Täsmälleen samat tavausaakkoset ovat käytössä kaikessa kansainvälisessä radioliikenteessä, ei siis pelkästään ilmailussa. Tapion luettelemia tavausaakkosia kutsutaan Nato-aakkosiksi. Ne kehitettiin kuitenkin ICAO:n (kv. siviili-ilmailujärjestö) aloitteesta ja yhdessä ITU:n (kv. radiojärjestö) ja IMO:n (kv. merenkulkujärjestö) kanssa. Ne ovat siis levinneet eri maiden asevoimiin siviili-ilmailun ja merenkulun puolelta, eikä Nato ole koskaan tehnyt päätöstä niiden käyttöönotosta. Ainakin aikaisemmin kv. radiojärjestön virallinen kieli oli Ranska. Vielä 1990-luvulla suomessakin opetettiin merenkulun radioliikenteen kursseilla tavausaakkosten ja radioliikenteessä käytettävien sanojen ja fraasien ranskalaista ääntämisasua. Näitä englanninkielisiä tavausaakkosia käytetään radioliikenteessä yleensä jopa silloin kun keskustelu käydään alusta loppuun asti suomeksi. Kansainvälisten viestilippujen viralliset nimet ovat samoja kuin tavausaakkoset, mutta lippujen pidempi historia näkyy niiden kutsumanimissä, jotka ovat säilyneet osittain erilaisina. Esimerkiksi lippu P on virallisesti "Papa", kutsumanimeltään se on kuitenkin "Blue Peter" (johtuen lipun sinisestä pohjaväristä).
Hyvä pätkä näin pitkän linjan radioharrastajan näkökulmasta. Kuuntelen edelleen ilmailu(radio)liikennettä tässä aina kun istuskelen harrastuskämpässä. :) Kruunupyy, Vaasa ja Uumaja kuuluvat tähän parhaiten. Kahdessa ensimmäisessä puhuvat pääosin suomea kun tornille ilmoittautuvat.
Saattaa olla, että olet jo jollain videolla kertonutkin, mutta kysynpä kuitenkin! :) Kotikaupungin, Oulun kentälle tullaan laskuun joko "meren puolelta" eli luoteesta tai "mantereen puolelta" eli kaakosta. Ja laskuun tullaankin vaihdellen. Samaa ideaa laajentaen siis muillekin kentille. Missä vaiheessa näitä laskeutumissuuntia käydään läpi ja miten paljon laskeutumissuunnan vaihto vie ajallisesti? Voiko tulla tällaisia viime hetken muutoksia, kun ollaan jo lähestymässä? Varmasti lentoonlähdössä on suunta tiedossa, jotta päästäisiin vastatuuleen laskuun, mutta jos tulee muutoksia. Huikeita videoita, joka kerta! Paras Suomi-tube-kanava kaikilla mittareilla!
Päivää. Tosiaan hyvä video lentäjän ammatista kiinnostuneelle ja ylipäätänsäkään lentämisestä kiinnostuneille. Hyviä opastuksia nuissa sanalyhenteissä tosin itsestäni ei tule ammattilentäjää koskaan näin nelikymppisenä kaljupäänä, mutta hyvä kun voi olla lentämisessä mukana tällä tasolla. Täytys joskus käyä siinä ilmailumuseon simulaattorissa kokeilemassa.
Hyvä video. Jäi hieman vaivaamaan tuo climb FL130 ilman ”to” sanaa, joten pitihän se tarkistaa GEN T1-10 dokumentista trafin sivuilta ja siellä ainakin kerrotaan, että ”to” sanaa käytetään korkeudenmuutoksissa. Mutta sinänsä kyllä ihan järkeenkäypää on, että sitä ei sanota ja molemmat lennonjohtaja ja lentäjä kyllä ymmärtävät varmasti asian myös ilman ”to” sanaa.
Joo, olet oikeassa ICAO:n ja Trafin määräyksissä mainitaan tämä to sanan käyttö. Käytännön lentotyössä pitkin Eurooppaa mun oma henkilökohtainen kokemus on että se sana jätetään usein sanomatta. Eli tulkinnan varaa löytyy ja on varmasti paljon kiinni yksilöstä käyttääkö to sanaa vai ei. Loppupeleissä tämäkin juttu on hyvin pieni nyanssi. 🙂✈️
Mikä olis hyvä lentopintojen sääsivusto Suomen niemellä, tarkoitan Triakilla lentelyä. Ensimmäinen lento tehty. 20 minuuttii taivaal, lauantaina Jämillä. Mahtavaa upeeta. Ja kiitos Tapio, opeistas!
Alotin röntgenhoitajaopiskelut tässä kuukaus sitten ja itelleni tuli täytenä yllätyksen, että myös lentohenkilökunta lasketaan säteilytyöntekijöiksi. Aina oppii uutta.
Kun tullaan eri maiden ilmatilaan,niin kuka ottaa ensin yhteyttä...kone lennonjohtoon vai lennonjohto koneeseen? Ketkä kaikki ovat samoilla radiotaajuuksilla?
Lennonjohto seuraa tutkalla ns. johdettujen lentojen etenemistä ja siirtää koneen seuraavan lennonjohdon taajuudelle viimeistään lennonjohtoalueiden rajalta. "SAS 984, contact Sweden 132,480."
Oisko mahdollista tehdä videoo lennonjohdosta? Eli miten se toimii ja mitä se vaatii jne. niin Suomessa kuin ulkomailla lennonjohdossa työskentelystä. Esim. vaatimustasot päästä sinne, ulkomaiden käytännöt ja kulttuuriset erot ja suurien lentokenttien ns. johtaminen. :) Lisää videoita :)
Jotenkin jäänyt sellainen kuva, että äänenlaatu ei ole parhaimmasta päästä noissa yhteyksissä. Olenkohan ihan väärässä vai harjaantuuko korva siihen? :D
Äänen laatu ei analogisessa radiopuhelinliikenteessä tosiaankaan ole aina hyvä. Se onkin yksi syy miksi tuollaisia tavausaakkosia tarvitaan. Häiriöt ovat tietysti sitä pahempia mitä pidempi on yhteysetäisyys. Käytännössä yhteyden maksimietäisyys VHF-taajuudella on joitakin satoja kilometrejä, koska aallot eivät taivu tai heijastu ilmakehästä. (eli yhteys lennonjohtoon ei toimi merkittävästi näkyvää horisonttia kauemmas). VHF-aallot myös vaimenevat nopeasti etäisyyden kasvaessa, vaikkei välissä olisikaan esteitä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että korkeilla taajuuksilla (eli lyhyillä aallonpituuksilla), äänenlaatu lyhyillä etäisyyksillä on parempi, ja matalilla taajuuksilla puolestaan maksimietäisyys on pidempi. Pidemmillä etäisyyksillä (esimerkiksi mannertenvälisillä lennoilla tai valtameripurjehduksilla) jolloin yhteys ei enää onnistu VHF (very high frequency)-radiolla, käytetäänkin kokonaan eri taajuusaluetta eli HF (High frequency), joskus myös MF (Medium frequency). HF:n pidempi kantomatka selittyy sillä, että HF-taajuusalueen aallot voivat heijastua yläilmakehän ionosfääristä. Teoriassa yhteys olisi mahdollinen jopa maapallon toiselle puolelle, koska aallot voivat heijastua ionosfääristä useita kertoja. Käytännössä siihen kuitenkin tarvittaisiin suurikokoisempi antenni ja lähetysteho kuin mitä lentokoneissa on mahdollista toteuttaa. HF-radio ei toimi hyvin lyhyemmillä etäisyyksillä, koska silloin suoraan kulkeva aalto ja "avaruusaalto" häiritsevät toisiaan.
@@Sipu97 on kertynyt tietoa kun olen liikkunut vuosikymmenet merellä, tosin vain harrastuksena eikä ammatillisesti. Itse asiassa tein jopa lopputyön alusten radio- ja navigointijärjestelmien verkottamisesta ja tiedonsiirrosta kun opiskelin ict-alaa.
Koska väärässä ajassa väärässä paikassa kusessa olet jos input ei ole sama kuin output. Tää on se sattumanvarainen lujaa huudettu VARO tilanne ohikulkijalle vaikka kadulla. Ei se kerkee reagoimaan kun ei se tiedä edes minne pitäisi katsoa.
Onko sulla vinkkejä lentäjäksi opiskeluun. Olen nyt 15v ja opiskelen ppl lupakirjaa teoria vaiheessa. Olisi kiva kuulla konkarin vinkkejä teoria kokeisiin ja muutenkin opiskeluun
Jäi vähän epäselväksi tuosta parin viikon takaisesta videostasi, kun puhuit armeijan käymisestä lentokoulua varten, tarkoititko nimenomaan armeijan käymistä vai armeijan johtajakoulutusta? Olen samaa mieltä, että armeijan suorittamisella sinänsä voi osoittaa olevansa kykenevä sitoutumaan tarkkojen sääntöjen noudattamiseen, mutta eikö tuon armeijan johtajakoulutuksen arvo ole aika paljon heikentynyt viime vuosina samalla kun siviilijohtaminen on edennyt ihmislähtöisempään suuntaan ja näin erkaantunut armeijan auktoriteettipohjaisesta huutamisjohtamisesta. Olen kuullut että joissain tapauksissa CV:hen ei edes kannata laittaa mainintaa johtajakoulutuksesta intissä. Mitkä ovat omat mietteesi tästä asiasta, ja kävitkö intissä aikanaan johtajakoulutuksen?
Mä itse suosittelen armeijan käymistä, ihan missä aselajissa ja suoritusajassa hyvänsä. Itse suoritetin 2003 oman palveluksen ja myös RUK:n kurssin. Intin johtajakoulutuksesta minulla on vain hyviä kokemuksia.
Itse olen lukion käynyt, keskiarvo päättötodistuksessa 9 luokkaa. Hain opiskelupaikkaa Helsingin oikeustieteellisestä viime keväänä, mutta lähinnä huonosta valmistautumisesta (ja motivaatiosta) johtuen paikka ei tuolloin auennut. Olen aina ollut kiinnostunut lentämisestä, ja vapaa-ajallani olenkin lukenut sekä puhdasta lentämisen teoriaa, että opetellut Airbus a320 sarjan tarkkaa toimintaa lukemalla POH/FCOM-manuaaleja sekä lentämällä simulaattorilla kotona. Uskotko, että tällaisella taustalla hakeminen tämän syksyn lentäjähaussa olisi minulle yleisesti hyödyksi? Onko opiskelupaikan omaaminen hakemisvaiheessa tärkeää?Suoritan tällä hetkellä varusmiespalvelusta merivoimissa. Kiitos vastauksesta ja videoista, olen oppinut niistä paljon sekä saanut niistä motivaatiota :)
@@laurihaanpaa6798 kyllä harrastuneisuudesta on hyötyä koska se kertoo hakijan motivaatiosta ja halusta kouluttautua alalle. Jatko-opiskelupaikalla on pientä merkitystä paperikarsinnassa ja ylipäätään lentokoulussa opintoja suoritettaessa siitä on etua jos on jatko-opiskellut lukion jälkeen. Lähinnä siis teorian osalta kun tahti on kova, on hyvä jos on kokemusta eri opiskelutavoista. Tämäkään ei ole välttämättöntä, mutta voi olla avuksi matkan varrella. Tsemppiä intin suorittamiseen ja myöhemmin lentokoulun pääsykokeisiin.
Vielä yksi jatkokysymys tuli mieleen. Kun olen valmistunut lukiosta vasta 2018 keväällä, ei minulla voisi olla kokemusta korkeakouluopinnoista vielä tässä vaiheessa, vaikka olisin saanut opiskelupaikan heti ensimmäisessä haussa. Kannattaisiko minun kuitenkin hakea heti lukiopohjalta, vai hakea kokemusta korkeakouluopinnoista ensin esimerkiksi yliopiston puolelta?
Voisi luulla että olisi hieman hankalampaa yhtäkkiä alkaa puhumaan virallista "ilmailuradiokieltä" suomenkielellä jos on 99% ajasta käyttänyt vain englanninkielisiä termejä ja ilmailusanoja.
Oon pohtinut samaa ja tullut siihen tulokseen, että naisilla ei ole niin paljoa kiinnostusta alalle. Voin olla väärässäkin. Tapio yhdessä vanhemmassa videossa tätä sivusi muistaakseni ja sanoi kannustavansa ehdottomasti naisia enemmän alalle. Mahtaa olla niin, että naiset syystä tai toisesta hakeutuvat ennemmin lentoemänniksi. Kuulostaa kyllä kovin sukupuolikarikatyyreiltä tämä kommenttini, mutta itse olen sellaisen kuvan saanut. Onneksi lentäjän ammatissa ei taida varsinaista sukupuolimerkitystä olla, samat vaatimukset molemmille koulutuksessa ja työssä.
Miten on varmistettu, ettei noille Teidän käyttämille taajuuksille pää se muita ihmisiä sanomaan omia ohjeitaan tai hakkerit aiheuttamaan katastrophia?
No kyllä. Silloin kun eräs tunnettu ilmavoimien koelentäjä käytti kutsua D74 (Delta 74), oli Suomen ylilentävä DAL47 (Delta 47) hivenen ällistyksissään kun kuuli, että samalla jaksolla kaukaisessa Euroopan kolkassa oli toinen Delta lennolla. Asia selvitettiin.
Olen ollut kolmisenkymmentä vuotta radioamatööri, ja mekin tietenkin käytämme noita aakkosvastikkeita. Kerran töissä tavasin jotain niillä brittiläiselle konsultille, ja eräs ilmailua harrastava työkaveri havahtui heti kysymään, että ilmailenko minäkin. Valitettavasti en, vaan oli nuo aakkoset hallussa toista kautta :)
@@oh2mp Itselläkin ihan hauskoja sattumuksia tullut. Kerran puhelimessa erään vanhemman brittiläisen herrasmiehen kanssa piti tavata aakkosia, en muista tarkalleen miksi, mutta heti kun hän kuuli että käytän Nato-aakkosia ääni muuttui kuin kersantin ääneksi ja hän toisteli mielellään perässäni aakkosia:D Mitä ilmeisemmin herralla oli armeijataustaa äänen sävystä päätellen.
Eiköhän kaikkia kiinnostava aihe olisi päihdepolitiikka ja asioiden salailu, joka maallikon korvaan kuulostaa aivan uskomattomalta, mutta uutisten mukaan on täyttä totta ja arkea lentoyhtiöissä. Työntekijät suojelevat toisiaan ja asioita katsotaan läpi sormien, vaikka kyseessä on matkustajien turvallisuus. Tästä napakka video, kiitos.
Ymmärrän että aihe kiinnostaa, mutta en voi kommentoida yhden lentoyhtiön sisäisiä asioita koska en niistä mitään tiedä, enkä ole ko. lentoyhtiössä myöskään töissä.
Sekä aakkoset että numerot on mietitty niin että ne kuulostaisivat kaikki erilaisilta myös hyvin häiriöisellä radioyhteydellä. Jos heikolla yhteydellä luetaan numeroita ja kuulet vain "er", ei tarvitse ruveta arpomaan oliko se kenties "fow-er" vai "niner", vaan on suurempi mahdollisuus että sanoma tulee kerralla oikein perille.
Tuntuu pahalta, että niinkin inhimillinen ”virhe” kuin take off -sanan sanominen väärässä kohtaa voi aiheuttaa valtavan onnettomuuden. Sanoilla on valtava voima. Onneksi tähänkin on jo asetettu säännöt.
Katoin siitä Teneriffan onnettomuudesta dokkarin ja tais olla kyllä monesta muustakin asiasta kiinni tämä onnettomuus. Tiivistettynä KLM:än kapteeni oli korkeassa arvossa yhtiössään ja cockpit kulttuurin mukaisesti perämiehet eivät halunneet pistää hänelle vastaan ja joutua tästä vaikeuksiin. Kapteeni oli hermostunut pitkän päivän jälkeen siitä että joutuisikin jäämään Teneriffalle yöksi satojen matkustajiensa kanssa. Valitettavasti kentällä oli sumua ja epäselvyyksiä lennonjohdon kanssa. Kapteeni lähti yrittämään nousua ilman lennonjohdon lupaa ja törmäsi toisen jumbojetin kylkeen pienellä kentällä. Kaikki KLM:än koneessa olevat kuolivat, mutta osa toisessa koneessa olevista säästyi. 500 kuoli ja 60 jäi eloon.
Tod. näk. syy sille miksi räjähdys oli niin valtava löytyy KLM:än juuri pintaan täytetystä tankista. En oo ikinä ollut niin isossa koneessa tai edes nähnyt sellaista livenä. Suurin kone missä oon ollut on Boeing 737.
Nato yhteensopivaa tavaus on on radioliikennekoulutuksessa ilmeisen tärkeä juttu, samaa kirjainten ilmaisutekniikkaa olen käyttänyt muuallakin kuin radioliikenteessä, eikä sekaannuksia ole tullut. koodeja, tavarakoodeja atk järjestelmissä, jotka saa ilmaistua puhekielessä selkeästi, ilman selvittämättä, onko B vai P, ja muita samankaltaisia ongelmia.
Niin, asiassa on itseasiassa turvallisuusaspekti myöskin. Ranskaa puhumaton lentäjä ei voi monitoroida sitä että mitä muut tekee, joka huonontaa olennaisesti lentäjän liikennetilannekuvaa ja puuttua mahdolliseen vaaratilanteeseen koska ei yksinkertaisesti ymmärrä mitä toinen kone tekee. ICAO:n säännöt kuitenkin edellyttää että kaupallisessa ilmailussa on käytettävä englantia radiopuhelinliikenteessä.
Juuri näin. Tästä syystä onkin perin hämmentävää, että vielä näin 2018 siellä painellaan osittain surutta kotimaisella, vaikka kielitaitoa puhua sujuvaa englantia varmasti löytyisi. Noh, ehkä se siitä ajan kanssa korjaantuu.
Kyllä. Samaa ihmettelen minäkin. Saksassa on kokemusta että lentäjä puhui saksaa lennonjohdolle ja he korjasivat, että nyt kyllä puhutaan englantia.. 😅
![Seungmin "그렇게, 천천히, 우리(As we are)" | [Stray Kids : SKZ-PLAYER]](http://i.ytimg.com/vi/kAzmhLHePqU/mqdefault.jpg)
Täsmälleen samat tavausaakkoset ovat käytössä kaikessa kansainvälisessä radioliikenteessä, ei siis pelkästään ilmailussa. Tapion luettelemia tavausaakkosia kutsutaan Nato-aakkosiksi. Ne kehitettiin kuitenkin ICAO:n (kv. siviili-ilmailujärjestö) aloitteesta ja yhdessä ITU:n (kv. radiojärjestö) ja IMO:n (kv. merenkulkujärjestö) kanssa. Ne ovat siis levinneet eri maiden asevoimiin siviili-ilmailun ja merenkulun puolelta, eikä Nato ole koskaan tehnyt päätöstä niiden käyttöönotosta.
Ainakin aikaisemmin kv. radiojärjestön virallinen kieli oli Ranska. Vielä 1990-luvulla suomessakin opetettiin merenkulun radioliikenteen kursseilla tavausaakkosten ja radioliikenteessä käytettävien sanojen ja fraasien ranskalaista ääntämisasua.
Näitä englanninkielisiä tavausaakkosia käytetään radioliikenteessä yleensä jopa silloin kun keskustelu käydään alusta loppuun asti suomeksi.
Kansainvälisten viestilippujen viralliset nimet ovat samoja kuin tavausaakkoset, mutta lippujen pidempi historia näkyy niiden kutsumanimissä, jotka ovat säilyneet osittain erilaisina. Esimerkiksi lippu P on virallisesti "Papa", kutsumanimeltään se on kuitenkin "Blue Peter" (johtuen lipun sinisestä pohjaväristä).
On mielenkiintoinen vidi!😮
Hyvä pätkä näin pitkän linjan radioharrastajan näkökulmasta. Kuuntelen edelleen ilmailu(radio)liikennettä tässä aina kun istuskelen harrastuskämpässä. :) Kruunupyy, Vaasa ja Uumaja kuuluvat tähän parhaiten. Kahdessa ensimmäisessä puhuvat pääosin suomea kun tornille ilmoittautuvat.
Mielenkiintoinen pätkä radioamatöörin näkökulmasta. Kiitos siitä. OH2NHE.
Dennis Verbeek Oli. De OH2EP
Niin oli de oh7tb@@eketsydeemi2
Saattaa olla, että olet jo jollain videolla kertonutkin, mutta kysynpä kuitenkin! :)
Kotikaupungin, Oulun kentälle tullaan laskuun joko "meren puolelta" eli luoteesta tai "mantereen puolelta" eli kaakosta. Ja laskuun tullaankin vaihdellen. Samaa ideaa laajentaen siis muillekin kentille.
Missä vaiheessa näitä laskeutumissuuntia käydään läpi ja miten paljon laskeutumissuunnan vaihto vie ajallisesti? Voiko tulla tällaisia viime hetken muutoksia, kun ollaan jo lähestymässä? Varmasti lentoonlähdössä on suunta tiedossa, jotta päästäisiin vastatuuleen laskuun, mutta jos tulee muutoksia.
Huikeita videoita, joka kerta! Paras Suomi-tube-kanava kaikilla mittareilla!
Päivää. Tosiaan hyvä video lentäjän ammatista kiinnostuneelle ja ylipäätänsäkään lentämisestä kiinnostuneille. Hyviä opastuksia nuissa sanalyhenteissä tosin itsestäni ei tule ammattilentäjää koskaan näin nelikymppisenä kaljupäänä, mutta hyvä kun voi olla lentämisessä mukana tällä tasolla. Täytys joskus käyä siinä ilmailumuseon simulaattorissa kokeilemassa.
Paras ja mielenkiintoinen video jälleen kerran!😍😊👍❤✈🛫🛬💺 Seuraavaa videota odotellessa!😍😊👍❤✈🛫🛬💺
Kiitos mielenkiintoisesta videosta
Kilo, India, India, Tango, Oscar, Sierra!
Tätä oon kaivannut! Kiitos!
Kovaa kamaa taas, mielenkiintoinen pätkä.
Kiitos videosta tiesin jotkut aakkoset mitä satoit, mutta en kyllä vielä menisi radiopuhelimeen.
Hyvä video. Jäi hieman vaivaamaan tuo climb FL130 ilman ”to” sanaa, joten pitihän se tarkistaa GEN T1-10 dokumentista trafin sivuilta ja siellä ainakin kerrotaan, että ”to” sanaa käytetään korkeudenmuutoksissa. Mutta sinänsä kyllä ihan järkeenkäypää on, että sitä ei sanota ja molemmat lennonjohtaja ja lentäjä kyllä ymmärtävät varmasti asian myös ilman ”to” sanaa.
Joo, olet oikeassa ICAO:n ja Trafin määräyksissä mainitaan tämä to sanan käyttö. Käytännön lentotyössä pitkin Eurooppaa mun oma henkilökohtainen kokemus on että se sana jätetään usein sanomatta. Eli tulkinnan varaa löytyy ja on varmasti paljon kiinni yksilöstä käyttääkö to sanaa vai ei. Loppupeleissä tämäkin juttu on hyvin pieni nyanssi. 🙂✈️
oliko 4:12 kohdalla tarkotuksellinen vai vahinko ? koneessa lukee BA ja sanoit Mike Alfa
Puhdas vahinko. Arkistoista tuli vahingossa BA:n kuva kun piti editoida MA:n kuva.
Mikä olis hyvä lentopintojen sääsivusto Suomen niemellä, tarkoitan Triakilla lentelyä. Ensimmäinen lento tehty.
20 minuuttii taivaal, lauantaina Jämillä. Mahtavaa upeeta. Ja kiitos Tapio, opeistas!
Taas mahtava video!😄😄😄
Ps. Onnea 45k tilaajasta!
Olisiko mahdollista tehdä video koko lennosta, lähtö ja laskeutuminen kaikkine juttuineen?
Mielenkiintoista, kiitos! Käsittelisitkö CRM-asioita laajemmin jossain jaksoissa?
Joo, hyvä idea. Laitetaan listalle
Alotin röntgenhoitajaopiskelut tässä kuukaus sitten ja itelleni tuli täytenä yllätyksen, että myös lentohenkilökunta lasketaan säteilytyöntekijöiksi. Aina oppii uutta.
Joo, meillä lasketaan vuosittaisia millisieverttejä paljonko sitä säteilyä tulee.
Tämä oli uutta tietoa taas 👍
Millon tulee taas vlogia?
Olisi hassua nähdä reaktiovideo Sullenbergin pakkolaskusta Hudsoniin noin radioliikenteen osalta. Siis se telemetria & radio, ei se elokuva.
Muuttuuko sun ajattelumaailmas myös ns Englannin kieliseksi, kun menet töihin eli ett kieli aihtuu myös pään sisäisesti ns? 😀
Ei oikeastaan muutu. Kun asuin Saksassa niin silloin oli myös ajattelu saksankielistä.
Hyvä ja informatiivinen video niin kuin aina! Onko siis niin, että lennät SAS:illa ainoastaan niitä kahta lentokoneyksilöä jotka mainitsit?
Kiitos. Lennän vain SAS:n liikenteessä CRJ900 konetta. Eli kaikkia koneyksilöitä, jotka meidän laivastosta löytyy.
Kun tullaan eri maiden ilmatilaan,niin kuka ottaa ensin yhteyttä...kone lennonjohtoon vai lennonjohto koneeseen? Ketkä kaikki ovat samoilla radiotaajuuksilla?
Lennonjohto seuraa tutkalla ns. johdettujen lentojen etenemistä ja siirtää koneen seuraavan lennonjohdon taajuudelle viimeistään lennonjohtoalueiden rajalta. "SAS 984, contact Sweden 132,480."
Oisko mahdollista tehdä videoo lennonjohdosta? Eli miten se toimii ja mitä se vaatii jne. niin Suomessa kuin ulkomailla lennonjohdossa työskentelystä. Esim. vaatimustasot päästä sinne, ulkomaiden käytännöt ja kulttuuriset erot ja suurien lentokenttien ns. johtaminen. :) Lisää videoita :)
Jälleen laatukamaa
Oikeen hyvä video!
Hieno tietoisku taas kerran👍🏼Onko muuten vaimosi ja/tai poikasi ollut matkustajana sinun lentämässä koneessa?
Kiinalaisille ilmailuaakkoset eivät aina ole hallussa ruclips.net/video/max5aROuhlI/видео.html
Ei tarvinnut edes klikata linkkiä niin tiesi että kyseessä Air China 981 😂😂😂
Jotenkin jäänyt sellainen kuva, että äänenlaatu ei ole parhaimmasta päästä noissa yhteyksissä. Olenkohan ihan väärässä vai harjaantuuko korva siihen? :D
Äänen laatu ei analogisessa radiopuhelinliikenteessä tosiaankaan ole aina hyvä. Se onkin yksi syy miksi tuollaisia tavausaakkosia tarvitaan.
Häiriöt ovat tietysti sitä pahempia mitä pidempi on yhteysetäisyys.
Käytännössä yhteyden maksimietäisyys VHF-taajuudella on joitakin satoja kilometrejä, koska aallot eivät taivu tai heijastu ilmakehästä. (eli yhteys lennonjohtoon ei toimi merkittävästi näkyvää horisonttia kauemmas). VHF-aallot myös vaimenevat nopeasti etäisyyden kasvaessa, vaikkei välissä olisikaan esteitä.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että korkeilla taajuuksilla (eli lyhyillä aallonpituuksilla), äänenlaatu lyhyillä etäisyyksillä on parempi, ja matalilla taajuuksilla puolestaan maksimietäisyys on pidempi.
Pidemmillä etäisyyksillä (esimerkiksi mannertenvälisillä lennoilla tai valtameripurjehduksilla) jolloin yhteys ei enää onnistu VHF (very high frequency)-radiolla, käytetäänkin kokonaan eri taajuusaluetta eli HF (High frequency), joskus myös MF (Medium frequency).
HF:n pidempi kantomatka selittyy sillä, että HF-taajuusalueen aallot voivat heijastua yläilmakehän ionosfääristä. Teoriassa yhteys olisi mahdollinen jopa maapallon toiselle puolelle, koska aallot voivat heijastua ionosfääristä useita kertoja. Käytännössä siihen kuitenkin tarvittaisiin suurikokoisempi antenni ja lähetysteho kuin mitä lentokoneissa on mahdollista toteuttaa.
HF-radio ei toimi hyvin lyhyemmillä etäisyyksillä, koska silloin suoraan kulkeva aalto ja "avaruusaalto" häiritsevät toisiaan.
Kiitos paljon tästä tietopommista!
@@Sipu97 on kertynyt tietoa kun olen liikkunut vuosikymmenet merellä, tosin vain harrastuksena eikä ammatillisesti. Itse asiassa tein jopa lopputyön alusten radio- ja navigointijärjestelmien verkottamisesta ja tiedonsiirrosta kun opiskelin ict-alaa.
No siinä varmasti karttuu tietoa melkoisesti, ja hienoa että sait hyödennettyä tietosi myös opiskelussa :)
Mihin kattojat hävinnyt ansaitsisit enemmän kattojii
Koska väärässä ajassa väärässä paikassa kusessa olet jos input ei ole sama kuin output. Tää on se sattumanvarainen lujaa huudettu VARO tilanne ohikulkijalle vaikka kadulla. Ei se kerkee reagoimaan kun ei se tiedä edes minne pitäisi katsoa.
Jes taas uutta videota
Onko sulla vinkkejä lentäjäksi opiskeluun. Olen nyt 15v ja opiskelen ppl lupakirjaa teoria vaiheessa. Olisi kiva kuulla konkarin vinkkejä teoria kokeisiin ja muutenkin opiskeluun
Tapiolla on paljon tätä aihetta koskevia hyviä videoita 😊
Itse tekisin kuvatekstipohjaisena kaikkien virheiden välttämiseksi. Ensin se radio ja sitten varmistus näytöltä hetken viiveellä.
Kerrotko joskus kuumailmapalloista ja niiden toiminnasta yms yms?
Jäi vähän epäselväksi tuosta parin viikon takaisesta videostasi, kun puhuit armeijan käymisestä lentokoulua varten, tarkoititko nimenomaan armeijan käymistä vai armeijan johtajakoulutusta? Olen samaa mieltä, että armeijan suorittamisella sinänsä voi osoittaa olevansa kykenevä sitoutumaan tarkkojen sääntöjen noudattamiseen, mutta eikö tuon armeijan johtajakoulutuksen arvo ole aika paljon heikentynyt viime vuosina samalla kun siviilijohtaminen on edennyt ihmislähtöisempään suuntaan ja näin erkaantunut armeijan auktoriteettipohjaisesta huutamisjohtamisesta. Olen kuullut että joissain tapauksissa CV:hen ei edes kannata laittaa mainintaa johtajakoulutuksesta intissä. Mitkä ovat omat mietteesi tästä asiasta, ja kävitkö intissä aikanaan johtajakoulutuksen?
Mä itse suosittelen armeijan käymistä, ihan missä aselajissa ja suoritusajassa hyvänsä. Itse suoritetin 2003 oman palveluksen ja myös RUK:n kurssin. Intin johtajakoulutuksesta minulla on vain hyviä kokemuksia.
Itse olen lukion käynyt, keskiarvo päättötodistuksessa 9 luokkaa. Hain opiskelupaikkaa Helsingin oikeustieteellisestä viime keväänä, mutta lähinnä huonosta valmistautumisesta (ja motivaatiosta) johtuen paikka ei tuolloin auennut. Olen aina ollut kiinnostunut lentämisestä, ja vapaa-ajallani olenkin lukenut sekä puhdasta lentämisen teoriaa, että opetellut Airbus a320 sarjan tarkkaa toimintaa lukemalla POH/FCOM-manuaaleja sekä lentämällä simulaattorilla kotona. Uskotko, että tällaisella taustalla hakeminen tämän syksyn lentäjähaussa olisi minulle yleisesti hyödyksi? Onko opiskelupaikan omaaminen hakemisvaiheessa tärkeää?Suoritan tällä hetkellä varusmiespalvelusta merivoimissa.
Kiitos vastauksesta ja videoista, olen oppinut niistä paljon sekä saanut niistä motivaatiota :)
@@laurihaanpaa6798 kyllä harrastuneisuudesta on hyötyä koska se kertoo hakijan motivaatiosta ja halusta kouluttautua alalle. Jatko-opiskelupaikalla on pientä merkitystä paperikarsinnassa ja ylipäätään lentokoulussa opintoja suoritettaessa siitä on etua jos on jatko-opiskellut lukion jälkeen. Lähinnä siis teorian osalta kun tahti on kova, on hyvä jos on kokemusta eri opiskelutavoista. Tämäkään ei ole välttämättöntä, mutta voi olla avuksi matkan varrella.
Tsemppiä intin suorittamiseen ja myöhemmin lentokoulun pääsykokeisiin.
Vielä yksi jatkokysymys tuli mieleen. Kun olen valmistunut lukiosta vasta 2018 keväällä, ei minulla voisi olla kokemusta korkeakouluopinnoista vielä tässä vaiheessa, vaikka olisin saanut opiskelupaikan heti ensimmäisessä haussa. Kannattaisiko minun kuitenkin hakea heti lukiopohjalta, vai hakea kokemusta korkeakouluopinnoista ensin esimerkiksi yliopiston puolelta?
Kannattaa hakea SIO:n haussa jo nyt. Hyvin harva hakija pääsee sisään ensimmäisellä hakukerralla.
Voisi luulla että olisi hieman hankalampaa yhtäkkiä alkaa puhumaan virallista "ilmailuradiokieltä" suomenkielellä jos on 99% ajasta käyttänyt vain englanninkielisiä termejä ja ilmailusanoja.
Joo, siinä olis kyllä termit hukassa jonkin verran 😅
Hyvä video👍🏻 Miksi naislentäjiä on paljon vähemmän kuin mieslentäjiä?
Koska naishakijoita on lähtökohtaisesti vähän. Lisää naisia kaivataan lentäjäksi
Oon pohtinut samaa ja tullut siihen tulokseen, että naisilla ei ole niin paljoa kiinnostusta alalle. Voin olla väärässäkin. Tapio yhdessä vanhemmassa videossa tätä sivusi muistaakseni ja sanoi kannustavansa ehdottomasti naisia enemmän alalle. Mahtaa olla niin, että naiset syystä tai toisesta hakeutuvat ennemmin lentoemänniksi. Kuulostaa kyllä kovin sukupuolikarikatyyreiltä tämä kommenttini, mutta itse olen sellaisen kuvan saanut. Onneksi lentäjän ammatissa ei taida varsinaista sukupuolimerkitystä olla, samat vaatimukset molemmille koulutuksessa ja työssä.
Miten on varmistettu, ettei noille Teidän käyttämille taajuuksille pää se muita ihmisiä sanomaan omia ohjeitaan tai hakkerit aiheuttamaan katastrophia?
Vanhoja (mainioita) pätkiä katselen... Bravo Alfa vs. Mike Alfa, just to say ;)
Eikö sen aakkosten d kirjaimen sanan voi sekoittaa siihen amerikkalaiseen lentoyhtiöön?
Yhtä todennäköisesti kuin L kirjain sekoitetaan Perun pääkaupungin kanssa.
No kyllä. Silloin kun eräs tunnettu ilmavoimien koelentäjä käytti kutsua D74 (Delta 74), oli Suomen ylilentävä DAL47 (Delta 47) hivenen ällistyksissään kun kuuli, että samalla jaksolla kaukaisessa Euroopan kolkassa oli toinen Delta lennolla. Asia selvitettiin.
Ite opettelin Nato-aakkoset koska niiden avulla on helpompi kommunikoida kansainvälisessä asiakaspalvelussa kun tavataan esim.asiakkaan nimeä.
Joo, niistä on apua yllättävän usein.
Olen ollut kolmisenkymmentä vuotta radioamatööri, ja mekin tietenkin käytämme noita aakkosvastikkeita. Kerran töissä tavasin jotain niillä brittiläiselle konsultille, ja eräs ilmailua harrastava työkaveri havahtui heti kysymään, että ilmailenko minäkin. Valitettavasti en, vaan oli nuo aakkoset hallussa toista kautta :)
@@oh2mp Itselläkin ihan hauskoja sattumuksia tullut. Kerran puhelimessa erään vanhemman brittiläisen herrasmiehen kanssa piti tavata aakkosia, en muista tarkalleen miksi, mutta heti kun hän kuuli että käytän Nato-aakkosia ääni muuttui kuin kersantin ääneksi ja hän toisteli mielellään perässäni aakkosia:D Mitä ilmeisemmin herralla oli armeijataustaa äänen sävystä päätellen.
USA:n armeijaltahan nuo aakkoset pääosin alun perin ovat.
@@oh2mp Ainoa aakkonen jossa tulee sekaannus on I like India johtuen lausumistavasta.Ai/Ii... India, India.
Miten hankala readback on ja kuinka vaikea se on opetella
Se on aika yksinkertainen ja helppo opetella
Mikä keskiarvo lukiosta pitäis saada et voi päästä esim vaikka sio
Ei ole olemassa mitään tiettyä rajaa. Se riippuu hakijamäärästä.
@@Tapioonthemove ahaa millä keskiarvolla sä pääsit
8.2
Eiköhän kaikkia kiinnostava aihe olisi päihdepolitiikka ja asioiden salailu, joka maallikon korvaan kuulostaa aivan uskomattomalta, mutta uutisten mukaan on täyttä totta ja arkea lentoyhtiöissä. Työntekijät suojelevat toisiaan ja asioita katsotaan läpi sormien, vaikka kyseessä on matkustajien turvallisuus. Tästä napakka video, kiitos.
Ymmärrän että aihe kiinnostaa, mutta en voi kommentoida yhden lentoyhtiön sisäisiä asioita koska en niistä mitään tiedä, enkä ole ko. lentoyhtiössä myöskään töissä.
Kiitos vastauksesta, noinhan se tietysti on.
Onko lentäjäksi haluavalle paljon hyötyä armeijan johtajakoulutuksesta?
Jotain hyötyä siitä on, ainakin tulee kokemusta päätöksenteosta ja intin käyttämä palikkakoe on käytössä myös ilmailupuolella.
Kuinka hyvä Englannin kieliaito pitää olla?
Keskivertoa parempi
Esim. Yläaste ja lukio tasolla? Ja kannattaa varmaan kirjottaa lukiossa.
Keskivertoa parempi. Englannin taito on hyvin olennaista lentäjän työssä.
Vanhat radioaakkoset takasin!
Ihmismielen tulkkausvirheitä paljon miettineenä.en haluaisi ajatella hätätilantees 5sec pidempään että kuulinko nyt oikein vai ei.
heh rallienglantia - reis vos veri hard vit kapul of proplems -- turvakaarille terveisiä ''tommi mäkinen
Onnea 45k!
Itse opettelin Nato-aakkoset kun aloin pelaamaan lentosimulaattoria, koska siinä voi lentää onlinessa jossa on oikeita ihmisiä lennonjohdossa
hyvä vidi
Minkä takia 4 ei ole "fower"?
Sekä aakkoset että numerot on mietitty niin että ne kuulostaisivat kaikki erilaisilta myös hyvin häiriöisellä radioyhteydellä. Jos heikolla yhteydellä luetaan numeroita ja kuulet vain "er", ei tarvitse ruveta arpomaan oliko se kenties "fow-er" vai "niner", vaan on suurempi mahdollisuus että sanoma tulee kerralla oikein perille.
Tuntuu pahalta, että niinkin inhimillinen ”virhe” kuin take off -sanan sanominen väärässä kohtaa voi aiheuttaa valtavan onnettomuuden. Sanoilla on valtava voima. Onneksi tähänkin on jo asetettu säännöt.
Katoin siitä Teneriffan onnettomuudesta dokkarin ja tais olla kyllä monesta muustakin asiasta kiinni tämä onnettomuus. Tiivistettynä KLM:än kapteeni oli korkeassa arvossa yhtiössään ja cockpit kulttuurin mukaisesti perämiehet eivät halunneet pistää hänelle vastaan ja joutua tästä vaikeuksiin. Kapteeni oli hermostunut pitkän päivän jälkeen siitä että joutuisikin jäämään Teneriffalle yöksi satojen matkustajiensa kanssa. Valitettavasti kentällä oli sumua ja epäselvyyksiä lennonjohdon kanssa. Kapteeni lähti yrittämään nousua ilman lennonjohdon lupaa ja törmäsi toisen jumbojetin kylkeen pienellä kentällä. Kaikki KLM:än koneessa olevat kuolivat, mutta osa toisessa koneessa olevista säästyi. 500 kuoli ja 60 jäi eloon.
Tod. näk. syy sille miksi räjähdys oli niin valtava löytyy KLM:än juuri pintaan täytetystä tankista. En oo ikinä ollut niin isossa koneessa tai edes nähnyt sellaista livenä. Suurin kone missä oon ollut on Boeing 737.
Nato yhteensopivaa tavaus on on radioliikennekoulutuksessa ilmeisen tärkeä juttu, samaa kirjainten ilmaisutekniikkaa olen käyttänyt muuallakin kuin radioliikenteessä, eikä sekaannuksia ole tullut. koodeja, tavarakoodeja atk järjestelmissä, jotka saa ilmaistua puhekielessä selkeästi, ilman selvittämättä, onko B vai P, ja muita samankaltaisia ongelmia.
miten ne edes saa lentää, jotka ei pysty kunoolla ymmärtämään lennonjohtoa, niinkuin AirChinan kone jfk:lla
Sitä pitää kysyä Kiinan ilmailuviranomaiselta
Eikös A ole Alpha eikä Alfa? EI tuolla kyllä mitään merkitystä mihinkään oo mutta kysyin vaan XD
ICAO:n aakkosmääritelmässä se on nimenomaan Alfa.
Uusi tieto tuo, oon aina luullu et se on Alpha🤦🏼♂️
Yleiskielessä käytetään myös Alpha sanaa, mutta nimenomaan ilmailuradiofraseologiassa se sana on alfa 👍🙂
Hyvä tietää👍🏻
Tuli täytenä shokkina, että Ranskassa painellaan osittain omalla kielellä...Eiku
Niin, asiassa on itseasiassa turvallisuusaspekti myöskin. Ranskaa puhumaton lentäjä ei voi monitoroida sitä että mitä muut tekee, joka huonontaa olennaisesti lentäjän liikennetilannekuvaa ja puuttua mahdolliseen vaaratilanteeseen koska ei yksinkertaisesti ymmärrä mitä toinen kone tekee. ICAO:n säännöt kuitenkin edellyttää että kaupallisessa ilmailussa on käytettävä englantia radiopuhelinliikenteessä.
Juuri näin. Tästä syystä onkin perin hämmentävää, että vielä näin 2018 siellä painellaan osittain surutta kotimaisella, vaikka kielitaitoa puhua sujuvaa englantia varmasti löytyisi. Noh, ehkä se siitä ajan kanssa korjaantuu.
Kyllä. Samaa ihmettelen minäkin. Saksassa on kokemusta että lentäjä puhui saksaa lennonjohdolle ja he korjasivat, että nyt kyllä puhutaan englantia.. 😅
voitko aina lentostoryn loppuun lukea muutaman kommentin
ralli englantia..
Lensin joku päivä sitten Norrköpingistä Grekland ei näkynyt tapio kapteenia ohjaamossa oli joku tanskalain osas hommasan kun tultiin perille.😃
eka
mukava poika
Ammuin tänää melkein 100 vuotta vanhalla pienoiskiväärillä
Jessyoloz koira haluutko palkinon
@@nikopesonen9044 kyllä
Jessyoloz koira 🏆 siinä