Meneekö kierrätettävä vesi roskiin vai mitenkä? Kalojen tuottama myrkyllinen ammoniakki on helposti muutettavissa probiottisilla ja anaerobisilla bakteereilla NH4 -> NO2 - > NO3. NO3 eli nitraatti on hyvä kasviravinne. Tuntuisi oudolta tuhlata vettä jos bakteereilla olisi mahdollista puhdistaa se.
En tiedä tarkalleen, mutta voin kysäistä. Sen Perttu kertoi, että vesi palautetaan takaisin puroon, josta se on otettu. Vedessä on kuulemma silloin vähemmän ravinteita, kun mitä siinä on ollut siinä vaiheessa, kun vesi on johdettu laitokseen. En tiedä tarkoitetaanko mainitsemiasi aineita. Tiedän, että etelämpänä Euroopassa on kokeiltu pienimuotoista kalanviljelyä, jossa näitä ravinteita on hyödynnetty laitoksen yhteydessä olevalla puutarhalla. Olen käsittänyt, että tavoitteena olisi kehittää ”minifarmeja” jopa kuluttajien käyttöön. Sellaisia missä ”kaloja kasvaa yläkerrassa ja alakerrassa niiden tuottamalla ravinteella kasveja”. Ymmärsin, että ravinteita syntyy niin paljon, että kasvit eivät pysty kaikkea hyödyntämään. Joka tapauksessa itseäni kiehtova visio - saadaan se sitten toimimaan tai ei. -Mika
Kyllä voi. Idea on siinä, että kasvit käyttävät hyväksi ravinteita, joita kalanviljelyssä vapautuu. Tietääkseni, ravinteita tulee enemmän kuin kasvit pystyvät hyödyntämään, mutta teknologiaa kehitetään tälläkin saralla. Itse pidän kiehtovana ajatusta, että meillä olisi tulevaisuudessa kasvattamoita, joissa sekä kasvien että kalojen vesiviljely olisi yhdistetty. Tämä on jo sikäli nykyaikaa jossain määrin, mutta menetelmät ovat vasta kehittymässä. Jäin miettimään sitä, että pystyisikö yksinkertaisuudessaan viljelyvettä käyttämään kasvien kastelussa ja samalla vedessä olevat ravinteet korvaisivat lannotteita. Ihan tällaista maallikon pohdintaa. Aiheesta kiinnostuneille lisää tässä tieteellisessä esityksessä, jossa mennään aiheeseen tosi syvälle. -Mika extension.okstate.edu/fact-sheets/print-publications/srac/recirculating-aquaculture-tank-production-systems-aquaponics-integrating-fish-and-plant-culture-srac-454.pdf
Monet kasvuvaiheessa olevat yritykset toimivat näin. Uuden kehittäminen ja tuotantoketjujen rakentaminen vaativat paljon rahaa, jolloin toiminta voi olla tappiollista vuosienkin ajan. Vastaavalla tavalla tekevät esimerkiksi pelifirmat, jota kehittävät monta vuotta yhtä tuotetta ennen sen myyntiin laittamista. En tiedä näin mittavia yrityskehityshankkeita Suomessa kala-alalla. Tässä kehitetään maailman mittapuussakin merkittävää kalankasvatusta. -Mika
Kasvatus kiinnostaa. Periaatteessa on paljon jo valmiina. Luontaista virtaavaa vettäkin löytyy. Mätituotannossa ja kiertovesikasvatuksessa riippuvuus sähköstä hirvittää, samoin alkuinvestoinnit todella suuria. Kun kävitte kuvaamassa, miten kokemus hygieniasta, käsittääkseni laitoksella pitäisi olla tosi tiukat vaatimukset ja yleensä vierailut on kielletty kokonaan, tautien leviäminen on todella suuri ja pelottava ongelma.
Hygieniasta ollaan todella tarkkoja. Esimerkiksi päälle laitettiin suojapuvut ja käytettiin paikan omia jalkineita. Olet oikeassa, että vierailemaan on vaikea päästä ja ymmärrän sen, koska vierailijoiden mukana voi päästä tauteja laitokseen, mikä voisi aiheuttaa suuria ongelmia. Samaan tapaan suojaudutaan kuin elintarvikelaitoksissa, missä olen käynyt kuvaamassa. -Mika
Tällä laitoksella tuotetaan pieniä kaloja, jotka jatkokasvatetaan muissa tuotantolaitoksissa. Niille, jotka eivät tiedä, mikä on geosmiini tarkennuksena: se on aine, joka maistuu kaloissa mudanmakuna. Tuttu maku luonnonkaloissa lämpimän veden aikaan. Erityisesti särkikaloissa, mutta hauki ja ahven ottaa makua myös vedestä. Johtuu veden bakteeritoiminnasta vesissä, jotka ovat ravinteikkaita ja lämpimiä. Kaloista mudanmaku saadaan pois "raikastamalla" eli pitämällä kaloja viileässä täysin puhtaassa vedessä ilman ruokaa jonkin aikaa. En tiedä kauan, mutta joku asiasta tietävä voisi kertoa. Muinoin esimerkiksi karppeja on pidetty suurissa sadevesitynnyreissä ennen ruuaksi laittamista. -Mika
Vähän aikaa sitten ostin allaskasvatettua kirjolohta joka maistui mullalle. Se jäi syömättä eikä varmasti tule ostettua toista kertaa jos ei ole takuuta mausta. Mieluummin ostan Norjan lohta joka ei petä maullaan.
Sen verran lisään, että kala tuskin oli kyseisen laitoksen tuote. Kiinnostaisi tietää mistä mullan maku tulee kalaan? Istutettu luonnonlampi lohi maistui myös mullalle mutta kasvuympäristö huomioon ottaen on ihan ymmärrettävää, että sieltä seisovasta ja sameasta vedestä makua tulee kalaan.
Mudan maku johtuu vedessä olevasta bakteeritoiminnasta. Kyse on joidenkin bakteerien tuottamasta geosmiini-nimisestä yhdisteestä, jota on luonnovesissä, mutta myös kalankasvatuslaitoksissa. Erityisen hankala se on kiertovesiviljelyssä. Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, joka ulkomailla on vielä tunnetumpi. Siksi monet kalat maistuvat ulkomailla mudalta - juuri lämpimien sisämaan vesien kalat tai kasvatetut. Toleranssi suomalaisilla mudanmakua kohtaan on suurempi ja ulkomailla siihen ei kiinnitetä niin paljoa huomiota. Tämän vuoksi katson ulkomailla ollessani huolella, millaista kalaa olen ravintolassa ostamassa🙂 Mielellään isolta mereltä kalastettua. Suomessa mudan makua on kesällä monissa vesissä etenkin hauessa, ahvenessa ja särkikaloissa. Nyt kesällä huomasin parin kuhankin maistuvan mudalta ja se vie fiilistä kalansyömisestä. Sain myös heinäkuussa muutaman kirjolohen ja yksi niistäkin maistui mudalta. Mitä tulee Norjan loheen, se on valitettavan hyvä tuote. Valitettavaa suomalaisen kalankasvatuksen kannalta ja pohjoisten luonnonlohien. Lohenkasvatus on Norjassa todella iso business. Luonnonlohille se on uhka, koska kasvatetuista kaloista siirtyy kalatauteja ja loisia luonnon kaloihin. Toisinaan niitä myös karkaa kasvatuskasseista ja ne pääsevät lisääntymään luonnon lohien kanssa. Tämä murentaa arvokkaiden alkuperäisten lajien geeniperimää ja heikentää niiden mahdollisuuksia selvitä muuttuvissa olosuhteissa. Yleensä ostan suomalaista kirjolohta, mutta joskus tulee ostettua Norjan lohta tarjouksesta. Rehellinen mielipide on se, että se on lähes joka kerta ollut virheettömän makuista hyvää lohta ja siksi en ihmettele, miksi se on myydyin kala Suomessa. Kylmän veden aikaan ostamani kirjolohet ovat myös hyviä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Ne ovat yleensä olleet hieman kalliimpia. Markkinavoimat säätelee myös kalataloutta ja kuluttaja ostaa tuotteen, minkä saa edullisimmin ja minkä kokee laadukkaaksi. Norjalaisen lohen menekin säätelyyn vs kotimainen kirjolohi ei ole ratkaisuna kuin tuontitullit, mutta en usko sen päättäjiä kiinnostavan. Olin juuri yhteydessä opiskelukaveriini Panuun, joka on lohitutkijana Tenolla. Viime vuonna tilanne oli surkea. Lohia nousi 20000 kappaletta. Tänä vuonna tilanne oli vielä lohduttomampi. Lohia on 2024 noussut arviolta vain 10000 kpl koko Tenoon. -Mika P.S. Täältä voit katsoa Tenon lohesta juttua. Oltiin siellä viime vuonna: ruclips.net/video/zwyfXBlzRR8/видео.htmlsi=cq6gD5naMh4jjfEf
Salpauksen erilaiset kalastusopintojen alueet: www.salpaus.fi/koulutusesittelyjen_avainsanat/kalatalous/
Tätä toimintaa pitäisi Suomessa tukea ja runsaasti. Päästäisiin joskus eroon Norjan kassilohesta.
Kiitos mielenkiintoisesta jaksosta :) oli kiva kuulla tästä aiheesta :). Koska tulee nahkiaisten pyynnistä :)?
Simojoen nahkiaisvideo tulee syyskuun alussa. Simolaisittain nahkiainen on nahkinen - se olikin uus termi mulle.🤠 -Mika
Hyvin toteutettua videota!
Mikäs siinä on että sampia ei ole saatu kasvatettua taloudellisesti kannattavasti?
Meneekö kierrätettävä vesi roskiin vai mitenkä? Kalojen tuottama myrkyllinen ammoniakki on helposti muutettavissa probiottisilla ja anaerobisilla bakteereilla NH4 -> NO2 - > NO3. NO3 eli nitraatti on hyvä kasviravinne. Tuntuisi oudolta tuhlata vettä jos bakteereilla olisi mahdollista puhdistaa se.
En tiedä tarkalleen, mutta voin kysäistä. Sen Perttu kertoi, että vesi palautetaan takaisin puroon, josta se on otettu. Vedessä on kuulemma silloin vähemmän ravinteita, kun mitä siinä on ollut siinä vaiheessa, kun vesi on johdettu laitokseen. En tiedä tarkoitetaanko mainitsemiasi aineita.
Tiedän, että etelämpänä Euroopassa on kokeiltu pienimuotoista kalanviljelyä, jossa näitä ravinteita on hyödynnetty laitoksen yhteydessä olevalla puutarhalla. Olen käsittänyt, että tavoitteena olisi kehittää ”minifarmeja” jopa kuluttajien käyttöön. Sellaisia missä ”kaloja kasvaa yläkerrassa ja alakerrassa niiden tuottamalla ravinteella kasveja”. Ymmärsin, että ravinteita syntyy niin paljon, että kasvit eivät pysty kaikkea hyödyntämään. Joka tapauksessa itseäni kiehtova visio - saadaan se sitten toimimaan tai ei. -Mika
Silloin kun itse kasvatettin kiertovedessä kalaa niin kiertävää vettä puhdistettiin jatkuvasti nitrifikaatiossa.
@@KalastusKanava Tuollainen laitos oli Uudessakaupungissa jo 2011.
Toimi 10 vuotta mutta ei saatu taloudellisesti kannattamaan.
Voinko käyttää veden pintaa vihannesten kasvattamiseen?
Kyllä voi. Idea on siinä, että kasvit käyttävät hyväksi ravinteita, joita kalanviljelyssä vapautuu. Tietääkseni, ravinteita tulee enemmän kuin kasvit pystyvät hyödyntämään, mutta teknologiaa kehitetään tälläkin saralla.
Itse pidän kiehtovana ajatusta, että meillä olisi tulevaisuudessa kasvattamoita, joissa sekä kasvien että kalojen vesiviljely olisi yhdistetty. Tämä on jo sikäli nykyaikaa jossain määrin, mutta menetelmät ovat vasta kehittymässä.
Jäin miettimään sitä, että pystyisikö yksinkertaisuudessaan viljelyvettä käyttämään kasvien kastelussa ja samalla vedessä olevat ravinteet korvaisivat lannotteita. Ihan tällaista maallikon pohdintaa.
Aiheesta kiinnostuneille lisää tässä tieteellisessä esityksessä, jossa mennään aiheeseen tosi syvälle. -Mika
extension.okstate.edu/fact-sheets/print-publications/srac/recirculating-aquaculture-tank-production-systems-aquaponics-integrating-fish-and-plant-culture-srac-454.pdf
@@KalastusKanava Olen nähnyt muiden maiden tilojen tekevän näin.. juuret imevät ravinteita vedestä ja puhdistavat vettä
Miten firma voi toimia noilla tappioluvuilla?
Monet kasvuvaiheessa olevat yritykset toimivat näin. Uuden kehittäminen ja tuotantoketjujen rakentaminen vaativat paljon rahaa, jolloin toiminta voi olla tappiollista vuosienkin ajan.
Vastaavalla tavalla tekevät esimerkiksi pelifirmat, jota kehittävät monta vuotta yhtä tuotetta ennen sen myyntiin laittamista.
En tiedä näin mittavia yrityskehityshankkeita Suomessa kala-alalla. Tässä kehitetään maailman mittapuussakin merkittävää kalankasvatusta. -Mika
Kasvatus kiinnostaa. Periaatteessa on paljon jo valmiina. Luontaista virtaavaa vettäkin löytyy. Mätituotannossa ja kiertovesikasvatuksessa riippuvuus sähköstä hirvittää, samoin alkuinvestoinnit todella suuria.
Kun kävitte kuvaamassa, miten kokemus hygieniasta, käsittääkseni laitoksella pitäisi olla tosi tiukat vaatimukset ja yleensä vierailut on kielletty kokonaan, tautien leviäminen on todella suuri ja pelottava ongelma.
Hygieniasta ollaan todella tarkkoja. Esimerkiksi päälle laitettiin suojapuvut ja käytettiin paikan omia jalkineita. Olet oikeassa, että vierailemaan on vaikea päästä ja ymmärrän sen, koska vierailijoiden mukana voi päästä tauteja laitokseen, mikä voisi aiheuttaa suuria ongelmia. Samaan tapaan suojaudutaan kuin elintarvikelaitoksissa, missä olen käynyt kuvaamassa. -Mika
Harmi että geosmiin kertyminen kiertoveteen estää vielä toistaiseksi hyvä laatuisen kalan kasvattamisen kiertovesilaitoksella.
Tällä laitoksella tuotetaan pieniä kaloja, jotka jatkokasvatetaan muissa tuotantolaitoksissa. Niille, jotka eivät tiedä, mikä on geosmiini tarkennuksena: se on aine, joka maistuu kaloissa mudanmakuna. Tuttu maku luonnonkaloissa lämpimän veden aikaan. Erityisesti särkikaloissa, mutta hauki ja ahven ottaa makua myös vedestä. Johtuu veden bakteeritoiminnasta vesissä, jotka ovat ravinteikkaita ja lämpimiä.
Kaloista mudanmaku saadaan pois "raikastamalla" eli pitämällä kaloja viileässä täysin puhtaassa vedessä ilman ruokaa jonkin aikaa. En tiedä kauan, mutta joku asiasta tietävä voisi kertoa. Muinoin esimerkiksi karppeja on pidetty suurissa sadevesitynnyreissä ennen ruuaksi laittamista. -Mika
Olisi kiva kuulla lisää miten alle kilosta rehua voidaan saada yli kilo kalaa?
varmaan liittyy siihen kun kalastakin suurin% on vettä. eli kasvaessaankin suurinosa lisäpainosta tulee vedestä.
Eli 1 kg kuivaa rehua vastaa n 3-4kg kalana kun otetaan kalan vesipitoisuus huomioon. Kalan hyötysuhde on hyvä verrattuna Karjaan.
Vähän aikaa sitten ostin allaskasvatettua kirjolohta joka maistui mullalle. Se jäi syömättä eikä varmasti tule ostettua toista kertaa jos ei ole takuuta mausta. Mieluummin ostan Norjan lohta joka ei petä maullaan.
Sen verran lisään, että kala tuskin oli kyseisen laitoksen tuote. Kiinnostaisi tietää mistä mullan maku tulee kalaan? Istutettu luonnonlampi lohi maistui myös mullalle mutta kasvuympäristö huomioon ottaen on ihan ymmärrettävää, että sieltä seisovasta ja sameasta vedestä makua tulee kalaan.
Mudan maku johtuu vedessä olevasta bakteeritoiminnasta. Kyse on joidenkin bakteerien tuottamasta geosmiini-nimisestä yhdisteestä, jota on luonnovesissä, mutta myös kalankasvatuslaitoksissa. Erityisen hankala se on kiertovesiviljelyssä. Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, joka ulkomailla on vielä tunnetumpi. Siksi monet kalat maistuvat ulkomailla mudalta - juuri lämpimien sisämaan vesien kalat tai kasvatetut.
Toleranssi suomalaisilla mudanmakua kohtaan on suurempi ja ulkomailla siihen ei kiinnitetä niin paljoa huomiota. Tämän vuoksi katson ulkomailla ollessani huolella, millaista kalaa olen ravintolassa ostamassa🙂 Mielellään isolta mereltä kalastettua.
Suomessa mudan makua on kesällä monissa vesissä etenkin hauessa, ahvenessa ja särkikaloissa. Nyt kesällä huomasin parin kuhankin maistuvan mudalta ja se vie fiilistä kalansyömisestä. Sain myös heinäkuussa muutaman kirjolohen ja yksi niistäkin maistui mudalta.
Mitä tulee Norjan loheen, se on valitettavan hyvä tuote. Valitettavaa suomalaisen kalankasvatuksen kannalta ja pohjoisten luonnonlohien. Lohenkasvatus on Norjassa todella iso business. Luonnonlohille se on uhka, koska kasvatetuista kaloista siirtyy kalatauteja ja loisia luonnon kaloihin. Toisinaan niitä myös karkaa kasvatuskasseista ja ne pääsevät lisääntymään luonnon lohien kanssa. Tämä murentaa arvokkaiden alkuperäisten lajien geeniperimää ja heikentää niiden mahdollisuuksia selvitä muuttuvissa olosuhteissa.
Yleensä ostan suomalaista kirjolohta, mutta joskus tulee ostettua Norjan lohta tarjouksesta. Rehellinen mielipide on se, että se on lähes joka kerta ollut virheettömän makuista hyvää lohta ja siksi en ihmettele, miksi se on myydyin kala Suomessa. Kylmän veden aikaan ostamani kirjolohet ovat myös hyviä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Ne ovat yleensä olleet hieman kalliimpia.
Markkinavoimat säätelee myös kalataloutta ja kuluttaja ostaa tuotteen, minkä saa edullisimmin ja minkä kokee laadukkaaksi. Norjalaisen lohen menekin säätelyyn vs kotimainen kirjolohi ei ole ratkaisuna kuin tuontitullit, mutta en usko sen päättäjiä kiinnostavan.
Olin juuri yhteydessä opiskelukaveriini Panuun, joka on lohitutkijana Tenolla. Viime vuonna tilanne oli surkea. Lohia nousi 20000 kappaletta. Tänä vuonna tilanne oli vielä lohduttomampi. Lohia on 2024 noussut arviolta vain 10000 kpl koko Tenoon.
-Mika
P.S. Täältä voit katsoa Tenon lohesta juttua. Oltiin siellä viime vuonna: ruclips.net/video/zwyfXBlzRR8/видео.htmlsi=cq6gD5naMh4jjfEf
Ihmekkäs mustatperhot on tänä vuonna kiinnostanut kirrei, eikä pinkki
Unelma työpaikka 😎
Kyllä olis 👍
Yö vuorossa kävisi salaa pilkillä,että pääsee Esson baarissa kehumaan että tuli taas pilkillä lohta 😂
@@jouniporolampi5447 😂
Tein 11 vuotta nyt taas merellä enkä takaisin vaihtaisi ihan halvalla.