Это видео недоступно.
Сожалеем об этом.
Unihalvaus ja varjoihmiset
HTML-код
- Опубликовано: 11 авг 2022
- Miksi näemme varjoihmisiä, kun jäämme jumiin unen ja valveen väliseen tilaan?
🎵 Mun musiikkia löytyy myös täältä: spoti.fi/306tpPe
🌟Tue kanavaa liittymällä jäseneksi 🌟
/ @finntop5
► IG: / finntop5
► FB: / finntop5
Susta vois tulla vaikka kauhukirjailija tai äänikirjojen lukija, kun niin hyvät sanavalinnat ja tosi miellyttävä ääni löytyy sulta. Kerrassaan loistavia videoita!!
Todellaki suosittelen hakemaan äänikirjojen lukiaksi!
Jos alkaa lukee äänikirjoja, alan maksaa niistä ☕
@@BabylonAbyss hehe niin mäkin😂
Asiaa
Myyn vaikka sieluni jos se tekis oman kirjan
Hitto sun kanssa finntop5. Niin monta vuotta olet meille taikonut näitä mielenkiintoisia videoita. Kiitos.
sun tili on 2 vuotta vanha
@@muwahideen1113 niin?
@@muwahideen1113 uudet käyttäjät ei oo uus juttu :D
@@muwahideen1113 ja sun 3kk ?
@@wokstahi⅔
Finntop5 valitsi hyvin mielenkiintoisen aiheen tämän kerran videolle.
Olen itse kokenut elämässäni muutaman unihalvauksen, joskus lieviä ja joskus pahempia. Mutta muistan yhden unihalvauksen, joka oli niin kauhea, ettei elämässä ole ollut vastaavaa hetkeä milloin olisin ollut niin peloissani.
Kauhein unihalvaukseni lyhyesti kerrottuna:
Oli joulukuun alku 2018. Menin kymmenen aikoihin nukkumaan, sillä seuraavana aamuna kello 7:00 oli autokoulun kolmas yritys inssissä. Jännitin tuota inssiä, joten uni ei tullut ihan heti.
Rannekello näytti puolta yötä ja huoneessani oli hämärää, josta pystyin juuri ja juuri erottamaan ikkunan ja kirjoituspöydän. Kuulin omituisen äänen, kuin joku olisi juossut ripeää tahtia parkettilattialla avasin silmät ja näin noin metrin mittaisen tumman hahmon juoksevan ikkunan luolta kohti huoneen vasenta seinää, jota vasten sänkyni oli. Hahmo juoksi suoraan seinään ja meni siitä läpi. Muistan miettineeni että oliko joku murtautunut asuntooni, sillä juoksuäänet tuntuivat niin todellisilta.
Pienen tumman hahmon kadottua huoneen oikeasta nurkasta kuului aivan ihme ratinaa ja matalaa mörinää. Katsoin oikealle ja huoneen vaatekomeron vierestä minua kohti juoksi 2 metrinen tumma hahmo, jonka muotoa pystyn parhainten kuvaamaan heinäseivääksi. (Ne vanhanaikaiset seiväät joissa on kasaten heinää päällä). Tämän perkeleen hirviön juoksuaskeleet jäivät parhainten mieleen, sillä ne kuulostivat siltä kuin joku painava henkilö olisi juossut paljain jaloin parketilla.
Tuona hetkenä mieleeni juolahti heti pahin pelkoni, että joku oli murtautunut asuntooni keskellä yötä. Huusin ääneen ja hyppäsin sängystä. Lattialla avasin kännykän lampun ja aloin etsimään tuota otusta asunnostani. Olin edelleen niin pelosta kalpeana etten pystynyt seisomaan vaan konttasin lattialla samalla valaisten asunnon pimeitä nurkkia. Asunnossani ei ollut tietenkään ketään. Se niistä yöunista.
Aamulla kun heräsin, olin edelleen järkyttynyt. Ei siinä muutako inssiä suorittamaan. Inssi meni läpi.
Muistan kun inssin valvoja kysyi minulta ''näytät kalpealta, et tainnut nukkua viime yönä inssin takia?''
Vastasin, ''Joo, en saanut oikein nukuttua''.
Kaveri kerto että sitä oli kuristanu sellanen hukkunut ruumis. Hyi saatana, onneks ei o tullu koettua mitään näin järkyttäviä settejä :D
Hei... Miks tulin lukee kommentteja enne ku katson TÄMÄN VIDEON ENNEN NUKKUMAANMENOA :|
Nää on aivan loistavia! Omaan makuun liian lyhyitä mutta innolla kuuntelen joka tarinan! Mökillä viikonlopun korvessa, toivotaan että en unihalvaannu ens yönä :D
Samaa mieltä, pitemmät videot ja stoorit olis vitun jees. Ite voisin hyvin kuunnella vaikka 40 minuuttia, mutta kaipa näilläkin pärjää.
Sulla melkein sama nimi kuin mulla :D
Sun pikkukuvat on tosi hyvin tehtyjä👌👍💖. Voin sanoa että olet yksi lahjakkaimmista pikkukuvien tekijä ja ehdottomasti Top5/mielenkiintoisen sisällön tekijä
JEE just uus video paransi päivän🤩 Kiitos uudestaan mahtavista videoista ja uskomattoman hyvästä podcastista😁😁
Itse oon neljä kertaa elämässäni kokenut vastaavaa, kerran ihan kunnon unihalvauksen, kolmesta muusta kerrasta en ole varma. Ensimmäinen unihalvaus tapahtui vanhempien luona, joskus teini-iässä. Herään pilkkopimeässä huoneessa kyljelläni. Yritän kääntää kylkeä, mutta raajat ei tottele. Tajuan heti että nyt on unihalvaus käynnissä, ei ole syytä paniikkiin, pistä vaan silmät äkkiä kiinni. Siinä maatessa tunnen jonkin uppoutuvan patjaan mun pohkeiden vieressä ja hetkeä myöhemmin uppoutuva tunne on säärien/polvien tienoilla, ihan kuin joku olisi astunut mun sängylle ja sängyllä mun yli. Yritin keskittää kaikki voimani sormien liikutteluun ja kun vihdoin sain ne liikkeelle, ponkaisin ympäri, laitoin lukulampun päälle ja skannasin ympäristön. Ei huoneessa tietenkään ketään ollut, mutta mielenrauha oli saatava.
Näistä kolmesta muusta en sen takia ole varma, että säpsähdän niiden takia kokonaan hereille, ihan kuin unessa tuntisi putoavansa ja juuri ennen kun osuu maahan, säpsähtää sängyssä hereille. Ja kaikki on tismalleen samanlaisia. Ne on tapahtunut mun omassa kämpässä. Eli säpsähdän kyljelläni hereille kun tunnen ja kuulen jonkun henkäisevän mun korvaan, jossa on usein nappikuuloke, koska kuuntelen tarinoita/podcasteja yms. nukahtamista auttamaan. Olen yleensä niin peloissani, etten pysty liikkumaan, sydän vain hakkaa hurjan lailla kun mietin, että joku seisoo mun yllä ja hönkii mun korvaan. Kestää useita minuutteja että saan itseni vakuutetuksi siitä että pitää kääntyä ympäri ja tarkistaa sängyn vieri, sängyn alta, ja puoliseinän yli keittiöön. Ei mun kämpästä koskaan ketään ole löytynyt mutta aivan paskanjäykäksi pelosta nämä saa, olivatpa sitten unihalvauksia tai mitä.
Hyvä video, tätä aihetta on odotettu. Minulla on ollut unihalvauksia varhaisesta teini-iästä lähtien toistuvasti joten olen kehumatta aiheen kokemusasiantuntija. Ilmeisesti jotain perinnöllistä tässä on, sillä äitini, siskoni ja serkkuni äidin puolelta ovat myös kokeneet niitä paljon. Niille kaikkein pahiten altistavat epäsäännöllinen unirytmi, stressi ja ahdistuneisuus, opiskeluaikoina unihalvauksia tapahtui siksi riesaksi asti :D Kolmikymppiseksi tultuani ne ovatkin vähentyneet selvästi.
Kommentoin alkuun ainakin sen verran, että vaikka erilaiset hallusinaatiot, aistiharhat (kuulo ja haju myös), jonkin olennon tai pahan/pahuuden läsnäolo onkin erittäin tyypillistä, niin ainakin omalla kohdallani nämä eivät koskaan ole olleet vähääkään traumaattisia kokemuksia, ainakaan sen jälkeen kuin joskus teininä vahingossa opin ilmiöstä ja tunnistin että näitähän minä koen. Kaikki pelkotilat häviävät aina tyystin halvauksen loputtua.
Lisäksi kokemukset eivät välttämättä ole olleet pelottavia, ja monesti on vain tympäissyt ja mietin että "taas tätä saatana". Sitten pyristelen hereille lähinnä epämukavuuden takia. Hallusinaatiot eivät myöskään ole aina mitään kammotuksia. Tällaisista neutraaleista tapauksista mieleeni tulee tilanne, jossa varjoukkelin sijaan makkarissa nökötti eräs ystäväni toljottamassa tyhmänä ja toinen tapaus, jossa ympäristössä oli ikään kuin ps1-konsolille tyypilliset rumat 3D-grafiikat ja tekstuurit. Ja aika usein olen huomannut unihalvauksen aikana, ettei näy tai kuulu mitään outoa, ja kiirehdin itseäni hereille siinä pelossa että jotain ilmaantuu :D pointtina on että näihin voi tottua ja on tekniikoita, joilla pääsee nopeasti hereille.
Itsellä alkoi tulla myös pari vuotta sitten hyvin usein unihalvauksen kaltaisia unen ja valvetilan välitilassa olevia hallusinaatioita. Yleensä siihen liittyi joku ulkoinen ääni tai vastaava kun olin juuri nukahtamassa. Unihalvaukset eivät koskaan ottaneet ihmisen muotoa vaan ovat aina olleet jotain yliluonnollisia olentoja kuten jättimäisiä lepakoita tai liskoja (esim lohikäärmeitä). Ensimmäiset kerrat niistä tuli pakokauhun omainen tunne, mutta niiden yleistyttyä olen vain jatkossa todennut pääni sisällä että "jaa tää on taas näitä mun demoneita" 😂 Niissä ei enää nykyään ole mitään pelottavaa kun ne osaa tunnistaa ja usein itsellä niiden esiintymiseen on liittynyt stressi. Esimerkiksi korkeakoulun aiheuttamat paineet tai töistä johtuva stressi.
Oikeasti hyvä, mielenkiintoinen ja informatiivinen kommentti : ) Itseä kiinnostanut aihe aika kauan ja videon lisäksi sain sulta aika paljon uutta tietoa aiheesta.
Kiitos jakamisesta! Oli kiva kuulla tämmöinenkin kokemus. Itse pelkään unihalvausta ihan koska omat aivot on näyttäneet välillä niin hirveitä unia, että en haluaisi kokea niitä "puoli valveilla", mutta tämä kommentti helpotti kyllä oloa :)
Omat kokemukset ovat hyvin samanlaisia, mutta jälkeenpäin mietittynä halvaukset sisälsi aika hirveetä settiä, mutta itseä ne ei myöskään hetkauttanut, kai siihen tottui. Hirveintä halvauksissa oli se kun joku hahmo tuli kuristamaan ja ei meinannut saada henkeä. Myös todella realistiset äänet oli aika ahdistavia. Hyvin kiinnostava ilmiö kyllä. Olen myös kävellyt ja puhunut unissani paljon.
@@chuiga2935 On sanottava että olen saanut enemmän kuin osani niistä demoneista ja varjoihmisistäkin. Painon tuntu päällä ja joskus kyljessä johtavat kyllä väistämättä paniikkiin minullakin. Hirvein tunne on ollut se, kun tuntuu siltä että joku vetää peiton pois päältä, jolloin kokee menettävänsä viimeisenkin suojan. Siinä yhdistyy sekä näkö- kuulo- että tuntoharha synkronisesti, mikä tekee asian kuittaamisen harhana mahdottomaksi
Oi että, uus video😍 Rakastan sun videoita! Sun ääni sopii näihin hyvin, ja videot on kyllä tehty vaivalla ja huolella! Kiitos, että teet näitä❤ Hyvää viikonlopun alkua
Unihalvaukset on jotain sellaista mitä itse ainakin kuumottelen kauhulla. Onneksi en ole koskaan ainakaan mitään näihin kuvauksiin sopivaa kokenut uneen lipuessa, enkä koskaan haluakaan kokea. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta näissä tapauksissa on, että monet varjoihmisiä näkevät kykenevät tunnistamaan tiettyjä varjoihmisyksilöitä, jotka heidän luonaan visiitillä käyvät, ja ihmiset ympäri maailman, joilla ei ole toisiinsa mitään kontaktia, ovat antaneet täysin identtisiä kuvauksia siitä että kuka ja mikä heidän luonaan unihalvausten aikana käy.
Itse en ole koskaan saanut unihalvausta, ennekuin 32 vuotiaana (Olen mies.) muutin vuokra-omakotitaloon ja elämässä vaikea tilanne. Mennessäni nukkumaan, oli todella pelokas olo ja tuntui, että minua tuijotetaan. Käänsin itseni jopa toisinpäin sängyssä, pää jalkopäähän ja pelotti jostakin syystä. Juttelin koiralle joka nukkui samassa huoneessa ja sitten nukahdin. Itselle kävi juuri tuo, että sain halvauksen kyljellään nukkuessa. Olohuoneessa kuului askeleet jotka meni siellä edestakaisin, ja minä vain makaan ja ihmettelen, mitä tapahtuu. Jotenkin käsitin, ettei se ole todellista. Sitten jytkähti kissan kokoinen otus rinnan päälle ja en pystynyt liikkumaan. Olin tietysti kauhuissani sillä tunne oli aito. Lopulta pystyin liikkumaan en uskaltanut koskea kohtaa jossa otus oli. Lopulta koetin tönäistä sitä ja se katosi saman tien. Kyllä kokemus mieleen voimakkaasti jäi.
Kiitos taas mahtavasta videosta, FT5! 💗
Näin viime yönä unta, että matkustin junalla jollain vihamielisellä alueella. Juna oli oikeastaan sellainen "avojuna", jonka vaunuissa ei ollut kattoa tai kunnon seiniäkään. Junaradan varrella olivat vähän kuin sen Werther's Original -mainoksen vaari ja pikkupoika, jotka yrittivät ammuskella vaunuani kohti. En oikeastaan näin aikuisiällä kauheasti enää näe painajaisia, mutta välillä minulla on muun muassa juuri tällaisia unia, joissa jotenkin joudun johonkin vihamieliseen maahan, esimerkiksi Pohjois-Koreaan, ja joudun olemaan koko ajan varuillani. Minulla ei ole koskaan ollut toistaiseksi unihalvausta, mutta voi vain kuvitella, millainen kokemus se olisi, jos tämänkaltaiset unet valuisivat tällä tavalla unen ja valveen rajamaille.
Mahtava video! Katsoin isäni kanssa tämä videon koska isäni ja setäni pitävät kauhutarinoista jopa liiankin paljon ja ovat itsekkin kokeneet yliluonnollista. Isäni mielestä tämä video oli erittäin hyvä! Jatka samaan malliin! 😎
Varsin tuttu aihe, unihalvauksia on tullut koettua kerran jos toisenkin yli 10 vuoden ajan. Ainoastaan kerran, ensimmäisten unihalvausten aikoihin olen nähnyt tumman hahmon huoneeni nurkassa tuijottamassa minua. Tämän jälkeen olen pitänyt silmäni visusti kiinni halvausten aikana. Joka kerta läsnä on kuitenkin sanoinkuvailematon pelko, kihelmöivä tunne sekä hirvittävä meteli korvissa. Mitä enemmän koitat liikkua, sitä voimakkaammaksi aistit muuttuvat. Ei auta muu kuin rentoutua parhaansa mukaan ja odottaa että keho vapautuu tästä varsin ikävästä tilasta.
Mä uskon että näitä juttuja ei ihan tieteellisesti selitetä. Miten on mahdollista, että sain noin. Vuosi sitten vasta ensimmäisen "unihalvauksen" hetki siitä sain uuden. Sitten pari kertaa/KK ja lopulta viikottain kunnes niitä tuli joka yö. Joka ikinen yö. Ne oli niin pelottavia, että pelkäsin mennä nukkumaan ja pahenivat koko ajan.
Alkoi just tosta, että huoneessa oli varjohahmo ja jokin pahuus läsnä. Lopulta meininki meni niin sairaaksi, että jouduin soittamaan muutamalle parantajalle ja siivosin asunnon yms.
Kaiken tän "putsaus" päivän jälkeen niitä ei enään tullut. Ei ollenkaan ja nykyään tosi harvoin, mutta ovat vähän erilaisia. Epäilen näiden olevan jotain demoneita/riivajahenkiä tms. Noiden kokemuksien jälkeen en todellakaan usko tieteellisiin selityksiin. Kaikki ne yksityiskohdat mitä en jaksa tässä kirjottaa...
Uskon epäilemättä. Hyi vittu olisin saanut traumoja.
En oo sitten viime unihalvaus videon jälkeen nukkunut kertaakaan selällään.
En ole varma oliko Finntop5 video jonka katoin, mutta luultavasti. Siitä lähtien itsekin tykännyt kyljestä enemmän, nyt olen onneksi niin tottunut että vaikea nukkua selällä
Sama
Sama täällä...
Kohta on muuten 250k täynnä
kuka nukkuu selällään ku voi nukkuu mahallaan💀💀💀
Koin juuri unihalvauksen, kun nukahdin tuolille katsellessani youtubea. Halvauksen aikana kuulin outoja ääniä ja näin näytöllä jotain pahoja naamoja. Kunnes selkään iskettiin pitkät kynnet. Vissiin joku paha olento tuli höpöttämään mulle jotain. Tuli ihan naaman viereen ja katoin sitä suoraan sieluun, kunnes otin sitä kurkusta kiinni ja sanoin läheppä ny menee ja että mua ei kauheesti kiinnosta. Sanoin varmaan liian vihasesti ja vissii sitä rupes pelottamaan ku alko halvaus loppumaan sen jälkeen. :DDD Ihana solid kokemus. Vois kysyy seuraavalla kerralla siltä, että oliko nii kivaa hä :D
Kiitos tästä viikonlopun alun kivasta aloituksesta! 👍🙏
Mielenkiintoinen video! Itselläni on elämäni aikana tapahtunut vain yksi unihalvaus nukkuessani selälläni noin 2 vuotta sitten. Näin harhoissani 4-6 tumman hahmon seisovan päälläni/vierelläni ja painavan isoa tukkia rintaani. Tunsin hirveän painon rinnassani ja mietin, että kohta se tukki menee rintakehästä läpi. Siinä tilanteessa en voinut silmiä räpäyttää tai lihastakaan väräyttää. Tapahtuma tuntui tunnilta vaikka todellisuudessa tuskin niin pitkään kesti. Ei pahimmasta päästä verrattuna videon tarinoihin, mutta en mielelläni koe tuotakaan uudelleen.
Mulla oli kerran tuollainen unihalvaus. Pää oli kääntynyt vasemmalle. Siinä oli oikeasti vain iso tv taso/hyllykkö. Näin koko ajan jonkun creepyn hahmon hyllyn päädyssä jota en tunnistanut. Se oli kuitenkin musta tunnistamaton ja pelottava.. Sitä jatkui hetken, kunnes näkö palautui ja pystyin taas liikkumaan. Ensimmäinen reaktio oli heti, että mitä helkkaria..
Moro Niilo22 fani
@@TOPPZA No moro mitä toinen 😁
mä sain unihalvauksen joskus 8 vuotiaana finntop5 videosta😃
Huhhuh. Itselläni oli juuri 2 viikkoa sitten unihalvaus, nukuin selälläni, pää hieman vinossa. Sängyn viereen nousi juuri tuollainen musta hahmo, tavallaan suoraan siihen mihin pääni asento vinoon katsoi. Todella ahdistava, kropassa kihelmöi ja sydämentykytys tuntui kovalta. Jotenkin oudosti muistan, miten "vapauduin" siitä, tuntuu että yritti liikuttaa kaikkia ruumiinosia mutta mikään ei toimi. Hämärästi muistelisin, että ihankuin vasemman jalan varpaat ja jalkapohjaan sai "yhteyden" ensimmäisenä, joka sitten hyvin nopeasti raukaisi tilanteen, jolloin paukahdin salamana istuma asentoon hengittäen nopeasti ja raskaasti sykkeen tuntuessa kovalta. Kuulostaa todella oudolta, mutta näin minä koin , ja on ns. tuoreessa muistissa. Todella ahdistava ja helevetillinen tilanne 😅 Joskus aikasemminkin ollut mutta, on todella harvinaisia ollut.
Tästä on itsellä kokemus. Tapahtui joskus 2003-2004. Kirjoitin siitä silloin jopa ulkomaiselle forumille, jossa ihmiset aikoinaan jakoivat vastaavia kokemuksia. Itselleni tämä on tapahtunut vain kerran. Tapahtuma alkoi, kun heräsin outoon oloon ja huomasin, että yläpuolellani leijui varjomainen olento noin 30-40 sentin päässä. Oli aamuyö kesällä, joten aurinko paistoi hieman huoneeseen. Varjo ei ollut ihan musta vaan sen sisällä oli jotain vaaleita riimuja ja varjo itsessään oli hieman nauhamainen. "Nauhat" ja "riimut" näyttivät myös liikkuvan hieman, kun se leijui. Riimut olivat erittäin säännöllisiä enkä muista oliko niitä kuin pari erilaista. En muista, että varjolla olisi ollut kasvoja, mutta se muuten muistutti ihmismäisen hahmon yläosaa. Pahin tässä kokemuksessa oli se tunne, että varjo esti kaiken liikkumisen. Olit täysin sen vallassa. Se ei tosin estänyt minua fyysisesti millään tavalla, sillä se ei koskenut minuun ollenkaan. En vain voinut liikuttaa muuta kuin silmiäni. Tilanne tuntui jatkuvan 2-3 minuuttia, kun taistelin sitä vastaan. Alun hätääntymisen jälkeen aloin mieleni sisällä kysymään, että "mitä haluat". Ei tullut vastausta, mutta yritin edelleen "taistella" vastaan, mutta turhaan. Sitten päätin lopettaa ns. vastarinnan. Aloin ymmärtämään, että jos se oikeasti haluaisi tehdä minulle jotain pahaa, niin se olisi tehnyt jo. Olin voimaton estämään sitä. Melkein heti, kun lopetin vastarinnan, pääsin liikkumaan ja varjo katosi aivan kuin sitä ei olisi ollutkaan. Muistan, että kävin saman tien vessassa ja menin sitten takaisin nukkumaan. Kun heräsin aamulla, niin muistin edelleen kirkkaasti aamuöiset tapahtumat ja ne tuntuivat yhtä todellisilta, kuin tapahtumahetkellä. Näen paljon unia ja vaikka muistan niistä jotain, niin tämä ei ollut sellainen tilanne. Muistin kirkkaasti kaiken, kun se olisi juuri tapahtunut.
Mun tarina: Itselläni tuli ensimmäinen unihalvaus kun oli 21 vuotias. Ensimmäinen kerta pelotti, mutta jostainsyystä opin nauttimaan siitä ajankuluessa kun niitä rupesi tulemaan lisää, eritoten siihen aikaan. Ikäänkuin pääsisin jokakerta jonkinlaiselle "toiselle puolelle" seikkailemaan, vähänkuin "tripille" vaikka en kyennytkään liikkumaan. Varjot ja olennot, niistä tuli mun kavereita. En pelännyt enään. Opin jotenkin hallitsemaan niitä. Kun olen kertonut tovereille/ystäville näistä asioista tai kun ne tulevat puheenaiheeksi, jokakerta en ole vielä tähän ikään mennessä kuullut muuta kuin että ihmiset pelkäävät niitä ja saavat jopa niistä traumoja. Itse jopa odotan seuraavaa unihalvausta, niitä ei ole tullut pariin vuoteen, tai ainakaan en muista että niin olisi tapahtunut. Olen nyt kolmekymppinen. Saattaa kuulostaa hullulta suurimman osan mielestä, mutta toivoisin saavani unihalvauksia useasti vielä tänäkin päivänä, jotenkin ne avasivat lukkoja kuten moni puhuu psykedeelien tekevän aivoille. Jännän neutraali tapa. Ei kannata pelätä mörköjä, mä ainakin olen niiden kaveri :)
Ite oon sen 17-vuotta kokenut unihalvauksia suurinpiirtein kerran kahessa viikossa, toisinaan monta kertaa viikkoon ja joskus kymmeniä yön aikana. Oon oppinut aika hyvin hallitsemaan ja kontrolloimaan unihalvauksia, eikä ne ole enään niin pelottavia kokemuksia. Kun kokee unihalvauksen ja haluaa selvitä siitä mahollisimman vähän traumatisoivana kokemuksena, niin silmät kantsii olla kiinni.
Minulla on joitakin kokemuksia unihalvauksesta, ehdottomasti yksi pelottavimpia asioita mitä olen kokenut. Yksi varjoihminenkin niissä on ollut... Heräsin kerran yksi aamu ja huomasin sänkyni vierellä tumman miestä muistuttavan hahmon ja taustalla kuului ikään kuin raskasta hengitystä, ohikiitävän hetken verran luulin jonkun tunkeutuneen asuntooni. Tätä ei kestänyt pidempään kuin ehkä viitisen sekuntia mutta se oli silti todella painostava hetki. Nyt olen saanut olla jonkin aikaa turvassa halvauksilta mutta ennemmin tai myöhemmin ne aina jostain ilmaantuvat uudestaan... Seuraavaa odotellessa. :(
Jee uus video! Oon kuunnellu nytte kasvoton podkastia ja oon rakastunu kiitos siitä😍
Itse olen saanut uni halvauksia. Ensimmäinen kerta 2010.En uskaltanut puhua niistä kun ajattelin että pidetään höpö höpö juttuna. Siitä pari vuotta ja parin halvauksen jälkeen eksyin sivulle jossa kerrottiin tuosta. Siinä kerrottiin että varjoja ja hengen ahdistusta kokee sen takia että ihmisen mieli koittaa saada hereille pelolla ja säikäyttämisellä. En ole laskenut monta ehkä noin 5-6 kertaa. Kerran oli musta iso mies hahmo huoneen nurkassa. Naisystävä heräsi minun puheeni ja kertoi että silmät seiso päässä ja puhuin jostain miehestä nurkassa ja sen myös itsekin muistan. Suuni on ilmeisesti toiminut joka kerta kun muistan sen että huudan tai puhun. Kamalia kokemuksia joita en halua uudestaan kokea. Aiheeseen ei liity mutta olen myös kokenut unessa että lähden lentoon. Se oli niin toden tuntuinen että loppu yönä en nukkunut enään. Koitin kädellä kurkoittaa naisystäväni kohti ja huusin hänen nimeään. Sitten heräsin. Hän taputti reiteeni ja sanoi rauhoitu rauhoitu. Otteeni oli hänen hiuksissaan. Jotkut rakastaa nukkumista, minä en niinkään
Ite oon nähny 2 unihalvausta
1 tapaus oli kun olin noin 11 vuotias (oon nyt 14 puol) "Häräsin" tuijottaen mun huoneen ovea ja siinä oviaukossa seisoi about 2,5 metrinen mies. Sitten sen huusi ihan täysiä jotain englanniksi ja koko huone tuntui tärisevän. Huusin tai ainakin luulin huutavani ja sitten heräsin. Toinen tapahtui noin puoli vuotta sitten mutta tämä oli tosin vähän laimeampi. Jälleen "heräsin" tuijottaen huoneen oviaukkoa ja oven vieressä seisoi pieni tyttö ja sängyn vieressä oli koira. Yritin kysyä tytöltä että kuka sä oot mutta kun ei huutoa tullut tajusin että on unihalvaus ja otin yhen syvän henkäyksen ja sain itteni hereille.
Itse olen kokenut yhden unihalvauksen noin 24vuotiaana
Heräsin yöllä kun jokin aiheutti kovaa painetta rinnan päällä ja hengitys oli todella raskasta. Samalla hetkellä huoneeseen tuli tumma hahmo ja jäi sängyn viereen katselemaan. Tämä oli todella pelottavaa. En pystynyt liikkumaan mutta silmät toimi joten suljin silmäni ja oletin että olen saanut sydänkohtaukset ja noutaja tuli hakemaan. Unihalvaus tuntui kestävän ikuisuuden mutta loppui itsestään.
Seuraavana päivänä mietin asiaa ja tajusin että olin ollut edellisenä päivänä mummin hautajaisissa ja koin että mummi tuli viellä viimeisen kerran käymään ennen taivaaseen astumista. Ehkä olemassa on kuoleman jälkeistä elämää? Ehkä unihalvaukset on vierailuja tuonpuoleisesta.
Mainitsin aiemmassa kommentissani, että unihalvausten pelkotilat ainakin itselläni katoavat tyystin herättyäni. Yksi poikkeus tähän oli, onneksi se on jälkikäteen hauska tarina. Yönä eräänä välittömästi unihalvauksen havaittuani sängyn jalkopäässä olikin, kaikista maailman vaihtoehdoista jumalauta, takajaloillaan seisova karhu. Metsien kusipään vierailu sai minut hereille silkasta järkytyksestä ja sain lyhyen paniikkikohtauksen. Oli kiva silloisen tyttöystäväni kuulla kolmelta aamuyöstä kun vieressä kuorsannut jätkä onkin yhtäkkiä täysin suunniltaan ja kiljuu varoitusta kerrostalokaksioon tunkeutuneesta kontiosta.
Kyllä nyt kelpaa näitä tarinoita miettiessä mennä nukkumaan... joskus vuonna 2028 seuraavan kerran... Once again ihan älyttömän mielenkiintoinen ja pelottavan loistava video 🤜🤛
Muistan itse kun yksi ilta havahduin siihen etten voinut liikkua, ja sängyn vieressä möllötti jokin omituinen olio. Ihminen se ei ollut ja oli muutenkin niin häiriintyneen näköinen, etten siinä paniikissa osannut 'huutaa' muutakuin sanaa "mörkö". Tuo huutaminenkin tapahtui niin että en tuntenut että itse puhuisin, mutta ääntä silti kuului. Voin sanoa että en ole ikinä eläessäni kuullut että minusta lähtee noin pelokas huuto, se kuulosti kirjaimellisesti siltä kuin joku olisi aktiivisesti juossut perässäni ja uhannut tappaa, mutta en voinut muuta kuin olla paikallaan ja huutaa. Se oli sen verran kamala kokemus etten edes muista mitä tapahtui kun viimein havahduin hereille.
Kiitos uudesta videosta ja mielenkiintoisesta aiheesta 😀 Mulle liiankin tuttu homma tuo unihalvaus. Eka kerran koin sen parii pv.ennen 24synttäreitä ja olin pitänyt kimeää ääntä ,muistan ton unen vieläkin rintakehästä vatsaan asti vedettiin skapellilla y mallinen viilto ja otettiin lapsi pois minusta ,olin tuolloin siis 10vk raskaana ja seuraavana pv.oli neuvola ja siellä todettiin ettei sydänääniä oo ja jouduin sairaalaan. Mutta että näin ed.yönä ton asian 🤔 mulla on siitä asti ollut unihalvaus kohtauksia aika ajoin stressi on laukaiseva tekijä, joskus ku unihalvaus yllättää ja mies herättää et lopettaa huutaminen voin vajota hetken päästä samaan tilaan. Nykyisin toimin niin et nousen ylös ja käyn röökillä niin voin taas nukkuu normaalisti. Vistoja tiloja ovat nuo kohtaukset kyllä 😴
Oon ite kokenu lapsena ja nuorena aika paljon unihalvauksia, ja kokenu myös hallusinaatioita niiden aikana, mut pahin ei edes ollu mikään jossa näin jotain. Olin nukkunu selällään, katse kohti kattoa, muuten peiton peittämänä mutta jalat ulkona. Huomasin etten ollu herännyt kunnolla koska en pystyny liikkumaan. Aloin osittain tajuta että unihalvaushan se on, ja siinä samalla tunsin kylmät kädet jotka puristi mun jalkoja, enkä tietenkään voinu kattoa mikä se oli kun pää ei liikkunu. Pikkasen ahdisti
Olipa taas kerrassaan hyvä video! Joskus on myös puhuttu vanhan kansan kesken yönoidasta, joka aiheuttaa myös unihalvauksia. Kanadassa tais olla tämä legenda
Suomessakin oli aikanaan oma legendansa unihalvauksista. Moni varmaan tietää, että unihalvauksissa on aika yleistä, että tuntee paineen rinnan päällä, tai näkee jonkun istuvan siinä. Tästä tulee alunperin sana "painajainen", joka tarkotti ennen vanhaan semmosta pahaa henkeä, joka saattoi tulla yöllä hengailemaan sängyn ympärille ja tykkäs istuksia ihmisten päällä, ja näin esti ihmisiä liikkumasta ja aiheutti pahoja unia.
Sit kun uskomukset väheni, se alkoi tarkottamaan ihan vaan pahoja unia, mutta se otus jota sana tarkoittaa lähinnä unohdettiin.
Ai että olen odottanut suomalaiselta tähän aiheeseen uutta videota niin tietenkin Fintop5 pelasti asian, kiitos! En ole onneksi koskaan saanut unihalvausta, hyi että mitä tarinoita… Mutta jatkoa odotellessa hyvää illanjatkoa.
yhen ainoan kerran olen unihalvauksen tapasen kokemuksen kokenu, nukuin selällään (kuulema sillon helpoiten unihalvauksen saa), sit heräsin, mut en pystyny hengittämään enkä juuri liikkumaankaan, vedin henkeä ihan täysillä sisään ja hetken kuluttua onneks alko taas henki kulkemaan... se oli helvetin pelottavaa ihan jo pelkästään tollasenaan. luulin etten saa happee enää ja kuolen siihen. sit nukuin kyleltään hyvät 4 tuntia lisää ja melkein unohin tapahtuneen :D
Oon kerran kokenut mukavan/rauhallisen unihalvauksen, silloin näin entisen poikaystäväni vieressäni ja pystyin koskemaan häneen, se tuntui niin aidolta että kun heräsin soitin hänelle ja kysyin oliko hän ollut meillä ja piti vielä porukoiltakin varmistaa. Koen unihalvauksia yllättävän usein ja tuo kokemus oli ainoa jossa pystyin liikuttamaan kättäni ja jos en ihan väärin muista niin pystyin myös hieman kääntämään päätäni
Itsellä on niin paljon kokemusta unihalvauksista, että olen jo aika turtunut niihin. Puhutaan kymmenistä unihalvauksista. Useimmiten niissä vierailee hahmo, jota kutsutaan Hattumieheksi. Joskus kokemusta säestää kovaääninen valkoinen kohina. Viimeisimmällä kerralla heräsin tuttuun värinään lihaksissa ja tiesin, että nyt se alkaa. Vilkaisin sängyn päätyyn ja siellä se jälleen oli. Laitoin silmät kiinni hetkeksi ja vilkaisin taas. Se oli tullut lähemmäksi. En enää uskaltanut avata silmiä, mutta kuulin sen hengityksen naaman edessä halvauksen loppuun saakka. Usein olen vaan silmät kiinni, koska kuumottelen että näen jotain tosi kauheaa. Kummempia fyysisiä tuntemuksia en muista kokeneeni. Aina joko näkö- tai kuuloharhoja. Näiden lisäksi lucid-unetkin ovat tosi tuttu juttu.
Oma unihalvaus kokemus ei ollu kummonen. Tuli kun otin ensimmäistä kertaa melatoniinia ja oli kaverin reseptilääke. Muistaakseni suurimpia melatoniineja mitä saa. Mut tarinaan. Heräsin yöllä selällään nukkuessa ja katsoin kattoa. Tajusin siinä sitten että en pystynyt liikkumaan mihinkään suuntaan. Tajusin saman tien että on unihalvaus ja mietin että mitähän märköjä tulee. Muutamat varjot ja ”silmät” liikkuivat huoneen toisessa päässä mutta yht äkkiä joku tosi hauska/tyhmä meemi hahmo (en oikeesti muista mikä, saatto olla hessu hopo tai big chingus) hyppäs suoraan naaman eteen ja siinä vaiheessa suljin silmät. Abt 10sec myöhemmin avasin uusiks ja se koko unihalvaus oli menny ohi😅
Lähinnä tuohon kun sanoit että melkein aina kauhua tai vastaavaa. Itsestä oli melkein jopa hauska kokemus😅😅
Oma kokemukseni unihalvauksesta. Muutamia vuosia sitten illalla ennen nukkumaan menoa luin artikkelia John Lennonin murhasta. Minulla oli tuolloin suuri taulu Lennonista seinällä. Menin nukkumaan ja yöllä heräsin siihen kun en voinut liikkua muutoin kuin liikuttamalla päätäni. Käänsin pääni kohti taulua ja näin kuinka veret alkoi valua ja ryöpsyä John Lennonia esittävän taulun taustalla. En tiedä kauanko se tilanne kesti mutta muistan sen aina, enkä mitenkään hyvällä tavalla.
Toivottavasti jonain päivänä keksitään laite jolla voisi tallentaa unet ja katsoa ne uusintana telkkarista. Niin pelottavia ja synkkiä unia välillä, harvoin positiivisia unia itselläni. Sitten unet vain unohtaa nopeasti eikä niitä osaa selittää puolisolle mitä juuri nähnyt.
Mulla on valitettavasti paljon kokemuksia unihalvauksista, viimeisin oli todella järkyttävä kokemus! Toivon että samanlaista ei tule koettua enään koskaan.
Pystyisitkö kertomaan siitä?
@@ellamakkonen5381
Muistan kun alkoi sillä lailla että huomaan makaavani sängyssäni, huone on tummanpunainen. En pysty liikkumaan, ja yhtäkkiä huoneen ulkopuolelta kuuluu kuin televisio olisi päällä. Lisäksi kuulen kuinka jotkut miehet tutkivat asunnossamme paikkoja, mutta en tietenkään näe ketään kun olen toisessa huoneessa. Nopeasti äänet lakkaavat ja tunnelma muuttuu, edelleen joka puolella on tummanpunaista. Tunnen kuinka joku "henki" on huoneessa, katselee minua sängynpäädyltä, siirtyy sitten vähän kuin päälleni... Ja nyt kaikista hirvein ja unohtumattomin asia mitä koin.. tunnen kuinka jokin raapii minua kynnellä tai kynsillä reidestä jalkaa alaspäin, tunnen siis sen kivun ja tuskan mitä tuntee kun sinua raavitaan! En voi kuin huutaa pelosta kun muuta en voi.. herään ja tätä en osaa selittää millään mutta... Tunsin siis sen kivun edelleen vaikka heräsin! Rupesin itkemään aivan vallattomasti, mies herää ja yrittää rauhoitella kun olen aivan hysteerinen. En edelleenkään ymmärrä miten tunsin sen kivun vielä herätessäni, olin ihan varma että tässä oli jotain yliluonnollista mukana. Ei varmaan kuulosta kamalalta mutta tästä on nyt useampi vuosi aikaa ja edelleen muistan elävästi koko jutun ja pelkään.
Ite todennut sen auttavan kun ns. Sanoo/ajattelee ettei se hahmo ole todellinen. Ite sain näin halvauksen loppumaan.
@@aamy532 One, two, Freddy's coming for you...
@@PalpyRNG ei hemmetti kun just Freddy Krueger siitä tulee mieleen :D heti tapahtuneen jälkeen mietin vaan tätä hahmoa.. ei oo vielä toistaiseksi Freddy saanut kiinni!
Itseasiassa itse opin pitkän ajan saamieni unihalvausten jälkeen ns. päättämään mitä näen tai koen jolloin niistä ei tullut enää niin epämiellyttäviä. Pystyn myös herättämään itseni niistä, mutta vaatii paljon ja useita yrityksiä. Jotenkin se, että tiedostin että nyt on unihalvaus aina kyseessä ja se, etten antanut ns. pelolle valtaa ja tajuttuani ettei näkemässäni ole järkeä niin auttoi siinä, että rupesin ajattelemaan, että enemmänhän tämä on huvittavaa kuin pelottavaa ja jotenkin se siitä lähti... niin joo pystyn jotakuinkin hallitsemaan omia unihalvauksiani jossa olen puoliksi ns. hereillä siinä tilassa enkä voi liikkua.
En tiedä onko se jokin unihalvauksen muoto, mutta usein huomaan että mun keho alkaa jotenkin tuntumaan painavammalta ja alkaa kihelmöidä, sitten ns. putoan sellaiseen puoliuneen ja näen ns. unta, että jokin vetää peittoa päältä, sitten itse taistelen sitä vastaan ja huudan että mene pois, joskus lennän ympäri huonetta ja kerran jopa näin tämän olennon sänkyni vieressä, aika demonisen oloinen. Kaikki tämä kun nukun kyljelläni samassa asennossa unimaski päässä. Tuntuu ihan helvetin todelliselta ja useita kertoja viikossa. Monesti myös putoan sängystä, otan puhelimen käteen tai nousen ylös kuin olisin herännyt. Mutta silti vaan olen maannut sängyssä.
Mitä vitun sieniä sä oot vetänyt
Oon itse saanut unihalvauksen ainakin kolme kertaa, en oo nähny selviä harhoja kuin kerran, tumman lyhyen henkilön keskellä huonettani mutta joka kerta oon tuntenut ton sänkyyn vajoamisen ja peiton valumisen pois päältäni.
Kannattaa tutustua lucid uniin
@@6jamppa9 olen tutustunut, pitää vielä harjoitella. Näen usein unia joita voin ohjailla, mutta ne ovat usein lentämistä tai ultraseksuaalista.
@@b_rabbit Lucidit best! Itselläkin aina lentäminen tai seksuaalisia, vaikka yrittäisikin muuta tehdä :D
Olen saanut unihalvauksen kaksi kertaa.
1. Herään yöllä ahistavaan tunteeseen. Tuntuu kuin huoneessani varmasti olisi joku. Korvissa sihisee. En saa liiketettua muutakuin silmiäni. Katon ympärilleni, että kuka täällä on? Ääni kovenee korvissa. Täällä varmasti on joku ja se painostaa hitosti. En ymmärrä mitä tapahtuu. Laitan silmät kiinni ja ajattelen. ”Ei hätää, kyllä tämä menee ohi”. Ääni ujeltaa korvissa. Taistelen kunnes nukahdan.
2. Nukahdan olohuoneen sohvalle. Sitten herään ja huomaan etten taaskaan saa liikuteltua raajojani. Olo on helvetin painostava. Sitten huomaan eteisessä tumman hahmon. ”Ei vittu sentään!” Äkkiä laitan silmät kiinni ja toivon mielessäni. ”Mene pois mene pois”. Avaan silmät uudestaan ja järkytyn kun hahmo onkin liikkunut eteisestä mua vielä lähemmäksi olohuoneen rajamaille. Laitan välittömästi silmät kiinni ja päätän olla niitä avaamatta. Mielessä pyörii ajatus. Mitä jos tuo hahmo on jo vieressäni. Toistan taas itselleni. ”Ei hätää, älä avaa silmiä, olet tässä ja kaikki hyvin”. Lopulta nukahdan.
Kyllä näitten jälkeen tuli googlailtua, että oonkohan mennyt sekaisin, mutta onneksi löytyi selitys. Syynä tähän oli kova alkoholin käyttö ja muut stressit.
Todella mielenkiintoinen video kiitos❤
Tykkään näistä
Kiitos että teit tästä aiheesta videon. Onpahan kavereille näytettävää kun kysäisevät miten olen nukkunut ja/tai minkä takia näytän väsyneeltä.
Tässä muutamat vuodet jostain 6-8 vuotiaasta asti (viimevuosina enemmän) on tästä "kirouksesta" kärsitty.. yli 20v tässä, mut toivotaan että tää loppuisi tai harvenisi joskus.
Tästähän tuli mahtava perjanrai-ilta kun Finntopilta tuli video. Unihalvausta en oo koskaan kokenut mut ehkä ihan hyvä vaan, tosin se voisi olla mielenkiintoinenkin kokemus. Varjoihmiset kyl kuulostaa kuumottavalta mutta myös mielenkiintoiselta. Itse nukun yleensä kyljelläni... 😮
oot joka paikas
@@1jertix työnä varmaan juutuubin selaaminen
unihalvaukset on aina kiehtoneet mua. Oon itse kokenut 1 ja 1/2 unihalvausta ja mun mies on ainakin yhden xD ... Puolikkaalla meinaan et mun kädet oli edelleen jumittunut paikoilleen, mut mieli oli hereillä, mitään pelottavaa en nähnyt, mut se etten tuntenut mun käsiä oli pelottavaa. Ja koeta nyt liikkua makuuasennosta mihinkään ilman käsiä xD Ja ai niin... unihalvauksissa oli varjoihmisiä
Vittu sä oot kyllä npc💀
mulla on yks tuttu joka sai joka viikko unihalvauksia mutta se näki vaan jonkun linnun sen näkökentän vasemmassa yläkulmassa
niin ja tosta yleisestä vieraasta nii helposti elämäni pelottavin yö oli kun näin painajaista, missä katsoin peiliin ja näin jonkun hahmon joka oli melko lyhyt sillä oli punaiset silmät ja se oli pukeutunut sellaiseen bisnesmies pukuun. sitten aivan tyhjästä aloin kiljumaan kovempaa kun ikinä ja hyppäsin jonnekkin, sitten heräsin
myöhemmin mun koulussa jotkut pelasivat paranormaalia peliä nimeltä "Red Door Yellow Door Any Other color Door " ja joku sanoi :
toi on se tyyppi joka ilmestyy kaikkien uniin . kysyin heti miltä se näyttää ja kaverini kuvaili sitä aivan samallaiseksi .sattumaako? en usko. siitä lähtien olen uskonut kaikkeen paranormaaliin
Ite oon kerran kokenu unihalvauksen mun 17 vuotisen elämän aikana ja toivottavasti en enää koe. Olin sillon ala-asteella ja nyt oon jo lukiossa joten siitä on aikaa jo monta vuotta enkä tarkkaa muista minä vuonna mut ehkä 2014 2015 tai 2016 et olin ehkä kakkosella kolmosella tai nelosella mutta en muista niin tarkkaa. Sen muistan et oli talvi ja ehkä tammikuun loppu tai helmikuu. Oli ihan pilkko pimee ja tarkkaa kellon aikaa en muista mut ehkä 2-4 yöllä. Heräsin siihen että oli hirvee vessa hätä ja oli pakko päästä vessaa mutta sit yhtäkkii melkee samantien kuulosti et joku kävelee jossain kauempana mun huoneesta. Eka ajattelin et joku mun perheestä on vaikka käymässä vessassa mut sit aloin ihmettelee et miks se kävelee ympäri taloa ja kuulosti kans siltä et sillä ois ollu kengät jalassa joten tajusin aika nopeesti että tää kaveri ei taidakaan olla kukaa mun perheen jäsen. Sitte askeleet alko hidastua ja kuulosti siltä et se ois alkanu hiipiä mutta kuulin edellee ku lumiset kengät ois hiipiny laminaatti lattialla. Siinä vaiheessa luulin että joku oli murtautu meiän kotii ja me asutaa melko uudella ja kalliilla omakotitaloalueella joten täällä on liikkunut ja liikkuu edelleen jonkin verran varkaita. Yhtäkkiä kuulin vaa ku askeleet lähti tulemaan lähemmäs huonettani. Siinä vaiheessa yritin nousta ylös ja mennä piiloon mutta se ei enää onnistunu ja luulin että johtu siitä et pelotti niin paljon ku sen ikäsenä en ollu vielä kuullukkaa mistää uni halvauksesta. Mun huoneen ovi oli auki ja luulin että kohta mä oon kuollu ku se tulee tosta oviaukosta ja mun katse lukittuneena minnes muuallekaa ku suoraa oviaukkoo. Mun sänky oli ja on edellee mun huoneen perällä kulmassa ja se ovi on vastakkaisessa kulmassa pidemmällä seinustalla. Joten en nää sängystä kun pienen osan käytävästä. Ja kuulosti että ne askeleet pysähty just sillee etten ihan nähny sitä hahmoo joka oli ehkä ihan hyvä. Sitte meni pitkä aika tai ainaki se tuntu siltä vaikka todellisuudessa se oli ehkä minuutti tai kaks mut se tuntu varmaa kymmeneltä minuutilta nii sit tunsin ku pystyin taas liikkuu vaikka edellee sydän hakkas todella kovaa nousin hitaasti sängystä ja otin mun kirjotuspöydällä olleen puhelimen ja aloin huutaa äidille ja iskälle että kävittekö vessassa vaikka todellisuudessa tiesin että ne nukkui niitten huoneessa talon toisessa päässä onneks ne heräs ja huus takas että mitä selität ja sitte juoksin täysii niitten huoneesee ja selitin asian niille ja ne vaa sano et onpas sulla vilkas mielikuvitus tai jotain sellasta. Sitte yllättäen mun kaveri oli saanu unihalvauksen vähän sen jälkee ja se kerto siitä ku oli nähny jotain varjoihmisii sen huoneessa nii sit kuulin unihalvauksesta ekaa kertaa ja otin asiasta selvää jollon sain huokaista syvään että taisi kyseessä olla unihalvaus. Mutta vielä nykyäänkin varsinkin iltaisin tai öisin mietin että mitä jos se ei ollutkaan pelkkä unihalvaus koska minulle se tuntui aivan totisimmalta todelta.
Loistava ja inspiroiva video taas kerran! 😍 Mul on kans ollu tähän mennessä kaks unihalvausta, mut mul niihin ei kyllä liittyny ainakaan paniikkia tai painon tunnetta rinnan pääl.
Ensimmäinen oli joskus lukioaikoina, ku stressasin aika paljon ja nukuin tosi vähän. Sillon yhtenä yönä vaa heräsin unesta silleen hiukan normaalii nopeemmin, että tyyliin kesken unen avasin vaan silmät ja olin hereil. Koska oli viel pimeetä, nii halusin kattoo kelloo, et kannattaisko mun viel jatkaa unia. Olin siis selälläni nukkunu, nii nähäkseni kellon mun ois hiukan pitäny nostaa päätä tyynystä ja kääntyä kattoon yöpöydän suuntaan, mutta kun yritin, nii en saanukaan liikutettuu lihaksiani ollenkaan. Tajusin, että tän täytyy olla semmonen unihalvaus, mistä oon kuullu puhuttavan ja se tuntu oikeestaan lähinnä jännittävältä. Siinä hetken testailtuani sitä ja todettuani, että en mä tosiaan saa liikutettua kroppaani, rupesin miettiin, millä mä tästä ny sit pois pääsen. Lopulta päätin koittaa sulkee silmät ja rentoutua, ja koittaa parin minuutin päästä uudestaan. No sehän sit autto ja kun parin minsan päästä koitin uudestaan liikkua, nii pystyinki liikkuun jo ihan normaalisti.
Toka kerta oli sit hiukan jännempi. Nukuin (mielestäni aika kevyitä) päikkäreitä yksin yksiössäni ja mun poikaystävä oli vähän aikaa sitten lähteny luennolle. Sit kuulin siinä kesken unien kun vessa vedetään ja joku alkaa pestä käsiään siel mun asunnon vessas. Se kuulu niin selvästi, ettei millään voinu olla naapurin vessa, joten avasin silmät, ja yritin nousta sängystä, mut en pystynykään ollenkaan liikkuun ja olo oli jotenki uninen. Poikaystävän ei ainakaan viel ois pitäny palata luennolta, ja oisin olettanu, että se ois herättäny mut, nii vähän se ihmetytti ja oisin halunnu käydä kattoon, et mitä ääniä sieltä vessasta ny oikeen kuuluu.
En nähny siitä sängystä suoraan vessan ovelle vaan mun asunnossa sänkyyn nähden vessa on just siinä kulman takana, nii tuijotin sit siihen samalla ku yritin saada kroppaa toimiin. Sit kuulin kuinka se vessan ovi avautu ja sieltä kulman takaa olin näkevinäni kaistaleen jonkun t-paidan hihaa ja käsivartta ku se tuli vessasta pois. Sit se rupes keskusteleen jonkun toisen tyypin kans suht hiljasella puheäänellä siinä ovella, joka on myös lähel mun asunnon ulko-ovee. No, ainakaan poikaystävän kans ei ollu ollu mitään puhetta, että se tois mitään kaveria kylään, joten rupes siinä sit vähän nouseen pelko, et onko mun asuntoon tyyliin tultu ilman lupaa, ja tuntu kyllä erittäin epämukavalta, etten pystyny ite liikkuun yhtään siitä sängystä. Mut aattelin, et murtovarkaat ois kyl erittäin epätodennäkönen mahdollisuus, joten yritin kutsua mun poikaystävää nimeltä. Vähän siinä joutu ponnisteleen, mutta onnistuin lopulta tosi hiljaa kähiseen sen nimen, mut ne keskustelijat siel ovel ei reagoinu siihen mitenkään.
No, vähän siinä pääsin stressaantuun, mut sit rupesin aatteleen, että koska mulla on ny unihalvaus selvästikin päällä, niin voiskohan noi jutut, mitä mä nään ja kuulen, olla sit niitä unihalvaukseen liittyviä hallusinaatioita. Ja vaikkei ne oiskaan, nii jos noi tuol ovel ois jotain murtovarkaita, nii ei kai ne ny mua ois tähän sängylle jättäny nukkuun samaan aikaan ku ite vaan rupattelee tuol ovel. Joten koitin sit samaa ku muutamaa vuotta aikasemmin edellisen unihalvauksen kans, eli suljin silmät ja yritin rentoutua. Siinä sit jonkun 10-20 sekunnin aikana se niitten tyyppien keskustelu vaimeni ja lopulta loppu kokonaan. Avasin sit silmät ja koitin liikkua ja kaikki toimi ihan normaalisti. Siellä kulman takana siinä kohtaa, missä olin ollu näkevinäni jonkun t-paidan hihan ja käsivarren, oli mun poikaystävän huppari henkarissa. Myöskään vessassa ei ollu mitään jälkii siitä, et siel ois just käyty, että vissiinkin mun aivot vaan koki tarpeelliseks tuottaa mulle tommonen kokemus 😂
Itse kerran kokenut unihalvauksen, oli kyllä aika jännittävä kokemus 😅 Todella hyvä ja mielenkiintoinen video jälleen! 👍
Mä en oo koskaan kokenut unihalvausta ja todella toivon, etten koekaan.
Yksi uni on kuitenkin jäänyt mieleen, koska se oli niin outo ja erilainen. Siitä on ehkä vajaa vuosi. En aluksi tajunnut edes, että se oli unta.
Aloin pikkuhiljaa liikkumaan sängyn reunaa kohti ja rauhallisesti laskeuduin/ tiputtauduin lattialle ja siitä nousin ylös, yhtäkkiä aloin jotenkin nousta ilmaan ihan vaan n. 10 senttiä ja leijuin siinä hetken ja sitten heräsin. Olin koko ajan tosi rentona, enkä itse liikuttanut itseäni, vaan kaikki tapahtu itsestään. Se oli outoa, koska musta edelleen tuntuu siltä, että se ei ollut unta tai ettei se koskaan tapahtunut, mutta silti muistan sen. En pelännyt sinä aikana, mutta olin vain hämmentynyt.
Mulla on omakin unihalvaus kokemus.
Se alkaa että olen perheemme sohvalla kun kuulen rysähdyksiä ja aseen laukauksia ja sitten mustia olentoja juoksee sohvaa ympyrää. Olin silloin vielä jotain 8-10 vuotias niin ajattelin että se on vain painajainen ja yritin herätä mutta havahduin kun se ei onnistunut. Sitten menin peiton alle piiloon. Äänet voimistui ja sitten heräsin. Olin hiestä märkä ja Olin iloinen että se oli ohi. Kerroin äidilleni mutta hän väitti että se oli vain painajainen. Nyt olen 13-vuotias ja olen miettinyt asiaa uudestaan. Unihalvaus vai painajainen.
painajainen, unihalvauksessa ei pysty liikkumaan
Sun ääni on niin miellyttävä, voisit lukea äänikirjoja...Aina ihana kun tulee uusi video..❤❤❤
Ensimmäinen unihalvaus oli aivan saakelin pelottava. Näin unta, että oltiin poikaystävän kanssa takkatulen ääressä, minä makasin lattialla. Sitten tuli alkoi leviämään, mulla tuli kuuma ja koitin unissani saada peittoa pois päältä. En voinut liikkua. Kuumuus jatkui, tuli levisi unessa, poikaystävä muuttui hirviöksi kun koitin huutaa apua. Mun silmät oli kiinni ja olin jossain unen ja tajunnan rajamailla, kun tajusin etten voi liikkua enkä huutaa apua. Tuli levisi ja jossain välissä heräsin ihan kunnolla, aivan paniikissa. Soitin poikaystävälle, juteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että mulla oli ollut unihalvaus.
Sen jälkeen unihalvauksia on tullut (ja yrittänyt tulla) vaikka kuinka paljon. Erityisesti niitä tulee, jos on univelkaa tai stressiä. Olen oppinut kontrolloimaan ja estämään niitä. Jos korvissa alkaa kuulumaan metallinen siritys ja unihalvaus meinaa tulla nukahtamisen alkuvaiheessa, saan itseni hereille. Pikku hetki valot päällä, kämpän ympäri läpsyttely ja puhelimen selaus toimii. Jos heti laittaa silmät uudestaan kiinni, metallinen siritys jatkuu ja unihalvauksen tuleminen on taattu. Saan itseni nykyään myös helpommin hereille kesken unihalvauksen.
Mulla tosiaan joskus liittyy unihalvaukseen tuo metallinen siritysääni ja olen kuullut, kuinka joku raahustaa/astelee kohti minua ja kuristaa kun pääsee luokse.
Unihalvaukset alkoi parikymppisenä ja nyt niitä on muutama vuosi ollut, pääasiassa silloin kun on univelkaa/stressiä. Lapsesta asti ollut sellasia painajaisia, josta on herännyt säpsähtämällä. Milloin on hevonen potkaissut päähän, toisinaan portaat loppuneet kesken/muualta tipahtaminen ja nyt uusimpana autonosturi tipahti niskaan (olen autonkorjaamolla töissä, tulee uniinkin) ja heräsin säikähtämällä.
Oma kokemus unihalvauksesta on joitakin vuosia aikaa. Siinä heräsin keskellä yötä tunteeseen jossa en voinu liikkua. Olin selällään silmät kii. En uskaltanut avata niitä, sillä näin kuitenkin varjomaisen hahmon jolla oli pitkät hiukset ja sen silmäkuopista valui paksua mustaa nestettä. Kun se osui käsivarteeni alkoi koko keho kihelmöidä kuin se olisi puutunut. Tuntui ku jokin olisi mennyt vatsasta läpi. Se tunne meni pois. En ehtinyt edes helpottua ku alkoi jälleen kihelmöidä kehoa ja tunsin kun jokin olisi istahtanut jalkojen päälle ja alkanut siitä kontata vatsan päälle. Painauduin sänkyyn vasten kunnolla. Koitin huutaa muttei mitään ääntä lähtenyt. Koitin väkisin nousta ja lopulta onnistuin. Olin ihan hengästynyt. Tuntui kuin kokemus olisi kestänyt minuutteja. Aikaa tuntui silloin menevän todella hitaasti. Ihan kuin aikaa olisi hidastettu. Halusin tuolloin kertoa kaverille siitä joka oli yötä luonani, mut hän nukkui enkä halunnut herättää. Koitin nukahtaa uudelleen ja näin unta jossa oli aamu ja kerroin siitä unihalvauksesta.
Mä pystyn elämään unissani ihan omaa maailmaa, en tiedä miten sen teen mutta joskus onnistun pääsemään selkouneen. Unihalvaus on jäänyt kokematta (onneksi), mutta olisi tavallaan siistiä kokea se. Mun pelottavimpia unia oli sellanen missä mun isä oli ulkona ja kävin puhuu sille jotai ja sit se yhtäkkii muuttu sellaseks ihmissudeks paitsi ettei se ollut susi vaan meidän vuonna 2012 menehtynyt koira. Ei välttämättä kuulosta pelottavalta mut se oli kauheeta.
Minä nukun nykyään kyljelläni katse kohti sängyn vieressä olevaa seinää koska olen saanut kokea unihalvauksen sekä selälläni, että kyljelläni katse kohti huoneettani. Mieleenpainuvin oli jtn vuosi, pari sitten, olin nukkunut pitkään huonosti, en juuri ollenkaan muutamaan päivään kouluun liittyvän stressin takia jtn sinä yönä päätin ottaa yhden äitini unilääkkeistä ja pitkän sängyssä pyörimisen jälkeen nukahdin selälleni. Heräsin kolmen maissa aamuyöstä, kuulin kiinni olevan huoneeni oven takaa kahvinkeittimen raksuttavan ja lorisevan äänen, ajattelin että on aamu ja meinasin nousta, mutta en päässyt, ääni loppui ja kauhuissani ajattelin että kärsin jostain kohtauksesta, sitten edessäni olevan vaatehuoneen oven kahva alkaa sentti sentiltä painua alas, kuulen kahvan jousen nitinän kun joku tai jokin painaa sitä alas todella hitaasti, kahva saavuttaa alimman asennon ja lähes kuset housuissa odotan mitä sieltä tulee, sitten ote kahvasta irtoaa ja se pamahtaa kovaäänisesti takaisin ylös, säpsähdän tätä ja huomaan taas voivani liikkua ja nousen istumaan, kuulen yhä kuinka kahvan jousesta kuuluu "kumiseva" ääni joka loppuu viidessä sekunnissa, laitan valot päälle ja avaan vaatehuoneen oven, pelkästään paitoja, housuja ym mitä pitääkin, ei aaveita eikä murtovarkaita tai murhamiehiä eli unihalvaus
Elämässäni oli rankka ajanjakso joitakin vuosia sitten. Aloin saamaan unihalavauksia aluksi harvakseltaa sitten lähes joka yö ja päiväunillakin. Kerran asuntoni nurkassa oli joku. En nähnyt selvästi mikä, mutta selkeä hahmo. Tämä lähestyi hitaasti vuodettani ja kävi päälleni maate niinkuin en olisi siinä ollutkaan. Sitten selkäni takaa aivan läheltä alkoi kuulua mörinää.
Unihalvauksiin totuin siinämäärin että pystyin järjellä ajattelemaan että "taas mennään" eikä ne enää tuntuneet niin kamalilta. Myös silmien kiinni pito auttoi. On tullu koettua painon/puristuksen tunne, ääniä ja näkö harhoja ja leijumisen tunne.
Nyt halvauksia ei ole ollut enää vuosiin ja välillä jopa kaipaa niitä.
Hyvä video taas kerran!
En usko että oma kokemukseni olisi ollut unihalvaus, mutta tämän muistan aina. Unesta en muista mitä olin tarkkaan nähnyt, mutta kun heräsin äidin herätellessä pienempänä kun olin nähnyt painajaista. heräsin, ja katsoin äitiä vierellä joka oli yltäpäältä veressä ja vain tuijotti minua. Heräsin senjälkeen kokonaan ja aloin huutamaan ja itkemään samalla kun äiti rauhoitteli. En muista minkä ikäinen olin, mutta luultavasti alle 10 ja nyt olen 21 ja muistan edelleen.
Muistan kun itellä kävi tälleen. Just normi ilta ja rupeen nukkumaan sitten kun "herään" niin huomaan että en pystyny liikkumaan ( olin selällään ) ja rupes tulee pieni paniikki kun oli peitto naaman päällä ja en saanu kunnolla happee mutta sitten siinä olin silleen mitäs nyt ja sit nään jonkin naaman mun huoneessa. Se oli semmonen musta jonka pysty just ja just erottamaan niin sillon rupes vähän pelottaa ja sitten se hävis, mutta kuulen kun käytävästä tulee joku ja sitten kun se aukas mun oven niin sain laitettua silmät kiinni. Sitten kun se oli mun huoneessa niin se tuli koko ajan lähemmäks mua kunnes se tuijjotti mua noin 20cm päästä , ainakin tuntu siltä ja sitten heräsin.
Kiitos Kim tästä kunniasta 🤩
Siitä lähtien olen nukkunut aina mahaltaan kun Finntop5 videossa puhuttiin unihalvauksesta ensimmäisen kerran.
Mulla on aavistuksen erilainen tarina/entiteetti:
Olin muutama vuos sitten isäni luona kylässä, ja oli kirkas kesäpäivä mutta väsähdin jo noin kello 18 ja menin vierassänkyyn nukkumaan joka oli vastapäätä isän sänkyä.
No yöllä heräsin noin 02.15 ja huomasin että oli jo pimeää ja isä nukkui kyljellään toisella puolella huonetta. Kaikki ok, jatkan unta.
Sitten makuuhuoneeseen tuli todella kiukkuinen nainen joka alkoi repiä mua ylös. Naisella oli siniset pillifarkut, paksu tummanruskea nahkavyö (sellainen korkea jossa oli koristeellinen metallinen juttu edessä, cowboymainen), mustat nahkabuutsit, musta v-kauluksinen tpaita, punaruskeat/kastanjanruskeat hiukset olkapäille. Tuikitavallinen kasuaalisti pukeutunut suomalainen nainen, suht trendikäs. Muistan koko asusteen muistista.
Ajattelin aluksi että tuliko siskoni tullut isän luo hakemaan mua johonkin, ja että katoinko kellon väärin ja olikin aamu. Olen meinaan raskas nukkuja ja ei ole epätavallista että mua joku nykäisee että pitää lähteä jonnekin aamulla
No katsoin hetken naista ja olin että eihän tämä ole kukaan tuttu, ja se alkoi repimään mua irti sängystä vihaisemmin ja vihaisemmin. En jostain syystä kyennyt millään katsomaan kasvoja, vain olkapäille asti. Ikäänkuin olisin blokattu katsomasta ylemmäs. Sitten sai mut melkein istumaasentoon ja kurkkasin sänkyäni. Makasin siinä kyljelläni, seinän suuntaan. Iski hirveä paniikki ja yritin huutaa isää hereille, nainen jatkoi raivokasta riuhtomista. Ihan kuin se olis halunnut mut irti fyysisestä ruumiistani. Isä kuorsasi vain eikä herännyt. Rupesin huutamaan naiselle että "Lopeta! Painu v?uun! Mitä sä teet?! Iskä herää! Mitä täällä tapahtuu?! Mikä sua vaivaa?"
Repiminen tuntui kokoajan raivokkaammalta ja että nainen oli silmittömän raivon vallassa eikä kuunnellut puhetta. Jatkoin sen haukkumista, ja isälle huutamista että mikset herää, mitä ihmettä toi nainen tekee.
Lopulta tajusin että se vain näytti naiselta ja tässä oli jotain vakavampaa kyseessä, tollaista voimaa ei ole tavallisella ihmisellä koska en ole mitenkään siro ja kevyt vaan iso mies.
Lopuksi nainen sai mut riuhtaistua lähes kokonaan irti ja mäsähdin selkä edellä isän sängyn puiseen kylkeen, joka sattui ja mulla lähti ilmat pihalle. Samaan aikaan huusin "Apua, Jumala". Heräsin. Kaikki oli samoin kuin "unessa". Makasin seinää kohti sängylläni, isä kuorsasi kyljellään omallaan, kello oli 2.15. Mutta logiikan mukaan en voinut unessani katsoa kännykän kelloa tai tietää että oli jo pimeätä, vaan olin ollut unessa klo 18.00 asti. Nukuin siis seinän suuntaan, ja kännykkä oli laittialla selkäni takana. Mutta siis katsoin lattialta kelloa juuri ennenkuin se tilanne alkoi. Ja ei ollut minuuttiakaan kulunut jälkikäteen.
Sen jälkeen tunsin naisen ovella edelleen, näkymättömänä. Siis aistin, en nähnyt. Pahan ja vihan tunne. Aivan kuin olisi sihissyt mulle kiukkuisena, paennut makuuhuoneen ovelle katsomaan katkerana. Voisinpa kuvailla miten vahvasti se tuntui. Olin jo hereillä, ja tunne oli vielä aamulla.
Katsoin oven suuntaan ja sanoin kuiskaten "painu helvettiin täältä... painu pois äläkä tule koskaan takaisin"
Ei muuten ollut eka karmiva tarina isän luona ja jokaikinen läheinen sanoi että siellä ollessa oli painostava demoninen tunnelma ja siskoni lapset sanoi aina "äiti, täällä tuntuu oudolta". Liittyy raapimista, kello 03.33, oveen koputtelua, mikron nappien painelua, huutoa ym, isää ja mua kiusasi vuoden aiemmin.
Noiden kokemusten myötä selvitin vähän demonologiaa, tulin muutenkin henkisemmäksi ja tein muutaman puhdistus-homman isän luona salaa (kertomatta siis kenellekään, suolaa huoneen nurkkiin yms), sen jälkeen kaikki on ollut hyvin.
Edit: lisäys että meillä on teoria että koska isän luona aikoinaan riideltiin paljon (ero, teinisisaruksia jne), että se houkutti paikalle entiteettejä jotka vahvistui kokoajan vuosi vuodelta.
Miettikää että Carl Jungilla on samoja teorioita, psykiatrian yksi perustajista. Poltergeist.
Tää oli eka video finntop5:sen video mitä en halunnut kahtoo iha kokonaa. Juu siis ihmiset jokka ajattelee unihalvauksia skeptisesti eikä oo ite niitä saanu, nostan hattua teilel. Omista kokemuksista sanoe oon saanu unihalvauksia tän viimesen 6kk sisällä jo joku n.13 kertaa Varjoihmisiä en oo tosin koskaan nähny
kertaakaa. Kolme halvausta noista kerroista no ollu jo nii ahistavia et, on sitä tullu vedet silmissäki tullu porattua sängyn pohjalla heti täyden herää misen jälkee. Esim tälläki viikolla oon saanu lähes joka päivä yhen halvaus kohtauksen. Silloin tosin oon jo tiedostanu et "jaha nää on taas näitä." Vaikka suurin osa tarinoista antaa ymmärtää että, silmien aukaisu olis helppoa mut mun halvauksii oon vaikka kuinka halukas olla kahtakseni ympärille en voi ees kunnolla avata edes silmiä, keho ja hengitys tuntuu puutuneelta ja raskaalta, korvissa alkaa vaan soida eräänlaista tinnitusta mikä ei oo sellasta normaalia tasasta vinkumista vaan sellasta pärisevän kaltasta matalataajuus juminaa. Vähän ku laittasit korvas kissan kyljen päälle ja kuuntelet sen kehräystä. Lopuksi vielä kerron sen et 2 kertaa oon kokenu kehosta irtautumisen fiiliksen ei nekää tuntunu lainkaa mukavilta vaa edellee toisen niistä kerroista heräsin kyynelii jällee.
Kuolemisen pelko on kyl jo kerra käynymielessä pikku painajaiste kans.
Oottekos kokenu ns. Räjähtävän pään syndorrmaa vai mikä vittu se lie olikaa. Johtuu siis liiallisesta väsymylsestä ja/tai stressistä myös. N.7 kertaa tapahtunu viimese 1,5 vuode aikana. Ei niin ahistavia kokemuksia just enne nukahtamista mut ne oli kyl kokemuksia mikkä oikeesti sai itteni säpsähtää itteni sängyssä. Siis pää sisäne kova naksahus tai vanhan papatin pamahus ja tuntu iha silt, et joku ois lyöny nyrkillä takaraivoo ja ohimoo.
Täähän oli sitte ihan täydellinen video katsoa kolmelta aamuyöstä ennen nukahtamista😃👍
mulla tulee viikottain semmosia pieniä unihalvauksen tapasia juttuja; en muista nukahtaneeni ku herään, pystyn liikkuu mut näyttää silt et huonees liikkuu kaiken maailman juttui (esineitä leijuu, hahmoi seinil...) ja se menee si muutamas sekunnis ohi (10-15s). Ehkä sellane mieleenpainuvin on se ku heräsin siihe et joku kattoo mua ja ku avasin silmät nii mua vastapäätä (nukuin oikeel kyljel), mun pikkusiskon sängyllä, istu joku 7-9v tyttö, blondit hiukset ja valkone mekko. Se istu ristiasennos siin sängyn päädys ja katto mua sillee vihasesti. Varmistin viel et se ei oo se mun about saman ikäne pikkusisko mut se nukku tän pikku tytön takana ihan sikeitä eikä kellää meiä perheest oo blondei hiuksii...ei nää unijutut haittaa oikeeta elämää ku pystyn nukahtaa aina uuellee eikä mitenkää näy mun päivittäises elämäs nää jutut.
Joskus tulee sellaista että tulee todella kevyt olo ja sitten siitä muutaman sekunnin päästä säpsähdän koko kehon voimalla, ihan niinku ottais screenshoti. Syinä näihi on varmaa se et unirytmi on aika sekasi ja meen nukkuu millo sattuu :D äitin mukaa mun mummi näkee todella paljo enneunia (nähy niit niiku kymmenien vuosien ajan) et varmaa tulee äitin puolelt tää
Itse kerran kokenut enkä voi kuvitella mitään pelottavampaa. Olin menossa nukkuman silloisen tyttöystävän kanssa ja juuri nukahtamaisillani kuulin kuin joku olisi vetänyt pitkillä kynsillä metallisia sängynpäädyn rimoja pitkin minua kohti. Kun ääni osui minun kohdalle, jähmetyin paikalleni enkä kyennyt liikkumaan, puhumaan tai hengittämään. Koitin huutaa mutta turhaan. Katseeni oli kohti vieressä nukkuvaa tyttöystävääni ja huomasin hänen tuijottavan minua suoraan silmiin, omat silmänsä niin suurina kuin ne vaan ikinä aukesi. Myös erittäin leveä ja kaihistuttava hymy huulilla. Huomasin myös toisessa kädessä aseen, jonka hän oli nostanut osoittamaan minua. Onneksi olin kuullut unihalvauksista aiemmin, ja hetken panikoinni jälkeen ymmärsin mistä on kyse. Pitkän yrittämisen jälkeen sain varvastani hiukan liikautettua jolloin heräsin todellisuuteen.
Mulla on pari omaa unihalvauskokemusta. Ikinä en ole kokenut tota ettei sais happea tai painetta rintakehällä, mutta unihalvauksia ne on kuitenkin ollut.
Eka kunnon unihalvauskokemus tapahtui tossa vajaa vuosi sitten. Näin unta että olin jonkinlaisen maanjäristyksen keskellä ja yhtäkkiä alkoi tulva jonka virta sitten alko viemään mua mukanaan enkä pystynyt pääsemään siitä virrasta pois. Kun heräsin tästä unesta niin muutaman sekunnin ajan heräämisestä kuulin sellasta kovaa ryminää, tunsin että mun kämppä ois tärissyt, ja se ryminä lopulta hiljeni ja tärinä lakkasi. Se tuntu niin todelliselta että mun piti varmistaa ettei oikeesti ollu tapahtunut jotain random maanjäristystä vaikka eihän noin vahvoja pitäis edes Suomessa tapahtua.
Toka kokemus on itse asiassa viime viikolta. Olin mun isän luona ja yövyin huoneessa jossa on laminaattilattiat. Yöllä "heräsin" siihen että tunsin että siellä huoneessa olis ollut joku mutta en voinu liikkua. Kuulin sellasen äänen mikä kuuluu jos raahaa kättä laminaattilattiaa vasten ja vaikka en nähnyt mitään siitä kulmasta missä olin, olin varma että siellä huoneessa oli sellanen varjomainen otus joka istui työtuolilla ja raahasi sen pitkiä käsiä maata pitkin, en sitten tiiä kuinka olin niin varma miltä se otus näytti vaikkei se ikinä ollu mun näkökentässä, mä vaan jotenkin tiesin että joo täällä on tällanen nyt. Se oli vähän ihmismäinen ja aika pieni, muistutti aika paljon jotain Klonkkua :D sillä oli pitkät kädet ja muistan "tietäneeni" että se kulki sillee kumarassa. Sit näin jotain unta jossa laitoin valot päälle ja yritin kattoa sitä otusta että se säikähtäis ja menis pois mutta mä en pystynyt tarkentamaan mun katsetta siihen vaan näin pelkkää sellasta sumeeta. Sit heräsin ja pystyin taas liikkumaan ja kuumotti semisti mut jatkoin lopulta unia. Sen kuumottavampia unihalvauskokemuksia mulla ei onneks oo ollut.
Kiinnostava aihe ja ihanaa kun uusi video!!!
Itellä oli unihalvaus tos noin kuukaus sitten. Olin sängys yrittämäs nukkua ja yhtäkkii tajuun et jalat ei liiku kun koitin vaihtaa asentoa. Sit kuulin matalaa puheääntä mun korvas ja melkein paskoin housuun. Onneks makasin kyljellään seinään päin nii mitään ei näkyny mut sit alkoi tuntuu siltä ku joku tuli istuu mun kyljen päälle ja sit oli vaikeeta hengittää. Mulla ei oo ennen ollu tommosia mut just tuona aikana oli pieniä uniongelmia joten olin tosi väsynyt, joka varmaa sit aiheutti unihalvauksen.
Itse saan unihalvauksia kuukausittain. Jotenkin onnistun silti pitämään silmäni kiinni, joten en ole nähnyt hallusinaatioita. Nykyään olen jo tottunut halvauksiin, joten koitan olla vain rauhallisesti ja vaipua takaisin uneen.
Mä oon kerran elämässäni saanut unihalvauksen. Olin silloin 14-15 v. En muista tarkkaan, nukuin normaalisti omassa huoneessani kun heräsin, makasin selälleen mutta pää oikealle kallistettuna. Suoraan mun sängyn vieressä seiso tumma hahmo. Se oli kokonaan musta, esim. Kasvonpiirteitä ei voinut tunnistaa mutta ääriviivoista päätellen hahmolla oli yllään puku ja päässä lierihattu. En ihan tajunnut tilannetta enkä osannut oikein pelätä, olin vaan tosi hämmentynyt. Yritin kysyä kuka hän on mutta en saanut suuta liikutettua. Sain vähän nostettua kättä ja kurotin hahmoa kohti niin paljon kuin vain pystyin jonka jälkeen hahmo otti pari askelta taaksepäin, levitti kätensä jonka jälkeen hahmon ääriviivat rupesivat loistamaan kirkkaan sähkön sinisenä. Tämän jälkeen hahmo rupesi ikään kuin pikseli pikseliltä haihtumaan alhaalta ylöspäin kunnes oli kokonaan kadonnut. Seuraavaksi muistan vain että heräsin aamulla ja olin varma että olin nähnyt aaveen tai alienin, ihminen se ei ollut sen tiesin varmaksi. Seuraavana päivänä googletellessa sain tietää että kyseessä oli unihalvaus!
Itse olen kerran saanut unihalvauksen, olin jotai 9-10v heräsin siihe et mun huoneen ovi avautu, mut kukaan ei astunu mun huoneeseen. Katse oli lukittautunut kattoon,näin kuinka jokin vähän ihmisen kaltainen "demoni"jonka naama oli irvistyneenä hymyyn, katsoi minua suoraan silmiin. En pystynyt kääntämään katsettani vaikka kuinka yritin, tämä hetki tuntui ikuisuudelta. Mutta havahduin johonkin ääneen ulkona sillä samalla hetkellä hahmo oli kadonnut.
Heippa! Vähän nyt kyllä harmittaa, kun huomasin tän videon vasta nytten. Kommentoin silti, koska tää on mun intohimo, sekä semmonen aihe, mistä mulla on kokemusta luultavasti enemmän kuin hirveen monella muulla.
Mä oon kärsinyt unihalvauksista koko mun elämän, päiväkodista lähtien. Kutosluokalla ne paheni ja nykyään nään 2-5 unihalvausta joka ikinen yö. Nykyään en enää pelkää, pidän niitä upeina kokemuksina, mihin tämä ihmeellinen ihmismieli pystyy. :) Pidän unihalvauspäiväkirjaa aina, kun tulee jotain ihmeellistä. Mulla seiskaluokalle asti kaikki hallusinaatiot olivat visuaalisia mutta sitten ne muuttui ääniksi. Joskus jopa semmoisiksi, missä oli vähän molempia.
Mun top kolme oudointa unihalvausta :D
3. Tää tapahtu joskus kun olin päiväkodissa tai ehkä ykkösluokalla. Heräsin joskus ehkä viiden tai kuuden aikaan, koska ketään muuta ei tainut olla hereillä mutta mun huone oli valoisa. Näin, kuinka mun ovi oli raolla ja sieltä tuli savua. Keittiö (mistä menin mun huoneeseen) oli täysin pimeä. Pelkkää musta. Tulipalot on yksii mun pahimmista peloista, joten voitte vaan kuvitella, minkälaiseen paniikkiin noin pieni ihminen voi mennä semmosessa tilanteessa. Yritin nousta sängystä ja tyyliin hypätä ikkunasta ulos (nw, omakotitalon ensimmäinen ja ainoa kerros :) ) mutta en tietenkään pystynyt liikkua. Sitten siirryin unihalvauksesta uneen enkä kertonut tästä kenellekkään kun aamulla huomasinkin, että kyllä meidän talo ihan ehjä on.
2. Mun ensimmäinen äänihallusinaatio! Heräsin (taas kerran) joskus ehkä viiden tai kuuden aikoihin ja tajusin, etten pystynyt liikkumaan. Olin jo tottunut unihalvauksiin ja mielessäni olin silleen "ah shit, here we go again". Unihalvausdemoni ilmestyi. Se oli kokonaan musta, tosi pieni, ihmisen tai jonkun kääpiön näköinen mutta sillä oli kaksi valtavan isoa (suhteessa sen päähän) sarvea. Se puhui jotain mielikuvituskieltä mitä mä en tietenkään voinut ymmärtää. Se kuulosti vähän ehkä saksan ja ranskan sekoitukselta...? :D
1. Näin mun äidin tulevan mun huoneeseen. Oon tottunu, että mun vanhemmat saattaa joskus vilkasta mua yöllä tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa. Aamulla kysyin tästä ja äitini ilmoitti, ettei ollut käynyt mun huoneessa.
Ai, unohin melkeen mainita, sillä hallusinaatiolla ei ollut silmämunia.
Mä ite kuitenkin oon löytänyt mulle toimivan tavan, millä pääsen halvaustilasta (ja samalla myös ofc hallusinaatioista) eroon. Yritän liikuttaa mun varpaita ja huutaa! 8)
Juuh, oon puhunut nyt tarpeeksi. Kiitos jos joku jaksoi lukea loppuun ja jos ketään edes kiinnosti!
oon aina miettinyt et jos pitää unimaskia ei voi saada unihalvausta koska et näe huonetta mutta nyt kun kuuli noista kuiskaus tarinoista ja muista saa taas pelätä että tuollaisen joskus saa :D
Mulla oli pienenä joku? Unihalvauksia tuli tosi tosi useasti. Lääkärissä käytiin eikä mitään epänormaalia. Hauska miettiä jälkikäteen niitä. Enkeleitä jalkopäissä ja näitä ns "varjohahmoja" nousi ikäänkuin sänkyni vierestä (Oli kerrossängyn ylin peti). Oli kyllä outoa, joko se oli 5 vuotiaan mielikuvitus tai jotain... Off the topic mutta oli pienenä ns tapana irtautua kehosta? Vähän vaikea selittää.. Mulla oli pehmolelu aina iskän huoneessa iltasin (makailin siellä illat katsoen lasten elokuvia). Noh useamman kerran kävi näin että pehmolelu jäi toiseen huoneeseen (sellanen kissa) ja aina ennen nukkumaan menoa lähdin ns "lentoon" kävin herättämässä pehmolelun jolloin tämä muuttui puhuvaksi ihmisen kokoiseksi kissaksi.. Mulla oli jotenkin outo mielikuvitus lapsena. Kaikkea muutakin hauskaa tapahtunut mutta kaikkea en jaksa tähän kirjoittaa😁 edit: 8:04 minulla oli sama tunne johon lisäisin pään sisäisen pyörimisen olin niin tottunut näkemään vaikka ja mitä joten iskin silmät heti kiinni ja en avannut ennenkuin kehoni ns rentoutui jännityksestä tämä sama saattoi tapahtua monta kertaa yössä
Aina tulee mielenkiintoista ja hyvää sisältöä. Jatka samaan malliin💯👍
Sanoit, ettet ole kuullut unihalvaus kokemusta, mikä olisi edes vähän positiivinen niin mä haluisin jakaa mulle käymiä sanoisin "puoliunihalvauksia", (Ei, että minulla olisi yksikään ollut edes neutraali, mutta minulla on kaikki täydet unihalvaus kokemuksetkin olleet hyvin paljon lievempiä, kun mitä olen kuullut netissä muiden kokemuksia) koska olen ollut kokemuksesta/konseptista n.14v ja sain ensimmäisen unihalvauksen joskus vähä n sen jälkeen, kun minusta oli tullut aikuinen niin tajusin hyvin nopeasti tässä tilassa, mistä oli kyse ja tiesin varpaiden heiluttelun lopettavan sen ja heilutin varpaitani täysillä voimin, keskitin kokonaan ajatukseni voiman siihen ja unihalvaus loppui äkkiä. En ole kertaakaan ehtinyt vielä tuntea yhdenkään olennon/entiteetin läsnäoloa saatikka nähnyt niitä. mutta sen aivan kauhean ahdistuksen/kammon tunteen tunsin ja sanoisin kokeneeni 2 täyttä unihalvausta ja 2-3 näitä "puoliunihalvauksia". Ensimmäinen unihalvaukseni oli kyllä kammotavin, koska nukuin silloin ilman mitään valoja päällä ja yleensä nukun niin, että yksiössäni on keittiössä liesituulettimen valot päällä, mutta pääsin niin nopeasti siitä varpaita heiluttamallani pois, ettei ehtinyt vielä mitään olentoa mistään putkahtaa. Seuraavan unihalvaukseni aikana oli kesä ja nukuin aina sälekaihtimet auki niin heräsin yleensä n. 8:30-10:00, kun auringonvalo rupesi olemaan kirkkaimmillaan ja sain unihalvauksen juuri tuohon 8:00-10:00 välillä niin, että oli tuo kammotavan ahdistunut tunne, mutta huomattavasti vähemmän, kuin oli silloin, kun yksiössäni oli täysin pimeätä, mutta tuostakin pääsin hyvin nopeasti pois varpaita heiluttelemalla. Minulla on joka unihalvaus/puoliunihalvaus alkanut yleensä jotenkin normaalia kummemmasta ja todella ahdistavista unista, mutta ei suoraan painajaisesta ja nyt, kun mietin en muista milloin edes olen nähnyt viimeksi "kunnon" painajaisen. Joskus ala-aste ikäisenä muistan tarkalleen saaneeni pari, mutta teininä/aikuisen minulla on vain super ahdistavia unia, joita en voi suoraan painajaiseksi kuvailla. Yhden kerran tosiaan näinä puoliunihalvauksista heräsin omaan huutooni ennen, kuin ehdin heiluttaa varpaita tai juuri samaan aikaan ja "oikean" unihalvauksen aikana on täysin halvaantunut, joten en voinut huutaa tai aloin huutaa saman tien, kun kokemus loppui varpaiden heiluttelun takia ja niin sanotusti säpsähdin normaaliin tajuntaan tästä huudosta. Minulla oli kaveri kylässä, joka tietysti myös heräsi tähän huutooni:D Mutta tosiaan minulle tuli tuosta mainitsemastani kommentistasi tämän tekstin alussa edes vähän lievempi kokemukseni, mikä oli siis juurikin tuo, missä tunsin sitä ahdistusta/kauhua, kun oli kesä ja kello oli vähintään 8 ja sälekaihtimeni olivat auki, joten oli täysin valoisaa, joten ahdistus/kauhu ei ollut läheskään samaa luokka, kun oli täysin pimeää.
Hyi saatana ei sit nukuta tänä yönä :D Mutta kiitos jälleen Finntop5 tästä uskomattomasta videosta!!!
Minulla oli noin puli vuotta sitten unihalvaus tai niin ainaki uskon, en ole varma sillä se ei tuntunut siltä mitä olen kuullut siitä tunsin vain painetta rintakehässäni enkä voinut liikkua ja tuntui kuin suuni olisi ollut auki ja minua oltaisiin venytetty käsistäni ja en kaiken kukkuraksi nähnyt mitään mutta se oli hyvin nopeasti ohi sitten heräsin enkä edes ollut peloissani ja se kokemus unohtu hyvin nopeasti :D
ja muistan vieläki lauseen minkä mielessäni sanoin " Onko tää nyt se vitun unihalvaus (räkänen nauru ) "
tuntui enemmänki hämmentävältä kuin pelottavalta ehkäpä siksi kun en nähnyt mitään olentoja
Minulla on kausia jolloin saan unihalvauksia monena yönä peräkkäin. Samat kaavat toistuu usein, mustia varjomaisia hahmoja ja kymmeniä pitkiä käsiä jota ravistelee tai tarttuu kiinni joskus kuristaen. Hankalia ja todella väsyttäviä kausia elämässäni. Kerron meielläni lisää, jos jollain on kysyttävää.
Voiko unihalvauksia välttää
@@levari4321 voi, nukkumalla kyljelteen.
@@juss4678 Olen saanut noita kyljelläänkin ja toisinaan sitä vissiin kääntyy unissaan selälleen, mikä saattaa sitten halvauksen laukaista.
@@levari4321 En ole vielä löytänyt keinoa välttää halvauksia, mutta aikojen saatossa olen oppinut pääsemään niistä nopeasti irti. Tämäkään ei aina onnistu. Se on tosi monimutkainen ja absurdi tila, jossa on vaikeaa erottaa todellisuutta hallusinaatiosta.
@@levari4321 Jotkut mielialalääkkeet saattaa auttaa toki.
Itellä on tullut näitä unihalvauksia useampia ja varsinkin päiväunilla, selällä nukkuessa ja jos oon ennen nukkumaanmenoa ollu tosi stressaantunut. Ensimmäinen unihalvaus mulla oli pahin ja olin siinä kyljellään, kuulin kuiskauksia, pieniä mustia muotoja ja en voinut liikkua. Nykyään ne unihalvaukset on ollut jotenkin helpompia tai en tiedä miten selittää, niitä tulee aina välillä, mutta nykyään tiedän heti unihalvauksen aikana että se on unihalvaus ja laitan vaan silmät kiinni ja se menee aika nopeasti ohi. Kyllä se silti joka kerta aina on pelottavaa kun ei voi liikuttaa kehoaan mihinkään suuntaan, parhaimmillaan oon saanut vähän liikutettua varvasta. :D
Se on kyllä mielenkiitoinen juttu, että harhat on aina pelottavia, eikä koskaan mukavia. Ihmiset ketkä kokee liskodiskoja rankemman, vaikka 2 päivän juomisen jälkeen, otahan tulevana liskodisko yönä yksi melatoniini ennen nukkumaan menoa. Silloin ainakin itse olen nähnyt mitä karvaisempia juttuja. Aluksi en tajunnut mistä se johtuu, koska koitin vain yleensä sunnuntaisin korjata viikonloppuina menetettyä unirytmiä melatoniinilla. Milloin sattui jigsawi pyöräilemään huoneeseeni, milloin kuulin ääni, joskus joku seisoi selkäni takana ja joskus jopa joku hyökkäsi kimppuuni. Kun myöhemmin tajusin, että melatoniinin ottaminen iltaisin aiheutti suurimman osan harhoista en ole toise ottanut sitä viikonloppujen jälkeen saadakseni aijemmin unta.
Olen hyvin skeptinen ihminen kaikkeen yliluonnolliseen mutta vuosia sitten kun koin useamman kerran unihalvauksia ja niiden mukana mitä mielenkiintoisimpia kauhukokemuksia niin muutaman kerran törmäsin mustiin varjo hahmoihin juuri samanlaisiin kun kun tässä kuvattu. Pelottavinta oli kuitenki se että luin vasta vuosia myöhemmin aiheesta että nämä varjohahmot ovat yleisiä ja muutkin näkevät vastaavanlaisia hahmoja. Kun luin näiden laajudesta niin muistan että koin ehkä elämäni suurimmat kylmät väreet kehossani...
Ja Btw. Halutessaan voi myös harjoitella unihalvaus tilaan pääsemistä, näin itsekkin alunperin aiheeseen tutustuin 👍
Oon saanut aiemmin kaksi unihalvausta. Molemmilla kerroilla en muista nähneeni mitään ja en ole edes varma oliko silmäni auki. Ensimmäisellä kerralla heräsin aamuyöllä ja olin aivan varma että jotakin pahaa on sänkyni alla. Pian tuon jälkeen aloin vahvasti tuntemaan kuinka joku tai jokin potkii minun sänkyä alhaalta. Tätä jatkui hetken ja en pystynyt liikkumaan ollenkaan. Hetken päästä tämä loppui ja juoksin laittamaan valot päälle.
Mulle tuli ensimmäinen unihalvaus kun olin 7v. Olin herännyt yöllä normaalisti oli kesäloma joten päätin pelata puhelimella yöllä kun en saanut unta. Hetken pelattuani olin väsynyt ja päätin jatkaa nukkumista. Heräsin taas mutta tällä kertaa päänisisältä kuului outo melko korkea ääni joka alkaa matalammalta sitten menee korkeammalle ja katoaa vähän kaikuen. En voinut liikkua ja tiesin mistä oli kyse. Olin kuullut vanhempieni puhuvan unihalvauksista muutamia viikkoja ennen omaani. Koitin puhua mutta sanoja ei tullut sen siaan se outo muutaman sekuntia kestävä ääni tuli taas. Huoneessani en nähnyt mitään poikkeavaa mutta halusin silti jo liikkua. Aloin hengittää raskaasti siinä toivossa että joku kuulisi ja tulisi herättämään minut. Mutta sitten sormeni alkoi liikkua sitten varpaani ja lopulta koko kroppa. Jatkoin nukkumista normaalisti koko loppu yön. Vuosia myöhemmin juttelin isäni kanssa unihslvauksista. Keskustellessamme en muistanut sitä outoa ääntä joka tuli kun unihalvaus alkoi kunnes isäni mainitsi oudosta äänestä hänen unihalvauksien alussa. Hän kertoi että aina kun kuulee äänen hän äkkiä liikuttelee raajojaan ennenkun ne halvaantuu jolloin hän välttyy unihalvaukselta. Sitten hän koitti imitoida ääntä sitä on vaikea imitoida mutta olin varma että kuulemme saman äänen.
Kuuleeko muutkin oudon äänen unihalvauksen alkaessa
tulipa hyvään aikaan tämä video kun itsellä kävi ruumiista irtautuminen noin 3 viikkoa sitten se ei ollut pelottavaa mutta kävin sellasessa paikassa mikä ei ole tältä planeetalta en osaa kuvailla sitä paikkaa mutta se oli kirkas ja välillä pimeä paikka kiitos videosta finntop5
Mulla on kans samanlainen kokemus. "imeydyin" johonki toiseen paikkaan jossa oli iso kivirakennus ja ison oven edessä seiso joku hahmo Kirkas valo häikäsi sisältä, enkä nähnyt kuka tai mikä seio ovella. Yritin mennä ovelle, mutta kun yritin liikkua tulin takaisin omaan kehoon
@@6jamppa9 itse kun heräsin tuosta mun kokemuksesta niin olin noussut istumaan sängylle. Tavallaan haluisin uudelleen ton kokemuksen kun se oli mielenkiintoinen mut tavallaan en koska sitku oli herännyt niin olin kai vähän pelästynyt 😨😨✝️🤯
Olen odottanut videota tästä aiheesta 👍
Oon toipuva addikti kohta vuoden ollut korvaushoidossa. Mutta silloin ku käytin vielä aktiivisesti kaikkea mitä sain naamani eteen sain unihalvaukdia tuon tuosta. Saan niitä edelleen _AINA_ jos nukun selälläni. Yleensä saan riuhtaistua itseni irti kun/jos saan hengityksen tasaantumaan. Kerran sain liikutettua painopistettäni niin että tipuin sängyltä ja heräsin. Kerran kun olin vieroituksessa ja olin juuri nukahtamassa sain unihalvauksen, huoneeseeni käveli nainen joka heitti kehräävään kissan sänkyyni ja toisti kolme kertaa sanan lammas lempeällä äänellä ja sitten häipyi. Se oli outoa. Kävin kysymässä kuka se oli. Ja eihän kukaan siellä ollut edes käynyt 😆.
Huippu video taas kerran. Kiitos menetetyistä yöunista
Tosi hyvä aihe videossa tälläkin kertaa! Sekä unihalvaukset että ruumista irtautumiset on tuttuja minullekin. Nuoruudessa niitä oli harva se yö, mutta jostain syystä ne ovat jääneet omalta osalta historiaan, tosin en niitä niin kauheasti kaipaakaan.. 👻! Kiitoksia mielenkiintoisesta videosta!!
Olen nähnyt näitä muutamia viime vuoden sisään. Tapahtuneet aamusta, kun olen jo herännyt ja mennyt vielä uudestaan nukkumaan. En ole nähnyt varjohahmoja, mutta olen halvaantunut ja koen kaikkea outoa. Yhdessä unessa putosin ja koin uppoavani sänkyyn niin syvälle, että koin sen tapahtuneen oikeasti niin kuin olisin uponnut juoksuhiekkaan.
Samanlaisia kokemuksia itselläkin, aamu pötköttelyjä varsinkin selällään vältän.
Unihalvaus kuulostaa juuri sellaiselta, mitä ei haluaisi koskaaan kokea. Kuitenkin ihan mielenkiintoista kuunneltavaa, vaikkakin aika creepiä😯
Unihalvaus on perseestä, sitä ei toivois ees pahimmalle vihollisellekkaa
Itsellä oli jatkuvasti unihalvauksia nuorempana. Melkein aina sellainen film noir-tyyliseen hattuun ja takkiin pukeutunut siluetti joko seisoi jossain, tai istua sängyn jalkopäässä. Viimeisimmästä tapauksesta onneksi nyt jo monta vuotta. Täytyy koputtaa puuta.
Mä saan kohtalaisen usein unihalvauksia, kaks kertaa oon nähnyt harhoja, toinen tapahtui kun olin katkaisuhoidossa (aikanaan meni vähän lujaa nykyisin kaikki on hyvin) makasin sängyllä ja heräsin ja tajusin että en pysty liikkua. Mulle käy unihalvauksessa aina niin että en saa kunnolla henkeä mutta kun saan hengityksen tasaantumaan niin pystyn taas liikkua. No yritin siinä sitten hengittää syvään kun kuulin yhtäkkiä että katkon ohjaaja kävelee mun vieressä ja naureskelee ja sitten se laittoi kissan mun päälle, muistan kuinka tunsin kuinka se kissa leipoi tassuillaan ja kehräsi mutta kun vihdoin pystyin liikkua niin ikävä kyllä mitään kissaa ei ollutkaan 😂. Se oli jopa ihan mukava unihalvaus… toinen taas tapahtui hetki sitten kun meidän luo paukkasi venäläisiä sotilaita ja ne tappoi mun kissat… ja siis tuohan oli unihalvauksen tuottamaa harhaa mutta se oli hirveetä. Mutta jostain syystä mun unihalvauksiin liittyy usein kissat.
Mietin varmaan just eilen, että miksköhän varjoihmiset on niin universaali ilmiö. Järkeilin, että meidän aivot luo ihmishahmoja jostain syystä, mutta ei sitten niin tarkasti osaa luoda piirteitä, mutta kyllä noi henkimaailman teoriatkin kävi mielessä. Sitä vaan ihmettelen, että miksi ne tuntuu usein olevan epätavallisen pitkiä ja niillä saattaa myös olla lierihattu. Itse olen kerran nähnyt unihalvauksessa tällaisen huoneeni oviaukossa.
10 vuotta sitten näin tällaisen varjohahmon oviaukolla. Istuin hereillä sohvalla ja muutaman sekunnin ajan näin sen, kunnes "pölähti läpi" ikkunasta ja kylmä tuuli puhalsi olohuoneen poikki. Pomppasin paniikissa ylös ja ravasin eteisen käytävää pitkin, kunnes menin lieskarille tupakalle. Sitten isäni soittaa sairaalasta ja ilmoittaa, että ukkini on kuollut. Oli ollut kuulemma kuollut jo kun saapuivat sinne. Never forget.