Tällä hetkellä näin tosiaankin on. Mutta turpeen uusiutuminen tapahtuu luonnonvaraisessa suossa. Ojitettu turvesuo ei välttämättä uusiudu. Loppuun käytetyt turvesuot muutetaan monesti pelloiksi tai metsiksi. Tämän takia suopinta-ala on vähentynyt jo miljoonalla hehtaarilla toisen maailmansodan jälkeen. Jos turvetta ruvetaan käyttämään nykyistä nopeampaan tahtiin, niin turpeen käyttönopeus voi hyvinkin ylittää uusiutumisvauhdin.
Pahoittelut, kyllä tuossa lopussa puhuinkin yhtäkkiä nesteytetystä hapesta mahdollisiin riskeihin liittyen. Happpirikastumista ei tosiaan nesteytetyn ilman purkautumistilanteessa pitäisi tapahtua. Palamisreaktion tehostamisen kautta se voi tietysti vaikuttaa. Kiitos!
Pumppuvoimala unohtui.Kestoikä 50+ , vakauttaa myös verkon taajuutta sekä pumpatessa että tuottaessa. Kemijärvellä luvituksessa 3 pumppuvoimalaa, suurin 550 Mw.Tällä hetkellä vakautetaan Ruotsin ja Norjan pumppuvoimaloilla.
Kyllä se tosielämän käyttödata tuolta maailmalta näyttäisi, että akutkin kuluvat. Se, onko kyseessä aidosti keskimääräinen ikä vai heikoimpien suoritus ei ole minulla nyt tiedossa. Verkkokäytössä noilla tehoilla voit kuitenkin kuvitella, että syklejä tulee tiuhaan tahtiin ja varmasti myös syväpurkaamisia?
@@WICScienceChannel LFP-kennon käyttöikä on 20 vuotta BESS-ympäristössä nykyään ihan minimissään. Kennojen kehitys ohjaa myös siihen suuntaan, että muutamassa vuodessa alamme jo puhumaan 35-40 vuoden käyttöajasta. Tämähän on se syy siihen, että miksi Wärtsilän akkupuolta ollaan divestoimassa. LFP-akustot ovat suora uhka sähköpolttoaineille ja polttomoottoreille. Moni noista aiemmista akkuvarastoista oli yhden tunnin kapasiteetilla, mutta nyt jo ollaan neljässä tunnissa. Tehonsäätömarkkinoiden saturaation myötä akkuvarastojen purkuajat kasvavat. 2030-luvun puolella ollaan jo 12 tunnin varastoissa LFP-kennoilla.
@@mfb424 kiitos kommentista! LFP tosiaan kehittyy edelleen ja jyrää markkinoilla ainakin niin kauan, kun litiumia on saatavilla järkevään hintaan. Ainakaan toistaiseksi muutosta ei ole näköpiirissä. Tosi kiinnostavaa nähdä, miten ja millaisiin BESS -järjestelmiin tullaan sitten investoimaan, kun reservimarkkinat täyttyvät, ja myös kuka niihin investoi!
Omalla katolla on paneelit mutta ei ole akkuja vielä ainakaan, mutta olen miettinyt niiden hankkimista juuri tuohon varastointia varten talvella lumi peittää paneelit jolloin niiden tuotto on pitkän aikaa poissa pelistä ja jos niitä alkaa sulattaa niin hyöty ja haitta ja tuotto menee pikkasen pakkasen puolelle. Nyt en ole vielä 5 vuoden aikana nähnyt paneelien heikentyvän yhtään vaan tuottoa tulee omiin tarpeisiin ja menee osaksi myyntiinkin. Ennen sähkön tarve oli 120t kWh ja paneelien jälkeen ostettavan sähkön tarve on tippunut noin 70t kWh.iin.
Kiitos kommentista! Akkujärjestelmät täytyy suunnitella ja sovittaa käytön mukaan. Investoinnin kannattavuutta voidaan laskea silloin hyvinkin tarkkaan!
Hei! Tämä oli varmaankin tarkoitettu lämpöpumppu videoon. Olet oikeassa, se jäi vähän yleiselle tasolle. kun oletuksena oli, että kompressorit käyvät pääasiassa sähköllä. "Lämpöpumput tarvitsevat sähköverkosta saatavan sähkön lisäksi lämpölähteen. "
itse kannattaisin enemmä valtavaa massaa, johon energia varataan. se voidaan aina korjata uusimalla laakerit ja energiatehokkuutta parantaa päivittämällä generaattori / pyörittäjä. mutta massa on massaa ja sitä voi olla vaikka kuinka paljon. Tämä saattaisi vaatia aika valtavan kaulimen pyörimään pellolle, että pyörintätehossa riittäisi energia esimerkiksi neljäksi päiväksi, jonka aikana sähköä saisi aurinkotehosta tai tuulivoimasta pyörinnän kiihdyttämiseen ja ylläpitoon. Noin neljän päivän sähkönkulutustarve on hyvä energiavaraston koko, jolla sähkönhinnalla voisi pelata. Akustossa vastaavasti 50% akkukapasiteettia pitäisi riittää muutamaksi päiväksi, jotta akkuun olisi mahdollista ennakoivasti ladata lisää tehoa, mutta myös jäljellä olisi riittävästi kapasiteettiä. Ja lithium-akusto ilmeisesti säilyy parempana kun ei ole aivan täynnä.
Ennen puhuttiin UPS järjestelmistä... Nää akustot pitäs olla pakollisia tuulivoimaloissa (ja aurinko paneli farmeilla), joissa sähköä tuotetaan monasti enemmän, kun sitä voidaan verkkoon syöttää ja se menee hukkaan. Akustothan on se heikoin lenkki energian varastoinnissa ja kun ovat ongelmajätettä. Uudet tekniikat voivat tätä tilannetta muuttaa... Yhdistemä varastot voisivat olla se optimaalisin ratkasu, jolloin hirmusen isoa akustoa ei tarvittaisi ja tätä nesteilmaa riittäisi pidemmäksikin aikaa. Se perinteinen säätövoima, kun reakoi hitaasti verkon tuotannon ja kulutuksen muutoksiin nykymailmassa vaikka joskus sillä pärjättiin hyvin :)
Ydinvoimalan verkosta putoamiseen nuo akut on hyviä, kun ison tehon pudotus tulee äkkiä. Tuulivoima ei koko Suomen laajuudessa hiljene äkkiä. Generaattorit ei käynnisty sekunneissa. Tällä viikolla kaksi ydinvoimalaa on ollut sammuksissa eli ei sitä säätövoimaa tarvita vain tuulivoiman takia.
@@jhelminen Nuin se on... Ydinvoimalan tippuminen verkosta vie ison siivun hetkessä ja akustosta se voidaan korvata lyhkäsellä viiveellä. Vesivoimaa ei myöskään saada heti lisättyä, kun siinäkin on viiveensä. Varavoimalat käynnistyy muutamasa minuutissa koosta riippuen. Se, et tuulivoimaloiden ylimääräinen tuntanto menee harakoille. Jos verkossa on kapasiteetti tapissa sinne ei voi siirtää tuotettua sähköä ja kun tämä suomen runkoverkko on vanhentunut. Akustoja on suhteellisen helppo rakentaa alueille jossa ei ole edes generaattoreita, näin häiriöidän määrä pienenee, toki vesivoimaloiden takia kaapeleita on pohjosesta etelään, muttei lännestä itään. MM helsinki on luopunut omasta sähköntuotannosta vihreyden piikkiin, joten olemme täysin riippuvaisia muualta tulevasta sähköstä. Tahllinen verkon rikkominen tekisi ison pulman...
Kiitos kommentista! On tosiaan hiukan hämmentävää, että sääriippuvaiseen energiaan tehdään ja saa tehdä investointeja ilman vastuuta varastoinnista/säätövoimasta. Mutta ilmeisesti prosessi etenee vaiheittain, kun nyt sitten tekniikan kehittyessä alkaa varastointiratkaisujakin syntymään. Ja niillekin maksajia!
@@WICScienceChannel Sähkölle on reservimarkkinat ja on ollut kirjoitteluita, että sitäkin puolta oltaisiin muuttamassa ja pörssiin menossa. Kun päivän sisäisestä reservistä maksetaan kilpailykykyistä hintaa, niin kaiketi sitä tulee lisää. Erilaisia reservejä taitaa olla monen tyyppisiä. Kyseessä on laajempi kysymys kuin sääriskit ja niihin reagointi.
@@jhelminen kyllä. Taajuusohjatun reservisähkön hinta (FCR-N hinta €/MW,h) on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, eli kyllä sieltä tuottoa ollaan hakemassa, tottakai! Monenlaista instrumenttia löytyy, kun konepellin alle katsoo.
Kun pari päivää tuulee ja sähkön hinta painuu nollaan, tulee johonkin ydinvoimaloista mystinen vika ja voimala joudutaan sulkemaan ja taas hinta pompsahtaa. Kymmeniä vuosia ydinvoimalat olleet todella luotettavia nyt hajalla muutaman viikon välein joskus useampi yksikkö yhtäaikaa.
Kiitos kommentista! Kyllä ne jotain elinkaarensa aikana tuottavatkin, voi tosin olla että luotettavia laskemia on vaikea tehdä nykyisessä sähkömarkkinassa.
Jos käyttäisimme esim. Turvetta ei tarvittaisi mitään akkuja eikä epävakaita tuulimyllyjä. Turve uusiutuu nopeammin kun sitä käytetään.
Kiitos kommentistasi. Tuo on pelkkää jossittelua kuitenkin. Samaa voisi kai sanoa vaikkapa koivuhaloista?
Tällä hetkellä näin tosiaankin on. Mutta turpeen uusiutuminen tapahtuu luonnonvaraisessa suossa. Ojitettu turvesuo ei välttämättä uusiudu. Loppuun käytetyt turvesuot muutetaan monesti pelloiksi tai metsiksi. Tämän takia suopinta-ala on vähentynyt jo miljoonalla hehtaarilla toisen maailmansodan jälkeen. Jos turvetta ruvetaan käyttämään nykyistä nopeampaan tahtiin, niin turpeen käyttönopeus voi hyvinkin ylittää uusiutumisvauhdin.
Sekoitit lopussa nesteytetyn ilman ja nestehapen. Ymmärtääkseni nesteyttämisessä ei eroteta typpeä ja happea.
Pahoittelut, kyllä tuossa lopussa puhuinkin yhtäkkiä nesteytetystä hapesta mahdollisiin riskeihin liittyen. Happpirikastumista ei tosiaan nesteytetyn ilman purkautumistilanteessa pitäisi tapahtua. Palamisreaktion tehostamisen kautta se voi tietysti vaikuttaa. Kiitos!
@WICScienceChannel No worries 👍🏻
Pienet aurinko/tuuli hybridit sopivat meidän pohjoisiin oloihin. Haja-asutusalueilla voitaisiin ladata auto omalla sähköllä.
Tämä oli kiinnostava
Kiitos!
Pumppuvoimala unohtui.Kestoikä 50+ , vakauttaa myös verkon taajuutta sekä pumpatessa että tuottaessa. Kemijärvellä luvituksessa 3 pumppuvoimalaa, suurin 550 Mw.Tällä hetkellä vakautetaan Ruotsin ja Norjan pumppuvoimaloilla.
Kiitos kommentista!
Ei taida nykyaiianen LFP akku kyykätä vielä 10-15v kohdalla ja kovin heikosti niitä on saatu palamaankaa , akku varastojen tulevaisuus on ruusuinen.
Puhut vähän mutta asiaa! Kehityksellä on taipumus tästäkin kehittyä.
Kyllä se tosielämän käyttödata tuolta maailmalta näyttäisi, että akutkin kuluvat. Se, onko kyseessä aidosti keskimääräinen ikä vai heikoimpien suoritus ei ole minulla nyt tiedossa. Verkkokäytössä noilla tehoilla voit kuitenkin kuvitella, että syklejä tulee tiuhaan tahtiin ja varmasti myös syväpurkaamisia?
@@WICScienceChannel LFP-kennon käyttöikä on 20 vuotta BESS-ympäristössä nykyään ihan minimissään. Kennojen kehitys ohjaa myös siihen suuntaan, että muutamassa vuodessa alamme jo puhumaan 35-40 vuoden käyttöajasta. Tämähän on se syy siihen, että miksi Wärtsilän akkupuolta ollaan divestoimassa. LFP-akustot ovat suora uhka sähköpolttoaineille ja polttomoottoreille. Moni noista aiemmista akkuvarastoista oli yhden tunnin kapasiteetilla, mutta nyt jo ollaan neljässä tunnissa. Tehonsäätömarkkinoiden saturaation myötä akkuvarastojen purkuajat kasvavat. 2030-luvun puolella ollaan jo 12 tunnin varastoissa LFP-kennoilla.
@@mfb424 kiitos kommentista! LFP tosiaan kehittyy edelleen ja jyrää markkinoilla ainakin niin kauan, kun litiumia on saatavilla järkevään hintaan. Ainakaan toistaiseksi muutosta ei ole näköpiirissä. Tosi kiinnostavaa nähdä, miten ja millaisiin BESS -järjestelmiin tullaan sitten investoimaan, kun reservimarkkinat täyttyvät, ja myös kuka niihin investoi!
Omalla katolla on paneelit mutta ei ole akkuja vielä ainakaan, mutta olen miettinyt niiden hankkimista juuri tuohon varastointia varten talvella lumi peittää paneelit jolloin niiden tuotto on pitkän aikaa poissa pelistä ja jos niitä alkaa sulattaa niin hyöty ja haitta ja tuotto menee pikkasen pakkasen puolelle. Nyt en ole vielä 5 vuoden aikana nähnyt paneelien heikentyvän yhtään vaan tuottoa tulee omiin tarpeisiin ja menee osaksi myyntiinkin. Ennen sähkön tarve oli 120t kWh ja paneelien jälkeen ostettavan sähkön tarve on tippunut noin 70t kWh.iin.
Kiitos kommentista! Akkujärjestelmät täytyy suunnitella ja sovittaa käytön mukaan. Investoinnin kannattavuutta voidaan laskea silloin hyvinkin tarkkaan!
Tässä jäi kaipaamaan yhtä oleellista tietoa: mistä tulee se energia, jolla jäähdytetty ilma lämmitetään ja höyrystetään?
Hei! Tämä oli varmaankin tarkoitettu lämpöpumppu videoon. Olet oikeassa, se jäi vähän yleiselle tasolle. kun oletuksena oli, että kompressorit käyvät pääasiassa sähköllä. "Lämpöpumput tarvitsevat sähköverkosta saatavan sähkön lisäksi lämpölähteen. "
itse kannattaisin enemmä valtavaa massaa, johon energia varataan. se voidaan aina korjata uusimalla laakerit ja energiatehokkuutta parantaa päivittämällä generaattori / pyörittäjä. mutta massa on massaa ja sitä voi olla vaikka kuinka paljon. Tämä saattaisi vaatia aika valtavan kaulimen pyörimään pellolle, että pyörintätehossa riittäisi energia esimerkiksi neljäksi päiväksi, jonka aikana sähköä saisi aurinkotehosta tai tuulivoimasta pyörinnän kiihdyttämiseen ja ylläpitoon. Noin neljän päivän sähkönkulutustarve on hyvä energiavaraston koko, jolla sähkönhinnalla voisi pelata. Akustossa vastaavasti 50% akkukapasiteettia pitäisi riittää muutamaksi päiväksi, jotta akkuun olisi mahdollista ennakoivasti ladata lisää tehoa, mutta myös jäljellä olisi riittävästi kapasiteettiä. Ja lithium-akusto ilmeisesti säilyy parempana kun ei ole aivan täynnä.
Kiitos kommentistasi! Hauska mielikuva syntyi jättikaulimesta pellolla!
Ennen puhuttiin UPS järjestelmistä... Nää akustot pitäs olla pakollisia tuulivoimaloissa (ja aurinko paneli farmeilla), joissa sähköä tuotetaan monasti enemmän, kun sitä voidaan verkkoon syöttää ja se menee hukkaan. Akustothan on se heikoin lenkki energian varastoinnissa ja kun ovat ongelmajätettä. Uudet tekniikat voivat tätä tilannetta muuttaa... Yhdistemä varastot voisivat olla se optimaalisin ratkasu, jolloin hirmusen isoa akustoa ei tarvittaisi ja tätä nesteilmaa riittäisi pidemmäksikin aikaa. Se perinteinen säätövoima, kun reakoi hitaasti verkon tuotannon ja kulutuksen muutoksiin nykymailmassa vaikka joskus sillä pärjättiin hyvin :)
Ydinvoimalan verkosta putoamiseen nuo akut on hyviä, kun ison tehon pudotus tulee äkkiä. Tuulivoima ei koko Suomen laajuudessa hiljene äkkiä. Generaattorit ei käynnisty sekunneissa.
Tällä viikolla kaksi ydinvoimalaa on ollut sammuksissa eli ei sitä säätövoimaa tarvita vain tuulivoiman takia.
@@jhelminen Nuin se on... Ydinvoimalan tippuminen verkosta vie ison siivun hetkessä ja akustosta se voidaan korvata lyhkäsellä viiveellä. Vesivoimaa ei myöskään saada heti lisättyä, kun siinäkin on viiveensä. Varavoimalat käynnistyy muutamasa minuutissa koosta riippuen. Se, et tuulivoimaloiden ylimääräinen tuntanto menee harakoille. Jos verkossa on kapasiteetti tapissa sinne ei voi siirtää tuotettua sähköä ja kun tämä suomen runkoverkko on vanhentunut. Akustoja on suhteellisen helppo rakentaa alueille jossa ei ole edes generaattoreita, näin häiriöidän määrä pienenee, toki vesivoimaloiden takia kaapeleita on pohjosesta etelään, muttei lännestä itään. MM helsinki on luopunut omasta sähköntuotannosta vihreyden piikkiin, joten olemme täysin riippuvaisia muualta tulevasta sähköstä. Tahllinen verkon rikkominen tekisi ison pulman...
Kiitos kommentista! On tosiaan hiukan hämmentävää, että sääriippuvaiseen energiaan tehdään ja saa tehdä investointeja ilman vastuuta varastoinnista/säätövoimasta. Mutta ilmeisesti prosessi etenee vaiheittain, kun nyt sitten tekniikan kehittyessä alkaa varastointiratkaisujakin syntymään. Ja niillekin maksajia!
@@WICScienceChannel Sähkölle on reservimarkkinat ja on ollut kirjoitteluita, että sitäkin puolta oltaisiin muuttamassa ja pörssiin menossa. Kun päivän sisäisestä reservistä maksetaan kilpailykykyistä hintaa, niin kaiketi sitä tulee lisää. Erilaisia reservejä taitaa olla monen tyyppisiä. Kyseessä on laajempi kysymys kuin sääriskit ja niihin reagointi.
@@jhelminen kyllä. Taajuusohjatun reservisähkön hinta (FCR-N hinta €/MW,h) on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, eli kyllä sieltä tuottoa ollaan hakemassa, tottakai! Monenlaista instrumenttia löytyy, kun konepellin alle katsoo.
Entäs vähän vanhentuneempaa tekniikka. Vanadium-Flow akut??
de.wikipedia.org/wiki/Vanadium-Redox-Akkumulator Näyttäisi olevan käytössä maailmalla melko suuriakin! Täytyy tutustua.
Vuorovesi ois aika kova haastaja, ku etelässä tehtäis muutakin ku rahotettais sotia...
Hiilidioksidi on kasvien ruokaa eikä mitään myrkkyä.
Olemme kaikki tehty hiilestä!
Sokeri ja suola on ihmisten ruokaa. Liika on aina liikaa.
@@WICScienceChannelihmisen kehosta noin 20% on hiiliyhdisteitä.
On niitä palanutkin kiihtyvällä tahdilla maailmalla. Isoja generaattoreita tarvitaan säätövoimana , ei akkuja.
Kymmenen vuoden päästä on puolet tehottomimpia akkuja, koska kuluu käytössä. Kuulostaa kalliilta projektilta.
Kiitos kommentista! Voi hyvinkin olla, mutta toisaalta kyllä 10:ssäkin vuodessa ehtii läpivirrata sen verran terawatteja, että tuottoakin tulee?
Mitens hiekka akut niistäkin voisit tehdä videon.
sillonku tuulee sähkön hinta on miinuksella. miksi sijoittaa voimalaan joka ei tuota mitään. no nuo akut tieten saattaa muuttaa tilannetta.
Kun pari päivää tuulee ja sähkön hinta painuu nollaan, tulee johonkin ydinvoimaloista mystinen vika ja voimala joudutaan sulkemaan ja taas hinta pompsahtaa. Kymmeniä vuosia ydinvoimalat olleet todella luotettavia nyt hajalla muutaman viikon välein joskus useampi yksikkö yhtäaikaa.
@@AH-li7ef no nyt on tutkimisen arvonen asia
Kiitos kommentista! Kyllä ne jotain elinkaarensa aikana tuottavatkin, voi tosin olla että luotettavia laskemia on vaikea tehdä nykyisessä sähkömarkkinassa.