöäkin), että keskellä kesää raivatessa vesominen on oikeastikin vähäisempää. Tosin kaikkia raivauksia ei voi tehdä kesällä ja onhan se raivaaminen nopeampaa loppusyksyllä
Terve! Mukava kuulla sinun kokemuksista! Täytyypä tehdä pieni seuranta sitten ensi kesänä, että miltä näyttää. Keväällä yritän saada tuon kuvion valmiiksi, kun nyt on ollut kuitenkin sen verran lumista, ettei ole kuviota tullut jatkettua. Toivottavasti vesakko ei heti liian pitkäksi vartu ensi kesänä... On kyllä samat kokemukset, että kesälllä kuivan jakson aikana varhaisperattu kuvio kyllä selvästi vähämmän on vesonut.
Näyttäis maapohja olevan mielestäni paremmin soveltuva männyn kun kuusen kasvatukseen rehevyytensä puolesta.
Terve! Hyvä huomio! Kyllä sitä siemensyntyistä mäntyä on tullut lähes joka paikkaan, joten katsotaan mikä on tilanne taimikon harvennuksessa. Ehkä se kuusi tuolla alavalla paikalla pärjäilee männyn ja lehtipuiden joukossa.
Monta tuntia kestää 1 ha ennakkoraivaus ? Jos alkaa etsimään parasta mahdollista raivausaikaa niin jää usein tekemättä. Paras raivata silloin kun on aikaa raivata.
Terve Pertti! Hehtaarin ennakkoraivaus (esimerkiksi ennen ensiharvennusta) voi pahimmillaan kestää hyvinkin todella monta tuntia, jos on päässyt tiheäksi. Tällainen taimikon varhaisperkaus taas sujuu nopeasti ja kevyesti, kun ollaan varsin aikaisessa vaiheessa liikkeellä. Samaa mieltä kyllä, että metsänomistajan omalle puuhastelulle on aina oikea aika. Parempi tehdä aina, kun aikataulu antaa myöten. 👍🏻
Itse en lähde tossa vaiheessa . Reikäperkaan eka raivausveitsellä. Ahavoituminen on syy miksi raivarin käynnistän vasta noin 5-6 vuotta istutuksesta.
Terve Tomi! Itse en olekaan tuota mallia kokeillut. Jotenkin on sen verran kevyttä puuhaa tuo raivailu, että tuntuu luontevalta lähteä heti sillä liikkeelle. Varmaan riippuu myös kasvupaikasta aika paljon.
Nättiä tuloo 👍
👍🏻 Vielä jäi keväälle hommia!
Kyllä se istuksen jälkeen tärkkeimpiä toimen pitteitä on jaksollisen kasvatus itelogian kuluessa on.Niinkuin taimikon harvennus ja ensi harvennus ovat ajallaan tehtynä👍
Terve Hannu! Jep, parhaiten sen oivaltaa, kun itse on päässyt näkemään. 👍🏻
Samanlainen raivuu itsellä. 3 vuotias kuusentaimikko, jonka reikäperkasin reilusti, lehtipuu jo päällä. Viime kesänä, eli kaksivuotta myöhemmin en ollut uskoa silmiäni. Kuusi n.2m ja kolme tankkia per päivä auringossa. Sain metka kuntoon, toki ainakin tankin enemmän jaksaa marraskuussa. Tsemppiä hoitoihin, peruskunto nousee ja tekemisestään nauttii😊Ei hoitajia liiaksi ole.
Kiitos Jari! Mukava kuulla kokemuksista. On se kasvu monisti kovaa hyvillä maapohjilla, että saa kyllä olla tarkkana, jotta on oikea-aikaisesti hommissa. Kyllä tuollainen puuha on mukavaa, jos kohtuudella saa tehdä ja vähän valita ajankohdankin säiden mukaan. Jatketaan siis hommia! 😊
Kylmemmällä ilmalla sahaan taukotakki päällä alkuun kun lämmin alkaa tulemaan niin löysää pois. Varustevyö vyö on nahkainen jossa reijät niin helppo säätää jos välillä paksummasti vaatetta.
Tuo on hyvä tyyli, niin saa hyvin lämmöt päälle. Itsellä kylmettyy lähinnä sormet ja varpaat, mutta kun vähän liikkuu, niin alkaa niissäkin helpottaa. Juuri tuota videota tehdessä pohdin, että varustevyö on kyllä aika jämerää tekoa ja säätö onnistuu hyvin hanskat kädessä.
Moro. Tulee sinun palstasta mieleen kun 80-luvun lopulla Kymin metsiä Tehdaspuu oy.lla hakattiin jotka oli valmiiksi pystmittaporukka pystyyn mitannut eli käytännössä parittomatta kuvion numerolla oli yksi koverrus puunrungossa ja parillisella kuvion numerolla kaksi koverrusta. Näitä koverrusuria puunkyljessä sai tosiaan tietyllä säällä vähän etsiskellä kun lumi oli pieksänyt puunrungon kyljen ja merkkikaiverruksen peittoon. Tiheitä harvennusmetsiä oli ne palstat. Ei ollut viel motoja siihen aikaan paljon. Oli mies/moottorisaha palstoja. 5 m rankaa tehtiin. Eli käytännössä 25-5.5 dm
Terve Seppo! On se varmasti ollut kovaa hommaa tehdä säässä kuin säässä! Ja oli erilaisia vaiheita, joita ei enää nykyisin lainkaan ole kuin tuo pystymittaporukka. Tai ehkä joitain pylväspuita vielä nykyisinkin käydään merkitsemässä, mutta muuten on kyllä taakse jäänyttä elämää.
Se oli sitä aikaa. Näkyy menneen puunmitan yksikkö väärin. 25-55 dm oikea mittayksikkö. Vapaa katkonta. Nyt ei enää pääsis palstalle kontatenkaan. Aika menee. Ojalinjoilla oli normi 3 m tekoa ja ne puukasat mitattiin siihen aikaan ns. kehämitalla siellä metässä. Kourakasasta aluspuusta kourakasan yli toiselle puolen mitta ja tyvipöllien lasku kasasta myös. Tyvipölliin moot.sahalla pieni teräkosketus ni näki helpoiten tyvipöllit kasassa. Niitä lyijykynän kanssa sitten merkata kehämittausta varten tehtyyn vihkoseen. Tästä ne puumäärät ja tilitys jälemmä tuli tekijälle. Kourakasojen liputus myös. Oppikirjojen mukaanhan kuitukasaan nauhakeppiin yksi nauha oikealle puolen aluspuuta ajokoneesta katsoen. Tukkipuulle kaksi kuitunauhaa. Mänty punainen, kuusi sininen, lehtipuu vihreä nauha.
Kiitos videosta! Olen oikeakätinen, jos sillä on merkitystä. Sakset ovat vasemmassa kädessä ja koukku oikeassa. Näin siksi, että vahvemmalla kädellä saa pyörittää pöllejä. Jos täytyy kantaa pölliä, niin koukku on terä itseen päin. Näin saa kuorman tuettua kehoon. Tavoitteena hakatessa tulisi kuitenkin olla nostojen välttely. Kaadot ristiin vievät pätkät suoraan kasaan vain hieman suorimalla ja vain latvapätkää saattaa joutua siirtämään ja sekin tehdään vetämällä toinen pää maassa eikä kokonaan nostamalla.
Jatketaanpas Timon kommenttiin, kun tuo hakkuutekniikka tässä hyvin kuvattu. Itsellä tosin sakset oikeassa kädessä ja saha pysyy vasemmassa, kun nykäisen latva pölkyn tai jos tarvii suoria. Ei ehkä oppikirja tekniikka, mutta olen tuohon tottunut. Tuossa videolla rungot humpsahti usein kokonaan lumeen, vaikka kasoja oli paljon kaatosuunnassa. Kaannattaa kaataa vaikka poikittain kasojen päälle, jos ei pitkittäin pölkyt mene kasoille, paljon helpompi pätkiä ja karsia, pölkyt tulee suoraan kasoihin ja muutaman oksan saa kasan päältä pois helposti vaikka sahaamalla pätkiksi. Terälle ei anneta mahdollisuutta hipaista kiveen tai maahan. Lumi tekee touhusta haastavaa, eikä tosiaan kaiken kevein saha 550. Sulan maan aikaan noita voisi yrittää tehdä siirtelykaatona, mutta vähäinenkin jää ja lumikuorma latvuksessa on vastuksena.
Kiitos Timo! Mukava kuulla omia tekniikkavinkkejäsi. Näistä saa kyllä hyviä ajatuksia omaan tekemiseen. Täytyy seuraavalla kerralla maastossa pohtia monia näitä ja muiden kommentteja ja laittaa kokeiluun.
Osaava metsuri (joka itse en ole) osaa kaataa puut siten, että saa puut sopivalle karsintakorkeudelle ja niin, että ne saa kourakasoihin nostelematta ja painavimpia tyvipölkkyjä mahdollisimman vähän siirtäen. Puita ei myöskään aina kannata kasata yhden rungon jälkern. Koivikossa, josta ei tule paljoa oksia, on hyvä harjoitella työn suunnittelua.
Olikos maannousemaa vai mitä lahoa? Voi olla parempi, että jättää alueelle vain pelkkää koivua
Kyllä se varmaan kuusenjuurikääpää on, mutta kai niitä muitakin lahottajasieniä on. Selkeästi tyvessä oli ja ajattelin tarkistaa siitä kuvion reunoilta, että miltä muissa kuusissa katkaisupinnat oikein näyttävät, jos pätkäisen niitä. Jos näyttää oikein huonolta, niin sitten vaan kaikki kuuset pois ja alikasvuksen raivausta kiertoajan koivua ja mäntyä suosien. Täytyy toivoa, että rajoittuisi noihin kolmeen kaadettuun aavistuksen isompaan kuuseen. Jos ovat vaikka vaurioituneet vuosituhannen alussa hakkuussa ja siksi saaneet tartunnan.
Olisi voinut tiivistää puolta lyhyemmäksi .
Kiitos palautteesta Paavo! 👍 Itse vähän mietin kanssa editoinnissa, että tuliko vähän turhan pitkä. Jätin vähän videomateriaalia pois, mutta vieläkin olisi voinut tiivistää.
😁🚜💪 Jännähän noita olisi ajaa. Toukokuussa koetan saada omat puuni tievarteen, niin sitten ehtisi. Itselläni on kahdet sakset käytössä. Ei koukkua ollenkaan. Se jäi tavaksi, kun alkuaikoina tuli kasattua pölkkyjä ja saksilla sai vedettyä kaksi pölkkyä kerralla kasalle. Itse asiassa mönkijän kärryyn tulee vedettyä tätä nykyä ja kyllä kahdet sakset nopeuttaa. Pyöräytyksessä saksikin toimii, mutta tarttuu välillä oksiin.
Katsotaan kuinka homma kehittyy! 😀 Tuo kaksien saksien tekniikka on varmasti kanssa ihan toimiva. 👍 Pitää joskus laittaa kokeiluun.
Kannattaa puukasat tehdä kuin ennen vanhaan eli pinoaa ristikkoon tai saksiin .. Löytyy helposti..
Hyvä vinkki, kiitos! 👍
Kiitos videosta ! Kiva katsella kun ei ite pääse nyt metsään. Hyvä tehdä kun aikanaan raivattu aluspuustosta.
Kiitos JP! 🙏🏻 On kyllä nyt ihan leppoisaa tehdä, kun ei ole ongenvavat tiellä.
sakset ja koukku väärinpäin silleen että puu tulee vartaloa vasten luonnostaan jos kantelee. Latvuksen nostan hangesta ylös tai koholle ennen karsimista . Turhan isoja kaatokoloja pienelle puulle. Koivuissa niin vähän oksia ettei tahdo kahvanlämmitin toimia . Itse siirtynyt pitkään kuituun ja ns. vyöhykekasaus Itellä käytössä polkurauta joka vyössä mukana kaaatoraudan sijaan Saha tankattava kun lähet metästä ja öljy ensin koska et huomaa jos jää tankkaamat ennenkuin ketju tahmoo
Oikein hyviä vinkkejä ja neuvoja, kiitos! 🙏🏻 Täytyy katsoa, jos saisi noita itsekin hyödynnettyä ja otettua käyttöön.
Paavolta Logbulletti kokeiluun
Se olisikin kiinnostava kokeilu!
Olis kyllä hieno yhteistyövideo😃
Valtiolle kaikki
Terve! Sellainen riski on olemassa, mutta eiköhän jotain jää metsänomistajillekin…
kiitoksia uudesta videosta ! kivaa uutta näkökulmaa miettiä ja pohtia. Noin yleensä Suomessa luottamus metsäympäristö asioissa on vähän hakusessa. Luottamus lainsäädännön muuttumiseen, ja järjestötahoihin mitä tämän asian ympärillä pyörii. Toki tulevaisuudessa antaa isoja mahdollisuuuksia parhaimassa tapauksessa. Myös metsänomistajien pitää olla hereilla mukana kehityksessä ja omien etujen valvonassa.
Kiitos JP! 🙏 Metsäasiat ovat kyllä kovasti pinnalla keskusteluissa, minkä voi nähdä osaltaan myös positiivisena asiana. Saa nähdä miten asiat kehkeytyvät ja ollaan aktiivisia! 👍
Komeeta puuhastelua👍💪🦵
Kiitos Jarmo! 👍 Yritän saada jatko-osan aikaan tässä viikolla.
Tuo Hakkarainen on niin kauppamiehen oloinen, ettei selittäessään meinaa muistaa edes hengittää.
Juhaa oli mukava haastatella, kun osaamista ja innokkuutta ei varsinaisesti tarvinnut houkutella esiin. 😀 Itse asiassa monien Metsänomistaja-sarjan asiantuntijavieraiden kanssa olisi helposti saatu vaikka tunnin jaksokin aikaan, kun keskustelua riittää.
Hyvä aihe! Kiitos! Metsä on haastava kohde, koska ne koetaan "yhteisiksi". Vaikka metsänomistaja omistaa metsän, niin käytännössä hän omistaa vain puut ja maapohjan. Riistan omistaa teoriassa, mutta käytännössä vain todella suuret tilat voi sitä kaupallistaa. Marjat, sienet ja retkeily ovat jokamiehen otettavissa. Hiilen sidonta ja uhanalaiset lajit ovat yhteiskunnan. Uhanalaiset luontotyypit ovat enintään niillä kasvavan puuston hakkuuarvon hintaisia. Metsän muuttaminen tuuli- tai aurinkovoimaksi tai sitten rakentamiseen ovat ainoita puuntuotantoa kannattavampia käyttömuotoja. Eli tällä hetkellä taloudellisesti ajatellen kannattaa tuottaa puuta tai muuttaa metsä muuksi kuin metsäksi. Kaikki muut tuotetut luonnonarvot ovat taloudellisesti ajatellen alisteisia edellä mainituille. Kuitenkin niitä aina vaan enemmän haluttaisiin tuotettavan. Mutta kuka olisi niistä valmis maksamaan?
Kiitos Timo! Mainiota pohdintaa eri kulmista. Tässä isojen toimijoiden rooli tulee olemaan merkittävä erilaisten avausten osalta, jos siten saadaan luonnonarvoille jonkinlainen markkina ja arvo. Toki myös poliittisella ohjauksella voidaan vaikuttaa, joka lopulta voi johtaa uusiin avauksiin, muttei sen varaan oikein voi laskea. Kiinnostavaa kyllä nähdä missä ollaan muutaman vuoden kuluttua.
Periaatteessa olen itse avoin myymään metsistäni mitä vain. Kun omat metsät olen ostamalla hankkinut, olen valikoinut ne puuntuotanto edellä. Siihen myös panostan tällä hetkellä. Jos tilanne markkinoilla muuttuu, katsotaan sitten uudelleen.
Luontopääoma otetaan itsestäänselvyytenä ja kaikki muutokset vaativat luvan joka maksaa. Ennustan maksullista hakkuulupaa.😢
Terve Antti! Nyt taitaa olla niin, että itsestäänselvä taso on PEFC-sertifikaatti puunostajille. Ehkäpä erilaisille kohteille tullaan näkemään puukauppojen yhteyteen nivottuja "tukipaketteja", jolla myyjä rajaa tiettyjä laajemman leimikon, mutta ostaja korjaa puuta vain osalta alueesta ja korjaamatta jääneeltä osalta korvataan joku osuus puustosta tms. Saa nähdä käykö ennustuksesi toteen...?
Todennäköisesti kaikki luontopääomat vaan sosialisoidaan pakolla ja metsänomistaja maksaa.
Tuo riski on kyllä olemassa ja siinä määrin todellinen, kun esimerkiksi hiilensidontaan liittyvissä teemoissa kävi miten kävi.
😂 miten tämä vihreä siirtymä liityy metsään🤣
Terve Juho, termeistä voidaan olla montaa mieltä, mutta metsien kestävä käyttö on varmasti sellainen teema, joka on meidän metsänomistajien tontilla.
@Metsanomistaja kyllä👍 esim. Pohjois-pohjanmaan alueella tämä näkyy erittäin voimakkaana... Halusi sitä tai ei🙂
Kiitos kivasta toiminta videosta. Suomen kansallispuu koivu. Hyvin olet harventanut. kaunista katseltavaa🤗
Kiitos JP! Katsotaan, jos tänään pääsisi jatkamaan tuolla kohteessa.
Hienosti kasvanut. Siitä se arvokasvu nyt oikeastaan vasta lähtee. Kerkeät vielä itse laittaa uudet taimet maahan.
Kiitos! Jep, ensiharvennuksen jälkeen kohina käy ja maisema alkaa avartua kivasti. Ehkä sitten tulevaisuudessa tulee tehtyä video uudistusvaiheestakin tällä kuviolla. 😅
Hyvää koivikkoa on ja paremmaksi vaan muuttuu! 👍 Tuommoisia koivuja on kiva työstää moottorisahalla, kun karsittavaa ei juurikaan ole. Kuusia kun rupeaa perkaamaan oksista, niin siinä saa sahaa huudattaa kolminkertaisen ajan. Jos omaan käyttöön ottaisin tuollaiset koivut, niin saattaisin aisata/vetää vähän rantua terällä, niin alkaisivat kuivua. Toki jos pilkkoo heti tässä keväällä, niin ei tarvetta. Jos et ole saanut mönkijäkuljetusta juhannukseen mennessä, niin ilmoita, niin ajetaan pölkyt pois metsästä tuolla minun mönkkärillä! Saadaan sinuunkin kunnon mönkijäkipinä kytemään 😉
Kiitos tarjouksesta! 🙏 Katsotaan nyt miten asiat kehittyvät. 😀 Kyllä nuo koivut ovat nautinnollisia tehdä, kun karsiminen on niin helppoa ja nopeaa. Vähän tuolla reunoilla on kuusia, mutta ovat aika pieniä, joten menevät mukavasti. Katsotaan jos huomenna ehtisi vähän jatkamaan hommia tuolla. 👍
Kivoja videoita, kiitos, Jounin videot on kyllä hyviä, varsinkin työuran alussa katsoin niitä kerta toisensa jälkeen. Tuollaiset määrät ja maasto sopii hyvin mönkijälle.
Kiitos! 👍🏻 Kyllä se on mukava katsella eri tekijöiden videoita, niin saa itsekin mukavasti vinkkejä omaan puuhasteluun.
Ajoura mielessä ...koivunlatvat ja huonompia vaan nurin...siitä se muotoutuu ...ja tiheäksi jää helposti ....tuttua on.
Jep, seuraavalla kerralla täytyy vähän jo pohtia mistä ne ajolinjat voisivat mennä, vaikkei varsinaisia ajouria tullutkaan avattua.
Hyvä on tietenkin miettiä miten tekee ja ei riko itseä. Pienessä puuhastelussa on melkein se ja sama miten tekee kun toimeentulo ei ole tuosta hommasta kiinni. Hyötyliikuntaa kuten sanoit...
Jep, sopivissa suhteessa intoa ja järkeilyä. 👍🏻 Riittävästi tulee istuttua tietokoneen äärellä, joten kaikki aika maastossa on kotiin päin! 😀
Monimuotonen mehtä 🙃
Tuollainen omanlainen saareke hiukan vanhemman metsä syleilyssä. Siellä on hyvä kasvaa, kun tuulikaan ei pääse pahemmin iskemään. 👍🏻
Harvennus mallit hyviä runkoluvun mukaan. Koivikon harvennus olisi ehkä hyvä laskea minimi runkojen välimatka toisistaan. Aika harva metsän omistaja mittailee runkolukua. Havupuilla ok. Koivikossa ei.
Hyviä pohdintoja! Kannattanee pyrkiä arvioimaan tilanteen mukaan, niin saa parhaan käsityksen. Nyt en ottanut ollenkaan koealoja, mutta toisaalta yritän tehdä sellaiseksi, kun tuntuu hyvältä. Jos seuraavan kerran jälkeen ottaisi vähän koealoja, niin voisi hiukan pohtia miten se meni niin kuin omasta mielestä. 😀
Tuskin se tupsu tai haarauma siellä koivun latvassa haittaa.. Ennemmin kantsii katsoa että on suora eikä lenko.. Mutta nyt toteutuu se että metsä saa valoa eli alkaa läskistyyn.. Metsän omistaminen ja hoito on parasta mielen terapiaa.. (näkee työn jäljen) Mönkkäri on kyllä paras harvennushommiin ..Ei jää jälkiä metsään kuten traktorista (ei puiden juuret kärsi) Kasat kantsii merkata vaikka metrin tikku ja jotain väriä päähän.. Löytää kasan vaikka tulis 50 Cm lunta (osa kasoista on aina matalia)
Hyviä vinkkejä, kiitos! 👍🏻 On tullut kyllä katsottua myös tuota runkolinjaa, mutta nyt tuli enemmän turistua latvuksista. Molemmat siis huomioon sopivalla tavalla. On tuollainen puuha kivaa. Nytkin tuli lopuksi vielä käveltyä siellä kuviolla ja fiilisteltyä ja vähän katsottua, että mitä seuraavalla sitten pyrkii tekemään. Katsotaan nyt miten lumitilanne kehittyy ja olisi vinkkaamillesi merkkikepeille tarvetta!
Moi. Itse aikanaan (nykyisin) tein kuitupuulle vain "kaatoviillon" en lovennut pientä puuta. Olen myös samanlainen metsänomistaja, vapaapäivinä poiketaan palstalle :).
Moi! Näin olen huomannut joidenkin tekevän pienempien puiden osalta. Tuollainen perinteinen kaatolovi on helposti turhankin syvä pienille puille, joten tuollainen viilto toiminee paremmin. Täytyypä laittaa kokeiluun!
Hyvän näköistä savottaa💪 Pikku takapotku traktori piikkiketjuilla ja reki perään. Siirtyy tuollainen sopiva kolmonen näppärästi laanille, puikkelehtii kapeassa urassa. Kasat on kyllä särmät, olisi kyllä nopea kuormaimella noukkia. Itse käsin kuormaan niin kasat on kuin tulvan tuomat, ei jäädy kiinni niin helposti ja erottuu hyvin jos sattuu tulla lunta päälle. Ja pöheikkojä jättää luontoväelle🙏
Kiitos! 👍🏻 Tämäkin olisi kanssa varmasti ihan mahdollinen vaihtoehto metsäkuljetukseen. Katsotaan miten lumitilanne tässä oikein kehittyy, nyt on lähipäiville jonkin verran lisää kertymää. Totta tuokin, että sopivan väljäksi jos tekee kasat, niin eivät jäädy. Eiköhän ne sieltä kevättalvella viimeistään saada tien laitaan.
Siirtopuu kaatotekniikalla saa puut helposti kasaan
Täytyykin laittaa kokeiluun tuolla! 👍🏻
Foortti ja siihen tukkikärry nosturilla
Hyvä vaihtoehto! 👍🏻
noihe sahojen kylymä käynistys on enempi vähempi repimista! mut kun imu suojattimeen töhäyttää startti pilottii niin eka toka polakasulla "hyski" huutaa
Välillä tosiaan tuntuu olevan sahalla "huono päivä", mutta onneksi keskimäärin kyllä pelittää, kun vaan pitää huollettuna.
Omassa metsässä Lohjalla on tammia myös runsaasti
Ne ovat kyllä selvästi runsastuneet tällä vuosituhannella meidänkin metsätilan alueella, vaikka kyllähän Lohjalla tammia on ollut "aina", ainakin Lohjanjärven ympäristössä hyvinkin. Varmasti lämpimät kesät ovat suosineet itämistä.
Kuinkahan paljon nuo isot männyt ovat haitanneet/haittaavat noiden koivujen kehitystä? Tuon määrän ajamisen voi ottaa urheilun kannalta, mutta muuten ajourasuunnittelu on mielestäni sitä tärkeämpää, mitä pienempi ajokalusto. Kun ajoura on tiedossa, voi jo kaataessa suunnata puut uran varteen ja helpottaa kasaamista. Mönkijällä, jos on käsin kuormaus, niin olisi eduksi saada kärry kasan viereen. Ns. palstalle kasaus toimii vain pitkäpuomiselle ajokoneelle.
Terve Timo! Katselin, että kyllä se ison männyn latvus ja veden ja ravinteiden käyttö varmasti vaikuttaa jonkin verran. Onneksi tuolla kohdalla ei niitä kovin montaa ole ja ison metsän reunavaikutus voi olla suurempi tuollaisella pienialaisella kuviolla. Uskon, että tämä on itsellekin hyvää oppia jatkoa varten ajourista, varsinkin jos nyt tulee jotain hankaluuksia ajourattomuudesta. 😅
Mönkijällä ja metsäkärryllä on hyvä nuo kuskata metsästä pois
Katsotaan, jos tuollaisen kaluston saisin kokeiluun, niin pääsisi kokeilemaan. 👍🏻
Koivut turpoaa tosi nopeasti täällä etelä-Suomessa. Kun sahan laittaa hyllyyn saa melkein alkaa jo teroitella terää seuraavaan harvennukseen 😂
Joo, kyllä siinä maisema muuttuu nopeasti ja pitää pitää varusteet kunnossa, ettei myöhästy. 😅
Tuota selänkäytön "demonisointia" on valitettavasti harrastettu meidän terveydenhuollon ammattilaisten puolesta 2000-luvulla sen verran paljon, että valitettavasti se on jäänyt ja tulee jäämään pitkäksi aikaa elämään puheisiin. Tosiaan selkää saa ja kannattaa pyöristää, tekee siten että hyvältä tuntuu. Pelkillä jaloilla joustaminen kipeyttää todennäköisemmin selän, kuin se että ei edes ajattele asiaa ollenkaan. Kuntosalilla voi lihasmassaa ja voimaa hankkia isoihin lihasryhmiin, jos metsurin työt meinaa kolotuksia saada aikaan. Koko termi "työskentelyergonomia" on vähän sellainen, että yleensä ei kannata piitata jos joku sen mainitsee 😅 Pienenä knoppina: selänkäytön vaarallisuuden alkujuuret löytyvät itseasiassa kuolleen sian selkärangasta. Sian selkärankaa vasten tuotettiin hyvin suuria mekaanisia kuormia satoja kertoja, ja tutkijat huomasivat että täällähän paukkuu välilevyt. Nykyään on luojan kiitos hoksattu, että kuolleen sian selkäranka ei ole 100% sama asia kuin elävän ihmisen.
Terve Mike! Hyvää tietoa ja pohdintaa sinulta, kiitos. Itse olen huomannut, että usein se "työ tekijäänsä opettaa" eli yrittää vähän itse pohtia ja löytää hyvän tavan toimia. Näitä hommia kuitenkin tulee tehtyä sen verran vähän, että kaikki liikunta on varmasti plussaa, kunhan ei hölmöile ja riko paikkoja. Olenkin varmaan joskus lukenut tuosta sian selkärankatutkimuksesta, jostain lehdestä. Eri lajien selkärangoilla voi olla, tai sitten voi olla olematta suora yhteys toisiinsa. 😀
Jotenkin näyttää, että ensiharvennukseksi tulee ainakin riittävän harvaa. Mikähän on ppa tai kpl määrä/ha. Vaikka onkin tasaista kannattaa niitä ajouria pikkuisen miettiä.
Terve Taito! Hyvä kysymys. Täytyy ottaa seuraavilla kerroilla jokunen koeala, niin saa vähän tuntumaa. Videon välityksellä runkoluvun arviointi on aina hankalampaa. Ajattelin, että täytyy myös seuraavalla kerralla vähän miettiä noita ajoreittejä, niin käy sitten helpommin, kun tulee ajankohtaiseksi.