Aurinkovoima Suomessa | Jero Ahola & Elina Kärkimaa
HTML-код
- Опубликовано: 19 мар 2024
- Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Ilmattaren kanssa.
ilmatar.fi/
Aurinkovoima kuuluu niihin energiantuotannon muotoihin, joille povataan isompaa merkitystä tulevaisuudessa. Onko näin myös Suomessa, täällä pimeässä Pohjolassa? Siltä vaikuttaa, monien äänien perusteella. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia se tuo tullessaan? Onko aurinkovoima sellainen energiantuotannon muoto, johon kannattaa panostaa, ja missä määrin? Mitä haasteita aurinkoenergian kehittämisessä on? Tekeekö se suomalaisesta energiantuotannosta enemmän resilienttiä, ja kykeneekö se vastaamaan kasvavaan kysyntään? Tervetuloa kuuntelemaan.
Jero Ahola on LUTin professori ja Elina Kärkimaa on Ilmattaren Head of Solar Engineering.
---
▶️ Tilaa kanava: ruclips.net/user/Futucastpodc...
🍏 Apple Podcasts: podcasts.apple.com/fi/podcast...
🎧 Spotify: spoti.fi/32scrMD
👂 Google Podcasts: bit.ly/3ma1Ayj
🌐 Futucast.com: www.futucast.com
🐦 Twitter: / futucast
🎶 Tiktok: / futucast
📸 Instagram: / futucast
👔 Linkedin: / futucast
🔵 Facebook: / futucast
Yli optimistista jorinaa.
Miten näitä alueita voi tarjota ja millaisia hehtaarivuokria maksetaan? Kyse on Vaasan seudusta ja maiden läpi menee 400, 220 ja 110 kV:n linjat. Taitavat vaan olla jo täynnä tuulivoimaa 🤔...
Näkisin että suurempi ja yleisempi ongelma tulee olemaan sähkön ylituotanto kuin sähköpula, vaikka varavoimaakin joissakin tilanteissa varmasti tarvitaan. Rajasiirtokapasiteetin rakentaminen auttaa sekä ylituotanto että tuotantovajeen tilanteisiin, mikä tasoittaa sähkön hintavaihtelua, kun markkina on isompi.
Kiitos jaksosta, vähän lyhyt katsanto mutta ytimekäs. Olisi niitä ongelmia ja niiden ratkaisuja voinut ihan rohkeasti vielä enemmän käsitellä. Vähän jopa yllätti ettei asiantuntijoilla ollut mitään sanottavaa Suomen talvioloista. Ainakin paneelit katoilleen hankkineilla pientuottajilla jonkinmoinen ongelma keväisin lumen kertyminen: on kirkasta ja edelleen kylmää ja tuotannon saisi siten hyvin hyödyksi, mutta paneelit peitossa. Ja toinen iso ongelma varastointi, tuotanto kyllä riittää jo nykyään, varastointi kallista. Lisäksi hyötysuhde sivuutettiin vain vedoten energian ilmaisuuteen. Kyllä nimenomaan voimalan koolla on merkitystä ettei sitä ole ylimitoitettu ja siten maksettu liiasta. Monelle hankkijalle takaisinmaksuaika tärkeä muuttuja ja vähän kummastelin tuota kommenttia.
Mutta aurinkosähkö kyllä tulee ja rytinällä. Ja hyvä niin!
Alan kehittelemään paneeleja jotka tuottavat pimeässäkin sähköä... Olisikohan mariaanien krotista hyötyä etsiessäni vastauksia energian siivilöimisestä pimeästä? 🤔
Niin merikrotin valoelimessä kemiallinen energia muutetaan valoksi, ei sitä tyhjästä nyhjäistä eikä mitenkään pimeä varsinaisesti liity prosessiin
@@holokyttaja5476
Luulempa ettei kykysi ja ymmärryksesi riitä arvioimaan pimeän kaikkia ominaisuuksia, kuten ei minullakaan. Kompetenssipuute nääs...
Viime kädessä auringosta nää vesivoima ja tuulivoimakin lähtöisin on. ja periaatteessa ne fossiilitkin kaiketi auringosta energiansa saaneet on. Vain ydinvoima on tässä mielessä oma lukunsa.
ajatus sähkön kulutuksesta tuotannon ehdoilla on ongelmallinen ihmisiä ajatellen. Molemmat juttelijat olivat tekniikan puolelta joten heille talven viettäminen kesällä ei välttämättä ole ongelma. Tuuli ja aurinkosähkön osalta energian varastointiin kaivataan ratkaisuja ei niinkään tuotantoon jolloin voidaan vastata kysyntään.
Olisi voinut ottaa jonkun edes vähän haastamaan vieraita, nyt oli vähän turhan yksipuolista ja pitkäveteistä ristiinkehumista tämä jakso.
Mielestäsi tutkimusprofessori ei siis tiedä mistä puhuu? Olisiko pitänyt tuoda Nesteen tai Shellin toimitusjohtaja kehumaan fossiilisia polttoaineita
Tämä nainen ei ymmärrä prosentin ja prosenttiyksikön eroa.Iso ero, 7 prosenttia tai 7 prosenttiyksikköä.
Okei, tuohon vetytalouden tulevaisuus -jaksoon verrattuna tämä oli aika propagandaa. Täytyy nostaa hattua Sipilän Ollille, joka toi hyvin esille vetytalouden haittoja, hyötyjä, mahdollisuuksia ja realiteetteja. Mutta tämä aurinkojakso oli täysin yksipuolista näkemystä ja markkinointipuhetta. Jopa utopiaa. Toisaalta markkinointiyhteistyö ehkä mahdollistaa vähän yksipuolisuuteen.
talvalla ei juurikaan paista, vastaavasti talvella on kylmä ja asuntoja pitää lämmittää. mitenhä tämä ratkastaan? tossaha se tulikin tuotanto säätelee kulutusta. eli paleltukaa kotiinne.
Aurinkovoima ei sovellu Suomessa asuntojen lämmitykseen kuin muutamana kuukautena vuodessa. Sillä tulee siis olla jokin muu käyttötarve, joka ajoittuu lähinnä kesäaikaan.
@@Volvot8 eli heinäkuussa aurikoenergialla voi pitää oluet kylmänä?
Metsähän toimii nimenomaan aurinkoenergian varastoijana.
Olisi hyvä räknäillä sitäkin miten paljon tulee kustantamaan tämän aurinkopaneeleista saadun voiman varastoiminen esim. akkuihin tai vetyyn, ja paljonko sellainen rassaa luonnonvaroja.
Kriittisiä kommentteja! Mutta minä kuitenkin tykkäsin kovasti!
Kesällä ilmalämpöpumppujen ja muiden jäähdyttimien virrankulutus on lähes samaa luokkaa kuin talvella lämmityksen.