@@puuntuottaja Se on just näin. tilaa se vaatii. Mutta toisaalta kiertoaikaa jatkamalla saa järeämpää puuta... Ja sillekin olisi kysyntää, jos olisi tarjontaa. Valitettavasti sahat ja sellunkeittäjät ostaa puuta vähän turhan pienenä, mikä johtaa laaduttomaan ja pieneen sahatavaraan ja runsaaseen kuiduntuotantoon. Iso osa ns. rakennusvirheistäkin johtuu siitä että käytössä on liian pienestä puusta sahattu sahatavara, jolloin laudassa ja lankussa on mukana homeelle ja laholle altista pintapuuta, eikä koko sahatavara ole ydinpuuta. Ja etelässä kiertoon riittää tuo 50-60 vuotta, mutta Pohjois-Suomessa sama temppu vaatii 80-100 vuotta. Ja eiköhän portiksi olisi kätevin ojan päälle työnnettävä liuku-ovi? Helppo kulkea ja vie vähän tilaa, ei tartte jättää autoa 20 metrin päähän kun porttia aukoo... ;)
Ruotsista tuodut kuusen taimet kasvavat tosi hyvin.Itsellä niitä muutaman hehtaarin alalla.Jätä koivuja kuusten taimien sekaan,saat ensiharvennuksessa paremman tuoton😊
Tulemme jättämään tuohon kuusentaimikkonkin koivuja sekaan - emme ekalla kierroksella vaan sitten myöhemmin kun alkaa vaikuttamaan siltä etteivät ne mene etukasvuiksiksi. Tuossa 12-istutetussa kuusikossa on vieressä koivikko joka heittää sinne lehtiä maataparantamaan. Juuristollekin olisi hyvä jos olisi molempia niin tulisi imettyä monelta tasolta ravinteita.
Joo - ylhäällä on oltava jokin joka haihduttaa vettä ja alhaalla jotakin joka imee veden mukaan ravinteita maasta. Puun kannalta tuo keskimmäinen rahapuu on vain tukemassa lehvästöä.
Oliko alun kuusikon ppa/runkoluku per hehtaari mikä? Näytti todella harvalta, mutta niinhän se monesti video tekee. Kuitenkin veikkaisin 350-400kpl/ha?
Typpilannoituksen matematiikka toimii tällä hetkellä todella hyvin. Hinta on noussut murto-osan siitä mitä puun hinta on. Mutta aika reheviä voi olla typelle nuo OMT:t.
@@petrijykyla-sf3qw Aina sitä olisi kiva kasvua kiihdyttää. Yhteen väliin typen hinta repesi täysin jolloin ei kannattanut mitenkään. Tuotto tulee 10 vuoden päästä joten riskille pitää olla kunnon tuotto.
Tällä hetkellä typpilannoituksen saa ostettua kaikkine päivineen noin 400-450 €/ha. Siihen ei montaa mottia tukkia tarvitse kasvattaa että kuittaa kustannukset ja normivasteella saa hyvin kolminkertaisena rahat takaisin
@@petrijykyla-sf3qw Lannoituksella pitäisi tulla mainosmiesten mukaan 10-15 kuutiota lisäkasvua hehtaarille. Tuollakin kasvulla lannoituksen pitäisi siis olla kannattavaa tuollakin kustannuksella. En löytänyt tähän hätään mistään tuoreita hintoja lannoitteille, pitäisi varmaan kysyä jostakin hintoja.
Meinaa se pienten koneiden ongelma olla siinä että firmat ei ole valmiita maksamaan enempää niillä tehdyistä puista ja maanomistajat ei ole valmiita myymään halvemmalla niillä tehtyjä puita. Ja urakoitsia ei pysty tekemään halvemmalla niillä tehtyjä puita.
Metsänomistajia on monenlaisia. Pienillä koneilla korjuu on kalliimpaa ja puusta saa saman rahan - eli metsänomistajalle tulee ensiharvennuksella vähemmän rahaa. Mutta toisessa harvennuksessa metsänomistaja saa enemmän rahaa - ja se enemmän voikin sitten olla enemmän kuin mitä ensiharvennuksen ylimääräiset korjuukulut olivat. Eli metsänomistaja voi jäädä voitolle. Urakoitsijalle pienet koneet ovat halvempia - kunhan niille on tarpeeksi töitä ja töistä maksetaan korkeampaa kuutiohintaa niin urakoitsijankin kannalta homma voi olla kannattavaa.
Ei suututa tikalle mutta kyl se eläviä puita koputtelee, tekee ainakin koivuun jälkiä että öttömönkijät saa helpommin asuinpaikkoja, näin olen luontoillassa oppinut asiantuntijoilta. Antaa tikan koputella.
@@eeromaki-tulokas9431 Oho, tikka on fiksu ja tekee ruualle asuinpaikkoja. Meillä on laiskuuden takia (ei jaksa raahata kaikkea metsästä) sen verran paljon lahopuuta, että tikan ei ole tarvinnut alkaa viljelypuuhiin.
Kokeillut katsella. Sellaiset perusportit tuntuvat aika hepposilta tuotteilta - olisi kiva saada vähän pidempi ratkaisu. Vähän paremmatkaan eivät maksa ihan hulluna, mutta ei niiden tekeminenkään ihan hullun kallista voi olla.
Pohtinut myös itse jos karsisi parhaista rungoista oksat. Puhtaassa koivikossa kylläkin taitaa tulla koivunruskotäpläkärpänen elämään ja pilaamaan puusta parhaan laadun. Pystykarsinta on metsätöissä häntäpäässä - ensiksi pidetään taimikot kunnossa, sitten harvennetaan ja jos jää aikaa niin tehdään muuta. Kaikkia runkoja ei kannata koskaan karsia - pelkästään parhaat uudistushakkuulle jäävät yksilöt.
Jollain alueella voi laatupuulle olla ostaja,mutta esim. pohjois-savossa ei löydy! Saksan koivuviilulle tiukat ehdot ja määrä koivulle tais olla rekka kuorma/min.
@motozeta50 Kyllä noita laatutyviä saa myytyä, olen joskus onnistuneesti saanut sellaisia pinoon. Meidän kannattaa noin 100 runkoa hehtaarille laaduttaa korkeintaan. Saa ensiksi koivut luontaisesti karsiutua. Teen jos on aikaa ja intoa.
Ei ole noista paljasjuurista ollenkaan kokemusta. Pottitaimet mättääseen voittavat kaikki muut menetelmät nopeudessa. Siemenet häviävät monta vuotta lähdössä.
Tuntuu, että monikin metsänomistaja toivottaa pikkumoton palstalleen iloisin mielin. Moni jopa iloinen jo traktorista tai 10-15t motosta. Tosin mielestäni pikkumoto/ajokone on järkevä valinta kun uraleveys jää parin metrin tietämille. välimallin koneet on melko turhia kun uraleveys on vain 20-60cm kapeampi kuin isossa motossa. Hyvä esimerkki viimetalvelta: Ensiharvennus tehty aikoinaan traktorilla mahdollismman kapeilla urilla, viimetalvena tein toisen harvennuksen Nisulan N5:lla, vähän leveämmän koneen seurauksena paikottain on nyt 6-7 metriä leveää uraa. Kolmatta harvennusta tuskin tulee, mutta jos sen isolla koneella tekisi olisi kuviolla kauttaaltaan 6-7 metrin urat. Eli mielestäni pieni kone ensiharvennukselle on ok, jos metsänomistaja hyväksyy pienemmät tulot enskasta. Välimallin kone on vähän itsensä huijaamista ja oman kuopan kaivamista. Toki välimallin koneen kuskilta vaaditaan silmää, ettei uraleveys karkaa seuraavassa harvennuksessa ison koneen seurauksena kun uraa lähimmät puut joudutaan poistamaan.
Joo, koneen pitää olla oikeasti niin pieni ettei metsään synny näkyviä ajouria. Kun ajouria ei synny niin metsää voidaan käsitellä alle 20 metrin välein jolloin koneelta ei vaadita pitkää nosturia ja sitä kautta kauheaa vakautta. Kapeaa kevyttä pitkällä nosturilla ei voi valmistaa - koura tarvitsee vastamomentin. Tuollainen "melkein riittävä" ajoura voi olla kakkoseen se kaikkein pahin. En ole aiheen ammattilainen mutta ajourin kääntäminen 90 astetta monesti toimii jos metsä sallii sen. Kakkosella puuväli kasvaa kuitenkin jolloin se vanha ajoura katoaa metsään. Monet metsänomistajat hyväksyisivät ensiharvennuksella pienemmät tulot jos saavat vastineeksi kakkosella suuremmat tulot. Sijoittamisessa on normaalia jemmata rahaa tuottoa vastaan. Nyt porukalla ei käytännössä ole mahdollisuutta edes valita miten metsä hakataan. Paikalle tulee suuri kone hoitamaan homman ja vaihtoehdoista ei edes tiedetä. Itse olen hyvin tyytyväinen tuohon toissa kesän harvennukseen. Ilo kulkea siellä ja harvennukselta tuli meidänkin tilille rahaa.
Kiitos metsä kävelystä, asiallista tarinointia.
Kiitoksia.
Kiitos pohdinnoista, sain hyvää tukea omille ajatuksille ja kasvavaa metsää on kiva katsella. Hyvin sinulla on kuviot kasvanut, voimaa on.
Kiitoksia. Etelässä hyvillä mailla puuntuottaminen on helppoa. Kunhan antaa tilaa niin kasvaa.
@@puuntuottaja Se on just näin. tilaa se vaatii. Mutta toisaalta kiertoaikaa jatkamalla saa järeämpää puuta... Ja sillekin olisi kysyntää, jos olisi tarjontaa. Valitettavasti sahat ja sellunkeittäjät ostaa puuta vähän turhan pienenä, mikä johtaa laaduttomaan ja pieneen sahatavaraan ja runsaaseen kuiduntuotantoon. Iso osa ns. rakennusvirheistäkin johtuu siitä että käytössä on liian pienestä puusta sahattu sahatavara, jolloin laudassa ja lankussa on mukana homeelle ja laholle altista pintapuuta, eikä koko sahatavara ole ydinpuuta. Ja etelässä kiertoon riittää tuo 50-60 vuotta, mutta Pohjois-Suomessa sama temppu vaatii 80-100 vuotta. Ja eiköhän portiksi olisi kätevin ojan päälle työnnettävä liuku-ovi? Helppo kulkea ja vie vähän tilaa, ei tartte jättää autoa 20 metrin päähän kun porttia aukoo... ;)
Metsä näyttää nykyisin pelkältä rahantuotantolaitokselta. Metsään olisi hyvä jättää myös aliskasvosta, sekä raivaamatta osa, olisi metsän näköistä.
Ruotsista tuodut kuusen taimet kasvavat tosi hyvin.Itsellä niitä muutaman hehtaarin alalla.Jätä koivuja kuusten taimien sekaan,saat ensiharvennuksessa paremman tuoton😊
Tulemme jättämään tuohon kuusentaimikkonkin koivuja sekaan - emme ekalla kierroksella vaan sitten myöhemmin kun alkaa vaikuttamaan siltä etteivät ne mene etukasvuiksiksi. Tuossa 12-istutetussa kuusikossa on vieressä koivikko joka heittää sinne lehtiä maataparantamaan. Juuristollekin olisi hyvä jos olisi molempia niin tulisi imettyä monelta tasolta ravinteita.
Ihan komea ja siisti mies ❤
Kiitoksia.
Kiitos mukavasta mersäretkestä! Ole huoleti, metsän tuijottaminen ei ole koskaan tylsää.
@@rekkapeikko336 Ja teen videoita muille metsäihmisille. Itsekkin varmaan kiva katsoa 10 vuoden päästä paikkoja.
Puulla on juuristo ja ylempänä lehvästö. Siinä välissä on rahapuu. Ilman näitä alempana ja ylempänä olevaa rahapuu ei kasva.
Joo - ylhäällä on oltava jokin joka haihduttaa vettä ja alhaalla jotakin joka imee veden mukaan ravinteita maasta. Puun kannalta tuo keskimmäinen rahapuu on vain tukemassa lehvästöä.
Jälleen hyvä esitys metsänhoidosta.
Kiitoksia. Oli kiva kävellä ja jutella. :)
kiitos hyvästä videosta
Kiitoksia.
Oliko alun kuusikon ppa/runkoluku per hehtaari mikä? Näytti todella harvalta, mutta niinhän se monesti video tekee. Kuitenkin veikkaisin 350-400kpl/ha?
?
Typpilannoituksen matematiikka toimii tällä hetkellä todella hyvin. Hinta on noussut murto-osan siitä mitä puun hinta on. Mutta aika reheviä voi olla typelle nuo OMT:t.
@@petrijykyla-sf3qw Aina sitä olisi kiva kasvua kiihdyttää. Yhteen väliin typen hinta repesi täysin jolloin ei kannattanut mitenkään. Tuotto tulee 10 vuoden päästä joten riskille pitää olla kunnon tuotto.
Tällä hetkellä typpilannoituksen saa ostettua kaikkine päivineen noin 400-450 €/ha. Siihen ei montaa mottia tukkia tarvitse kasvattaa että kuittaa kustannukset ja normivasteella saa hyvin kolminkertaisena rahat takaisin
@@petrijykyla-sf3qw Lannoituksella pitäisi tulla mainosmiesten mukaan 10-15 kuutiota lisäkasvua hehtaarille. Tuollakin kasvulla lannoituksen pitäisi siis olla kannattavaa tuollakin kustannuksella. En löytänyt tähän hätään mistään tuoreita hintoja lannoitteille, pitäisi varmaan kysyä jostakin hintoja.
😂😎😂👌👌👌👌😂😎😂
Meinaa se pienten koneiden ongelma olla siinä että firmat ei ole valmiita maksamaan enempää niillä tehdyistä puista ja maanomistajat ei ole valmiita myymään halvemmalla niillä tehtyjä puita. Ja urakoitsia ei pysty tekemään halvemmalla niillä tehtyjä puita.
Metsänomistajia on monenlaisia. Pienillä koneilla korjuu on kalliimpaa ja puusta saa saman rahan - eli metsänomistajalle tulee ensiharvennuksella vähemmän rahaa. Mutta toisessa harvennuksessa metsänomistaja saa enemmän rahaa - ja se enemmän voikin sitten olla enemmän kuin mitä ensiharvennuksen ylimääräiset korjuukulut olivat. Eli metsänomistaja voi jäädä voitolle. Urakoitsijalle pienet koneet ovat halvempia - kunhan niille on tarpeeksi töitä ja töistä maksetaan korkeampaa kuutiohintaa niin urakoitsijankin kannalta homma voi olla kannattavaa.
Ei suututa tikalle mutta kyl se eläviä puita koputtelee, tekee ainakin koivuun jälkiä että öttömönkijät saa helpommin asuinpaikkoja, näin olen luontoillassa oppinut asiantuntijoilta. Antaa tikan koputella.
@@eeromaki-tulokas9431 Oho, tikka on fiksu ja tekee ruualle asuinpaikkoja. Meillä on laiskuuden takia (ei jaksa raahata kaikkea metsästä) sen verran paljon lahopuuta, että tikan ei ole tarvinnut alkaa viljelypuuhiin.
Joo, puhut, metkossa menin 5 kertaa ohi, aina suusta kiinni.
Metko on ollut joka kerta samanlainen - siellä on metsäporukkaa ja koneesta kiinnostuneita ihan älyttömän monta. Väkisin menee puhuessa koko aika.
Mitä mieltä olet autoilijoista jotka tulevat metsäsi läpi menevälle pikkutielle?
Siitä ei pääse minnekään lävitse. Naapurit ovat vain mukavia jos kulkevat siitä.
29.54 - jos suojellaan metsä - niin lopetetaan hiilensidonta. Tuon sanoman kun saisi päättäjille esille jotenkin,
@@koivuklapia Järjellä on vaikea voittaa tunteita.
Katoppa paljonko ne perusportit maksaa. Sillä rahalla ei itse kannata edes kynää nostaa pöydältä.
Kokeillut katsella. Sellaiset perusportit tuntuvat aika hepposilta tuotteilta - olisi kiva saada vähän pidempi ratkaisu. Vähän paremmatkaan eivät maksa ihan hulluna, mutta ei niiden tekeminenkään ihan hullun kallista voi olla.
Käyppä Otavassa vakoilemassa.
@ohiampuja9246 Ovat tuttuja portteja. Menevät "parempien" joukkoon.
tosta koivikosta kun jos oikei haluis puusepän unelma koivutukkia niin oksis johki 5 metrii noi oksat pois
Pohtinut myös itse jos karsisi parhaista rungoista oksat. Puhtaassa koivikossa kylläkin taitaa tulla koivunruskotäpläkärpänen elämään ja pilaamaan puusta parhaan laadun. Pystykarsinta on metsätöissä häntäpäässä - ensiksi pidetään taimikot kunnossa, sitten harvennetaan ja jos jää aikaa niin tehdään muuta. Kaikkia runkoja ei kannata koskaan karsia - pelkästään parhaat uudistushakkuulle jäävät yksilöt.
@@puuntuottaja eihän sitä yrittänyttä laiteta ja hyvällä säkällä saa hyvääkin oksatonta tukkia
Jollain alueella voi laatupuulle olla ostaja,mutta esim. pohjois-savossa ei löydy!
Saksan koivuviilulle tiukat ehdot ja määrä koivulle tais olla rekka kuorma/min.
@motozeta50 Kyllä noita laatutyviä saa myytyä, olen joskus onnistuneesti saanut sellaisia pinoon. Meidän kannattaa noin 100 runkoa hehtaarille laaduttaa korkeintaan. Saa ensiksi koivut luontaisesti karsiutua. Teen jos on aikaa ja intoa.
Lähteekö pottitaimet yhtähyvin kuin hyvin istutettu hajajuuri taimi ja kuinka paljon hitaampi on kylvämällä uusittu metsä .
Ei ole noista paljasjuurista ollenkaan kokemusta. Pottitaimet mättääseen voittavat kaikki muut menetelmät nopeudessa. Siemenet häviävät monta vuotta lähdössä.
Tuntuu, että monikin metsänomistaja toivottaa pikkumoton palstalleen iloisin mielin. Moni jopa iloinen jo traktorista tai 10-15t motosta. Tosin mielestäni pikkumoto/ajokone on järkevä valinta kun uraleveys jää parin metrin tietämille. välimallin koneet on melko turhia kun uraleveys on vain 20-60cm kapeampi kuin isossa motossa.
Hyvä esimerkki viimetalvelta: Ensiharvennus tehty aikoinaan traktorilla mahdollismman kapeilla urilla, viimetalvena tein toisen harvennuksen Nisulan N5:lla, vähän leveämmän koneen seurauksena paikottain on nyt 6-7 metriä leveää uraa. Kolmatta harvennusta tuskin tulee, mutta jos sen isolla koneella tekisi olisi kuviolla kauttaaltaan 6-7 metrin urat.
Eli mielestäni pieni kone ensiharvennukselle on ok, jos metsänomistaja hyväksyy pienemmät tulot enskasta. Välimallin kone on vähän itsensä huijaamista ja oman kuopan kaivamista. Toki välimallin koneen kuskilta vaaditaan silmää, ettei uraleveys karkaa seuraavassa harvennuksessa ison koneen seurauksena kun uraa lähimmät puut joudutaan poistamaan.
Joo, koneen pitää olla oikeasti niin pieni ettei metsään synny näkyviä ajouria. Kun ajouria ei synny niin metsää voidaan käsitellä alle 20 metrin välein jolloin koneelta ei vaadita pitkää nosturia ja sitä kautta kauheaa vakautta. Kapeaa kevyttä pitkällä nosturilla ei voi valmistaa - koura tarvitsee vastamomentin.
Tuollainen "melkein riittävä" ajoura voi olla kakkoseen se kaikkein pahin. En ole aiheen ammattilainen mutta ajourin kääntäminen 90 astetta monesti toimii jos metsä sallii sen. Kakkosella puuväli kasvaa kuitenkin jolloin se vanha ajoura katoaa metsään.
Monet metsänomistajat hyväksyisivät ensiharvennuksella pienemmät tulot jos saavat vastineeksi kakkosella suuremmat tulot.
Sijoittamisessa on normaalia jemmata rahaa tuottoa vastaan. Nyt porukalla ei käytännössä ole mahdollisuutta edes valita miten metsä hakataan. Paikalle tulee suuri kone hoitamaan homman ja vaihtoehdoista ei edes tiedetä. Itse olen hyvin tyytyväinen tuohon toissa kesän harvennukseen. Ilo kulkea siellä ja harvennukselta tuli meidänkin tilille rahaa.
Hyviä metsävideoita sulla.
@@transitmies Kiitoksia.
Huonopuoli portissa on, että tie pusikoituu jos sitä ei käytetä.
Pitää hoitaa pusikoituminen muuten pois. Nyt on ongelmana kun porukka tahtoo ajella kaikilla teillä kelirikkoaikaan ja rikkovat tiet.
@@puuntuottaja no se on kyllä ajattelemattomuutta ettei välitetä seurauksista.
Hyvän portin hinnalla vaan mursketta tielle, niin kestää uteliaiden ajella. Jos vaikka hirvetkin häiriintyis.
@@mukamas_ Loistavaa laatikon ulkopuolelta ajattelemista. Yhden portin voisin oikeasti korvata murskeella.
Riistakamera ja tallentavan kameravalvonnan-kyltti vois estää kaatopaikan perustajia.
sano v niinkuin vittu
Moi.
Koskahsn rakas EU ottaa Suomen metsät hallintaansa
@@villelindstrom897 Hiljalleen huvittavat meidän omien toimijoiden aloitteesta. Kotimaiset käyttävät EUta apuna.