Kiitos vaan keksijänerolle kattavasta tietopläjäyksestä.. On siinä selviteltävää.. Sitä jäin miettimään jotta olisiko noille ladattaville akkupaketeille syytä tehdä joku erillinen kotelointi ja tuuletus?
Hyvä huomio. Itsekin mietin tuota jo aiemmin. Kansi ainakin tulee, saatan laitan pienen poistopuhaltimen, jos teen tiiviin. Tai sitten lisään konehuoneen ilmanvaihtoa kokonaisuudessaan.
Hyvä että on hyödyksi. Seuraavassa jaksossa koitan ratkaista jotenkin vielä turvallisuusnäkökohtia ja maavuotoilmaisinta, siis runkoon vikatilanteessa vuotava sähkö.
Laiva sähköissä on myös vissiin yleisesti myös palosuojatumpia kai nuo piuhat =) Anitra tuntuu olevan viihteellä, 'lumi teki enkelin eteiseen' on ihan hyvä=)
Ei nyt välttämättä suoraan liity tohon aiheeseen, mut pitäiskös sun mainita pari sanaa oikosulkuvirrasta, tai sen puutteesta?🤔 Ihan vaan, kun osaat noin ymmärrettävästi kertoa asioista.👍 Eli tämä perinteinen juttu, jatkojohtokelan johto palaa, mutta sukake ei. Ja sitämyöten tiätty johdinkoostakin ois varmaa hyvä mainita?🤔 Näitä meinaan joskus koulussa uskoosti laskettiin, mikä kuorma vaatii kuinkakin ison johdon milläkin matkalla jne.🙈
Hyvä pointti. Täytyypä mainita. Pikku peruskurssi, johtojen koko ja sulakkeet, sekä virrat ja jännitteet. Kun samat hommat ne on, olipa jännite 400 tai 12 V -Samuli
Nyt sitten kysymys: Miten rakentaisi kätevimmin neljän eri sähkön syötön vaihtokytkimen? Syötöt ei saa kytkeytyä toisiinsa, eli vähintäänkin ei-juontava kytkin. Parempi olisi muutaman sekunnin tauko vaihdettaessa syöttöä. Jos olisi nokkakytkin, jossa 4 asentoa + joka välissä nolla-asento, niin onnistuisi. Mutta sellaista ei ole. Kontaktoreita ohjaan siis. Ehkä viivereleet 4 kpl, ja neliasentoinen (+ nolla) ei juontava nokkakytkin hommattava? Linkki: www.eibabo.fi/kraus-naimer/askelkytkin-off-load-kytkin-cg4-a242-600-fs2-eb10783367 -Samuli
Omasta mielestä voisit laittaa ohjelmoivan easy logiikan ei ole kalliita, voit laittaa 0-1Verkko-2auto/akut. Antaa sulle enemmän valintoja,esim vaihtaa toisiin akkuihin kun ensimmäiset tippuu alarajaan,yms. Olen ollut vähän ongelmissani terveyden takia,joten vastaan aika myöhäiseen aikaan👍
@@titityytyler01 Paranemista ja voimia sinne!. Jossain vaiheessa mietinkin että tekis modernin logiikan/väyläohjauksen, sais kosketusnäytöt, jne. Lopunperin olisi halvempi, koska kaapelit ja mekaaniset kytkinpanelit vähenisi, yms. Mutta päädyin kuitenkin ihan perinteiseen malliin, koska se on aika paljon varmempi kuitenkin. Elektroniikasta johtuvia blackoutteja on laivoissa enenevissä määrin, ajelevat sitten laitureihin ja kiville.. 😂
@@msSuukkoII kyllä,elellään pv kerralla. Joo tuo toimintavarmuus pitää olla aikasuuri joka säässä, ja seillainen jonka nopeesti pystyy myös viksaamaan jos tilanne päällä. Järjestyskin jos tehdään loogisesti nopeuttaa vikojen paikantamista ja voi ennakoida paremmin. Muista kun Marinelle tein näitä oilon s-polttimien ohjauskeskuksia niin niissäkin on sen kaiken hienouden varalle se manuaali käyttö jos softa kaatuilee tai muutenvaan näyttörikki.
@@titityytyler01 No sinulla on jo kokemusta 💪 . Itse olen niin mekaniikan tekijä, että myös siksi tulee tehtyä kaikki aika perinteisesti. Hauska, laitoin keskuksiin kiinalaiset ei-analogiset volttimittarit, ja heti aloin epäilemään että ne kuitenkin pettää tai kärähtää. 😂
Tuli aiheeseen liittyvä kysymys.Totta vai tarua? Ostin jokunen vuosi sitten uuden hulppean flipper670dc veneen ja syksyllä ihmettelin huollossa miten nopeasti trimmilevyjen sinkit kuluneet.Huoltomies kysyi katkaisenko päävirrat lähtiessäni pois veneestä?johon vastasin:kyllä.Huoltomies arveli että naapuriveneessä olisi varmaan virrat päällä kokoajan ja tästä johtuisi nopea kuluminen.puomipaikat kyseessä ei maasähköä.Onko huuhaata vai ei?
Äkkiseltään sanoisin, että "päävirrat" vaikuttaa vain ko. Paattiin, ei muihin. Esim moottorin jokin anturi vuotaa hieman sähköä moottorin runkoon, josta sähkö kulkee vaihteiston läpi potkuriin, jolloin potkurin ja rungon väliin tulee jännite-ero ja syöpyminen alkaa. Sähkö tarvitsee aina sen virtapiirin: eli mistä se menis jotain johtavaa pitkin sinne toiseen paattiin jos maasähkökään ei ole kytketty, jotta kulkisi veden ali sit takaisin? Sehän on toisaalta vaan hyvä, että sinkit olivat kuluneet. Kulumiseen vaikuttaa esim suolaisempi vesi, sinkkien seoksien erot, pohjamaalin kunto, jne.. -Samuli
Hyvä video 👍🏼 heiman aiheeseen liittyvä kysysymys. Miten meinasit toteuttaa kun vaihtaa maasähköstä laivan sähköön niin että ei virta katkea ? Hieman haastavaa tuon kolme aihe sähkön kanssa 🤔
Me vaihdetaan katkoksen kautta, en ole rakentanut synkronointiin. Synkronoimislaite on kuitenkin periaatteessa yksinkertainen tehdä jopa itse. Kolme merkkilamppua, joilla voi synkata lennosta. Tilannetta parantaisi vielä pyörivä mittari. Googlaa three phase Synchronisation, ja tulee videoita. Yksi vaihtoehto on tietenkin se, että maista tulee vain akkulaturille, ja siit sit isolla invertterillä syöttää laivan verkon. -samuli
Kyl tässä on ollut tekniikkaa, liittyy meriturvallisuuteen. Se vaan on ollut neukkujen tekemää ja purettu pois aikanaan. Oleelliset toiminnot palauttelen suunnilleen, plus aurinkoenergiaa päälle. En todellakaan pidä turhasta tekniikasta, se vain mutkistaa asioita. Esim. Tuo pääkone ei tarvitse sähköä ollenkaan edes käynnistykseen. Ja nykyisin kun halvalla tehdään, eli tietokoneet, väyläohjaus ja kosketusnäytöt laivoissakin.. en pidä niinkään luotettavana. -Samuli
En tiedä miten asustelet mutta luulen, että ei sullakaan ole pärevaloa tuvassa enään eli kaikki nykyaika on vain turvallisuutta niin kotona kuin laivoissa/veneissä.
Pieni osa on joo 1 säikeistä, joka ei ole fiksua. Mut ne on paikoissa, joissa ei ole oleellista syöttöä. Ja vaihtuu pikkuhiljaa monisäikeisiin. Kokemuksesta 1 säikeinenkin menee, kunhan on hyvin kiinni. Ja tämähän on huvialus. Aikuisten oikeasti nippusiteitä ei saisi kattoasennuksissa käyttä ja kappaleiden pitäisi olla paloluokiteltuja.
Paljon hyvää asiaa, ainakin näin mistään mitään tietämättömälle, mutta tää ei vissiin isolta osalta kuitenkaan taas koske mua koska nolla ja kevi jää jo maasähkökeskukseen(ei siis ole kytketty edes johtoja kiinni) ja toisaalta on myös sitten suojaerotusmuuntaja. Eräs tuttu ehdotti että pitäis ostaa tuo kalvaaninen erotin, mutta en vain tiedä mihin kytkeä se =D
Just. Suojaerotusmuuntaja on se paras vaihtoehto. Ja Sulkavan sellainen on. Jos siel käy joku sähkäri, niin vahdi ettei mene kytkemään maista tulevaa maadoitusta muuntajan ohi runkoon..
kiitos tästäkin videosta oli mielenkiintoinen...vanhakin oppii näköjään vieläkin uusia asioita...tosi mielenkiintoinen
Kiitos vaan keksijänerolle kattavasta tietopläjäyksestä.. On siinä selviteltävää..
Sitä jäin miettimään jotta olisiko noille ladattaville akkupaketeille syytä tehdä joku erillinen kotelointi ja tuuletus?
Hyvä huomio. Itsekin mietin tuota jo aiemmin. Kansi ainakin tulee, saatan laitan pienen poistopuhaltimen, jos teen tiiviin. Tai sitten lisään konehuoneen ilmanvaihtoa kokonaisuudessaan.
todella hyvää tietoa myös itselle
Hyvä että on hyödyksi. Seuraavassa jaksossa koitan ratkaista jotenkin vielä turvallisuusnäkökohtia ja maavuotoilmaisinta, siis runkoon vikatilanteessa vuotava sähkö.
Erittäin mielenkiintoinen video👍👍
Kiitos!
Laiva sähköissä on myös vissiin yleisesti myös palosuojatumpia kai nuo piuhat =) Anitra tuntuu olevan viihteellä, 'lumi teki enkelin eteiseen' on ihan hyvä=)
On joo. Ammattimerenkulun aluksissa varsinkin. Tässä mennään hieman helpommassa kategoriassa onneksi.
Ei nyt välttämättä suoraan liity tohon aiheeseen, mut pitäiskös sun mainita pari sanaa oikosulkuvirrasta, tai sen puutteesta?🤔 Ihan vaan, kun osaat noin ymmärrettävästi kertoa asioista.👍 Eli tämä perinteinen juttu, jatkojohtokelan johto palaa, mutta sukake ei. Ja sitämyöten tiätty johdinkoostakin ois varmaa hyvä mainita?🤔 Näitä meinaan joskus koulussa uskoosti laskettiin, mikä kuorma vaatii kuinkakin ison johdon milläkin matkalla jne.🙈
Hyvä pointti. Täytyypä mainita. Pikku peruskurssi, johtojen koko ja sulakkeet, sekä virrat ja jännitteet. Kun samat hommat ne on, olipa jännite 400 tai 12 V
-Samuli
Hannikaisen baari
Nyt sitten kysymys: Miten rakentaisi kätevimmin neljän eri sähkön syötön vaihtokytkimen? Syötöt ei saa kytkeytyä toisiinsa, eli vähintäänkin ei-juontava kytkin. Parempi olisi muutaman sekunnin tauko vaihdettaessa syöttöä. Jos olisi nokkakytkin, jossa 4 asentoa + joka välissä nolla-asento, niin onnistuisi. Mutta sellaista ei ole. Kontaktoreita ohjaan siis. Ehkä viivereleet 4 kpl, ja neliasentoinen (+ nolla) ei juontava nokkakytkin hommattava? Linkki: www.eibabo.fi/kraus-naimer/askelkytkin-off-load-kytkin-cg4-a242-600-fs2-eb10783367
-Samuli
Omasta mielestä voisit laittaa ohjelmoivan easy logiikan ei ole kalliita, voit laittaa 0-1Verkko-2auto/akut. Antaa sulle enemmän valintoja,esim vaihtaa toisiin akkuihin kun ensimmäiset tippuu alarajaan,yms. Olen ollut vähän ongelmissani terveyden takia,joten vastaan aika myöhäiseen aikaan👍
@@titityytyler01 Paranemista ja voimia sinne!. Jossain vaiheessa mietinkin että tekis modernin logiikan/väyläohjauksen, sais kosketusnäytöt, jne. Lopunperin olisi halvempi, koska kaapelit ja mekaaniset kytkinpanelit vähenisi, yms.
Mutta päädyin kuitenkin ihan perinteiseen malliin, koska se on aika paljon varmempi kuitenkin. Elektroniikasta johtuvia blackoutteja on laivoissa enenevissä määrin, ajelevat sitten laitureihin ja kiville.. 😂
@@msSuukkoII kyllä,elellään pv kerralla. Joo tuo toimintavarmuus pitää olla aikasuuri joka säässä, ja seillainen jonka nopeesti pystyy myös viksaamaan jos tilanne päällä. Järjestyskin jos tehdään loogisesti nopeuttaa vikojen paikantamista ja voi ennakoida paremmin. Muista kun
Marinelle tein näitä oilon s-polttimien ohjauskeskuksia niin niissäkin on sen kaiken hienouden varalle se manuaali käyttö jos softa kaatuilee tai muutenvaan näyttörikki.
@@titityytyler01 No sinulla on jo kokemusta 💪 . Itse olen niin mekaniikan tekijä, että myös siksi tulee tehtyä kaikki aika perinteisesti. Hauska, laitoin keskuksiin kiinalaiset ei-analogiset volttimittarit, ja heti aloin epäilemään että ne kuitenkin pettää tai kärähtää. 😂
Tuli aiheeseen liittyvä kysymys.Totta vai tarua? Ostin jokunen vuosi sitten uuden hulppean flipper670dc veneen ja syksyllä ihmettelin huollossa miten nopeasti trimmilevyjen sinkit kuluneet.Huoltomies kysyi katkaisenko päävirrat lähtiessäni pois veneestä?johon vastasin:kyllä.Huoltomies arveli että naapuriveneessä olisi varmaan virrat päällä kokoajan ja tästä johtuisi nopea kuluminen.puomipaikat kyseessä ei maasähköä.Onko huuhaata vai ei?
Äkkiseltään sanoisin, että "päävirrat" vaikuttaa vain ko. Paattiin, ei muihin. Esim moottorin jokin anturi vuotaa hieman sähköä moottorin runkoon, josta sähkö kulkee vaihteiston läpi potkuriin, jolloin potkurin ja rungon väliin tulee jännite-ero ja syöpyminen alkaa. Sähkö tarvitsee aina sen virtapiirin: eli mistä se menis jotain johtavaa pitkin sinne toiseen paattiin jos maasähkökään ei ole kytketty, jotta kulkisi veden ali sit takaisin?
Sehän on toisaalta vaan hyvä, että sinkit olivat kuluneet. Kulumiseen vaikuttaa esim suolaisempi vesi, sinkkien seoksien erot, pohjamaalin kunto, jne..
-Samuli
Hyvä video 👍🏼 heiman aiheeseen liittyvä kysysymys. Miten meinasit toteuttaa kun vaihtaa maasähköstä laivan sähköön niin että ei virta katkea ? Hieman haastavaa tuon kolme aihe sähkön kanssa 🤔
Me vaihdetaan katkoksen kautta, en ole rakentanut synkronointiin. Synkronoimislaite on kuitenkin periaatteessa yksinkertainen tehdä jopa itse. Kolme merkkilamppua, joilla voi synkata lennosta. Tilannetta parantaisi vielä pyörivä mittari. Googlaa three phase Synchronisation, ja tulee videoita. Yksi vaihtoehto on tietenkin se, että maista tulee vain akkulaturille, ja siit sit isolla invertterillä syöttää laivan verkon.
-samuli
Miksi helvetissä nykyään vanhoihinkin aluksiin tumpataan tekniikkaa niin suotanasti miten ne ennen seilasi kysyn vaan
Kyl tässä on ollut tekniikkaa, liittyy meriturvallisuuteen. Se vaan on ollut neukkujen tekemää ja purettu pois aikanaan. Oleelliset toiminnot palauttelen suunnilleen, plus aurinkoenergiaa päälle. En todellakaan pidä turhasta tekniikasta, se vain mutkistaa asioita. Esim. Tuo pääkone ei tarvitse sähköä ollenkaan edes käynnistykseen. Ja nykyisin kun halvalla tehdään, eli tietokoneet, väyläohjaus ja kosketusnäytöt laivoissakin.. en pidä niinkään luotettavana.
-Samuli
En tiedä miten asustelet mutta luulen, että ei sullakaan ole pärevaloa tuvassa enään eli kaikki nykyaika on vain turvallisuutta niin kotona kuin laivoissa/veneissä.
Kuuntele hectorin herra mirandos levy on vanhempaa tuotantoa
Hah, joo. 🙂
ei kai tuolla mene tavallista mmj kaapeleita?
Pieni osa on joo 1 säikeistä, joka ei ole fiksua. Mut ne on paikoissa, joissa ei ole oleellista syöttöä. Ja vaihtuu pikkuhiljaa monisäikeisiin. Kokemuksesta 1 säikeinenkin menee, kunhan on hyvin kiinni. Ja tämähän on huvialus. Aikuisten oikeasti nippusiteitä ei saisi kattoasennuksissa käyttä ja kappaleiden pitäisi olla paloluokiteltuja.
.. ja siis keskushan on nykyisin jo ihan toisen näköinen.
Yksinäinen tinasotamies
Paljon hyvää asiaa, ainakin näin mistään mitään tietämättömälle, mutta tää ei vissiin isolta osalta kuitenkaan taas koske mua koska nolla ja kevi jää jo maasähkökeskukseen(ei siis ole kytketty edes johtoja kiinni) ja toisaalta on myös sitten suojaerotusmuuntaja. Eräs tuttu ehdotti että pitäis ostaa tuo kalvaaninen erotin, mutta en vain tiedä mihin kytkeä se =D
Just. Suojaerotusmuuntaja on se paras vaihtoehto. Ja Sulkavan sellainen on. Jos siel käy joku sähkäri, niin vahdi ettei mene kytkemään maista tulevaa maadoitusta muuntajan ohi runkoon..
@@msSuukkoII ei oo pelkoo ku ei maata tuu laivaan, kytketty siis kevi ja nolla jo maakaapelista irti.
Mummolaan kun pyöräilemme pilven ha🤣🤣🤣ttaraa.....
😂😂