Hei! Mutaatioden vaikutukset voivat olla myös positiivisia. Usein kuitenkaan näin ei ole. Otetaan eräänä esimerkkinä kasvimutaatiot, jotka tehdään kasveille tarkoituksellisesti esimerkiksi säteilyttämällä kasvien siemeniä UV-valolla. Kasvien siemenissä tapahtuu säteilyn vaikutuksesta lukuisia mutaatioita, sekä hyviä että huonoja. Hyvät mutaatioit parantavat kasvin satoisuutta ja vähentävät sen ravinteiden tarvitsemista. Siemenistä kasvatetaan kasveja ja näistä valitaan ne kasvit, joilla on uusia, hyviä ominaisuuksia. Nyt näitä kasveja aletaan kasvattamaan ja niiden mutaatioilla aikaansaadut ominaisuudet ovat siirtyneet siemeniin, joita voidaan nyt kasvattaa. Aivan samalla lailla ihmisessäkin tapahtuvat mutaatioit voivat olla hyviä. Ne voivat saada aikaan muuten piilossaa olleen, hyvän geenin aktivoitumisen ja mahdollistaa esimerkiksi näin ollen paremman vastustuskyvyn, jos tällä piilossa olleella geenillä on vaikutusta esimerkiksi elimistön immuunipuolustukseen. Mutaatioita tapahtuu spontaanisti ihmisellä jopa 100 000 päivissä ja lisäyksenä vielä, että kasvien säteilyn kaltaista operaatioita ei ihmisille tehdä eettisistä syistä.
Jos perhosella geeni joka tekee siitä vihreen muuttuukin mutaatiossa geeniksi, joka tekee siitä tummanvihreän, on mutaatiosta hyötyä jos perhosen elintila muuttuu pimeämmäksi
Darwinilaisen evoluutioteorian kannalta on ongelmallista, että geenit joissa yleensä tapahtuu mutaatioita, ilmentyvät yksilönkehityksen myöhäisemmissä vaiheissa. Kuitenkin makroevoluutio (evoluutio) edellyttäisi mutaatioita geeneissä, jotka aktivoituvat jo kehityksen alkuvaiheessa. Fysiologian Nobel-palkinnon perinnöllisyyteen liittyvistä tutkimuksistaan saanut Thomas Hunt Morgan teki 1900-luvun alkupuolella järjestelmällisiä kokeita banaanikärpäsillä. Hän havaitsi, että eläimen perusrakenteisiin vaikuttavat mutaatiot ovat poikkeuksetta vahingollisia ja johtavat joko virherakenteisiin tai kuolemaan. Erilaisilla koeorganismeilla tehdyt myöhemmätkin kehitysbiologiset kokeet ovat antaneet saman tuloksen, eli eliön perusrakenteeseen vaikuttavat mutaatiot ovat vahingollisia. Evoluutiotarina onkin enemmän fiktiota kuin faktaa. Etelänapinoiden väitetty evoluutio ihmiseksi ei ole mahdollista ainakaan mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Munasolu on solumaailmassa polaarinen jättiläinen, jonka soluliman lokeroitunut hienorakenne solukoneistoineen täysin määrää tulevan yksilön varhaiskehityksen ja ruumiinkaavan. Niin sanotut isäntägeenit tulevat mukaan vasta gastrulaatiossa, ja kaikki niiden mutaatiot johtavat alkion kuolemaan. Jo tämä yksin kumoaa mutaatiohypoteesiin perustuvan makroevoluution. Mutaatioihin liittyy muitakin ongelmia: Jotta makroevoluutiota voisi tapahtua, tarvitaan uutta informaatiota. Genetiikka ei kuitenkaan tunne tällaisia mutaatioita. Päinvastoin: lievästi haitallisia mutaatioita rikastuu hitaasti lisääntyvien eliöiden kuten apinoiden ja ihmisten perimään niin nopeaan tahtiin, että olemassaolomme selittyy vain sillä että olemme lajeina nuoria ja kuolemme pian sukupuuttoon, todennäköisesti muutamissa kymmenissä tuhansissa vuosissa, ehkä ennemminkin.
Juu näinhän se menee: ihminen on aina ollut maapallolla juuri tällaisena kuin on, koska kehittyminen ei ole mahdollista. Mutta miksi sitten meillä ei ole kirjoitettua asiaa miljoonan vuoden takia? Ainiin sori unohdin, ihminenhän tupsahti tyhjästä tänne! Hauska fakta: Darwinin evoluutioteoria ei ole se, johon uskotaan nykyään. Palaappa sieltä 1800-luvulta tähän päivään. Aika naurettavaa tollanen, häpäset vaan ittes xD
Mahtava video pertti
11:15 Puhuja sanoo että mutaatio voi olla positiivinen. Tähän olisi mukava saada todisteita, vai puhuuko esittäjä vain omaa mielipidettään?
Hei! Mutaatioden vaikutukset voivat olla myös positiivisia. Usein kuitenkaan näin ei ole. Otetaan eräänä esimerkkinä kasvimutaatiot, jotka tehdään kasveille tarkoituksellisesti esimerkiksi säteilyttämällä kasvien siemeniä UV-valolla. Kasvien siemenissä tapahtuu säteilyn vaikutuksesta lukuisia mutaatioita, sekä hyviä että huonoja. Hyvät mutaatioit parantavat kasvin satoisuutta ja vähentävät sen ravinteiden tarvitsemista. Siemenistä kasvatetaan kasveja ja näistä valitaan ne kasvit, joilla on uusia, hyviä ominaisuuksia. Nyt näitä kasveja aletaan kasvattamaan ja niiden mutaatioilla aikaansaadut ominaisuudet ovat siirtyneet siemeniin, joita voidaan nyt kasvattaa.
Aivan samalla lailla ihmisessäkin tapahtuvat mutaatioit voivat olla hyviä. Ne voivat saada aikaan muuten piilossaa olleen, hyvän geenin aktivoitumisen ja mahdollistaa esimerkiksi näin ollen paremman vastustuskyvyn, jos tällä piilossa olleella geenillä on vaikutusta esimerkiksi elimistön immuunipuolustukseen. Mutaatioita tapahtuu spontaanisti ihmisellä jopa 100 000 päivissä ja lisäyksenä vielä, että kasvien säteilyn kaltaista operaatioita ei ihmisille tehdä eettisistä syistä.
Jos perhosella geeni joka tekee siitä vihreen muuttuukin mutaatiossa geeniksi, joka tekee siitä tummanvihreän, on mutaatiosta hyötyä jos perhosen elintila muuttuu pimeämmäksi
Darwinilaisen evoluutioteorian kannalta on ongelmallista, että geenit joissa yleensä tapahtuu mutaatioita, ilmentyvät yksilönkehityksen myöhäisemmissä vaiheissa. Kuitenkin makroevoluutio (evoluutio) edellyttäisi mutaatioita geeneissä, jotka aktivoituvat jo kehityksen alkuvaiheessa.
Fysiologian Nobel-palkinnon perinnöllisyyteen liittyvistä tutkimuksistaan saanut Thomas Hunt Morgan teki 1900-luvun alkupuolella järjestelmällisiä kokeita banaanikärpäsillä. Hän havaitsi, että eläimen perusrakenteisiin vaikuttavat mutaatiot ovat poikkeuksetta vahingollisia ja johtavat joko virherakenteisiin tai kuolemaan.
Erilaisilla koeorganismeilla tehdyt myöhemmätkin kehitysbiologiset kokeet ovat antaneet saman tuloksen, eli eliön perusrakenteeseen vaikuttavat mutaatiot ovat vahingollisia.
Evoluutiotarina onkin enemmän fiktiota kuin faktaa. Etelänapinoiden väitetty evoluutio ihmiseksi ei ole mahdollista ainakaan mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta.
Munasolu on solumaailmassa polaarinen jättiläinen, jonka soluliman lokeroitunut hienorakenne solukoneistoineen täysin määrää tulevan yksilön varhaiskehityksen ja ruumiinkaavan. Niin sanotut isäntägeenit tulevat mukaan vasta gastrulaatiossa, ja kaikki niiden mutaatiot johtavat alkion kuolemaan. Jo tämä yksin kumoaa mutaatiohypoteesiin perustuvan makroevoluution.
Mutaatioihin liittyy muitakin ongelmia: Jotta makroevoluutiota voisi tapahtua, tarvitaan uutta informaatiota. Genetiikka ei kuitenkaan tunne tällaisia mutaatioita. Päinvastoin: lievästi haitallisia mutaatioita rikastuu hitaasti lisääntyvien eliöiden kuten apinoiden ja ihmisten perimään niin nopeaan tahtiin, että olemassaolomme selittyy vain sillä että olemme lajeina nuoria ja kuolemme pian sukupuuttoon, todennäköisesti muutamissa kymmenissä tuhansissa vuosissa, ehkä ennemminkin.
Juu näinhän se menee: ihminen on aina ollut maapallolla juuri tällaisena kuin on, koska kehittyminen ei ole mahdollista. Mutta miksi sitten meillä ei ole kirjoitettua asiaa miljoonan vuoden takia? Ainiin sori unohdin, ihminenhän tupsahti tyhjästä tänne!
Hauska fakta: Darwinin evoluutioteoria ei ole se, johon uskotaan nykyään. Palaappa sieltä 1800-luvulta tähän päivään. Aika naurettavaa tollanen, häpäset vaan ittes xD