Kumpaa laitetaan lisää aurinkopaneeleita vai akustoa? Jätä mielipiteesi alle! ps. Pahoittelut videon kuvanlaadusta! Sen kanssa kävi uuden editointiohjelman kanssa pikku moka ja kuva ei ole niin terävää kuin sen pitäisi!
Itselläni on 50kWh akkuja, 2*12kW Deye, kuusi aurinkopaneelia (2.550 kWp) ja ostin 2024 gridistä sähköä 22.000 kWh. Tuo systeemini on samalla talon UPS siten, että katto- ja lattialämmitys sekä kuuma vesi pudotetaan pois kontaktorilla kun tulee sähkökatko ja palautetaan kun sähköt palaa, kaikki muut jatkaa toimintaansa. Talossa on myös kaksi ilmalämpöpumppua eli lämmitellään pelkästään niillä ja takalla, jos verkko on down. Vain kuudella aurinkopaneelilla ei ole mitään myytävää ja latailun teen halvoilla tunneilla. Akustoni voisi olla isompi ja voisihan niitä paneeleitakin lisätä. Toisaalta tämä on vain kallis harrastus. Takaisinmaksuaika on pitkä, mutta on UPS, jos Caruna aloittaa jakelun keskeytykset .
@@Hooodeee kuulostaa hyvältä, itselläni siis myös tarkoitus kytkeä tuo siten että talon perussähköt toimii. Upsauksen ulkopuolelle jätetään todennäköisesti sähköauton laturik lisäksi ulkorakennus, talli joss käytetään välillä tehokkaita sähkölämmittimiä ja ehkä lämminvesivaraaja myös. Pääosin kahdella ilpillä ja takalla lämpeää meidänkin talo, muutamassa huoneessa kuten kylpyhuone ja yläkerran perähuone on sähköpatterit lisäksi. Lattialämmityskaapeleita asentelen alakerran lattiaan sitä mukaan kun remppakohteeksi tulee, parhaillaan verannan remontointi menossa josta tulee videota torstaina!
Summa summarum: Akuston kapasiteetin kanssa ei kannata tosiaan säästellä. Pelkällä akustolla (ilman aurinko -tai tuulivoimaa) pääsee jo pitkälle. Mikä DB-engine sinulla on Grafanan backendissä? Nopeasti latasi käppyrät. Millainen data retention policy sinulla on? Kiitos taas videosta ja mukava että kissaakin näkyi videolla :)
Kyllä, optimikoko akustolle olisi ehkä juurikin yhtä suuri kuin kiinteistön vuorokausi tai päiväajan kulutus keskimäärin. Kaikki siitä eteenpäin on plussaa joka tarjoaa joustavuutta. Isommalla akustolla myös tulisi samalla energiamäärällä pienempi määrä syklejä per akusto. Home Assistantin käytössä on MariaDB jossa taitaa olla retention policy 1 vuosi ja tarkkojen mittapisteiden säilytys 14 vuorokautta jota vanhempi data on tallennetaan keskiarvoistettuna. Pidempiaikaiseen datan keruuseen mulla on käytössä InfluxDB josta on sitten helppo visualisoida kaikenlaista Grafanan avulla. Paljon on ollut puhetta että Timescale saattaisi olla suorituskykyisempi. Data tuli ruudulle nopeasti luultavasti siksi että tällä kyseisellä dashboardilla josta tuota esitin ei ole mitään muuta. Toistaiseksi en ole rajoittanut säilytysaikaa datalle mutta jossain vaiheessa se olisi tehtävä. Tällä hetkellä pyörii tuo Influx samalla raudalla kuin Home Assistant, yritin jossain kohtaa saada siihen replikointia niin voisin datan toisaalla säilössä ilman retention policyjä.
@@OfficialSuperi Kiitos vastauksesta. Jossain vaiheessa datasetin koko kasvaa ja se yhdistettynä huonoihin kyselyihin ja mahdollisesti huonoon indeksien käyttöön hidastaa vääjäämättä käppyrän piirtoa. Ratkaisu siihen on taulujen partitiointi. MariaDB:llä, eikä myöskään InfluxDB, ole ”default retention policyä”. Tai on, kaikki pidetään maailman tappiin :) Influxin tapauksessa jossain vaiheessa RAM loppuu ja jos kantaa joutuu starttaamaan se ei enää lähde käyntiin. MariaDB:llä ei muisti lopu mutta se ei paljoa lohduta kun kyselyt kestää liian kauan. PostgreSQL:n timescaledb on suosittu ratkaisu pienemmissä ympyröissä mutta HA:ta, oikeaa sellaista, sillä ei saa. Korkeintaan failoverin
@ Joo, tuota influxia ei loputtamosti ilman retentionia voi tuossa ajaa eikä varmaan ole tarvekkaan jatkuvasti käpistellä kovin vanhaa dataa, siksi tuo replokointi toisaalle voisi olla yksi ratkaisu. Siitä en sitten tiedä miten sen pilkkoisi osiin. Jonkin verran tulee työn puolesta oltua tekemisissä eriläisteen kantajuttujen kanssa vaikka en mikään tietokantaspesialisti olekkaan.
MariaDB:n tapauksessa homman voisi hoitaa esim niin että partitioisi taulun vaikka vuositasolla, jokaiselle vuodelle omansa. Partition keynä voisi olla datatime-column primary keyn kanssa. AI osannee neuvoa partitioinnin kanssa. Jos tarvitset neuvoja niin ota yhteyttä, minä olen kantojen kanssa puuhastellut leipätöikseni jo pidemmän aikaa :)
Millä tuota sun järjestelmää ohjataan? Sähkönhinta on kuitenki tiedossa vain huomiselle, niin onko sulla rakennettu sinne jotki scenaariot algoritmiin vai miten teet päätökset milloin koneet tekee mitäkin? Omien kokemuksien mukaan todella vaikea saada järjestelmälle todellista takaisinmaksua (jos laskee myös omalle työlle kulun, harrastukset on eri asia) ellei pääse mukaan FCR tuottoon eli Finrgridin taajuusreserviin. Jää nähtäväksi miten nämä hommat elää kun muutoksia tulee jatkuvasti. Mulla on tehtaalla 60kW paneelit, 100kWh akusto ja 45kW invertteri - ajattelin jossain kohtaa kans tehdä videon mis käyn viime vuoden lukemat läpi. Hyvä video, kiitos.
Ohjaus tulee kotiautomaatiojärjestelmästä jossa on Node-Redin päälle rakennettu tuo ohjauslogiikka. Koska akusto on aika pieni ja sen saa kulutettua talvelle alle puolessa päivässä tyhjäksi ei ole ollut tarpeen ennakoida sähkön hintaa yhtä vuorokautta pidemmälle. Tiedossa on missä ajassa milläkin virralla akusto saadaan ladattua 0-100%. Omassa tapauksessani se on 150A virralla n. 2h joten karkea logiilla on se että uusista hinnoista haetaan ne kaksi halvinta peräkkäistä tuntia ja niiden mukaan ajastetaan lataus. Mikäli sähkö on yleisesti edullista koko yön niin sitten olen käsin muuttanut tuota ohjausta siten että ladataan maltillisemmalla teholla pidemmän aikaa. Vastaavasti tiedetään arvio kiinteistön kulutuksesta ja voidaan sen perusteella tarkastella pörssihinnosita 5-6h jakso jossa sähkö on kalleimmillaan ja asettaa akusto purkautumaan siinä. Täydellisen automaation hierominen on jäänyt vähän vaiheeseen kun sain perus logiikka pohjaisen toiminnallisuuden rakennettua. Tehoreservi olisi yksi mahdollisuus saada tuottoja sähkömarkkinalta mutta sinne osallistuakseen täytyy toimia ns "välittäjänä" toimivan yrityksen kautta. Lisäksi tehoreservistä saatavat tuotot pienenee koko ajan mitä enemmän verkkoon saadaan näitä buffereita ja tasaavia järjestelmiä. Suomessa on kyllä hyvää pöhinää sen osalta. On tässä ollut yhden pienemmän porukan kanssa muita juttuja liittyen tehoreservijuttuihin mutta niistä en voi vielä puhua sen tarkemmin. Kivan kuulonen järjestelmä tehtaalla, mielelläni kuulisin lisää tuosta akustosta. Tee ihmeessä video, todella kovassa nosteessa oleva aihe.
Hyvä esitys. Itsellä lähes vastaava systeemi, paitsi akustoa minulla on 45kWh, panelitehoa on 7.5kWp. Noiden perässä kaksi ilppiä ja pari pientä lattialämpöä. Akuston perässä kaksi victronin 6000va invertteriä ja shellyllä ohjattu verkkolataus. Isolla akulla pärjää helposti pari vuorokautta ilman verkkolatausta, lauhalla kelillä kolme. Ei paljoa kovat pörssisähkön hinnat haittaa. Ens kesäksi tarkotus selvitellä miten 3v lämminvesivaraaja onnistuisi kytkä noihin yksivaihe inverttereihein, joko yksi tai kaksi vastusta normaalisti 230Voltilla lämpenemään 3v sähkön sijaan.
Kivan kuulonen järjestelmä! Jos pitäisi heittää tietämättä sen lämminvesivaraajan mallia tai speksejä niin siellä on vastus joka on kahden vaiheen välissä tai sitten kaksi vastusta samalla tavalla. Useimmat noista pystyy kytkemään siten että vastus tulee vain yhteen vaiheeseen eli vaiheen ja nollan väliin. Tällöin vastuksen teho on vajaa kolmannes siitä mitä se olisi 2 vaiheen välissä.
Moi. Sama invertteri. Mutta 30kwh akkuja. Anut saa europasta noin 2100 ege 15kw kotiin kuljettuna. Ostan vielä 15kwh syksyllä. Peak shaving oli hyvä että mainitsit kun just ostin sähköauton Kiitos
@@halytin501 Onnisella oli kesällä muistaakseni Longin 435W paneeleita 69€/kpl ALV0. Niitä vähän kattelin mutta hinnat toki nousi kun syksyllä isot varastot loppu, keväällä varmaan taas kampanjaa sieltä suunnalta. Ei nuo Kärkkäisen ja muidenkaan myymät paneelit enää hinnankiroissa ole.
Nämä ovat aika toimintavarmoja järjestelmiä. Akkuvalmistaja (EVE) tarjoaa akuille 5 vuoden takuun ja palveluna saa sen laajennettua 10 vuoden takuuksi ja invertterivalmistaja (Deye) tarjoaa invertterille 5 vuoden takuun jonka laitteen rekisteröimässä saa laajennettua 10 vuoteen. Arvokkain komponentti tässä on ehdottomasti tuo invertteri mutta se tuntuu epätodennäköisemmältä komponentiltä joka hajoaisi, sen uusiminen maksaisi n. 3-4000€. Todennäköisin vikaantuva komponentti on luultavasti yksittäinn akkukenno tai BMS, BMS maksaa reilun satasen eli se ei maailmaa kaada ellei aiheuta akustolle hallaa. LFP kemian akut on aika luotettavia ja uskon että tuolla +400 syklillä olisi pitänyt jo havaita jos joku yksittäinen kenno oireilee. Yksittäisen kennon pystyy vaihtamaan ja ne ei ole kovin kalliita, en osaa suoraan sanoa onko se mahdollista korvata akustosta joka on jo "käytetty" mutta jos pystyy niin se täytyy huolellisesti balansoida ja matchata muiden akkujen kanssa samaan. LFP kemia on vähän sellainen. Koko akuston kennojen kustannus on n. 1300€-1600€ rahteineen suomeen.
Mulla on kahdella lappeella,kaakko/lounas ja pystyssä etelään olevat aika saman piikkitehon paneelit joissa molemmissa on jonkunverran varjostusta. Nyt tammikuussa on katolla olevat paneelitkin useemman kerran putsattu ja silti kattojen tuotto on 2/3 osaa pystyssä olevista vaikka sääkin on suosinut. Pilvisenä päivänä katot tuottaa hajasäteilystä enemmin mut aurinko jos vilahtaa niin pystyssä olevat. Akustoa on tullut mietittyä mutta vrk kulutus on talvella keskimäärin 80kwh eli reilumpi akusto vois olla. Kuinkahan usein vaikka golffarilta tai uuden auton ostajalta kysytään takaisinmaksuaikaa...
Kiitos kokemuksen jakamisestä pystypaneeleista, itsellä ei oikein ole muita järkeviä vaihtoehtoja tässä ellei laita maatelinettä mutta arvostan kyllä pihaakin sen verran että ei viitsi sellaista rakentaa tilaa viemään. Akusto on kyllä kiva lisä mutta niiden potentiaalinen hyöty talvella jää aika pieneksi jossei pysty pörssisähkön vaihteluita huomioimaan. Itselläni myös kohtalaisen kova talvikulutus kun talo lämpöö käytännössä sähköllä ja harrasteena tuo "laitetila" jossa pari palvelinta ja verkkolaitteet 24/7. Tuo takaisinmaksuaika on kyllä tosi monesti argumentti joka näissä nousee esille ja on se itsellekkin mielenkiintoista tietoa. Menee osin harrasteluna tämä joten siinä mielessä se takaisinmaksuaika ei ole se pääprioriteetti jonka mukaan valintoja teen. :)
Hiukan on karannut tämä harrastus käsistä, reilu 26kwp on paneeleita kertynyt. 2021 loppuvuodesta tuli ensimmäiset ja -24 tuo pystyssä oleva, marras-tammikuussa tuottoa tuli katoilta 150kwh ja pystyssä olevilta 223kwh. Kuukaudessa kuluu kuitenkin 2,5-3Mwh eli ei tuolla tuotolla ole juurikaan merkitystä. Akuston kanssa voisi olla aika lähellä omavaraisuutta huhti-syyskuun, tosin kokemuksia tuotoista tulee vasta tänä vuonna.
@ minulle itselle laitettiin joulukuun alussa 10kwh akku jonka ajattelin tuplata vielä paneeleita 9,79kwp voimala. Oma vuosikulutus vaan n.8500kw/vuosi järjestelmän hinta asennettuna 12000€ ajattelin ettei lisäpaneeleista suhteessa paljon tule lisä hintaa kun ne asennetaan samaala. Kesällä tulee varmasti aika paljon ylimääräistä mutta reilumpi voimala mahdollistaa pitemmän ajan vuodesta omavaraisuuden.
En näe syytä miksi sitä tarvisi vaihtaa, valmistaja lupaa sen 6000-8000 sykliä jonka jälkeen akuston SOH on vielä 70% (eli 70% nimelliskapasiteetistä), usein enemmänkin. Minulla on nyt vuodessa tullut se 400 sykliä joka tarkoittaisi sitä että 6000 sykliä tulee 15 vuodessa. Mikäli akusto vaurioituu niin sittenhän se tarvii vaihtaa, se on kohtalaisen edullinen osa tässä kokonaisuudessa (n. 1300€-1600€ rahteineen suomeen). LFP akkujen kanssa tarvii varoa erityisen paljon sitä ettei kennojännite nouse liian suureksi tai pääse liian matalaksi, tämän hoitaa BMS, lisäksi LFP akkuja EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA saa ladata jos ne on pakkasen puolella, yleisesti turvallisena rajana pidetään +2c.
Ymmärsinkö oikein? Eli ei tuo ole säästöä, kun sä maksoit siitä järjestelmästä sen yli 10k. Sit kun tuo on maksettu takaisin noilla "säästöillä" niin sit se on vasta oikeata säästöä.
Kyllä juuri näinhän se on eli tuo videolla näkyvä on "säästöä" sähkön siirrosta ja energiasta. joka ei tässä vaiheessa tietysti ole suoraan rahaa taskuun vaan vasta sitten kun järjestelmän hankintakustannukset on kuoletettu. Puhutaan niin sanotusta ROI:sta eli Return on Investmentistä.
koko systeemi asennuksineen, inverttereineen ja tarvikkeineen oli tosiaan sen reilu 13k€ eli se on alle 1k€/kWh. Pelkän akuston (~15kWh) rakentamiseen kennot ja bms maksaa euroopasta (nkon.nl) n. 1600-1700€ rahteineen eli pelkkä akku olisi reilu 100€/kWh. Tarkastin videota editoidessa että esimerkiksi EVE määritelmä oli että 70% SOH saavutetaan vielä 8000 syklin jälkeen. LFP kemian akuissa tulee tuota degredationia elinkaaren alkupäässä vähän rajummin mutta tasoittuu.
@@OfficialSuperi Jos tuo akku siis kestää edes 5000 sykliä, niin sehän tekee 2 senttiä per kWh. Eli lähes satumaisen halpaa. Eikä tuo 25 senttiäkään paha oo jos laskee nykyisillä 400 syklillä.
@ Kyllä uskon että akusto oikein käytettynä kestää. Kapasitettii luonnollisesti laskee käyttösyklien myötä. Nytkun järjestelmä on hankittu ja olemassa niin aika edukasta on lisätä kapasiteettiä uusia akustoja lisäämällä. Erityisesti jos ne pystyy rakentamaan itse.
Kumpaa laitetaan lisää aurinkopaneeleita vai akustoa? Jätä mielipiteesi alle!
ps. Pahoittelut videon kuvanlaadusta! Sen kanssa kävi uuden editointiohjelman kanssa pikku moka ja kuva ei ole niin terävää kuin sen pitäisi!
Miten olisi lisäksi tuulivoimaa?
Akuston syklit varmaan menee paneeleiden ikääntymisen edelle ja siinä ehkä tekniikkakin kehittyy nyt nopeammin?
Myrskyvoimalana joo, mutta muuten kai ei? On kyllä ollut melkein pelkkää puuskaa koko talven...
Itselläni on 50kWh akkuja, 2*12kW Deye, kuusi aurinkopaneelia (2.550 kWp) ja ostin 2024 gridistä sähköä 22.000 kWh. Tuo systeemini on samalla talon UPS siten, että katto- ja lattialämmitys sekä kuuma vesi pudotetaan pois kontaktorilla kun tulee sähkökatko ja palautetaan kun sähköt palaa, kaikki muut jatkaa toimintaansa. Talossa on myös kaksi ilmalämpöpumppua eli lämmitellään pelkästään niillä ja takalla, jos verkko on down.
Vain kuudella aurinkopaneelilla ei ole mitään myytävää ja latailun teen halvoilla tunneilla.
Akustoni voisi olla isompi ja voisihan niitä paneeleitakin lisätä. Toisaalta tämä on vain kallis harrastus. Takaisinmaksuaika on pitkä, mutta on UPS, jos Caruna aloittaa jakelun keskeytykset .
@@Hooodeee kuulostaa hyvältä, itselläni siis myös tarkoitus kytkeä tuo siten että talon perussähköt toimii. Upsauksen ulkopuolelle jätetään todennäköisesti sähköauton laturik lisäksi ulkorakennus, talli joss käytetään välillä tehokkaita sähkölämmittimiä ja ehkä lämminvesivaraaja myös.
Pääosin kahdella ilpillä ja takalla lämpeää meidänkin talo, muutamassa huoneessa kuten kylpyhuone ja yläkerran perähuone on sähköpatterit lisäksi. Lattialämmityskaapeleita asentelen alakerran lattiaan sitä mukaan kun remppakohteeksi tulee, parhaillaan verannan remontointi menossa josta tulee videota torstaina!
Summa summarum: Akuston kapasiteetin kanssa ei kannata tosiaan säästellä. Pelkällä akustolla (ilman aurinko -tai tuulivoimaa) pääsee jo pitkälle. Mikä DB-engine sinulla on Grafanan backendissä? Nopeasti latasi käppyrät. Millainen data retention policy sinulla on? Kiitos taas videosta ja mukava että kissaakin näkyi videolla :)
Kyllä, optimikoko akustolle olisi ehkä juurikin yhtä suuri kuin kiinteistön vuorokausi tai päiväajan kulutus keskimäärin. Kaikki siitä eteenpäin on plussaa joka tarjoaa joustavuutta. Isommalla akustolla myös tulisi samalla energiamäärällä pienempi määrä syklejä per akusto.
Home Assistantin käytössä on MariaDB jossa taitaa olla retention policy 1 vuosi ja tarkkojen mittapisteiden säilytys 14 vuorokautta jota vanhempi data on tallennetaan keskiarvoistettuna.
Pidempiaikaiseen datan keruuseen mulla on käytössä InfluxDB josta on sitten helppo visualisoida kaikenlaista Grafanan avulla. Paljon on ollut puhetta että Timescale saattaisi olla suorituskykyisempi. Data tuli ruudulle nopeasti luultavasti siksi että tällä kyseisellä dashboardilla josta tuota esitin ei ole mitään muuta. Toistaiseksi en ole rajoittanut säilytysaikaa datalle mutta jossain vaiheessa se olisi tehtävä. Tällä hetkellä pyörii tuo Influx samalla raudalla kuin Home Assistant, yritin jossain kohtaa saada siihen replikointia niin voisin datan toisaalla säilössä ilman retention policyjä.
@@OfficialSuperi Kiitos vastauksesta. Jossain vaiheessa datasetin koko kasvaa ja se yhdistettynä huonoihin kyselyihin ja mahdollisesti huonoon indeksien käyttöön hidastaa vääjäämättä käppyrän piirtoa. Ratkaisu siihen on taulujen partitiointi. MariaDB:llä, eikä myöskään InfluxDB, ole ”default retention policyä”. Tai on, kaikki pidetään maailman tappiin :) Influxin tapauksessa jossain vaiheessa RAM loppuu ja jos kantaa joutuu starttaamaan se ei enää lähde käyntiin. MariaDB:llä ei muisti lopu mutta se ei paljoa lohduta kun kyselyt kestää liian kauan. PostgreSQL:n timescaledb on suosittu ratkaisu pienemmissä ympyröissä mutta HA:ta, oikeaa sellaista, sillä ei saa. Korkeintaan failoverin
@ Joo, tuota influxia ei loputtamosti ilman retentionia voi tuossa ajaa eikä varmaan ole tarvekkaan jatkuvasti käpistellä kovin vanhaa dataa, siksi tuo replokointi toisaalle voisi olla yksi ratkaisu. Siitä en sitten tiedä miten sen pilkkoisi osiin. Jonkin verran tulee työn puolesta oltua tekemisissä eriläisteen kantajuttujen kanssa vaikka en mikään tietokantaspesialisti olekkaan.
MariaDB:n tapauksessa homman voisi hoitaa esim niin että partitioisi taulun vaikka vuositasolla, jokaiselle vuodelle omansa. Partition keynä voisi olla datatime-column primary keyn kanssa. AI osannee neuvoa partitioinnin kanssa. Jos tarvitset neuvoja niin ota yhteyttä, minä olen kantojen kanssa puuhastellut leipätöikseni jo pidemmän aikaa :)
Millä tuota sun järjestelmää ohjataan? Sähkönhinta on kuitenki tiedossa vain huomiselle, niin onko sulla rakennettu sinne jotki scenaariot algoritmiin vai miten teet päätökset milloin koneet tekee mitäkin?
Omien kokemuksien mukaan todella vaikea saada järjestelmälle todellista takaisinmaksua (jos laskee myös omalle työlle kulun, harrastukset on eri asia) ellei pääse mukaan FCR tuottoon eli Finrgridin taajuusreserviin. Jää nähtäväksi miten nämä hommat elää kun muutoksia tulee jatkuvasti.
Mulla on tehtaalla 60kW paneelit, 100kWh akusto ja 45kW invertteri - ajattelin jossain kohtaa kans tehdä videon mis käyn viime vuoden lukemat läpi.
Hyvä video, kiitos.
Ohjaus tulee kotiautomaatiojärjestelmästä jossa on Node-Redin päälle rakennettu tuo ohjauslogiikka. Koska akusto on aika pieni ja sen saa kulutettua talvelle alle puolessa päivässä tyhjäksi ei ole ollut tarpeen ennakoida sähkön hintaa yhtä vuorokautta pidemmälle.
Tiedossa on missä ajassa milläkin virralla akusto saadaan ladattua 0-100%. Omassa tapauksessani se on 150A virralla n. 2h joten karkea logiilla on se että uusista hinnoista haetaan ne kaksi halvinta peräkkäistä tuntia ja niiden mukaan ajastetaan lataus. Mikäli sähkö on yleisesti edullista koko yön niin sitten olen käsin muuttanut tuota ohjausta siten että ladataan maltillisemmalla teholla pidemmän aikaa. Vastaavasti tiedetään arvio kiinteistön kulutuksesta ja voidaan sen perusteella tarkastella pörssihinnosita 5-6h jakso jossa sähkö on kalleimmillaan ja asettaa akusto purkautumaan siinä.
Täydellisen automaation hierominen on jäänyt vähän vaiheeseen kun sain perus logiikka pohjaisen toiminnallisuuden rakennettua.
Tehoreservi olisi yksi mahdollisuus saada tuottoja sähkömarkkinalta mutta sinne osallistuakseen täytyy toimia ns "välittäjänä" toimivan yrityksen kautta. Lisäksi tehoreservistä saatavat tuotot pienenee koko ajan mitä enemmän verkkoon saadaan näitä buffereita ja tasaavia järjestelmiä. Suomessa on kyllä hyvää pöhinää sen osalta. On tässä ollut yhden pienemmän porukan kanssa muita juttuja liittyen tehoreservijuttuihin mutta niistä en voi vielä puhua sen tarkemmin.
Kivan kuulonen järjestelmä tehtaalla, mielelläni kuulisin lisää tuosta akustosta. Tee ihmeessä video, todella kovassa nosteessa oleva aihe.
Hyvä esitys.
Itsellä lähes vastaava systeemi, paitsi akustoa minulla on 45kWh, panelitehoa on 7.5kWp. Noiden perässä kaksi ilppiä ja pari pientä lattialämpöä. Akuston perässä kaksi victronin 6000va invertteriä ja shellyllä ohjattu verkkolataus.
Isolla akulla pärjää helposti pari vuorokautta ilman verkkolatausta, lauhalla kelillä kolme. Ei paljoa kovat pörssisähkön hinnat haittaa.
Ens kesäksi tarkotus selvitellä miten 3v lämminvesivaraaja onnistuisi kytkä noihin yksivaihe inverttereihein, joko yksi tai kaksi vastusta normaalisti 230Voltilla lämpenemään 3v sähkön sijaan.
Kivan kuulonen järjestelmä! Jos pitäisi heittää tietämättä sen lämminvesivaraajan mallia tai speksejä niin siellä on vastus joka on kahden vaiheen välissä tai sitten kaksi vastusta samalla tavalla. Useimmat noista pystyy kytkemään siten että vastus tulee vain yhteen vaiheeseen eli vaiheen ja nollan väliin. Tällöin vastuksen teho on vajaa kolmannes siitä mitä se olisi 2 vaiheen välissä.
Pätevä ja perusteellinen esitys, kiitokset!
@@savonjaakari412 kiitos!
Moi. Sama invertteri. Mutta 30kwh akkuja. Anut saa europasta noin 2100 ege 15kw kotiin kuljettuna. Ostan vielä 15kwh syksyllä. Peak shaving oli hyvä että mainitsit kun just ostin sähköauton Kiitos
Sähkö on hyödyllinen harrastus. Useilta se joskus katkeaa mutta ei kaikilta.
BrightSolar 375W Half Cut aurinkopaneeli
59,00
-41%
Vertaile
Kärkkäiseltä tommmoissia! Hyvä video!
@@halytin501 Onnisella oli kesällä muistaakseni Longin 435W paneeleita 69€/kpl ALV0. Niitä vähän kattelin mutta hinnat toki nousi kun syksyllä isot varastot loppu, keväällä varmaan taas kampanjaa sieltä suunnalta.
Ei nuo Kärkkäisen ja muidenkaan myymät paneelit enää hinnankiroissa ole.
Mitkä ovat korjauskustannukset kun takuu loppuu ja tekniikka pettää? Vieläkö ollaan plussalla edes (pahin/todennäköisin skenaario)?
Nämä ovat aika toimintavarmoja järjestelmiä.
Akkuvalmistaja (EVE) tarjoaa akuille 5 vuoden takuun ja palveluna saa sen laajennettua 10 vuoden takuuksi ja invertterivalmistaja (Deye) tarjoaa invertterille 5 vuoden takuun jonka laitteen rekisteröimässä saa laajennettua 10 vuoteen.
Arvokkain komponentti tässä on ehdottomasti tuo invertteri mutta se tuntuu epätodennäköisemmältä komponentiltä joka hajoaisi, sen uusiminen maksaisi n. 3-4000€. Todennäköisin vikaantuva komponentti on luultavasti yksittäinn akkukenno tai BMS, BMS maksaa reilun satasen eli se ei maailmaa kaada ellei aiheuta akustolle hallaa. LFP kemian akut on aika luotettavia ja uskon että tuolla +400 syklillä olisi pitänyt jo havaita jos joku yksittäinen kenno oireilee. Yksittäisen kennon pystyy vaihtamaan ja ne ei ole kovin kalliita, en osaa suoraan sanoa onko se mahdollista korvata akustosta joka on jo "käytetty" mutta jos pystyy niin se täytyy huolellisesti balansoida ja matchata muiden akkujen kanssa samaan. LFP kemia on vähän sellainen. Koko akuston kennojen kustannus on n. 1300€-1600€ rahteineen suomeen.
Mulla on kahdella lappeella,kaakko/lounas ja pystyssä etelään olevat aika saman piikkitehon paneelit joissa molemmissa on jonkunverran varjostusta. Nyt tammikuussa on katolla olevat paneelitkin useemman kerran putsattu ja silti kattojen tuotto on 2/3 osaa pystyssä olevista vaikka sääkin on suosinut. Pilvisenä päivänä katot tuottaa hajasäteilystä enemmin mut aurinko jos vilahtaa niin pystyssä olevat. Akustoa on tullut mietittyä mutta vrk kulutus on talvella keskimäärin 80kwh eli reilumpi akusto vois olla.
Kuinkahan usein vaikka golffarilta tai uuden auton ostajalta kysytään takaisinmaksuaikaa...
Kiitos kokemuksen jakamisestä pystypaneeleista, itsellä ei oikein ole muita järkeviä vaihtoehtoja tässä ellei laita maatelinettä mutta arvostan kyllä pihaakin sen verran että ei viitsi sellaista rakentaa tilaa viemään.
Akusto on kyllä kiva lisä mutta niiden potentiaalinen hyöty talvella jää aika pieneksi jossei pysty pörssisähkön vaihteluita huomioimaan. Itselläni myös kohtalaisen kova talvikulutus kun talo lämpöö käytännössä sähköllä ja harrasteena tuo "laitetila" jossa pari palvelinta ja verkkolaitteet 24/7.
Tuo takaisinmaksuaika on kyllä tosi monesti argumentti joka näissä nousee esille ja on se itsellekkin mielenkiintoista tietoa. Menee osin harrasteluna tämä joten siinä mielessä se takaisinmaksuaika ei ole se pääprioriteetti jonka mukaan valintoja teen. :)
Hiukan on karannut tämä harrastus käsistä, reilu 26kwp on paneeleita kertynyt. 2021 loppuvuodesta tuli ensimmäiset ja -24 tuo pystyssä oleva, marras-tammikuussa tuottoa tuli katoilta 150kwh ja pystyssä olevilta 223kwh. Kuukaudessa kuluu kuitenkin 2,5-3Mwh eli ei tuolla tuotolla ole juurikaan merkitystä. Akuston kanssa voisi olla aika lähellä omavaraisuutta huhti-syyskuun, tosin kokemuksia tuotoista tulee vasta tänä vuonna.
Eikös 12V voisi syöttää tietokonetta ja jotain valoja ilman invertterin tehohävikkiä?
@@pvsolutions9292 kyllä varmasti pystyisi mutta ei ole itseäni houkutteleva ratkaisu rakentaa rinnakkaista 12v järjestelmää.
Miten iso aurinkovoimala sinulla on?
Paneeliteho on 3.54kWp, 12kpl 295Wp monikidepaneeleita.
Kovasti on paneelitehot mennyt eteepäin ja seinäasennukseen suunnitteilla yksikidepaneelit.
@ minulle itselle laitettiin joulukuun alussa 10kwh akku jonka ajattelin tuplata vielä paneeleita 9,79kwp voimala. Oma vuosikulutus vaan n.8500kw/vuosi järjestelmän hinta asennettuna 12000€ ajattelin ettei lisäpaneeleista suhteessa paljon tule lisä hintaa kun ne asennetaan samaala. Kesällä tulee varmasti aika paljon ylimääräistä mutta reilumpi voimala mahdollistaa pitemmän ajan vuodesta omavaraisuuden.
Miten usein akuston vaihto on tehtävä, että paljonko vaikuttaa vuoden säästölaskelmaan ?
En näe syytä miksi sitä tarvisi vaihtaa, valmistaja lupaa sen 6000-8000 sykliä jonka jälkeen akuston SOH on vielä 70% (eli 70% nimelliskapasiteetistä), usein enemmänkin. Minulla on nyt vuodessa tullut se 400 sykliä joka tarkoittaisi sitä että 6000 sykliä tulee 15 vuodessa. Mikäli akusto vaurioituu niin sittenhän se tarvii vaihtaa, se on kohtalaisen edullinen osa tässä kokonaisuudessa (n. 1300€-1600€ rahteineen suomeen).
LFP akkujen kanssa tarvii varoa erityisen paljon sitä ettei kennojännite nouse liian suureksi tai pääse liian matalaksi, tämän hoitaa BMS, lisäksi LFP akkuja EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA saa ladata jos ne on pakkasen puolella, yleisesti turvallisena rajana pidetään +2c.
@@OfficialSuperi Kiitos lisätiedoista
Ymmärsinkö oikein? Eli ei tuo ole säästöä, kun sä maksoit siitä järjestelmästä sen yli 10k. Sit kun tuo on maksettu takaisin noilla "säästöillä" niin sit se on vasta oikeata säästöä.
Kyllä juuri näinhän se on eli tuo videolla näkyvä on "säästöä" sähkön siirrosta ja energiasta. joka ei tässä vaiheessa tietysti ole suoraan rahaa taskuun vaan vasta sitten kun järjestelmän hankintakustannukset on kuoletettu. Puhutaan niin sanotusta ROI:sta eli Return on Investmentistä.
Tällästä lisää
Ehdottomasti!
Mitä noi akut maksoi per kWh? Aika edullista on akkusähkö jos 6000 sykliä kestää.
koko systeemi asennuksineen, inverttereineen ja tarvikkeineen oli tosiaan sen reilu 13k€ eli se on alle 1k€/kWh. Pelkän akuston (~15kWh) rakentamiseen kennot ja bms maksaa euroopasta (nkon.nl) n. 1600-1700€ rahteineen eli pelkkä akku olisi reilu 100€/kWh.
Tarkastin videota editoidessa että esimerkiksi EVE määritelmä oli että 70% SOH saavutetaan vielä 8000 syklin jälkeen. LFP kemian akuissa tulee tuota degredationia elinkaaren alkupäässä vähän rajummin mutta tasoittuu.
@@OfficialSuperi Jos tuo akku siis kestää edes 5000 sykliä, niin sehän tekee 2 senttiä per kWh. Eli lähes satumaisen halpaa. Eikä tuo 25 senttiäkään paha oo jos laskee nykyisillä 400 syklillä.
@ Kyllä uskon että akusto oikein käytettynä kestää. Kapasitettii luonnollisesti laskee käyttösyklien myötä. Nytkun järjestelmä on hankittu ja olemassa niin aika edukasta on lisätä kapasiteettiä uusia akustoja lisäämällä. Erityisesti jos ne pystyy rakentamaan itse.
Ja minä kun olen elänyt uskossa että motorsport on kallis harrastus....no eipä sekään pitänyt paikkaansa, tyhmä minä.
Kaikki on niin suhteellista.
Mielenkiintoista! Kävihän kissakin sentään ruudussa.
Vilahtihan se! :)
Onneksi mulla on elämässä muutakin kun välpätä ton sähkön kanssa.
Se on hyvä! Niitä asioita pitää tehdä mistä tykkää :)
Se on semmosta, toiset tyytyy räpläämään muniaan.