Nuoli (English subtitles)
HTML-код
- Опубликовано: 23 авг 2024
- Random Military History: Nuoli - motor gunboat or motor torpedo boat?
"Nuoli" -class motor gunboat is part of the Finnish Navy and Finnish boat building history.
13 Nuoli-class boats were designed to "secretly" circumvent the limitations of the Paris Peace Treaty, but in reality there were some issues.
Boats lacked a main weapon. Despite a decades-long project, the domestic electric torpedo was never completed.
S02 E03
Disclaimer:
I am military history hobbyist. The videos are partly historical facts, partly military rumours and partly author's own conclusions. It is up to the viewer to decide which part is true and which is not.
Music:
"Kiitorata" by Saundiamo
"Freedom?" by Dan Lebowitz (from RUclips audio library)
Links:
Starting the engine:
• Zvezda M50 F6-L diesel...
MttyvLv:
• MttyvLv
SCHNELLBOOT NUOLI 12:
• SCHNELLBOOT " NUOLI 12 "
Nuoli 12 in Germany:
• Nuoli-12-Nov-2010.wmv
Sources:
Finna.fi valokuvat ja rakennepiirrokset
SA-kuva.fi kuva-arkisto
Laivaston sanomat 2018: Nuoli-luokan moottoritykkiveneet
Laivaston sanomat 2018: Torpedoaseen kehitys merivoimissa 1900-luvulla
Helsingin Sanomat 8.7.2008: Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta moottoritorpedoveneet
Tiede ja ase, 2013. J. Säämänen: Moottoritorpedoveneistä ja järeästä tykistöstä ohjus- tulenkäyttöön - meripuolustuksen kaukotorjunnan kehitys jatkosodan päättymisestä 1980-luvulle
Turun Sanomat 31.5.2007: Nuoli 8 pääsi rekkakyydillä museoon
en.wikipedia.o...
elavamuisti.fi...
en.wikipedia.o...
www.bmpt.org.uk...
![Kodak Black - Sharp Vibes [Official Music Video]](http://i.ytimg.com/vi/oEV0OoLJeIs/mqdefault.jpg)
Tarkennus videoon: (tätä kommenttia päivitetään jos aihetta ilmenee):
Nuolella pystyi ajamaan yhdellä potkurilla tyhjäkäynnillä n 8 solmua. Tätä on tosin vaikea uskoa kun pääsi muutaman kerran näkemään millaisella vauhdilla Nuoli parkkeerattiin laituriin.
"Varokaa Hengenvaara" -kyltti ei ole pelkkää merimieshuumoria, se varoitus on meriradion antennin jännitteestä.
Taitaa olla mennyt sekaisin Tuima lk ja Nuolet. Kyllä Nuolissa oli tyhjäkäynti, koneita voi pakittaa, manöveeraaminen ulommaisilla koneilla onnistuu ihan kävelyvauhtia. Tuima luokalla tyhjäkäynti tähtimoottorin kierrosluvun vuoksi haastavaa jopa vauhdikasta. Neuvostoliitossa ne avustettiin irti ja kiinni laiturialueella.
Ihan mahdollista että muistikuvat menevät jonkin verran ristiin.
Sain meiliin aika hyvän selvityksen aiheesta: "Nuolien miniminopeus yhdellä potkurilla ja tyhjäkäynnillä oli noin 8 solmua. Pienempää vauhtia varten piti aina välillä ajaa vapaalla. Tästä ei kone eikä kytkin tietenkään tykännyt hyvää."
Kerkesin (viimeisen palveluksessa olleen?) Nuolen näkemään, ei silläkään tyhjäkäyntiä laituriin tultu. Mutta se toki saattoi johtua kipparista eikä veneen ominaisuuksista.
Tuimat muistan paremmin, ne tosiaan olivat vielä hurjempia kapistuksia.
Meinasinkin kommentoidatuosta HF radion piiskasta. Siinä taitaa peräti jännitemaksimi osua syöttöpisteeseen, joten kyllä siitä antennin juuresta kunnon tällin saisi lähetyksen ollessa päällä.
HF-antennin sijoittelu ei varmaan täyttäisi tämän päivän työturvallisuusvaatimuksia? :-)
On muuten iso harmi ettei tuollaisia kiinnostavia yksityiskohtia ole dokumentoituna mihinkään. Kävin kuitenkin tätä lyhyttäkin videota varten kohtuullisen määrän dokumentteja läpi, missään ei sanallakaan mainittu (tätäkään) yksityiskohtaa.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Voitko tehdä kv-1 panssarivaunusta videon
N13:ssa olin merenkulku-upseeri kokelaana sen elämän ensimmäiset syys ja talvikuukaudet 1966 Opiskeluun kuului jopa Laten Pansion telakalla rungon sisäpohjan rakentaaseen tutustuminen syksyllä 1966. Torpedoja (2+2 per kansi) koeammuttiin jäisellä tuulisella kelillä ennen marras-joulukuussa 1966 laivastomme korkea-arvoisen upseerikunnan ollessa ammunnan tarkkailijoina. Sijoituspaikkansa oli ohjaamon takana ulkona , jäätyvällä kannella, tuuli ja vettä roiskusi korkealle. Yksi neljästä torpedosta (styybuurissa keulan puolella oleva) juuttui ammuttaessa heittimeensä, mutta kärkiontelossa ollut vesi poistui vauhdikkaasti komeana suihkuna kannelle, ja upseerikunta n 6-7 henkeä muuntui jääukoiksi. Itse olin lämpimässä ala-ohjaamossa ajolinjoja tarkkaamassa.
Painolastina torpedon kärjessä oli vettä ja veden olisi pitänyt poistua vasta sitten kun torpedo oli "maalissaan" (ilmatilaan syntyvä "kelluke" piti torpedon pinnalla ja maalialueella ollut sukeltajaporukka sai normaalisti hinatuksia testiammuksen lauttalleen.
Mitä tulee Nuolen nopeuteen niin 40 solmua oli käytössä vain kerran kun emälaivamme (ikivanha 'Korsholm') päällystön jäsen piti kiireesti viedä lähimpään sairaalaan. .
Olen ymmärtänyt että se viimeinen sarja (N10-13) olivat painavampia kuin alkupään Nuolet?
Noita Nuoli -kokemuksia ja paljon muitakin juttuja pitäisi saada johonkin talteen. Itse keräilin tiedon murusia hyvin sekalaisista lähteistä.
Nuo Hengenvaara-kyltit molemmin puolin alusta on sijoitettu antennien viereen tarkoituksella. Aluksen antennit näyttävät olevan ”kaninkorva”-tyyppiset eli V-malli (pysty). Tässä tuo muoto luo antennilla donitsimaisen ympärisäteilevän kentän eli ottaa joka suunnasta vastaan lähetystä ja lähettää samoin joka suuntaan. Lähetysteho lienee sitä luokkaa, että tuohon kiinni tarttuva silli (siis merimies) tuskin hengissä selviää.
Mielenkiintoista settiä. Yksi mielenkiintoinen aihe voisi olla sukellusvene Vetehisen ja Sts-305:n välinen taistelu jatkosodassa, jossa Vetehinen puski neuvostosukellusveneen upoksiin.
Sukellusveneiden käyttäminen sukellusvenejahdissa voisi kyllä olla mielenkiintoinen videon aihe. Vetehis -luokan veneet upottivat jokainen yhden Punalaivaston sukellusveneen noin kuukauden sisään.
Toisin kuin Hollywood -elokuvista voisi päätellä niin sukellusveneitä ei oltu tarkoitettu toisia sukellusveneitä vastaan, aseistuksen osalta ne soveltuivat siihen varsin huonosti. Vetehinen puski vihulaisen upoksiin hätäratkaisuna kun muut aseet veivät purreet.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Suomi on varmasti ainoa maa jonka kaikki sukellusveneet upottivat vihollisen sukellusveneitä.
On kyllä ollut hurjaa touhua ja tosi kyseessä. Mitä mielessä, kun päätät ohjata purkin toista päin ja molemmat täynnä miehistöä..
Mielenkiintoinen ja laadukas katsaus motyve-aluksien historiaan. Olen tavannut laivainsinöörin, joka oli LaTe:lla suunnittelemassa Nuolia. Nuolen pohjan v-muodon kulma oli ollut kuulemma kriittinen. Nopeusvaatimus edellytti loivaa v-kulmaa, kun taas merikelpoisuus edellytti jyrkempää v-kulmaa. Potkureiden kavitointi oli ongelma. Muutaman kymmenen tunnin ajon jälkeen potkurit olivat kuin "rotan syömät" johtuen kavitoinnista. Joissakin Nuolissa taidettiin kokeilla säätösiipipotkureita ( KaMeWa ? ) . Niiden hyötysuhde ei ollut kuitenkaa niin hyvä, kuin alkuperäisten kiintolapapotkureiden. Jonkun reissu olen ollut näiden "savurasioiden" kyydissä. Nuoli -miehet olivat ihan oma rotunsa. Olivat muuten mm. tosi taitavia tutkanavgoijia. Ensimmäisen vuoden luutnantti vietti koko purjehduskauden tutkalta ohjaillen.
Todella mielenkiintoinen video! Repesin neukkunettikaupan kohdalla. Hauska lohkaisu. Tilasin kanavan. Keep up the good work!
Neukuille naurettiin, tavaraa ostettiin heiltä ja ainoa sotilaallinen uhka ei sitten enään ollut samassa lauseessa, jossa naurettiin.
Todella kiinnostavaa asiaa taas, ite kävellyt usein tuon näyttelytilan ohi mutta mittään en tiennyt kys. aluksesta. Kiitoksia tästä.
Tuo aiemmin mainittu 8kts yhdellä koneella pitää paikkansa. Toki koneen voi laittaa vapaalle ja ruori totteli ihan kohtuullisesti ilman konettakin. Aluksen käsikirja käskee kokeilla jokaisen koneen kytkimen vapautuksen ennen satama-alueelle tulemista. Tämä johtuu siitä, että sama öljy kiersi sekä koneessa että kytkimessä, ja johtaa helposti kytkimen jumiutumisen. Tämä taas saattoi johtaa ikäviin pikatilanteisiin rantautumisessa...
Loppukaneetti videossa pitää ehdottomasti paikkansa ja Nuolia oli sekä todella kivaa ajaa, että reissut oli varsin unohtumattomia!
Hieno dokumentti.
Olin viemässä Nuoli.6:tta kesällä tai syksyllä 1983 Pansiosta Upinniemeen torpeedo-kokeisiin. Aluksessa oli silloin päällä suomessa valmisteetu lyhyt torpeedoputki - muistaakseni kansirakenteen oikeanpuoleisessa telineessä. Alus vaurioitui matkan aikana Hangon alueella vallinneen kovan aallokun voimasta - muistaakseni kolme kaarta keulasta katkesi. Alus korjattiin ja se suoritti kokeita Upinniemessä ja taas kerran nämä kotimaiset yorpeedot putkineen todettiin ihan susiksi - niillä ei osunut mihinkään.
Olen saanut torpedojen koeammunnoista toinen toistaan mielenkiintoisempia tarinoita. Melkein tekisi mieli koostaa niistä joskus erillinen video.
BTW jos kiinnostaa niin torpedot liittyvät oleellisesti seuraavan videon tarinaan...
Mielenkiintoinen video, jatka samaan malliin 👍
Visiitin paikka, jahka museot taas aukeavat ja piikki saatu, :)
Muista kertoa lipunmyynnissä mistä sait kimmokkeen tulla visiitille.
Museot tuntuvat pikkasen arastelevan näitä videoita, ilmeisesti pelkäävät että videot vievät heiltä yleisöä.
Olen ihmetellyt mikä vaikeus suomen kapeaväyläistä rannikkoa on puolustaa. Jäätalven aikaan ei aluksia tule ja jäättömällä kaudella isommat alukset ei maihin pääse kuin harvasta paikasta. Autolautakin ajelee kiville tutuilla väylillä. Miinoittaa voisi pelkillä kivilläkin.
Rannikon suojeleminen on yksi asia, meriyhteyksien turvaaminen toinen.
Varokaa hegenvaara kyltti liittyy aluksen radiolähettimeen ja antenniin. Riippuen lähettimen tehosta siinä voi kyllä käristyä kun laitetaan viestiä ilmoille.
HF radion piiskan voimakkuuksista on täällä kommenteissa ollut juttua. Järjestely ei varmaan täyttäisi tämän päivän turvallisuusvaatimuksia?
Harmillisesti tuota(kaan) yksityiskohtaa ei löytynyt mistään lähteestä kun videota aikanaan tein. Edes museossa missä paatti on näytillä ei ollut asiasta mitään tietoa.
Ai niin - nuo FinnScrew:n valmistamat potkurit tuovatkin mieleen sen, että satuin paikalle kun FinnScrew valoi 90-luvun puolivälin jälkeen Ruotsin Gotland-luokan sukellusveneisiin ruotsalaisen yliopiston suunnittelemia ”anti-kavitaatio” potkureita.
Jos viitsit niin laita meiliä jossakin välissä. Voisin Sinulta varmaan udella tietoja yhdestä jos toisesta kapineesta. Yhteystiedot löytyvät tuolta:
www.satunnaistasotilashistoriaa.fi/
En tiedä mikä projektien taso oli tuohon aikaan, mutta kuulostaa nurinperiseltä että Suomi ostaa MERIDIESELEITÄ neuvostoliitosta (ja vielä noin paskoja :D ), nykyään kun Suomessa valmistetaan maailman parhaat.. terveisin Wärtsilä Diesel.
Tuo itänaapurin tekniikka ei ehkä ole kovin hienostunutta, mutta jos tarvitaan raakaa suorituskykyä ääriolosuhteissä niin silloin venäläinekin kalusto rupeaa kelpaamaan.
Zvezda meridieselit eivät varmaan enää saisi myynti- tai edes maahantuontilupaa, mutta tosiaan moottorit menivät 30v käytön jälkeenkin kaupaksi huutokaupassa.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Juu olen hyvin tietoinen itänaapurin sotatekniikan plussa puolista, mutta tuo että venellä on minimi nopeus jota hiljempaa ei voi ajaa (8 solmua?) kuulostaa kyllä tosi huonolta ominaisuudelta, etenkin Suomen saaristossa.. anyways, hyviä videoita sulla, pistin tossa tänään tilauksen, että ei muuta kun jatkoa odotellessa!
Venäläisen insinöörin perustelu tuolle oli että "Tämä on hyökkäysveneen moottori."
Aika paha tuohon on keksiä vasta-argumenttia :-)
Ehkä tuolloin ei valmistettu.... eikä valmistettaisi nykyäänkään, vaan ostettaisiin ulkomailta.....
Miten minun mieleen tuli sellainen juttu, että Suomessa olisi kehitetty torbedo, mutta sen patentit myytiin Italiaan. Kyseessä oli vaihtokauppa. Näin sanottiin radiossa monta kymmentä vuotta sitten.
Ei välttämättä ihan puuta heinää, italialaisille kun sopii hyvin nuo toimimattomat vekottimet.
Tuima-lk ohjusveneet olisi myös hieno aihe
Tuimat ja Hesarit kiinnostaisi aiheena kovasti, mutta niihin löytyy yllättävän huonosti tietoa ja materiaalia.
Eli jos löytyy joku jolla tietoa noiden käytöstä suomessa niin saa ilmoittautua.
torpeedoista: toiminta oletettiin alkavan joskus 60-luvulla, mutta se viivästyi toistuvasti erinäisistä syistä... miksi minulle tulee yksi toininenki 60-luvulla alkuun pantu vitsiksi muodostunut tuote?... puhun siis länsimetrosta
Valmistuihan se Länsimetrokin lopulta :-)
Videolla olisi voinut sanoa että kotimainen torpedohanke oli kuitenkin ihan "hyvä epäonnistuminen". Sitä kuitenkin tehtiin aika pienellä rahoituksella, SA-Int on tuhlannut rahaa turhempiinkin aisoihin.
Harmillisinta siinä oli että sähkötorpedossa oli potentiaalia, mutta suhteellisen pienet ongelmat pysyivät iuksena kompastuskivenä.
@@Satunnaistasotilashistoriaa tämä kaikki kuulostaa todella mielenkiintoiselle! oletko tehnyt jo kaikista näistä turhista hankkeista videon. olisi huvittavaa ja kiehtovaa tietää, mitä kaikkea Suomessa ollaan yritetty väkertää
Minun pappani on palvelut Nuoli ysillä kun hän oli merimies.
Toivottavasti video antoi jedes onkinlaisen mielikuvan minkälainen palveluspaikka Nuoli on ollut.
Video antoi oikein hyvän kuvan nuolesta. @@Satunnaistasotilashistoriaa
Sinulla on oikein hyviä videoita mutta kannattaa laittaa kaikki mainokset joko alkuun tai loppuun nyt ne häiritsevät jatkuvasti ohjelman katsomista.
Kiitos vinkistä.
Mainokset in itselle ihan uusi asia, vasta tutkailen ja opettelen miten se toimii.
Kahvia siis kului.