Видео

I really appreciate this video cause I’ve too have been looking for a very coarse bench stone for heavy material removal, thank you for the insight

Kannattaa seurata vähän sitä, mistä kohdista omassa käytössä kivi kuluu kuopalle, jotta voi keskittyä kuluttamaan kiveä tasaisemmin. On tuhlausta hankkia hienoja kalliita kivi ja kuluttaa niitä enimmäkseen oikoessa oman epätasaisen kuluttamisen jälkiä. Kun kuluttaa kiviä tasaisemmin, niin on tarvetta tasaamiselle on vähemmän. Kun oikein hyvin kuluttaa kiviään, niin monessa käytössä tarvitsee vain hyvin harvoin tasoitella kiviä. Lopulta ne terät, jotka merkittävästi hyötyvät täysin suorasta kivestä, ovat aika harvassa. Itse en esim. puukkojen, kaksiviisteisten veisten ja saksien kanssa ole kovin neuroottinen kiven suoruudesta. Kuopalla oleva kivi tekee pientä kaarevuutta viisteeseen, mutta se aika harvoin haittaa. Partaveitset, japanilaiset perinteiset yksiviisteiset veitset, hyölät ja taltat sen sijaan haluan teroittaa täysin suorilla kivillä. Karkea timanttilevy on hyvä oikaisuun. Selvästi oikaistavaa kiveä isompi koko ja jonkinlaiset urat irronneen kiviaineksen siirtoon pois välistä ovat plussaa.

mikä kivi sopii marttinin damascukselle

eikös noilla kivillä voi ihan perus puukkojakin teroittaa meinaan sitä että ei ole pelkästään keittiö veitsille tarkoitettuja ?

"mä en oo mikään puukkomies" Lisäyksenä vielä, että hyvä ja havainnollistava video!

Hyvä video. Vielä olisi voinut selittää, että jos haluaa ihan tasopintaa, niin kiviä pitäisi olla yhteensä kolme: kaksi oikomiskiveä joita välillä hierotaan toisiaan vasten ja kolmas käyttökivi, jota vuorotellen hierotaan kummallakin oikomiskivellä. Näin toimittaessa saadaan täysin suoraa tasoa aikaiseksi vaikka kaikki kivet kuluvat käytössä.

5:20 Jos kiveä ei oikaise sen takia, että pelkää sen kulumista, niin säästelee nimenomaan noita reunoja, joista on vain haittaa hiomiselle! Kiven keskikohta on jo kulunut käytössä ja oikaisun tekemättömyydellä ei voi vähentää sen kohdan kulumista.

Hyvä video! Tässä olisi lisäksi voinut selittää millaisella voimalla terää tulisi painaa kiveä vasten. Itselläni oli aikoinaan liian kevyt paino kiveä vasten ennen kuin ymmärsin tämän ja kiven leikkaavuus siksi olematonta.

Onko jotain paikaa johon voi tulla ostamaan niit hiomakiviä

Todella nopea toimitus oli tuotteilleni. Kiitos opas videoista kuinka teroitetaan. Palvelumuotoilun näkökulmasta mietin jos kehität ideaa pidemmälle ja teet teroituskulma ohjurin? Kuten itse olen huomannut poranterien teroituksessa niin koneissa on kulma säädettävissä ja on helppoa ja tehokasta.

Saako kysyä onko tikkejä tullut paljoa uran aikana ammattilaiselle?

Nagura vaikuttaa aika myyttiseltä termiltä. Tätä käytetään monesti puhdistuskivenä pinnanmuodostuskiven (mikä ilmeisesti ei ole tämän rooli) lisäksi, ja Japanissa on vielä noita luonnonkivistä tehtyjä hiomakiviä joiden nimitys on myös jonkinlainen nagura. Tämän rinnalla olisi ollut kiinnostava nähdä se "pyyhekumi", Sabitoru medium hiomakivi-kaupasta, Naniwan naguran vertailukohteena. Sulla oli myös tuossa Naniwan lisäksi noita muiden valmistajien naguroita jotka on ilmeisesti tarkoitettu juuri siihen slurryn tekemiseen ja ovat hienompaa grit-lukua, olisi ollut kiinnostavaa kuulla myös niiden käytöstä (esimerkiksi mitkä gritit sopivat yhteen, minkälaisia hyötyjä niistä saadaan siinä käytössä). Kiitos videosta, tämä selvitti useammankin mysteerin näiden käyttöön liittyen!

Fiskarsin veitseä ei kannata yrittää teroittaa esim vaimolle lahjaksi. Helpompi lähes mikä tahansa Japanilainen

Tämä on muuten hyvä ruhon avaukseen ja nylkyhommissa koipiin myös..

Tee joskus joku testi netin teroitustelineillä. Tein pääsiäisenä yhden, käytin 1000/3000 naniwaa kivenä. Sellainen lamskyn kopio, mutta terä pysyy magneeteilla hyvin kiinni. Helppo teroittaa, rakentaminen on se hankalin homma. Mitä mieltä yleensä olet kulmaohjureista yms?

Näistä "teroituspuikoista" kiinnostaisi kuulla ehkä syvällisemminkin. Näin jonkun demonstroivan joitakin teroitus-/hiomapuikkoja mikroskooppikuvien kanssa, kuinka puikko itse asiassa repi terän aivan repaleiseksi. Esitti väitteen että ainakin osa puikoista tuo lisää käyttöaikaa tuon takia että ne repaleet repivät myös ruoan pinnan auki vaikkakin oletettavasti kuluvat nopeasti pois, mutta itse terä ei ole enää terässä sen jälkeen. Muistaakseni tuolla videolla tosin puikko oli sellainen jossa oli vain muutama pitkä harjanne eikä tasainen pinta. Itsellä taas on Heirolin timanttipuikko muutaman vuoden takaa, jota on näemmä nyt jo vaikea löytää kaupoista. Timanttipuikkoja harvemmin tunnutaan mainittavan. Kun omistin hankalia kombokiviä eivätkä teroitustaidot olleet kaksisia, terä oli aivan ok keittiöterässä, vaan tuo timanttipuikko pidensi veitsen toiminta-aikaa. Mutta en tiedä mitä tuo timanttipuikko oikeasti tekee terälle ja onko tulos erilainen kuin keraamisella tai jollain toisella puikolla. Ja keraamista puikkoa en olekaan kokeillut. Kenties nuo varsin sileät keraamiset ovat parhaita siihen mihin puikot on tarkoitettu. Kuten mainitsitkin stroppailusta: kun hommasin stroppilaudan, en ole paljoa puikkoon katsonutkaan. Ensinnäkin jo siksi että kokeiltuani stroppaustahnaa tulos oli niin erinomainen (ja tapahtuu nopeasti ja helposti jos stroppi on ladattu), ettei paljoakaan haikaillut puikon tuloksia saati yrityksiä pitää vapaan käden liikkeessä veitsen kulmaa puikkoa vasten. Olen käyttänyt timanttipuikkoa enää ainoastaan siihen kun yritin parantaa sahalaitaveitsen kuluneita uria. Olisi kiinnostavaa oppia lisää näistä puikoista - millaisia vaihtoehtoja on markkinoilla (geometriaa ja materiaalia) ja mikä osa on myyttiä ja mikä totta, mitä erilaiset puikot oikeasti terälle tekevät ja kelle mikäkin näistä välineistä on hyödyllinen/turha? Kokit tuntuvat vannovan näiden nimeen, mutta onko kyse vain opista joka on saatu edeltäjiltä ja se on enemmänkin traditio kuin perusteltua? Olen nähnyt kokkien pitävän tuota puikon käyttöä suorastaan rituaalina ennen joka operaatiota. Toki ammattikeittiössä stroppilaudan käyttö saattaa olla vähemmän houkuttelevaa.

itsellä on käytössä wz400, Naniwa pro 800, Naniwa pro 3000 ja Naniwa superstone 8000 + stroppi. vielä häätyy hommata pykälää karkeampi kivi tai tuo timantti niin saa alkupäähän tehoa lisää. mutta erittäin hienoa että tämänkin alan ammattilaisliikkeitä Suomesta löytyy... :)

Wie gut sind denn diese Haidu im vegleich zu Imanishi, Shapton,Naniwa? Würde noch gerne mehr wissen über den Imanishi 400 Marble. Habe noch keinen Stein unter 1000 Körnung. Weis nicht ob ich den Marble,Shapton oder Naiwa Kaufen soll. Habe den Imanishi 1/6 Combi Stein, 4k Tamango und die 2/5k Shapton Kuromaku. Den 5k Shapton habe ich bei euch gekauft.

Thank you for sharing🙏

Aivan mahtavia videoita teet teroituksen saloihin. Saanut paljon vinkkejä, kuinka ei todellakaan hiota vaan todella "teroitetaan" se paras kulma puukkoon. Jos voin kysyä metodin, kuinka lähestyä vanhaan Iisakki puukon teroitukseen tulleeseen ongelmaan. Saan puukon todella teräväksi, käyttäen Shapton lasi sarjaa aina 1000-6000 karkeuteen. Ns. Karva terävyys tulee puukkoon, mutta huomannut teräksen tekevän melko yllättävän ominaisuuden. Se mokoma tylsistyy ominaan. Karva kuntoon laitettu terä onkin parin viikon jälkeen enää semi terävä. Ei todellakaan niin terävä kuin teroituksen jälkeen. Joten kysymys on. Millä kivellä voi lähestyä kromiteräksestä tehtyä puukkoa niin, että se pitäisi terävyyden ja millä kulmalla?

Tämä 1000/6000 on aina hämmentävä arvioida idean tasolla kun yleensä ohjeistetaan tuplaamaan grit, kuten tälläkin kanavalla, mutta samaan aikaan toinen konteksti mielessä on Shaptonin 1000 -> 5000 jota pidetään yleisesti aivan passelina metodina. Toisaalta kombokivet saavat nykyään karvat pystyyn kun aloittaessa on tullut vastaan näitä veitsibrändien leimaamia "yleiskiviä", jotka olivat niin pehmeitä että menivät aivan kourulle hetkessä ja kivestä irtosi valtava mutakerros (joka kuorrutti kädet, veitsen ja pöydän) vaikkei veitselle ollut tapahtunut vielä mitään. Ei todellakaan luonut luottamusta kombokiviin. Kyllähän teroittajat niistä varoittivat, että ostakaa ennemmin hyvä 1000 ja opetelkaa tekniikka sillä niin saatte parempaa jälkeä halvalla kombokivellä. Mutta säästömahdollisuus houkuttaa aina aloittelijaa, omat virheet on tehtävä.

Kiitokset, Herra terävälle!! Aina kuningas esittelyt kiville! Suomen parhaalle hiomakivi kauppiaalle!!👌👍☺️✌️☀️🌻🙏

Moikka. Tälläin öljyihin ja voiteluun, sekä toki myös muuhunkin tekniikkaan hieman perehtyneenä joudun ikäväkseni kertomaan, että mineraaliöljy on juurikin, nimenomaan sitä fossiilista öljyä. Eli raakaöljystä tislattua ja jatkojalostettua. Myöskin parafiiniöljy on raakaöljystä tislaamalla saatu tuote. Eli mineraaliöljy. Sen sijaan kynttilöistä tuttu steariini on yleensä eläin/kasviperäistä, joten se ei ole fossiilista, eikä raakaöljystä tehtyä. Sitten on noiden lisäksi olemassa bioöljyt, eli lähinnä kasvipohjaiset öljyt. Ja sitten on synteettiset, eli keinotekoiset, eli "labrassa" tehdyt öljyt. Ja sitten on vielä varmasti ehkä miljoona muutakin öljyä, kuten vaikkapa silikooniöljyt ja monet, monet muut. Mutta asia ei ole niin yksiselitteinen. Nuo sekoittuu toisinaan hieman keskenään jossainmäärin. Jos puhutaan vaikka synteettisistä öljyistä, niin samaan kategoriaan sisältyy myös esim. esteri pohjaiset öljyt, mitkä on myöskin synteettisiä, eli ihmisen tekemiä öljyjä, eikä raakaöljystä tehtyjä. Mutta, mitkä kuitenkaan eivät ole perinteisiä synteettisiä öljyjä, vaan täysin omansalaisia, yleensä huippuuns akehitettyjä, täysin ylivoimaisia kaikilta ominaisuuksiltaan, sekä tietysti myös hinnaltaan aivan omaa luokkaansa olevia öljyjä. Kunhan vain halusin oikaista, ettei tule väärinkäsityksiä ihmisille. Monet ihmiset eivät ymmärrä öljyistä hölkäsen pöläystä ja kun he etsivät esim. hyvää moottoriöljyä autoonsa, niin niille riittää, että se on "synteettistä". Sehän ei kerro öljystä vielä oikeestaan yhtään mitään. Monasti vielä virheellisesti mainostetaan jotain öljyä synteettisenä, taikka osa/semi-synteettisenä, vaikka käytännössä se voi olla lähes täysin pelkkää mineraaliöljyä, eli juurikin sitä raakaöljystä tislattua, fossiilista öljyä. Eli nimensä mukaisesti, fossiilista, eli vanhanaikaista öljyä, mikä ei nykymittapuulla ole kovin kaksista. Se, että jotain öljyä voi myydä ja markkinoida nimellä osa/semi-synteettinen riittää, että öljyssä on vain 1% synteettistä öljyä. Eli käytännössä kyse on mineraaliöljystä, mitä virheellisesti mainostetaan semisynteettiseksi, taikka synteettiseksi 1% synteettistä öljyä sisältävänä, koska niin voi tehdä ja koska sillä saadaan öljylle parempi "maine". Harhaanjohtamista minun mielestäni. Ikäänkuin sama asia, jos sinä väittäisit, että kyllä tällä (super halvalla) piioksidikivellä pystyisi teroittamaan volframikarbidi terät yhtä hyvin, kun jollakin timantti kovasimellakin. Eli paska puhetta. Onnistuu toki, mutta ottaa vaivaa ja aikaa todella paljon verrattuna oikeisiin työkaluihin. Mutta se siitä. Kiitä videosta, sinulla on hyvää sisältöä ja paljon asiaa! Ja extra pisteet, että paskanjauhantaa ja muuta turhaa selittelyä on todella vähän. Toki Suomalaisille se on ehkä ihan luontaista. Kun taas Jenkeillä tuppaa oleen niin, että sitä paskanjauhantaa on videosta vähintään puolet, ellei enemmänkin. Sillon jää se sisältö vähän niinkun vähemmistöön. Eli ainakin omalla kohdalla skippaan ohitte ja vaihdan seuraavaan mielenkiintoiseen videoon. Ei jaksa jaaritteluita kuunnella, kun on muutakin tekemistä. Mutta sinulla on hyvää settiä! Kiitos!

What's your opinion on the 800 vs 1000 naniwa diamond stones? Is there any signifficant difference in cutting speed or finish?

Sulla on kyllä naurettavan hyviä videoita (ja kauppa). Järkevän maltillista ja selkeää kommunikointia aiheesta kuin aiheesta. Näistä on tullut opittua vaikka ja mitä ja ihan suoraa rahansäästöä kun tekee hyviä valintoja näiden ansiosta. Vaikka itselläkin on jonkin verran koulutusta pinnanlaatuasioista niin ei nämä asiat silti itsestään selviä ole käytännössä. Jäin miettimään tuota hiekkapaperin käyttöä, että eikö sen kanssa tule enemmän taito esille, se hiekkapaperihan sinällään ei pakota minkäänlaista muotoa siihen kiveen, joten on täysin käyttäjän vastuulla joko vahtia että kiven pinta tulee tasaiseksi tai kiinnittää paperi kappaleeseen joka on tasainen. Ja kuinka suurilla tasaisuustoleransseilla tässä sitten pelataan? Puhutaanko suunnilleen suorasta, näennäisen suorasta vai oikeasti tiukemmin suorasta?

Erittäin hyviä nämä Samin videot!

Ostin sinulta elämäni ensimmäisen kiven ja se oli tämä setti. Ei voi kun manata mielessään että miksi vasta näin myöhään, aivan mahtava setti. Itse hiominenkin on aika terapeuttista hommaa. Yksi puukoistani on 90-luvun Marttiini Kotka, ilmeisesti melko kovaa rosteria kun oli työ saada edes kohtuulliseen terään. Kumpi puoli tästä kivestä on parempi moiselle terälle? Onko kannattaako käyttää mahdollisimman paljon vettä tällaisen hionnassa tai onko mitään vinkkejä?

Ostin mökille puukkojen ja kirveiden teroitukseen Hajdu HCZ -sarjan kiviä. Mikäs tasoituskivi noille olisi passeli?

Kiitoksia hyödyllisestä videosta! Onneksi olen näköjään sattumalta käyttänyt tasoituskiveä esitellyllä tavalla. Tekninen huomio: Jostain syystä videon ääni pätkii (hyvin lyhytaikaisia millisekunnin pätkäisyjä silloin tällöin). Olisiko leikkauksen yhteydessä äänisynkroni jotenkin pielessä?

Atoman hyvä puoli on, että se ei tarvitse liottelua eikä irtoa muuta purua, joten irronneen materiaalin voi jättää slurryksi kivelle. Pikaiseen teroitukseen splash&go kivillä se on iso etu verrattuna noihin liotusta vaativiin tasauskiviin. Lioteltavien kivien kanssa voi laittaa tietty kaikki samalla kertaa veteen. Minä olen koulukuntaa, että muutama pyyhkäisy atomalla pinnan avaamiseksi kun ottaa kiven käyttöön ja pari pyyhkäisyä käytön jälkeen puhdistamiseksi, teroitti sillä sitten veitsen, 2 tai 3. Ei tarvitse koskaan hinkata isompaa määrää sitten tasaamiseksi, kun ne pysyy jatkuvin pienin toimin tasaisina. Minulla runsaassa kotikäytössä Atoma 400 on kestänyt lähes ainoana tausasvälineenä n. 20v, jonka jälkeen teho selvästi pahasti hiipunut, mutta edelleen toimii esim. pintojen aukaisuun hyvin. Minulla menee kivien läpi ehkä keskimäärin 2-3 veistä viikossa ja yleensä esim. 1k, 3k. 6k., 10k setin läpi eli neljä tasoitettavaa kiveä. Vaikka Atoma ei ole halpa, sitä ei siis tosiaan joudu uusimaan yhtenään. Nykyään käytän 140 ja 400 karkeuksia vähän tarpeen ja fiiliksen mukaan. Muissa tasoituskivissä materiaalilla on paljon väliä. Etenkin kivet joissa on karbidia tms kovempaa materiaalia seassa eivät tasoitu kaikilla tasauskivillä. Esim. Naniwan kivissä se pinkki on selvästi tehokkaampi joihinkin kiviin kuin se tummempi. Kiven+tasoituskiven materiaali on minunkin kokemuksissa merkittävämpi tekijä kuin nimellinen karkeus.

Itse siirryin tasotuskivistä aika nopeaan tuohon Atoma 120:n.

Is it possible for you to fix subtitles for your fantastic videos? Thank you

Hi Sammi and thank you for sharing your knowledge

Mikä käytännön ero on teroittaako paperilla vai kivellä. Itse tykkään käyttää visihioma papereita, yleensä aloitan 800 ja lopetan 1500-1800. Joskus tulee vedettyä 2000 paperilla viimeiseksi..Kyse metsästys puukoista. Teenkö väärin

Kiitos

Loistava video. Kiitos

Mistähän tommosen tahkon sais ostettua?

Olen miettinyt, millä kivillä lähtisin liikkeelle ihan kotikäytössä, mutta ruokaa tulee tehtyä paljon ja koska pidän ruoanlaitosta, haluan opetella oikeanlaisen tekniikan teroittamiseen ja pitää veitset terävinä. Haluasin maximoida teroittamisen ihan sinne peilipintaan asti. Kotoa löytyy yksi japanilainen veitsi sekä 301 chroma sarjaa (lahjaksi saatuja). Jos menen Naniwa Pro sarjalla, esim. 400-1000-3000 + stroppi, onko nämä sellaiset joilla pääsen yhdellä sarjalla "lopun elämääni" vai onko jotain mitä suosittelet mieluummin? Ajatus oli, että ostan yhden sarjan koska säilytystila on rajallinen ja siinä mielessä ei haittaa vaikka laittaisin sitten enemmän rahaa. Eli, suosituskivet, kun kyseeseen tulee vain yksi sarja, sekä mikä stroppi? Naniwan tuki, se on selvää.

What do you use to open the surfaces of the 101 and 601?

Hei! Olisi tarkoitus ostaa kyseinen Rosellin puukko, mutta hiomakiven laatu on vähän kysymyksen alla. Videolla siis teroitat puukkoa 500, 1000 ja 4000 morihein kivillä. Mikä olisi paras kiven karkeus jos ylläpitää terän kuntoa hyvänä, niin ettei se pääse täysin tylpäksi. Roselli lla on oma hiomakiviä, mutta se on aika pieni ja hienojakoisuudesta ei ole tietoa.

mistä sais ostettua tuon vaa'an?

oletko vielä kokeillut timantti emulsioneita? Suosittelen Gunny juice tuotteita

Thank you!

You put in my opinion in your shop the" wrong" Suehiro 8000. The one you show in the video is made of a material specific for others materials then metal and is not comparable with the others!! 👉🫱This is 😒 because oxide aluminium does a better job than silicon carbide on several materials, including bare wood, painted surfaces, and metal!!!😮 This is a fact well known in the industry!🤐 not my opinion .👉GC of this serie stone stands for Green Carbonate, and is Green Silicon Carbide. So it's not very good for razors or general knives! I had to buy the 8000 pro in Japan!!!🤐🫡

Kiitos videosta! Harkitsen stropin käyttöä keittiössä veitsien ylläpitoon. Tähän saakka olen käyttänyt stroppia + pastaa, mutta keittiössä ei kaipaa pastajäämiä veitsiin, niin siellä käsittelemätön stroppi lienee parempi valinta (?).

Tukkiiko tuo kivimönjä lavuaarin

MOI !!!! thank you for great content

I love they way you approache each different way of sharpening from corse to medium to fine and all the way to maintaince,,,, like to add that each rod and stone has its proper place of enviorment, so to speak of home kitchen to on the GO and proffesional use. as in resturant. as a professional chef for 15 years I respect and appriciate your in depth of each ways of approach

Osallistuin pari viikkoa sitten 4 tunnin pituiseen hiomakurssiin Saksan veitsikaupungissa Solingenissa. Samalla lailla kuin sinä myös kurssin vetäjä Ralf Jahn suhtautui nihkeästi puikkoihin. Hänkin suosii (käsittelemätöntä) stroppia veitsenterän ylläpitämiseen keittiössä. Off topic: Kurssin pitopaikkana toimii ikivanha vesimylly, jota Ralf käyttää edelleen veitsien hiomiseen. Tosin siinä hommassa hyödynnetään veden pyörittämiä hiomanauhoja eikä hiomakiviä... Kurssilla käytettiin tietenkin hiomakiviä (1000, 4000 ja 6000), koska harvalla on oma vesimylly takapihalla.

Yleinen kysymys: Onko sellaisia työkaluja, veitsiä yms., joiden kohdalla japanilainen hiomakivi on kerta kaikkiaan liian pehmeä? Käsittääkseni monet sakset ovat niin kovaa metallia, että timanttihiomakivi on parempi/ainoa vaihtoehto. Miten Victorinox linkkuveitsi sekä puukko (vaatii paljon materiaalin poistoa), olisiko näidenkin kohdalla timanttihiomakivi se parempi valinta?