Saat kyllä mun arvostuksen näille videoille mitä teet mahtavaa sun olisi pitäny ilmanmuuta päästä tutustumaan wärtsilään siellä olisit vasta nähnyt todella isoja koneita ja uuden tehtaan
Kaskisistakin meni aikoinaan risteilyjä ruotsiin. Oy Folkline Ab oli vuosina 1981-1985 toiminut suomalainen laivanvarustamo, joka harjoitti autolauttaliikennettä Pohjanlahden yli Kaskisista Ruotsin Gävleen kesäkausina 1982, 1983 ja 1984. Muistan kun pienenä tulin heti merisairaaksi kun laiva irtos satamasta ja rupes keinuun. Isäni sisko toimi satamassa lipun myynnissä.
Kissanpäämoottori on tosiaan rakennettu ylösalaisin, ilmeisesti oli jotain patenttiriitaa ollut niin tekivät sellaisen koneen jota ei varmasti muilla ole. Toisaalta tuo rakenne ei tarvinnut myöskään vesipumppua kun kaikki jäähdytettävät osat oli veneen vesirajan alapuolella. Kaskisissa oli myös toinenkin, paljon tunnetumpi moottoritehdas, G.Grönlund - käyntikuntoisia GG-moottoreita näkyy moottoritapahtumissa ja museoissa aina silloin tällöin.
Kuhmon Lentualla venemoottorit oli 3 - 5 hv. Tehokkain oli erään naapurin 8 hv Bernard veneessä keskimoottorina. Isällä oli kaksi sylinterinen Ares, jota piti korjailla kaikki vapaa ajat. Osti sitten 4 - 5 hv tehoisen Bernard Moteurs moottorin ja korjaustyöt loppui ainakin vuosikymmeneksi. Minäkin sain sen käyntiin 11 - 12 vuotiaana. Poikamies naapurilla oli Wicström keskimoottori, vaihteina eteen ja taakse. Minua hieman harmitti ettei meillä ollut pakkia Bernardissa. Koulukaverin kotona oli taas Olympia, jotain 4 - 5 hv. Oikein hyvin käynnistyvä moottori. Eräällä naapurilla oli kotimainen Larus merkkinen perämoottori, joka kaverin kertomana ei tahtonut toimia mitenkään. Olivat vaihtaneet sitten 3 hv Evinruden Laruksen tilalle ja ongelmat loppui siihen. Taas eräs isäntä, kätevä ja tekevä käsistään oli asentanut isohkoon veneeseensä 35 hevosvoimaisen Fordin auton moottorin! Nyt alkoi matka joutumaan isommallakin järven ylityksellä. Nuoruus vuosinani sain hankittua käytetyn Johnson 20 hv perämoottorin. En tahtonut saada sitä käyntiin ja muitakin ongelmia oli joten ostin tilalle sähkö startilla varustetun Evinrude 20 hv perämoottorin. Viimeisin moottorini oli Honda 50 hv 4 Four perämoottori pienessä HT veneessä Vuoksen vesistöissä ajellessa ja välillä muuallakin. Oulujärvelläkin tuli käytyä. Venehän kulki kätevästi auton perässä trailerilla.. Kotivesillä Uittoyhtiöllä oli muutamia rautaveneitä, keluveneiksikin sanottiin. Niissä oli isommat Wicström moottorit. Hinasivat jopa tukkilauttoja myötävirtaan. Isompiin hinaustarpeisiin oli Juttua- Lentua ja Pajakka laivat. Oulujärvellä vielä omat hinaajansa, jota en tullut tuntemaan. Nykyisin puutkin kulkevat kumipyörien päällä ja pitemmät matkat kiskojen päällä. Näin se maailma on muuttunut. 🤠
@@penttikyllonen4714 Kiitos kertomuksesta. On hieman kummallista, että kumipyörillä kaikki kuljetetaan. Vesitie ei kulu, ja on kertaluokkaa vähäpäästöisempää. Suomessa on mm. Lahti- jyväskylä-keiteleyhteyskin, ja kun kyselin asiaa, niin tukkien kuljetuksesta äänekosken sellutehtaalle, niin kykaan vaan ei ole tehnyt tarjousta. 😂 infrakin on vielä jäljellä. sitten ihmetellään kun 9 tie on kovilla jkl:n pohjoispuolella ja jengiä kuolee. Euroopan sisävesillä kuljetetaankin taloudellisuuden takia paljon rahtia.
”Firapelikone” on kone joka moottoritehtaiden työntekijät teki omaan käyttöön työpäivän jälkeen, romuosista yms. Oli vissiin aika yleinen juttu. ”Marakatteja ja kissanpäitä : vaasalaisten moottoritehtaiden tarina” on hyvin mieleenkiintoinen kirja. Kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa ja jos sen jostain vielä saa.
Teijon Tehtaat Oy teki pääasiassa maatalouskoneita. Ja tuo paikallismoottori on todennäköisesti ollut tarkoituksena olla myytävänä puimakoneen ostajalle. Kokonaispaketti siis. Teijon pakettiautoilla yritys koetti päästä eteenpäin, kun maatalouskoneitten tuotanto alkoi muuttua hevoskulttuurin hiipuessa 1960-luvulla. Niitä autoja harrastajat kunnostelleet ja muistaakseni yksi kappale on Ylivieskassa yhen koneurakoitsijan ja autoharrastajan pihalla. Olis kuulemma myytävänäkin.
Nyt oli komia moottoripläjäys 🙂 Seuraavalla Vaasan reissulla täytyy käydä tuolla. Myös Vaasan auto- ja moottorimuseossa on hieno kokoelma erilaisia moottoreita.
Joo. En tiedä, miten purjepinta ja tuuli muutetaan hevosvoimiksi tai propulsiokilowateisiksi. Purjeet myös vakauttaa alusta, kun se "nojaa" tuulta vasten.
Moi! 🛥 Vieläköhän Korsholm III on vesillä vai nauloiksi muutettu ?!. Armejan aikoihin (60-luvulla) se toimi Upinniemellä rättivarastona. Googlesta löyty tieto (Hänet myytiin vuonna 1967 Suomen laivastolle. Nykyään hän on edelleen pinnalla Ruotsissa, nimen alla Tukholma.) Itse olen ollut tuossa Vaasanlaivat - Vasabåtarna M/S Wasa Express töissä 70-luvulla. Ensimäisen laivamatkan Uumajan tein 1955 ja laiva oli silloin Korsholm II . Näin se aika on mennyt kuin siivillä, välillä vesillä ja maissa.
Eikös se tuo sekä pitkittäin, että sivuttain pyöreä pohjanmuoto kutterissa ole justiin nimenomaan hyvän merikelpoisuuden takia. Ettei se keinuisi pitkittäin tai sivuttain (pitch / roll) vaan nousisi aaltojen mukana suhteellisen suorassa. Rungon nosteesta mahdollisimman paljon on keskellä alusta. Kallistusvakaus saavutetaan sitten iha erilailla kun laatikkomaisella laivalla, eli matalla painopisteellä. Varmaan vielä itseoikaisevakin, ainaki esikuvana toimivat purjealukset ovat. Hieno esittely moottoreista - harmi kun valmistus kotimaassa on valtavia koneita lukuunottamatta loppunut, vai vieläköhän sisudiesel / agco power tekee myös merimoottoreita.
Muistan Kotkan pojan jostain nuoruudesta... Vire on ensimmäinen moottori mihin tutustuin ja laitoin toimivaksi. Meni museoon. Oli aivan saman näköinen kaikkineen kuin tuo 😮😢
Wickströmin vanhan ohjekirjan mukaan - löysin juuri hakufraasilla "wickström teho bensalla ja petrolilla" - tehoero on noin 15% "bensiinikannen" hyväksi, eli käsitän että korkeammalla puristussuhteella kootussa moottorissa jolloin ei petrolivaihtoehtoa ensinkään olisi. Sitä en tiedä, onko kuitenkin myös petrolikoneessa tehoero polttoaineiden välillä. Fantasiasyistä toivon että olisi. Jos kuvittelen itseni tylyn näköiseksi entisaikojen pirtun salakuljettajaksi, olisi hienoa saada lisätehoa vaihtamalla takaisin bensiinikäytölle kun viranomainen lähtee takaa-ajoon. Toisaalta voisin myös kuvitella, että kieltolain aikaisella kuljetusyrittäjällä saattoi olla viritetty kone. Jos puristussuhde olisi jotain petrolikoneen vakion ja bensakoneen vakion väliltä, tällainen toiminnallisuus kuulostaisi mahdolliselta. Tai ehkä salakuljettajalla oli varaa bensaan.
@@msSuukkoII Moi, siinä ihan museota vastapäätä parinsadan metrin päässä salmen toisella puolella oli Mansikkasaaren telakka, perustaja laivanvarustaja/kauppaneuvos Wolff joskus 1800luvun puolivälissä. Rakennutti tällä telakalla osan 25:sta purjelaivastaan. Telakka siirtyi myöhemmin Wärtsilälle, siellä rakennettiin mm. noita luotsikuttereita ja jokijäänmurtajan lohkoja (Neuvostoliittoon), jotka hinattiin Turkuun kokoonpanoa varten. Wärtsilä sulki telakan 1981 tai -82. Olisi kannattanut ajella myös Vaskiluodon satama-alueella (n. kahden kilometsin etäisyydellä museosta) sijaitsevan Wärtsilän nykyisen tuotekehitys- ja valmistusyksikön kautta. Massiivinen kompleksi, henkilökuntaa n. 2500. Eli ei ole moottoreiden valmistus Vaasassa loppunut!!
@@hannuhayrinen9073 Joo. Kiitti. Ensin ajattelin että esim. 15 p normaalisti jatkuvaa, huiput hetkellisesti esim 20. Kun laivakoneissa on näin monesti.
@@msalo7554 se on moottorin perässä oleva osa, jossa on välitys eteenpäin ajoa varten, vapaa, ja suunnavaihto eli pakki jotta potkuri saadaan pyörimään takaperin. Suunnanvaihtaja siis välityksellä. Välityssuhde on yleensä eri eteenpäin kuin taaksepäin. Lisäksi välityssuhteella, esim 2:1 saadaan moottorin ja potkurin kierrosluvut yhteensopiviksi. Viisaampi kertokoon, miksi pakin välityssuhteessa alennus on pienempi? Merikytkin on Erityisesti suunniteltu merikäyttöön. Esim. Trukeista löytyy myös suunnavaihtaja, mut se ei oikein sovellu merelle.
@@msSuukkoII Merikytkimellä tarkoitetaan kytkintä jolla voima voidaan kytkeä kuormitettuna ja suunnan vaihdon on onnistutta . Välitys siis on olemassa jatkuvasti. Monessa vanhassa moottorissa on siis eteenpäin suora jolloin on planeettapyörästön takaseinässä kytkinlevy tai pakka levyjä jotka painetaan tiukkaan ja voima välittyy. Peruutusvaide on planeetta pyörästö jossa puristetaan pyörästön päällä oleva panta tiukalle jolloin voima välittyy rattaitten kautta. käyttövivulla valitaan siis kunpaan suuntaan mennään. Sitten on olemassa merikytkimiä joissa on välitys (tavallisesti alennusvaihde) kumpaankin suuntaan. Niisä toinen suunta on ratasvälitys ja toinen ketjulla. Niissä kytkimenä on monilevypakka jolla valitaan kumpi välitys on aktiivinen.
@@msSuukkoII , vain laukaisulaitteella olevaa magneettoa sanottiin laukaisumagneetoksi, monessa tämänkin videon moottorissa on kumminkin ihan tavallinen magneetto, ilman laukaisua. Laukaisulaitteen etu oli siinä, että käynnistyksessä ensimmäinen kipinä tulee ilman vauhtia jousen voimalla - eli ryypytetty moottori vain kevyesti käännetään ykk:n yli niin laukaisujousi pyöräyttää magneettoa ja paukauttaa moottorin käyntin, laukaisulaite kytkeytyy keskipakovoimalla irti heti kun moottori käynnistyy. Ilman laukaisumagneettoa pitää pyörittää vähintään yksi kierros vauhtia kammesta, että magneetto herää mukaan. Monisylinterisissä erityisesti laukaisumagneetto on hyvä, että sen ylipäätään saa veivillä käyntiin. Veivikäynnistykseen toki esim useampisylinterisissä Wickströmeissä on ollut toinenkin ajatus: eri sylinterien työkierrot eivät esim 2- tai 3-sylinterisissä koneissa ole symmetrisesti jaettu, vaan puristustahdit tulevat peräkkäin - näin veivillä pyöritettäessä on yksi kierros "vapaata" eli imu- ja pakohtahdit ennen kuin puristustahdit alkaa uudestaan.
Aivan mahtavaa videointia/pätkää💯💯💯
nyt oli mahtava ja hienosti kuvattu video selityksineen kaunis kiitos siitä.💚😊👍👍
Meillä on vieläkin ajossa 2pyttyinen Wickström (bensiini) matkaveneessä. 11hp taitaa olla tehoa.
Saat kyllä mun arvostuksen näille videoille mitä teet mahtavaa sun olisi pitäny ilmanmuuta päästä tutustumaan wärtsilään siellä olisit vasta nähnyt todella isoja koneita ja uuden tehtaan
Kaskisistakin meni aikoinaan risteilyjä ruotsiin. Oy Folkline Ab oli vuosina 1981-1985 toiminut suomalainen laivanvarustamo, joka harjoitti autolauttaliikennettä Pohjanlahden yli Kaskisista Ruotsin Gävleen kesäkausina 1982, 1983 ja 1984. Muistan kun pienenä tulin heti merisairaaksi kun laiva irtos satamasta ja rupes keinuun. Isäni sisko toimi satamassa lipun myynnissä.
Wauui... Nyt oli mielenkiintoinen videopläjäys. 👍
Kiitos hyvästä videoasta.
Kissanpäämoottori on tosiaan rakennettu ylösalaisin, ilmeisesti oli jotain patenttiriitaa ollut niin tekivät sellaisen koneen jota ei varmasti muilla ole. Toisaalta tuo rakenne ei tarvinnut myöskään vesipumppua kun kaikki jäähdytettävät osat oli veneen vesirajan alapuolella.
Kaskisissa oli myös toinenkin, paljon tunnetumpi moottoritehdas, G.Grönlund - käyntikuntoisia GG-moottoreita näkyy moottoritapahtumissa ja museoissa aina silloin tällöin.
Kuhmon Lentualla venemoottorit oli 3 - 5 hv. Tehokkain oli erään naapurin 8 hv Bernard veneessä keskimoottorina. Isällä oli kaksi sylinterinen Ares, jota piti korjailla kaikki vapaa ajat. Osti sitten 4 - 5 hv tehoisen Bernard Moteurs moottorin ja korjaustyöt loppui ainakin vuosikymmeneksi. Minäkin sain sen käyntiin 11 - 12 vuotiaana. Poikamies naapurilla oli Wicström keskimoottori, vaihteina eteen ja taakse. Minua hieman harmitti ettei meillä ollut pakkia Bernardissa. Koulukaverin kotona oli taas Olympia, jotain 4 - 5 hv. Oikein hyvin käynnistyvä moottori. Eräällä naapurilla oli kotimainen Larus merkkinen perämoottori, joka kaverin kertomana ei tahtonut toimia mitenkään. Olivat vaihtaneet sitten 3 hv Evinruden Laruksen tilalle ja ongelmat loppui siihen. Taas eräs isäntä, kätevä ja tekevä käsistään oli asentanut isohkoon veneeseensä 35 hevosvoimaisen Fordin auton moottorin! Nyt alkoi matka joutumaan isommallakin järven ylityksellä. Nuoruus vuosinani sain hankittua käytetyn Johnson 20 hv perämoottorin. En tahtonut saada sitä käyntiin ja muitakin ongelmia oli joten ostin tilalle sähkö startilla varustetun Evinrude 20 hv perämoottorin. Viimeisin moottorini oli Honda 50 hv 4 Four perämoottori pienessä HT veneessä Vuoksen vesistöissä ajellessa ja välillä muuallakin. Oulujärvelläkin tuli käytyä. Venehän kulki kätevästi auton perässä trailerilla.. Kotivesillä Uittoyhtiöllä oli muutamia rautaveneitä, keluveneiksikin sanottiin. Niissä oli isommat Wicström moottorit. Hinasivat jopa tukkilauttoja myötävirtaan. Isompiin hinaustarpeisiin oli Juttua- Lentua ja Pajakka laivat. Oulujärvellä vielä omat hinaajansa, jota en tullut tuntemaan. Nykyisin puutkin kulkevat kumipyörien päällä ja pitemmät matkat kiskojen päällä. Näin se maailma on muuttunut. 🤠
@@penttikyllonen4714 Kiitos kertomuksesta. On hieman kummallista, että kumipyörillä kaikki kuljetetaan. Vesitie ei kulu, ja on kertaluokkaa vähäpäästöisempää. Suomessa on mm. Lahti- jyväskylä-keiteleyhteyskin, ja kun kyselin asiaa, niin tukkien kuljetuksesta äänekosken sellutehtaalle, niin kykaan vaan ei ole tehnyt tarjousta. 😂 infrakin on vielä jäljellä. sitten ihmetellään kun 9 tie on kovilla jkl:n pohjoispuolella ja jengiä kuolee. Euroopan sisävesillä kuljetetaankin taloudellisuuden takia paljon rahtia.
Juttuan kakkosankkuri (250 kg), Onton potkuri ja Katerman ruori on pihakoristeina tallella.
”Firapelikone” on kone joka moottoritehtaiden työntekijät teki omaan käyttöön työpäivän jälkeen, romuosista yms. Oli vissiin aika yleinen juttu.
”Marakatteja ja kissanpäitä : vaasalaisten moottoritehtaiden tarina” on hyvin mieleenkiintoinen kirja. Kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa ja jos sen jostain vielä saa.
@@christianronn5301 Kiitos tiedosta. 🫡 arvelinkin että firaapeli on "itse tehty" hommien ohella.
Teijon Tehtaat Oy teki pääasiassa maatalouskoneita. Ja tuo paikallismoottori on todennäköisesti ollut tarkoituksena olla myytävänä puimakoneen ostajalle. Kokonaispaketti siis. Teijon pakettiautoilla yritys koetti päästä eteenpäin, kun maatalouskoneitten tuotanto alkoi muuttua hevoskulttuurin hiipuessa 1960-luvulla. Niitä autoja harrastajat kunnostelleet ja muistaakseni yksi kappale on Ylivieskassa yhen koneurakoitsijan ja autoharrastajan pihalla. Olis kuulemma myytävänäkin.
Vire oli se ensimmäinen moottori.
Kyllä ne wikin tiiselit on kansiventtiili moottoreita sivuventtiili tekniikalla palotila jää liian isoksi diiselille.
Totta.
Nyt oli komia moottoripläjäys 🙂 Seuraavalla Vaasan reissulla täytyy käydä tuolla. Myös Vaasan auto- ja moottorimuseossa on hieno kokoelma erilaisia moottoreita.
Tuo on auki vain kesäisin mielestäni.
@@msSuukkoII no, siinä on hyvä (teko)syy tehdä uusi reissu merenkulkuun ensi kesänä....
Kokemusta on kolmesta Vikistä ja kahdesta Olympiasta. 6-8 hp. Bensa/ petroolikoneita.
Olisi hyvä tietää miten purjeet tuotti nopeutta verraten moottoreihin? Pienissä runkonopeus rajasi kait molemmat siihen samaan?
Joo. En tiedä, miten purjepinta ja tuuli muutetaan hevosvoimiksi tai propulsiokilowateisiksi. Purjeet myös vakauttaa alusta, kun se "nojaa" tuulta vasten.
Museosta puuttuu Ruotsalais - Norjalais - Suomalainen Aldell perämoottori?
Salakuljettaja Algot Niska käytti Androksen moottoreita ja sen aikainen Merivartiosto ei saanu ikinä hänet kiinni 😁
Suomesta löytyy toinenkin ihan varteenotettava moottoritehdas. Valmistaa myös merimoottoreita.
Eikös kaikissa petrolikoneissa ollut ryyppykuppi bensalle käynnistää se?
Käsitääkseni ei kaikissa. Varsinkin uudemmat auton moottorin kaltaiset, jne. ihan kaasuttimella käymään ja sitten lämpimänä vaihto petroolille.
Punainen on luotsikutteri.
Bukh diesel on tanska, punainen kone?
Moi! 🛥 Vieläköhän Korsholm III on vesillä vai nauloiksi muutettu ?!. Armejan aikoihin (60-luvulla) se toimi Upinniemellä rättivarastona. Googlesta löyty tieto (Hänet myytiin vuonna 1967 Suomen laivastolle. Nykyään hän on edelleen pinnalla Ruotsissa, nimen alla Tukholma.)
Itse olen ollut tuossa Vaasanlaivat - Vasabåtarna M/S Wasa Express töissä 70-luvulla.
Ensimäisen laivamatkan Uumajan tein 1955 ja laiva oli silloin Korsholm II . Näin se aika on mennyt kuin siivillä, välillä vesillä ja maissa.
Sun pitää alkaa laittaa mutsilles viestiä ku rupeet kuvaamaan, se on vissiin "häiriköinyt" nyt jo 10llä viime videolla =D
@@toniredsven8572 haha! En käsitä, miten se osuu aina just videon aikana soittamaan. 😂
Eikös se tuo sekä pitkittäin, että sivuttain pyöreä pohjanmuoto kutterissa ole justiin nimenomaan hyvän merikelpoisuuden takia. Ettei se keinuisi pitkittäin tai sivuttain (pitch / roll) vaan nousisi aaltojen mukana suhteellisen suorassa. Rungon nosteesta mahdollisimman paljon on keskellä alusta. Kallistusvakaus saavutetaan sitten iha erilailla kun laatikkomaisella laivalla, eli matalla painopisteellä. Varmaan vielä itseoikaisevakin, ainaki esikuvana toimivat purjealukset ovat. Hieno esittely moottoreista - harmi kun valmistus kotimaassa on valtavia koneita lukuunottamatta loppunut, vai vieläköhän sisudiesel / agco power tekee myös merimoottoreita.
@@epajarjestelmainsinoori9037 Joo, siin saattaa olla painopiste sen verta alhaalla, että oikeaa aina.
Kuttereiden runko on tehty mahdollisimman hyvin jäissäkulkevaksi aina
Kuttereiden runko on aina ollut ensisijaisesti jääajoon suunniteltu
Boxeri Olympiaa käytettiin paloruiskuissa. Tubessa taitaa olla jopa video sellaisesta VPK koneesta.
@@tapanivirtanen1687 ok. Hauskan näköinen moottori.
Muistan Kotkan pojan jostain nuoruudesta...
Vire on ensimmäinen moottori mihin tutustuin ja laitoin toimivaksi. Meni museoon. Oli aivan saman näköinen kaikkineen kuin tuo 😮😢
Kyllä porissa vielä Teijo avolavaauto ajelee
Paljon oli moottoreita, mutta ei yhtään Kipinää.Kipinä ei ollutkaan Vaasassa valmistettu.vaan oli Kuopiossa.
Joku mulle valehteli että Wikströmin tehot on ilmoitettu bensalla ja petroolilla erikseen, siitä "suurpiirteisyys".😅
@@akukorhonen5182 Kyllä näin on. Esim. Wickström 6-8. 6hv bensiinnillä ja 8 hv petroolilla.
Wickströmin vanhan ohjekirjan mukaan - löysin juuri hakufraasilla "wickström teho bensalla ja petrolilla" - tehoero on noin 15% "bensiinikannen" hyväksi, eli käsitän että korkeammalla puristussuhteella kootussa moottorissa jolloin ei petrolivaihtoehtoa ensinkään olisi. Sitä en tiedä, onko kuitenkin myös petrolikoneessa tehoero polttoaineiden välillä.
Fantasiasyistä toivon että olisi. Jos kuvittelen itseni tylyn näköiseksi entisaikojen pirtun salakuljettajaksi, olisi hienoa saada lisätehoa vaihtamalla takaisin bensiinikäytölle kun viranomainen lähtee takaa-ajoon. Toisaalta voisin myös kuvitella, että kieltolain aikaisella kuljetusyrittäjällä saattoi olla viritetty kone. Jos puristussuhde olisi jotain petrolikoneen vakion ja bensakoneen vakion väliltä, tällainen toiminnallisuus kuulostaisi mahdolliselta. Tai ehkä salakuljettajalla oli varaa bensaan.
@@ffffffff-vv7yp Ilmoitettiin esim.6-8 hp. Tarkoittaa että 6 bensalla ja 8 petroolilla.
Taisivat olla Rauta-Ville ja luotsikutteri? Ja se iso mäntä olisi voinut olla Wärtsilä 64-moottorista? ..ja se kipinävehje on magneetto.
@@heikkihumalamaki3894 Kiitti :)
@@msSuukkoII Moi, siinä ihan museota vastapäätä parinsadan metrin päässä salmen toisella puolella oli Mansikkasaaren telakka, perustaja laivanvarustaja/kauppaneuvos Wolff joskus 1800luvun puolivälissä. Rakennutti tällä telakalla osan 25:sta purjelaivastaan.
Telakka siirtyi myöhemmin Wärtsilälle, siellä rakennettiin mm. noita luotsikuttereita ja jokijäänmurtajan lohkoja (Neuvostoliittoon), jotka hinattiin Turkuun kokoonpanoa varten. Wärtsilä sulki telakan 1981 tai -82.
Olisi kannattanut ajella myös Vaskiluodon satama-alueella (n. kahden kilometsin etäisyydellä museosta) sijaitsevan Wärtsilän nykyisen tuotekehitys- ja valmistusyksikön kautta. Massiivinen kompleksi, henkilökuntaa n. 2500. Eli ei ole moottoreiden valmistus Vaasassa loppunut!!
Iso mäntä on jostain Wärtsilän 1pyttyisestä testikoneesta
Luotsikutteri on palvellut Ritgrundin luotsiasemalla ja varustettu 4sylinterisellä Wickström koneella oli ajossa vielä 90-luvulla
R-37790 on Vaasan sukellusseuran alus.
@@christianronn5301 ok. Kiitos tiedosta.
Työuran palvellut Kotkassa Jähi nimisenä
Se hevosvoimamäärä on petroolilla ja bensalla esim. 4/5
@@hannuhayrinen9073 Joo. Kiitti. Ensin ajattelin että esim. 15 p normaalisti jatkuvaa, huiput hetkellisesti esim 20. Kun laivakoneissa on näin monesti.
Vire moottorista olisi voinut mainita, jos olisi huomannut että se oli kaksitahtinen
@@seppohakkarainen3342 Todellakin Joo. Ainoa 2 tahtinen eivperämoottorimallinen.
Wikström käytti ymmärtääkseni Listerin kansi patenttia isoissa koneissa
@@Ajomies-by9sr Joo. Näin olen kuullut.
ny oli kunnon moottoripornoo....upeta vanhoja koneita. suurkiitokset tämmösestäkin videosta
Selitä mitä tarkoittaa meri-kytkin.
@@msalo7554 se on moottorin perässä oleva osa, jossa on välitys eteenpäin ajoa varten, vapaa, ja suunnavaihto eli pakki jotta potkuri saadaan pyörimään takaperin. Suunnanvaihtaja siis välityksellä. Välityssuhde on yleensä eri eteenpäin kuin taaksepäin. Lisäksi välityssuhteella, esim 2:1 saadaan moottorin ja potkurin kierrosluvut yhteensopiviksi.
Viisaampi kertokoon, miksi pakin välityssuhteessa alennus on pienempi? Merikytkin on Erityisesti suunniteltu merikäyttöön. Esim. Trukeista löytyy myös suunnavaihtaja, mut se ei oikein sovellu merelle.
@@msSuukkoII Merikytkimellä tarkoitetaan kytkintä jolla voima voidaan kytkeä kuormitettuna ja suunnan vaihdon on onnistutta . Välitys siis on olemassa jatkuvasti. Monessa vanhassa moottorissa on siis eteenpäin suora jolloin on planeettapyörästön takaseinässä kytkinlevy tai pakka levyjä jotka painetaan tiukkaan ja voima välittyy. Peruutusvaide on planeetta pyörästö jossa puristetaan pyörästön päällä oleva panta tiukalle jolloin voima välittyy rattaitten kautta. käyttövivulla valitaan siis kunpaan suuntaan mennään. Sitten on olemassa merikytkimiä joissa on välitys (tavallisesti alennusvaihde) kumpaankin suuntaan. Niisä toinen suunta on ratasvälitys ja toinen ketjulla. Niissä kytkimenä on monilevypakka jolla valitaan kumpi välitys on aktiivinen.
@@msalo7554 Tottakai sen kun on paatissa. Jos olis naalla,se olis maakutkin😆😆😬
Maakytkin.
@@msSuukkoII Joo, mikä ero maissa käytettäviin?
Luotsikutteri ja rv.n kelirikko alus
Ne "kipinävehkeet" on toisella nimellä magneettoja
Se "puola" on muuten jousimangneetto. Boch teki niitä oli molemmissa kotimaisissa ( Olymppia ja Wikström ).
@@timopulkkinen5058 juurikin näin. Oli hieman nimi hukassa. 😂
Laukaisumagneetto on oikea termi
@@teemu1718 just. Thanks. Muistelinkin että sitä ei sanota normaaliksi magneetoksi, josta tulee mieleen esim mopon magneetto.
@@msSuukkoII , vain laukaisulaitteella olevaa magneettoa sanottiin laukaisumagneetoksi, monessa tämänkin videon moottorissa on kumminkin ihan tavallinen magneetto, ilman laukaisua. Laukaisulaitteen etu oli siinä, että käynnistyksessä ensimmäinen kipinä tulee ilman vauhtia jousen voimalla - eli ryypytetty moottori vain kevyesti käännetään ykk:n yli niin laukaisujousi pyöräyttää magneettoa ja paukauttaa moottorin käyntin, laukaisulaite kytkeytyy keskipakovoimalla irti heti kun moottori käynnistyy. Ilman laukaisumagneettoa pitää pyörittää vähintään yksi kierros vauhtia kammesta, että magneetto herää mukaan. Monisylinterisissä erityisesti laukaisumagneetto on hyvä, että sen ylipäätään saa veivillä käyntiin. Veivikäynnistykseen toki esim useampisylinterisissä Wickströmeissä on ollut toinenkin ajatus: eri sylinterien työkierrot eivät esim 2- tai 3-sylinterisissä koneissa ole symmetrisesti jaettu, vaan puristustahdit tulevat peräkkäin - näin veivillä pyöritettäessä on yksi kierros "vapaata" eli imu- ja pakohtahdit ennen kuin puristustahdit alkaa uudestaan.
Ruskea 1 pyttyinen wickström aika videon lopussa on eduskuntatalon vanha hätäpässi 2000 luvulle asti palvellut
tuo boxeri moottori on moottoriruiskun kone, eli palokunnille tarkoitettu ruclips.net/video/dzjAjrjGfh0/видео.html
@@malenurse70 Komea vanha pumppu. Ja tehoja löytyy. :)
Eipä ollutkaan.
Mulla oli wiksröm. pensa petrooli.tehot oli ilmoitettu pensalla sekä petroolilla.