Pari vuotta sitten kaatelin n. 45 v mäntyjä ojanvarresta (jo silloin Jounin opein). Järkeilin, että alasahaus ensin ja sitten laipasta tähdäten yläsahaus. Lisää videoita katseltua ja asiaa sisäistettyä, sahannut yläsahauksen ensin. On kyllä ollut helpompi tähdätä kaatosuunnan ja tämä video varmistaa asian ja tuo vielä lopulliset vinkit.
Miksi -70 -80 luvulla tehtiin kaatokolo tukeissa aina samaan tasoon katkaisun kanssa. Kun aikanaan paljon rakennettiin kappale tavarasta, tuolla nykymallilla olisi mennyt paljon puuta ns. hukkaan. Kaatokololla lähinnä estettiin puun sälöytyminen katkaisun yhtedessä. -80 luvulla tuli sitten koneet tekemään suurempia savotoita. Jos metsähommissa oli vaikka vanha isäukko apuna, jolle ei uskaltanut antaa moottorisahaa, sen tehtävä oli olla 3m puulla (toimi myös mittana) lykkäämässä korkealta oksan haarukasta puuta nurin, jotta ei tulisi konkeloa. Myös nuotion teko oli vanhukselle tärkeä tehtävä. Minusta vaan tuntuu, että kaatokolosta tehdään aian turhaan noin valtavan suuri ja liian korkealle. Tuleneeko tästä minulle nyt nurinaa?. Toki saattoihan ne metsurit ennen olla niin tietämättömiä, kun ei ollut RUclipsja, josta katsoa mallia.
Vai oisko voinu käydä niinpäin, että nykyään ollaan tietämättömiä kun on juutupe ja ennen oltiin tietoisia kun ne asiat opittiin kädestä pitäen kaikki😉
Ihan loogisia syitä on kyllä. Ite aina tehnyt toisinpäin.. Syynä varmaan alkujaan ollut kannon pituuden ja kaatokolon syvyyden helppo mäörittäminen. Nyt jos tuolleen ois vaikka 10000 runkoa kaatanut, niin kauankohan menee, että tottuis toisinpäin tekemään🤔 Pitänee testata!
Vaakasahaus ensin on perua justeeri ja sirnikka-kaudelta. Silloin kaatokolo hakattin kirveellä alasahauksen jälkeen, jolloin piilosahausta ei jäänyt, kun hakkasi kaikki pois. Minunkin isä vastusti kovasti, kun uutta tyyliä -70-luvulla esiteltiin. Nykyään kaatokolosta erottaa ammattimiehen ja itseoppineen.
Kylläpähän nuita näkkee ammattimiestenkin tekevän.. vaakasahaus ensiks ja sitten yläsahaus ja oovat koulun käyneitä. Ei se kerro sen enempää ammattimaisuudesta kumminko sahaukset tekee.
Tämä oli hyvä video, kun vaatii tarkkuutta niin yläsahaus ensin. On tullut tehtyä molemmilla tavoilla sen tarkemmin asiaa miettimättä. Piilosahauksiakin on sattunut hosuessa.
Minä aina sahaan viisteen kannonpuolelle niin käyttöpuu jää kantapuoleltakin pyöreäksi ja viiste jää kantoon. Aina on puu kaatunut siihen mihin oon tähdänny. Olen aina tuota ihmetellyt että miksi sahata viiste otettavaan puuhun ?
Aikanaan Metsälehdessä oli artikkeli nurinpuoleisesta kaatokolosta. Siinä rankapuuhun tehtiin suuntasahaus ylemmäs kuin kaatosahaus.Näin tyveen jäi sopiva kahva josta rangan tyviosa siirrettiin puun ollessaan kaatumassa kasaan,silloinhan se ei paina juuri mitään. Tein tällä menetelmällä sopivassa kohteessa rankakasoja.Latvat katkottiin viimeiseksi ja valmis kasa tuli siis ristin muotoinen.
Hyvä! Pistä videoo siitä, kun kaadettava puu on kallistunut liikaa ja pitopuu katkeaa, kun yrittää kaataa sitä vastasuuntaan kallistuksesta. Vaikeasti selitettävä, mutta monesti käynyt. Newton maksaa liikaa siksi sinulta kysyn :D
No ei minulla historiatietoa ole. Jenkeissä ja Kanadassa kaadetaan enemmän rinteillä ja heidän Humbolt toimii siellä ehkä paremmin. Toinen syy, että kun puut on isompia, tavaran saa paremmin talteen, ei tule kaatokoloa ainespuuhun. Toisaalta taas kanto tulee väkisin pitempi. Eikö tuo lie kulttuurikysymys, mikä tapa on lähteny leviämään.
@@kiuruvedenmetsola3978 Olen sahaajana itse aivan amatööri mutta useampia arvioita voin esittää amerikkalaisten erikoisuuksia katsottuani. Toki täytyy huomata, että eiväthän amerikkalaiset pelkästään alapuolisella kaada, ja itärannikolla on ihan eri tapoja kuin Kaliforniassa ja Oregonissa. Ainakin oikein tautisen ison puun kaatolovipala on Humboldt-kolosta helpommin siirrettävissä pois kun painovoima auttaa. Tässä on tietysti myös itsensä telomisen vaara, mutta niinhän se olisi manuaalista väkivaltaa käyttäessäkin. Jämä voi painaa heittämällä enemmän kuin suomalainen harvennustyvitukki. Perspektiiviä ääritapaukseen tuo se, että saha täytyy ehkä tankata jo kesken kaatoloven teon - itsestäänselvyys voi olla että se tehdään varuilta ennen kaatosahauksen aloitusta, jos nyt samalla sahalla tehdään ylipäänsä. :D Lisäksi syynä lienee jossain määrin tyven käytös "isoja" - ei siis välttämättä niitä isoja amerikankokoisia mutta sellaisia meikäläisittäin tosi isoja - hauraita puulajeja kaadettaessa. Kuulemma parantaa tulosta kun tyvikin lähtee hieman aiemmin liikkelle kaadon onnistuessa just oikein, jolloin ei piiskaa/lyttää koko puuta kerralla väkivaltaisesti, jolloin voisi murtua tukkia pilalle oikein huolella . Suomalaisittain en äkkiseltään näe yleensä erityistä syytä alapuoliseen kaatokoloon, mutta toisaalta tuskin se huonompikaan olisi monessa tilanteessa. Kuten sanot, kulttuuriset syyt. Taitaapi myös osittain liittyä välillisellä tavalla puun kokoon, eli kun jossain on isompaa puuta, on isommat kaatosahat. Niissä on etukahva useammin sahan molemmin puolin kaartuva, mikä on ihan vierasta suomalaisisännälle tai metsurille joka heittää kaarnapiikitkin roskiin uuden sahan ostaessaan ja on juurtunut tapoihinsa vuosikymmenet sitten. Kun on se wrap around -kahva, on helpompaa käännellä sahaa eri variaatioissa myös alapuolista koloa tehdessä sekä työntävällä että vetävällä, joten lähtökohta houkuttelevaan tapaan on eri. Lisäksi tehokkaan harvennushakkuun ym. välittömästi ja välillisesti sanelema pohjoismainen fiksaatio erittäin lyhyisiin laippoihin tehokkaissakin sahoissa kaikissa muissakin hommissa vaikuttaa tähän tottumukseen. Sehän ei muualla ole mikään normaali tai oletus että reippaasti yli 2 kilowatin sahassa käytetään jotain 30-35 sentin terälevyä, vaan hyvin erikoinen radikaali ratkaisu joka toimii just meikäläisissä oloissa. Jos nyt joku haluaa "ison ja tehokkaan" mökkisahan, niin normaalistihan siinä globaalisti olisi ainakin 16 tuuman laippa ellei halua vähän pidempää, eikä tätä pidetä mitenkään outona eikä se olekaan. Pienimpiä moottorisahapuita, siis sellaisia raivausmielessä hukkaan kaadettavia tai pois muuten siistittäviä tai polttopuuksi kerättäviä nopeahkosti kaataessa alapuolinen kolo vaikuttaisi joskus ihan fiksulta tekniikalta. Ristiriitaisen ironista ottaen huomioon että isojen puiden maasta tapa tulee. Jos kehtaa jättää pitkiä kantoja niin mikä ettei.
Kokonaan ilman kaatokoloa? Tässä kai tarkoitetaan sitä, että sahataan vain kaatokolon puolelta kun taakse ei sahalla pääse. Jos vaikkapa halutaan poistaa haarautuneen puun yksi haara ensin koskematta toiseen, tai jos oletetaan että puu kasvaa kiinni siirtokivessä tai jossain liiterin seinässä. Voidaan siis raapia lisää pois kunnes alkaa kaatua, ja vetäydytään sitten nopeasti. Tai sitten erehdyn pahasti ja on aivan päinvastainen tekniikka kyseessä.
Nyt on lisää harmia Mitä 40v akkusaha jos minulta Mitä se akku hajosi ei kyllä pelaa ollenkaan vaikka virta ois vielä vähäsen Ei Anna Puuhun sahata oikein nyt kävi semmoinen juttu että nyt hajonnut minulta mitään akkusaha 40v Akku hajosi miten tää voi olla mahdollista Kerropas Kiuruveden Metsola Miten voi tämmönen tapaus olla mahdollista että akkusahan 40v akku 100ah akku hajosi joutuu vaihtamaan uuden akun siihen joutuu nyt vain tänään uusi akku elikkä tota ku se menee entinen akku ja uusi akku joutuu vaihtamaan hajosi mitkä akkusaha Asta kakut ei ota virtaa latauksessa😢
Pari vuotta sitten kaatelin n. 45 v mäntyjä ojanvarresta (jo silloin Jounin opein). Järkeilin, että alasahaus ensin ja sitten laipasta tähdäten yläsahaus. Lisää videoita katseltua ja asiaa sisäistettyä, sahannut yläsahauksen ensin. On kyllä ollut helpompi tähdätä kaatosuunnan ja tämä video varmistaa asian ja tuo vielä lopulliset vinkit.
Miksi -70 -80 luvulla tehtiin kaatokolo tukeissa aina samaan tasoon katkaisun kanssa. Kun aikanaan paljon rakennettiin kappale tavarasta, tuolla nykymallilla olisi mennyt paljon puuta ns. hukkaan. Kaatokololla lähinnä estettiin puun sälöytyminen katkaisun yhtedessä. -80 luvulla tuli sitten koneet tekemään suurempia savotoita. Jos metsähommissa oli vaikka vanha isäukko apuna, jolle ei uskaltanut antaa moottorisahaa, sen tehtävä oli olla 3m puulla (toimi myös mittana) lykkäämässä korkealta oksan haarukasta puuta nurin, jotta ei tulisi konkeloa. Myös nuotion teko oli vanhukselle tärkeä tehtävä. Minusta vaan tuntuu, että kaatokolosta tehdään aian turhaan noin valtavan suuri ja liian korkealle. Tuleneeko tästä minulle nyt nurinaa?. Toki saattoihan ne metsurit ennen olla niin tietämättömiä, kun ei ollut RUclipsja, josta katsoa mallia.
Vai oisko voinu käydä niinpäin, että nykyään ollaan tietämättömiä kun on juutupe ja ennen oltiin tietoisia kun ne asiat opittiin kädestä pitäen kaikki😉
Terkut Kuopiosta. Hyvä video 🐟🐓
Ihan loogisia syitä on kyllä. Ite aina tehnyt toisinpäin.. Syynä varmaan alkujaan ollut kannon pituuden ja kaatokolon syvyyden helppo mäörittäminen. Nyt jos tuolleen ois vaikka 10000 runkoa kaatanut, niin kauankohan menee, että tottuis toisinpäin tekemään🤔
Pitänee testata!
Vaakasahaus ensin on perua justeeri ja sirnikka-kaudelta. Silloin kaatokolo hakattin kirveellä alasahauksen jälkeen, jolloin piilosahausta ei jäänyt, kun hakkasi kaikki pois. Minunkin isä vastusti kovasti, kun uutta tyyliä -70-luvulla esiteltiin. Nykyään kaatokolosta erottaa ammattimiehen ja itseoppineen.
Kylläpähän nuita näkkee ammattimiestenkin tekevän.. vaakasahaus ensiks ja sitten yläsahaus ja oovat koulun käyneitä. Ei se kerro sen enempää ammattimaisuudesta kumminko sahaukset tekee.
On lovi kun on pystyssä, voi katsoa vielä mihin sen rouvan kaataa
Tämä oli hyvä video, kun vaatii tarkkuutta niin yläsahaus ensin. On tullut tehtyä molemmilla tavoilla sen tarkemmin asiaa miettimättä. Piilosahauksiakin on sattunut hosuessa.
Asiaa, kunnolla perusteltuna 👍👍👍
Kiitos tosi hyvistä videoista rakastan moottorisahalla satamista isä oli metsurin
Juurikin näin👍🏻
Minä aina sahaan viisteen kannonpuolelle niin käyttöpuu jää kantapuoleltakin pyöreäksi ja viiste jää kantoon. Aina on puu kaatunut siihen mihin oon tähdänny. Olen aina tuota ihmetellyt että miksi sahata viiste otettavaan puuhun ?
Alasahaus kallellaan tuossa esimerkki lovessa.😊
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni taas ja todella mielenkiintoinen video oli kyllä taas
Kiitos! Sain hyvän vinkin videosta !
Itse olen huomannut että jos tekee alasahauksen ensin, niin siitä tulee helposti liian syvä...
Helposti ymmärrettävä ja selkeästi kerrottu, Hieno ja Hyödyllinen opetusvideo. 10+ kiitos ja kumarrus.
Tuli tarpeeseen😊
Aikanaan Metsälehdessä oli artikkeli nurinpuoleisesta kaatokolosta. Siinä rankapuuhun tehtiin suuntasahaus ylemmäs kuin kaatosahaus.Näin tyveen jäi sopiva kahva josta rangan tyviosa siirrettiin puun ollessaan kaatumassa kasaan,silloinhan se ei paina juuri mitään. Tein tällä menetelmällä sopivassa kohteessa rankakasoja.Latvat katkottiin viimeiseksi ja valmis kasa tuli siis ristin muotoinen.
Ilmeisesti puhut siirtelykaatotekniikasta?
Siitäpä hyvinkin,SIIRTELYKAATOTEKNIIKASTA.
Vuonna -62,kun aloin hakkuut moottorisahalla tehtiin kaatokolo eli vesein kirveellä ja piti vielä varoa hävittämästä kantoleimaa!
Amen!
Siinä vois olla joku laaser🤗 valo suuntaukseen.👍👏
Stiilillä on muistaakseni jo laser-osoittimia vuodesta 2015. Ei tullu huippu, koska tärinä ja metsurin silmä on tarkempi kuin laser
Onhan metsurin mitta 100% tarkkaan suuntaukseen kierosilmäisille
Olen miettinyt samaa, mutta on joku senkin jo keksinyt kauan sitten. Tarkoissa paikoissa matalaan kantoon kaataen voisi olla avuksi...
Hyvä! Pistä videoo siitä, kun kaadettava puu on kallistunut liikaa ja pitopuu katkeaa, kun yrittää kaataa sitä vastasuuntaan kallistuksesta. Vaikeasti selitettävä, mutta monesti käynyt. Newton maksaa liikaa siksi sinulta kysyn :D
Pielavetinen tai hainkita semmoseen!
@@kiuruvedenmetsola3978 Varmasti sitäkin.
No nyt oli selvästi sanottu mikä etu tuossa on. En ole koskaan tuota kokeillut niin en ole ymmärtänyt hyötyä.
Onko Jounilla tietoa/aavistusta miksi "jenkit"tekevät kaatokolon erilailla kuin täällä härmässä?ja kumpi oli ensin?
No ei minulla historiatietoa ole. Jenkeissä ja Kanadassa kaadetaan enemmän rinteillä ja heidän Humbolt toimii siellä ehkä paremmin. Toinen syy, että kun puut on isompia, tavaran saa paremmin talteen, ei tule kaatokoloa ainespuuhun. Toisaalta taas kanto tulee väkisin pitempi. Eikö tuo lie kulttuurikysymys, mikä tapa on lähteny leviämään.
@@kiuruvedenmetsola3978
Olen sahaajana itse aivan amatööri mutta useampia arvioita voin esittää amerikkalaisten erikoisuuksia katsottuani. Toki täytyy huomata, että eiväthän amerikkalaiset pelkästään alapuolisella kaada, ja itärannikolla on ihan eri tapoja kuin Kaliforniassa ja Oregonissa.
Ainakin oikein tautisen ison puun kaatolovipala on Humboldt-kolosta helpommin siirrettävissä pois kun painovoima auttaa. Tässä on tietysti myös itsensä telomisen vaara, mutta niinhän se olisi manuaalista väkivaltaa käyttäessäkin. Jämä voi painaa heittämällä enemmän kuin suomalainen harvennustyvitukki. Perspektiiviä ääritapaukseen tuo se, että saha täytyy ehkä tankata jo kesken kaatoloven teon - itsestäänselvyys voi olla että se tehdään varuilta ennen kaatosahauksen aloitusta, jos nyt samalla sahalla tehdään ylipäänsä. :D
Lisäksi syynä lienee jossain määrin tyven käytös "isoja" - ei siis välttämättä niitä isoja amerikankokoisia mutta sellaisia meikäläisittäin tosi isoja - hauraita puulajeja kaadettaessa. Kuulemma parantaa tulosta kun tyvikin lähtee hieman aiemmin liikkelle kaadon onnistuessa just oikein, jolloin ei piiskaa/lyttää koko puuta kerralla väkivaltaisesti, jolloin voisi murtua tukkia pilalle oikein huolella .
Suomalaisittain en äkkiseltään näe yleensä erityistä syytä alapuoliseen kaatokoloon, mutta toisaalta tuskin se huonompikaan olisi monessa tilanteessa. Kuten sanot, kulttuuriset syyt. Taitaapi myös osittain liittyä välillisellä tavalla puun kokoon, eli kun jossain on isompaa puuta, on isommat kaatosahat. Niissä on etukahva useammin sahan molemmin puolin kaartuva, mikä on ihan vierasta suomalaisisännälle tai metsurille joka heittää kaarnapiikitkin roskiin uuden sahan ostaessaan ja on juurtunut tapoihinsa vuosikymmenet sitten. Kun on se wrap around -kahva, on helpompaa käännellä sahaa eri variaatioissa myös alapuolista koloa tehdessä sekä työntävällä että vetävällä, joten lähtökohta houkuttelevaan tapaan on eri.
Lisäksi tehokkaan harvennushakkuun ym. välittömästi ja välillisesti sanelema pohjoismainen fiksaatio erittäin lyhyisiin laippoihin tehokkaissakin sahoissa kaikissa muissakin hommissa vaikuttaa tähän tottumukseen. Sehän ei muualla ole mikään normaali tai oletus että reippaasti yli 2 kilowatin sahassa käytetään jotain 30-35 sentin terälevyä, vaan hyvin erikoinen radikaali ratkaisu joka toimii just meikäläisissä oloissa. Jos nyt joku haluaa "ison ja tehokkaan" mökkisahan, niin normaalistihan siinä globaalisti olisi ainakin 16 tuuman laippa ellei halua vähän pidempää, eikä tätä pidetä mitenkään outona eikä se olekaan.
Pienimpiä moottorisahapuita, siis sellaisia raivausmielessä hukkaan kaadettavia tai pois muuten siistittäviä tai polttopuuksi kerättäviä nopeahkosti kaataessa alapuolinen kolo vaikuttaisi joskus ihan fiksulta tekniikalta. Ristiriitaisen ironista ottaen huomioon että isojen puiden maasta tapa tulee. Jos kehtaa jättää pitkiä kantoja niin mikä ettei.
Hyvä Jouni
Onko missään tullut vastaan V sahausta?
Eli alle 20cm puussa samoilta jalansijoilta sahataan alaviistoon v:n muotoinen kaatosahaus ilman kaatotoloa.
En ihan hahmota tekniikkaa. Giljotiinikaadoissa olen tehnyt v-sahausta. Laita mulle sähköpostia, miten se toimii.
@@kiuruvedenmetsola3978 otan kuvan kannoista kun ehdin käymään erään maanomistajan metsässä.
Kokonaan ilman kaatokoloa? Tässä kai tarkoitetaan sitä, että sahataan vain kaatokolon puolelta kun taakse ei sahalla pääse. Jos vaikkapa halutaan poistaa haarautuneen puun yksi haara ensin koskematta toiseen, tai jos oletetaan että puu kasvaa kiinni siirtokivessä tai jossain liiterin seinässä. Voidaan siis raapia lisää pois kunnes alkaa kaatua, ja vetäydytään sitten nopeasti.
Tai sitten erehdyn pahasti ja on aivan päinvastainen tekniikka kyseessä.
Kaatokoloa varten onsahassa olevat viivat
Yläsahaus ensin, että näkee lahon myös helpommin.
Nyt on lisää harmia Mitä 40v akkusaha jos minulta Mitä se akku hajosi ei kyllä pelaa ollenkaan vaikka virta ois vielä vähäsen Ei Anna Puuhun sahata oikein nyt kävi semmoinen juttu että nyt hajonnut minulta mitään akkusaha 40v Akku hajosi miten tää voi olla mahdollista Kerropas Kiuruveden Metsola Miten voi tämmönen tapaus olla mahdollista että akkusahan 40v akku 100ah akku hajosi joutuu vaihtamaan uuden akun siihen joutuu nyt vain tänään uusi akku elikkä tota ku se menee entinen akku ja uusi akku joutuu vaihtamaan hajosi mitkä akkusaha Asta kakut ei ota virtaa latauksessa😢
Aika isoja sahan akkuja teilläpäin. Neljän kilowattitunnin akku painaa sen verran että minulla ainakin tulisi ranteet kipeäksi.
Aika
👍👍👍