Jussi Tammisola: Syödään luonto? GMO, luomu ja tiede - myytit ja todellisuus
HTML-код
- Опубликовано: 15 май 2017
- Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, FL, kasvinjalostuksen dosentti (HY) Jussi Tammisola luennoi Skepsis ry:lle otsikolla: Syödään luonto? GMO, luomu ja tiede - myytit ja todellisuus
Luento avaa kiinnostavien esimerkkien kautta mitä tieteellinen tutkimus kertoo asiasta ja millä tavoin erilaiset harhaluulot syntyvät ja juurtuvat suuren yleisön tajuntaan.
Esitykset kalvot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:
www.skepsis.fi/jutut/Skepsis05...
---
www.skepsis.fi/
/ skepsisry
/ skepsisfinland
Luomutuotanto lisääntyy tuilla? Onko meillä mitään maataloustuotantoa, joka pärjäisi ilman tukia? Koko maatalous on tehty tarkoituksella niitä tarvitsevaksi.
Hyvää asiaa, kiitos.
Harmi etteivät luomun kannattajat katso näitä luentoja.
Kyllä katsoo ja potaskaa puhuu, pitäs noissa luennoissa olla mukana myös vastaväittelijä.
”Kyllä ne katsovat ja potaskaa puhuvat”... Siitä en tiedä, kun seuraan tiedettä enkä somea. Mutta ehdotukseesi, että luennoissa pitäisi aina olla fifty-sixty tiedettä ja tieteen torjuntaa..? Tuo ’dialektinen’ ’jutustelu’metodihan on vakiokäytössä mediassa, esimerkiksi HS-Mielipidesivulla (tosin siellä muunnelmana 20-80); sitä kun on opetettu mm. tuleville toimittajille ’tiedostusopin’ ja muiden ns. haistattelutieteiden koulutusputkissa jo joitakin vuosikymmeniä.
Tuloksena vain ei ole ’valaistuminen’, vaan huuhaa-epidemioiden tehostettu leviäminen kaikkialle, kun niille aiheetta tyrkytetään uskottavuutta ja näkyvyyttä. Tämän tiedeväki jo hyvin tietääkin, vuosikymmenten kokemuksella; mutta se varmistui mainiosti myös tiedotusopin harvinaisessa, nimittäin kokeellisessa (!) tutkimuksessa (geenit.fi/RuokaPelotteluPuree.pdf ). T. Jussi Tammisola
kysymys. videolla sanotaan, että kasvista tehdään ihmiselle sopivaa, ja se ei siksi leviä luontoon, mutta jos kasvi kestää esim. tuholaisia tai tauteja paremmin, niin eikö ole vaarana että se voi selvitä jopa paremmin luonnossa kuin paikalliset lajit, ja näin mahdollisesti syrjäyttää niitä? kuten tapahtuu monien vieraslajien kanssa?
En nyt tiedä mistä kohdasta tai kasvista on kyse, mutta yleensä näistä muokatuista kasveista tehdään steriilejä. Sen takia juuri, etteivät ne leviä pelloilta luontoon.
okei, itse asiassa olin kuullutkin tuosta... taisipa intiassa olla ongelmia tuon kanssa että huonon viljelyvuoden jälkeen maanviljelijöillä ei ollut varaa ostaa siemeniä gm-viljelmiä varten eikä vanhoista siemenistä voinut idättää kun oli steriilejä... mutta jäi vielä vaivaamaan että miten sitten tapahtuu se että kanadassa nuo gm-rypsit sekottuu ei-gm rypsiviljelmiin? :S ainakin joskus oli tuosta uutisissa. sori jos on tyhmä kysymys, mutta en oikeasti nyt hoksaa että miten tapahtuu jos ne on steriilejä.
1. Tärkeiden viljelykasvien jalostaminen kiireesti kuivankestäviksi on nyt elinehto ihmiskunnan enemmistölle, viljelyolojen surkeutuessa vauhdilla maailman nykyisissä "vilja-aitoissa". Ja myös luonnolle: siitä ei jää jäljelle kuin rippeet, kun nälkäiset miljardit syövät kohta kriisitilanteissa suihinsa kaiken, mikä liikkuu tai vihertää (ellei se ole tappavan myrkyllistä, ja usein silloinkin). Tieteen vastustaminen 'aatesyillä' olisi tässä maailmassa kansanmurha ja luonnon tuho.2. Kun vehnään siirretään (geenisaksilla) kaksi geeniä alkuperältään kuivaa sietävämmästä heinälajista, ohrasta, sen kuivankestävyyttä voidaan kohentaa suuresti. Silloin vehnää voidaan viljellä laajoilla puoliaavikkomaisilla alueilla ilman keinokastelua. Kaikki hyötyvät, ihminen ja luonto.3. Pitkälle jalostettu ruokakasvi joutuu kantamaan kaiken aikaa "ihmisen taakkaa": se on jalostettu ihmisen tarpeisiin (suuri 'sato' eli ihmiselle kelpaava kasvimassa meille parannetulla mutta kasville itselleen huononnetulla koostumuksella; meidän viljelymenetelmiimme sovitettu mutta luonnolle invalidi rakenne [vrt. maissi], mm. "järjetön" verson, hedelmien tai siementen koko; luontaisten myrkkyjen puute jne). Vaikka sen ekologisia heikkouksia voidaan uudella osaamisella joltain osin ja jossain mitassa lieventää, ei siitä silti tule mitään luonnon "superkasvia", joka syrjäyttäisi ko. luonnonoloihin erityisesti sopeutuneet luonnon lajit. Se on silti monessa suhteessa äärimmilleen sopeutuneita luonnonlajeja ratkaisevasti heikompi yleiseltä kilpailukyvyltään luonnon oloissa. Vaatii edelleen paljon hoitoa menestyäkseen edes keinotekoisissa pelto-oloissa. T. Jussi Tammisola
Perätöntä huhua tuo somen 'steriiliys', hohhoijaa, yhä vain - vuosikymmenten jälkeen.. Viljelyyn ei näet ole otettu yhtään ainoaa lisääntymättömäksi jalostettua gm-lajiketta. Ei meillä eikä muuallakaan, koskaan, missään; kuten kaikki biologit oikein hyvin tietävät (mutta "ekofeministi" Vandana Shiva tietysti ei, kuten jo ammoin osoitettiin). Trollausta netissä riittää, ja pureehan se malttamattomiin... No, ne Kanadan rypsit: a) rapsiinhan sielläkin on siirrytty jo lähes kokonaan (paitsi äärialueella), kun se on paljon satoisampaa, ekotehokkaampaa. Ja b) rikkahävitteen sieto voisi rapsista geenivirran ja valinnan tuloksena rikastua/jalostua myös rypsilajikkeiden hyötyominaisuudeksi, mikäli rypsin viljelyssä nojattaisiin säännöllisesti siihen samaan rikkakasvihävitteeseen. Ne vähäiset rypsialat vain ovat usein luomua, jossa rikkahävite on tabu (ominaisuus siksi hyödytön), valintapaine puuttuu täysin, eikä ko. hyötygeeni voi siksi päästä populaatioissa rikastumaan. Ongelma on siis 'aatteellista' laatua eikä ekologisesti merkittävä.
@@jussitammisola783 Kiitos selkeistä vastauksista.
Antti Heikkilä:
www.anttiheikkila.com/blogi/suomi-hyvaksyi-gmo-maissin/
Kommentteja?
Luulääkärinä Antti Heikkilä on yllättävänkin tietämätön biologian (varsinkin kasvibiologian ja ekologian) perusasioista; mm. tuossa vanhassa, sekavassa vuodatuksessaan."Ei kuulu koulutukseen". Mutta trollaus- ja ansaintatekniikka on toki hallussa: biotutkijoiden pitäisi näet liittyä hänen maksullisille "hoito"sivustoilleen, että pääsisi mitään niiden mokia kommentoimaan. No, ei uutta - sama koeteltu rahastusperiaate on toki käytössä kansainvälisillä geeninkieltokeskuksillakin, kuten brittien geeni-Isis-sivustolla (Mae-Wan Ho ym.). Maksamaan en noista hauskuuksista ole vielä lähtenyt... T. Jussi Tammisola