@@Varaparru Juu ei tarvi punttisalilla käydä. Kunhan jotain muuta liikuntaa joskus harrastaa. Joskus tosin kannattaa käydä niskahierojalla jos on paljon motteja tehtynä😊
@@Varaparru Juu tyvipöllit varsinkin koivusena on aikas painavia.Teen kaikkipuut ensin metrisiksi vanhaantyyliin.Sitten sirkelillä poikki ja puuvajaan.Periaate on että hanskanjälkiä mahdollisimman vähän.
Kun on liiteri jossa ilma kiertää hyvin ja sinne pinoaa puut, niin mahtuu puita paljon enemmän ja ne on paljon mukavampi siitä ottaa sisälle. Puun kosteus muuten elää useita prosentteja rako- tai tavallisessa liiterissä ulkoilman kosteuden mukana. Sekin on tullut kerran mitattua ja vieläpä ihan oikealla ammattikäytössä käytetyllä mittarilla. Mutta turha niitä on mittailla. Liiterissä kuivunut puu palaa hyvin, olkoon mikä lieneekään.
Joo kyllä pinoamalla saa mahtumaan enemmän puuta sisään, mutta itselle se homma on niin tympeätä, että tein kerrasta niin ison liiterin, että mahtuu 2 vuoden ouut (tuoreet ja kuivat eri puolilla) sisään pinoamatta. Liiterin tilavuus on n. 65 m3. Edellisessä talossa oli perinteinen rintsikan ulkorakennuksen liiteri, jonne piti pinota puu kuivana, ensin ulkona kuivatus. Tuntui se työmääränä niin turhalta, kun pienten lasten ja taloremontin kanssa oli muutenkin kiirettä. Päätin, että hommaa on pakko tehostaa ja nyt tulee valmista "vähillä käsipareilla".
Laskin paljonko polttopuun kantomatkaa tulee liiteristä tupaan vuodessa eestaas rampatessa, se oli yli 10 km. Tein sitten kaksi siirrettävää "liiteriä" vanhan peräkärryn alustalle. Teen niihin suoraan klapit kuivamaan, siirrän kärryn tuvan lähelle, sitten kun lämmityskausi alkaa. Etuina myös se, ettei hiiret sotke ulosteillaan klapeja, eikä mene liiteristä kiinteistöveroja.
@@anttipuhakka6079Miksi olisin purkanut, kun säilyttämällä säästyi varaston rakentamiselta. Ei ole paluuta enää kiinteän puuliiterin käyttöön, ns rukkasenjäljet saa minimiin, kun tekee klapit suoraan siirrettävään liiteriin.
@@k3dycxeu kirjoitit, että ei mene liiteristä kiinteistöveroja. Silloinhan liiteriä ei enää ole. Jos liiteri on nyt varastona, menee varastosta kiinteistövero.
@@anttipuhakka6079Älä anna katkeruudelle valtaa, vaikka sinulla itsellä olisi epäkäytännöllinen liiteri ja maksat siitä kiinteistöveroa. Minä en pienestä kopperosta maksa veroa, enkä myöskään isommista pyörien päällä olevista ;) Tämä nyt lähinnä vinkkinä niille, jotka harkitsee perinteisen puuliiterin rakantamista.
Mikä on juuri kaadetun ja pilkotun puun kosteusprosentti? Keittiövaaka voisi olla myös "kosteusmittari". Punnitaan klapi tuoreena ja kuivana ja katsotaan paljonko on "laihtunut". (Alkupainon voisi merkata tussilla klapin kylkeen.)
Olisko se sellainen 45-55% riippuen kaatoajankohdasta ja tietysti puulajistakin. Tuollainen oikea "tieteellinen" koe tietysti voisi olla mielenkiintoinen, mutta omalla kohdalla onnistuu vasta ensi kevättalvella, kun alkaa taas puusavotta.
@@Varaparru Kiitos vastauksesta ja oli mielenkiintoinen video. Puuhun liittyvissä asioissa tuntuu olevan myyttejä, mielipiteitä ja kuumiakin tunteita, metsäisessä maassa kun asutaan. Tuo keittiövaa'an käyttö on tullut mieleen, kun klapeja on yritetty pikakuivata esim. grillipaikalla nuotion lämmössä tai oikeammin kuumuudessa. Auttaakohan se oikeasti mitään, jos klapi on vaikka tunnin melko lähellä liekkejä vai meneekö lumehoidon puolelle. Tämän testin voisi tehdä vaikka keittiön sähköuunissa (mikäli hellasärö ei ylly liian kovaksi).
Puuhan palaa pinnasta. Jos puu on vain juuri sateessa kastunut, niin pintakuivaus nuotion vieressä kyllä auttaa. Jos taasen läpimärkää, niin pintakuivauksella klapin saa sentään palamaan, vaikka sihiseekin vedestä sisemmältä. Kunnon klapia ei kyllä pikakuivata sisemmältä, kun jo 1mm jälkeen eristys on niin isoa, että energia ei "millään" mene sisemmäksi (1 cm esim.) nopeasti. Aika on ainoa ratkaisu ison klapin kuivattamiseen.
Tuo rakoliiterissä tai ladossa halkojen kuivaustapa tunnettiin jo lapsuudessani 1960 luvulla. Myös kuivaheinätkin kuivui vastaavissa ladoissa, vaikka niitä joutui sateisena kesänä varastoimaan hyvinkin kosteina. Noilla tarkoilla kosteusmittauksilla ja muutaman prosentin eroilla nyt ei ole käytännön merkitystä, milloin halko on kuiva tai ei. 🤠
Heinälatoja on pellonreunat olleet täynnä, mutta en ole kuullutkaan, että polttipuitakin olisi ladoissa kuivattu/säilytetty. Joo eipä sillä puun kosteudella niin väliä ole, kunhan se palaa pesässä. Videon tarkoitus oli osoittaa, että kuivuu se tuore puu kasassakin, kun on hyvin tuulettuva paikka.
AIkoinaan oululainen Konepohja valmisti Kopo-palahakkureita perustuen mm. argumenttiin että suurempikokoinen hake kuivuu jopa kasassa. Niinhän tuo tekee, etenkin kun katto päällä.
@@Varaparru Taisi hakkurin ruuvin kierteiden väli olla 70 mm joten palakoko jotain tuota luokkaa. Olen itsekin tuollaisella hakettanut, murakkaa tavaraa. Nythän on näitä "uusia" kahdella rullalla vetäviä palahakkureita (Remet branch logger) Suomessakin myynnissä jotka tekevät sellaista 10 cm mittaista palaa. Saa äkkiä tehtyä pikkurangoista hellapuut ilman niitä kuuluisia kinttaanjälkiä.
Kirjottelin toisen tubaajan videoon kommenttia puun kuivumisesta ja sen jälkeen tuubi tyrkytti mulle tätä videota. Istuin koko ajan foliohattu päässä, mutta silti mun ajatuksia onnistuttiin vakoilemaan.
Isoveli näkee, kuulee ja tietää kaiken, ei sitä pääse pakoon 😆 Pahinta on se, kun rouvan kans jotain juttelee, niin jo pian alkaa puhelin tyrkyttää mainoksia aiheesta, josta keskusteltiin. 😬
Mikä nyt on tolkuttoman iso... Kaupasta saatavat rakoliiterit on sellasia koirankoppeja, ettei sellaiset sovellu puulla lämmittävälle. Ite tekee, niin tekee samalla työllä riittävän ison.
@@Varaparru Sellanen vähä toistakymmentä pinomottia ku talvessa pitää olla kuivaa kuurissa, niin kaupunkialueella omakotitalotontille ei kehtaa mitään holli "riiheä" rakentaa kun haluaa muutakin tehdä tontilla👌. Maalla tietysti asia eri, ja pitäähän se olla liiteri, jonka romahtamista saa estellä pitkin talvea lumia tiputellessa.. On kyllä tosi et turhaa työtä pitäs välttää👍 Toiset jopa viivottimien ja vatupassien kanssa pinoja tekee🤣.
Puu on kyllä kuivaa, kohisemalla se palaa. Mittari ei varmasti tarkimmasta päästä ole, mutta nuo tuoreempien puiden mittaukset vastaa kyllä aistinvarausta arviota. Ja kaikki puut on kaadettu ja halottu siinä sydäntalven jälkeen. Minusta ehdottomasti paras aika kaataa puita, kun maa jäässä, ettei maahan/nurmikkoon tule vaurioita, kevättalven pakkaset ja kuiva ilma ja kevään kuiva lämpö kuivattaa alkukosteuden tosi nopeasti. Myöhemmin kesällä/syksyllä kaatamalla saat rakoliiterissä vain homeisia puita aikaiseksi, on kokeiltu sekin.
@@Varaparru Juu, hyvin palaa varmastikin tuollainen puu. Ja kaato ja teko aika mitä parhain. Noista mittarilukemista lähinnä kun kympin luokkaa, ite kun olen mittaillut reilusti ylivuotista......eli kaks vuotta takaperin tehtyä kuusta niin kosteus 17-18. Hyvin palaa sekin, ja mittaustulokseen vaikuttaa ainenkin mun mittarilla se et jos ei paina piikkejä puuhun sisään niin näyttää 5 % kuivempaa. Ja varmast mittareissakin eroja. Mut on se kuivan puun poltto yhtä juhlaa😊
Kieltämättä jännä tulos! onkohan itekkin hommattava rakoliiteri puille? liiterissä se tosijaan tuo katto päällä koko kesän auttaa todella paljon ja varmasti nostaa asteen tai kaksi sisälämpötilaa ja siihen lisätään hyvä tuuletus kun on heittokasassa niin kuivaahan se on 👍 Kiitos shoutoutista! mutta taitaavat sanoa että alle 15% puu on polttokuivaa ja energiasisältö parhaimmillaan.
Ei sulle kyllä rakoliiteri jossain lähempänä taloa olisi yhtään huono. Sillon hakis puuta siitä, kun on -40 tai pääkallokelit tai muuten vaan kehtuuttaa.
Mielenkiintoinen tieto! Mulla ajatus tehdä puita suoraan ibc häkkeihin joita on nyt keskeneräisessä liiterissä 8kpl. Neljä puolellaan ja välissä 1,5m käytävä... Tuoreet/kuivat eripuolilla niin olis ajatus. Hirsissä jopa 5-10cm rakoa, niin pitäisi kyllä tuulettua. Kiitos taas sinulle erittäin kivasta videosta. 🌲🪓🪚🎅🏻👍🏻🇫🇮
Erittäin mielenkiintoinen video - kiitos.
Kiitos katsomisesta ja kommentista. 👍
Polttopuu on hyvä lämmönlähde. Antaa viidesti lämpöä. Kaataessa, pilkkoessa, pinotessa, pesään kantaessa ja palaessa.
Se on juuri näin! Ja ihan paras hyötyliikuntamuoto 💪
@@Varaparru Juu ei tarvi punttisalilla käydä. Kunhan jotain muuta liikuntaa joskus harrastaa. Joskus tosin kannattaa käydä niskahierojalla jos on paljon motteja tehtynä😊
Joo ei tarvi. Sellasia vajaa 100kg tyvipöllejä kun käsittelee, niin tulee aika kokonaisvaltaista treeniä 💪
@@Varaparru Juu tyvipöllit varsinkin koivusena on aikas painavia.Teen kaikkipuut ensin metrisiksi vanhaantyyliin.Sitten sirkelillä poikki ja puuvajaan.Periaate on että hanskanjälkiä mahdollisimman vähän.
@CU65LATER metriset painaa jo pirusti. Millasella laitteella halot noita metrisiä?
Tämä oli hyvä ja mielenkiintoinen aihe!!
Kyllä, koskettaa isoa osaa omakotitaloasujista. 👍
Olipa napakka video. Ei ylimääräistä jaarittelua.
Olen koittanut pitää videot kohtuu napakasti editoituna. En halua kuluttaa ihmisten aikaa turhaan, kaikilla on varmasti muutakin tekemistä. 😁
Kun on liiteri jossa ilma kiertää hyvin ja sinne pinoaa puut, niin mahtuu puita paljon enemmän ja ne on paljon mukavampi siitä ottaa sisälle. Puun kosteus muuten elää useita prosentteja rako- tai tavallisessa liiterissä ulkoilman kosteuden mukana. Sekin on tullut kerran mitattua ja vieläpä ihan oikealla ammattikäytössä käytetyllä mittarilla. Mutta turha niitä on mittailla. Liiterissä kuivunut puu palaa hyvin, olkoon mikä lieneekään.
Joo kyllä pinoamalla saa mahtumaan enemmän puuta sisään, mutta itselle se homma on niin tympeätä, että tein kerrasta niin ison liiterin, että mahtuu 2 vuoden ouut (tuoreet ja kuivat eri puolilla) sisään pinoamatta. Liiterin tilavuus on n. 65 m3.
Edellisessä talossa oli perinteinen rintsikan ulkorakennuksen liiteri, jonne piti pinota puu kuivana, ensin ulkona kuivatus. Tuntui se työmääränä niin turhalta, kun pienten lasten ja taloremontin kanssa oli muutenkin kiirettä. Päätin, että hommaa on pakko tehostaa ja nyt tulee valmista "vähillä käsipareilla".
Viimenen kalikka näytti raidalta, pajun sukua sekin ja verraten painavaa joten vois ajatella että lämpöarvokin hyvä.
Tuolta palokaivon vierestä sen muistaakseni kaadoin, kasvoi just sillain pajumaisesti tyvestä rönsyillen.
Laskin paljonko polttopuun kantomatkaa tulee liiteristä tupaan vuodessa eestaas rampatessa, se oli yli 10 km. Tein sitten kaksi siirrettävää "liiteriä" vanhan peräkärryn alustalle. Teen niihin suoraan klapit kuivamaan, siirrän kärryn tuvan lähelle, sitten kun lämmityskausi alkaa. Etuina myös se, ettei hiiret sotke ulosteillaan klapeja, eikä mene liiteristä kiinteistöveroja.
Nerokasta ja käytännöllistä! 👌
Eli olet purkanut liiterin pois.
@@anttipuhakka6079Miksi olisin purkanut, kun säilyttämällä säästyi varaston rakentamiselta.
Ei ole paluuta enää kiinteän puuliiterin käyttöön, ns rukkasenjäljet saa minimiin, kun tekee klapit suoraan siirrettävään liiteriin.
@@k3dycxeu kirjoitit, että ei mene liiteristä kiinteistöveroja. Silloinhan liiteriä ei enää ole. Jos liiteri on nyt varastona, menee varastosta kiinteistövero.
@@anttipuhakka6079Älä anna katkeruudelle valtaa, vaikka sinulla itsellä olisi epäkäytännöllinen liiteri ja maksat siitä kiinteistöveroa. Minä en pienestä kopperosta maksa veroa, enkä myöskään isommista pyörien päällä olevista ;)
Tämä nyt lähinnä vinkkinä niille, jotka harkitsee perinteisen puuliiterin rakantamista.
Mikä on juuri kaadetun ja pilkotun puun kosteusprosentti? Keittiövaaka voisi olla myös "kosteusmittari". Punnitaan klapi tuoreena ja kuivana ja katsotaan paljonko on "laihtunut". (Alkupainon voisi merkata tussilla klapin kylkeen.)
Olisko se sellainen 45-55% riippuen kaatoajankohdasta ja tietysti puulajistakin.
Tuollainen oikea "tieteellinen" koe tietysti voisi olla mielenkiintoinen, mutta omalla kohdalla onnistuu vasta ensi kevättalvella, kun alkaa taas puusavotta.
@@Varaparru Kiitos vastauksesta ja oli mielenkiintoinen video. Puuhun liittyvissä asioissa tuntuu olevan myyttejä, mielipiteitä ja kuumiakin tunteita, metsäisessä maassa kun asutaan.
Tuo keittiövaa'an käyttö on tullut mieleen, kun klapeja on yritetty pikakuivata esim. grillipaikalla nuotion lämmössä tai oikeammin kuumuudessa. Auttaakohan se oikeasti mitään, jos klapi on vaikka tunnin melko lähellä liekkejä vai meneekö lumehoidon puolelle. Tämän testin voisi tehdä vaikka keittiön sähköuunissa (mikäli hellasärö ei ylly liian kovaksi).
Puuhan palaa pinnasta. Jos puu on vain juuri sateessa kastunut, niin pintakuivaus nuotion vieressä kyllä auttaa. Jos taasen läpimärkää, niin pintakuivauksella klapin saa sentään palamaan, vaikka sihiseekin vedestä sisemmältä. Kunnon klapia ei kyllä pikakuivata sisemmältä, kun jo 1mm jälkeen eristys on niin isoa, että energia ei "millään" mene sisemmäksi (1 cm esim.) nopeasti. Aika on ainoa ratkaisu ison klapin kuivattamiseen.
Tuo rakoliiterissä tai ladossa halkojen kuivaustapa tunnettiin jo lapsuudessani 1960 luvulla. Myös kuivaheinätkin kuivui vastaavissa ladoissa, vaikka niitä joutui sateisena kesänä varastoimaan hyvinkin kosteina. Noilla tarkoilla kosteusmittauksilla ja muutaman prosentin eroilla nyt ei ole käytännön merkitystä, milloin halko on kuiva tai ei. 🤠
Heinälatoja on pellonreunat olleet täynnä, mutta en ole kuullutkaan, että polttipuitakin olisi ladoissa kuivattu/säilytetty.
Joo eipä sillä puun kosteudella niin väliä ole, kunhan se palaa pesässä.
Videon tarkoitus oli osoittaa, että kuivuu se tuore puu kasassakin, kun on hyvin tuulettuva paikka.
2024 pilkottu koivu klapisäkkiin,olisiko sama kuivuus kuin liiteririssä?
Kyllä ne varmasti samoilla haminoilla on, jos on olleet sateelta suojassa ja hyvin tuulettuvassa paikassa.
Klapisäkissä kuivuminen vaatii "puhtaat" pilkeet, ku nuo klapikoneet tekee helposti suljua ja silppua sekaan niin sit kuivumine hijastuu.
Sitä silppua tulee yllättävän paljon ihan tuollaisella manuaalisella halkomakoneellakin.
AIkoinaan oululainen Konepohja valmisti Kopo-palahakkureita perustuen mm. argumenttiin että suurempikokoinen hake kuivuu jopa kasassa. Niinhän tuo tekee, etenkin kun katto päällä.
Ihan mielenkiinnosta, minkä kokoista haketta se teki?
@@Varaparru Taisi hakkurin ruuvin kierteiden väli olla 70 mm joten palakoko jotain tuota luokkaa. Olen itsekin tuollaisella hakettanut, murakkaa tavaraa. Nythän on näitä "uusia" kahdella rullalla vetäviä palahakkureita (Remet branch logger) Suomessakin myynnissä jotka tekevät sellaista 10 cm mittaista palaa. Saa äkkiä tehtyä pikkurangoista hellapuut ilman niitä kuuluisia kinttaanjälkiä.
Kuvahakuun "kopo palahakkuri" niin näyttää löytyvän alkuperäinen mainosesitekin.
Kirjottelin toisen tubaajan videoon kommenttia puun kuivumisesta ja sen jälkeen tuubi tyrkytti mulle tätä videota. Istuin koko ajan foliohattu päässä, mutta silti mun ajatuksia onnistuttiin vakoilemaan.
Isoveli näkee, kuulee ja tietää kaiken, ei sitä pääse pakoon 😆
Pahinta on se, kun rouvan kans jotain juttelee, niin jo pian alkaa puhelin tyrkyttää mainoksia aiheesta, josta keskusteltiin. 😬
Pitää vaan kuuri olla tolkuttoman iso, mikäli ei kehtaa pinota🤔
Mikä nyt on tolkuttoman iso... Kaupasta saatavat rakoliiterit on sellasia koirankoppeja, ettei sellaiset sovellu puulla lämmittävälle. Ite tekee, niin tekee samalla työllä riittävän ison.
@@Varaparru Sellanen vähä toistakymmentä pinomottia ku talvessa pitää olla kuivaa kuurissa, niin kaupunkialueella omakotitalotontille ei kehtaa mitään holli "riiheä" rakentaa kun haluaa muutakin tehdä tontilla👌. Maalla tietysti asia eri, ja pitäähän se olla liiteri, jonka romahtamista saa estellä pitkin talvea lumia tiputellessa.. On kyllä tosi et turhaa työtä pitäs välttää👍 Toiset jopa viivottimien ja vatupassien kanssa pinoja tekee🤣.
Syksyllä kyllä kostuvat hieman, niin ei ne liian kuivaksi mene
Kuivuu.
Niin tekee. 👍
Melkosen kuivaks oot saanut.......mitenköhän tarkka toi mittari on 🤔
Puu on kyllä kuivaa, kohisemalla se palaa. Mittari ei varmasti tarkimmasta päästä ole, mutta nuo tuoreempien puiden mittaukset vastaa kyllä aistinvarausta arviota.
Ja kaikki puut on kaadettu ja halottu siinä sydäntalven jälkeen. Minusta ehdottomasti paras aika kaataa puita, kun maa jäässä, ettei maahan/nurmikkoon tule vaurioita, kevättalven pakkaset ja kuiva ilma ja kevään kuiva lämpö kuivattaa alkukosteuden tosi nopeasti. Myöhemmin kesällä/syksyllä kaatamalla saat rakoliiterissä vain homeisia puita aikaiseksi, on kokeiltu sekin.
@@Varaparru Juu, hyvin palaa varmastikin tuollainen puu. Ja kaato ja teko aika mitä parhain.
Noista mittarilukemista lähinnä kun kympin luokkaa, ite kun olen mittaillut reilusti ylivuotista......eli kaks vuotta takaperin tehtyä kuusta niin kosteus 17-18.
Hyvin palaa sekin, ja mittaustulokseen vaikuttaa ainenkin mun mittarilla se et jos ei paina piikkejä puuhun sisään niin näyttää 5 % kuivempaa.
Ja varmast mittareissakin eroja.
Mut on se kuivan puun poltto yhtä juhlaa😊
@tagekarras387 minäpäs mittailen vähän pihapiiristä eri puurakenteita niin katsotaan miltä näyttää.
etätyömies seurannassa olllut pitkään
Oikein!
Kieltämättä jännä tulos! onkohan itekkin hommattava rakoliiteri puille? liiterissä se tosijaan tuo katto päällä koko kesän auttaa todella paljon ja varmasti nostaa asteen tai kaksi sisälämpötilaa ja siihen lisätään hyvä tuuletus kun on heittokasassa niin kuivaahan se on 👍 Kiitos shoutoutista! mutta taitaavat sanoa että alle 15% puu on polttokuivaa ja energiasisältö parhaimmillaan.
Ei sulle kyllä rakoliiteri jossain lähempänä taloa olisi yhtään huono. Sillon hakis puuta siitä, kun on -40 tai pääkallokelit tai muuten vaan kehtuuttaa.
@@Varaparru keskipihalle tuohon vain. vaimo saattaa olla eri mieltä 😁
Kantaako vaimo puita sisälle 🤔 Be a man! 😅
@@Varaparru 😁👍 silloin kun on mykkäkoulu ja alkaa talo viilenemään... ei rupea käskemään vaan kantaa itse puut ja lämmittää uunin.
Mielenkiintoinen tieto! Mulla ajatus tehdä puita suoraan ibc häkkeihin joita on nyt keskeneräisessä liiterissä 8kpl. Neljä puolellaan ja välissä 1,5m käytävä... Tuoreet/kuivat eripuolilla niin olis ajatus. Hirsissä jopa 5-10cm rakoa, niin pitäisi kyllä tuulettua. Kiitos taas sinulle erittäin kivasta videosta. 🌲🪓🪚🎅🏻👍🏻🇫🇮