Miks ADHD:sta puhuttaessa puhutaan vaan ylivilkkaudesta kun ADHD oireet on myös paljon muuta, kuten. oppimiskyvynhäiriöitä, tunnesäätelyongelmia, alivireisyyttä, liitännäissairauksina, masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä jotka hoitamattomana johtaa päihdehäiriöihin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Onko julkinen keskustelu ja hoito oikeasti Suomessa tän häiriön osalta näin alkeellisella tasolla?
Eikä huomioida nykymaailman suurempaa painetta ADHD:ta sairastaville ihmisille. Ennen ei ollut yhtä suorituskeskeinen ja kiireinen työelämä kuin nykyisin. Ennen oli enemmän ammatteja joissa tehtiin fyysistä työtä, nykyisin hyvin paljon asiat tehdään päätelaitteilla. Avokonttorit ja sosiaaliset työt ovat yksiä kauhistuksia. Eikä aikuisena ainakaan ole helppo saada diagnoosia, se on pahimmillaan vuosien prosessi.
Ei se multitaskaus onnistu sen paremmin epätyypillisiltä kuin tyypillisiltäkään aivoilta vaan nimenomaan se on kuormittava tekijä. Jos teet yhtö asiaa ja "multitaskaat" (oikeasti ihminen ei kykene tekemään montaa asiaa samaan aikaan) eli siirryt tekemään toista työtä niin joka kerta kun siirrät sitä focusta takaisin siihen alkuperäiseen työhön, aivojen etuotsalohko kuormittuu valtavasti ja sen alueen kuormittuessa heikkenee kyky keskittyä yhtään mihinkään. Se multitaskaus on sitä että tehdään 5 asiaa päin helvettiä tai korkeintaan sinne päin kuin ettå tekisi yhden asian alusta loppuun.
ADHD:n diagnostiset kriteerit päivitettiin viime vuosikymmenellä, mikä osaltaan selittää diagnoosien yleistymistä. Hoitovaihtoehtojahan on monia: osa lääkityksistä perustuu amfetamiinijohdannaisiin, mutta on olemassa myös ei-stimulanttisia lääkkeitä. Suosittelen tutustumaan tohtori Russel Barkleyn materiaaleihin, jos englanti sujuu - hän tarjoaa kattavasti tietoa tästä aiheesta ja hänen luentojaan yms. videoita on RUclipsssakin runsaasti. Monilla asiantuntijoilla on muuten sellainen käsitys, että ADHD on yhä ennemminkin alidiagnosoitu, vaikka jotkut saattavat nostalgisesti väittää, että _'ennen vanhaan tällaisia ei ollut edes olemassa'._ Tämä näkemys kuitenkin sivuuttaa, että ADHD:n varhaisin tunnettu kuvaus lääketieteellisessä kirjallisuudessa löytyy jo 1750-luvulta. Hoitamaton ADHD voi alentaa elinajanodotetta merkittävästi ja lisätä esimerkiksi päihderiippuvuuden riskiä sekä muita elämänhallinnan haasteita. On tärkeää, että aiheesta keskustellaan järkevästi ja faktoihin, eikä ns. "bro-scienceen" nojaten. Nykyään näkee valitettavan paljon vähättelyä ja dissaamista aiheen ympärillä, mikä ei auta yhtään ketään.
Harva puhuu kotien strukturoimattomuudesta, hektisestä elämäntyylistä, rauhoittumisesta kotona. Harrastuksia ja liikaa, kodeissa koirat vievät aikaa lapsilta, valitettavan usein. Elämäntaidot jää opettamatta, eikä aikaa riitä vanhemmilla tehdä niitä perusasioita kotona. Rajathan siinä unohtuvat. Harva uskaltaa kyseenalaistaa perheen elämän mallin. Se ei tue tervettä kehitystä. Viikonloput saattavat mennä juhlinnassa, myös vanhemmilla. Lapsen paikka on kotona 3 - vuotiaaksi asti. Erkka
itselläni on adhd ja kokeilin lääkkeitä 15v takaperin ja ei sopinut minulle. opettelin vaan tulemaan toimeen sen kanssa, toisinaan adhd:sta jopa löytää hyötyä siinä mielessä että mieli harhailee kyseisen mielenkiintoisen aiheen ympärillä ja sitä kautta olen itse löytänyt vaihtoehtoja tai ratkaisuita kuinka edetä. ei kannata uhriutua tuosta tai edes tuoda aina ensimmäisenä esiin
Kyl nyt taas mennään olohuone lääkärin perustutkinnolla, pitäiskö vähän katella ennen kun pistää näitä ulos, adhd lääkityksiä on erilaisia, kaikki ei ole "kovaa kamaa"😅 ns kova kama tulee vasta kun mikään muu ei toimi, olen 45 ja sain diagnoosin vasta, selitti asiaita hyvin paljon, mm pahoja uniongelmia ja isoja keskittymisongelmia, olis varmasti ollu helpompi elämä kun olis saanu diagnoosin aikasemmin. Ja oli mielipide mikä tahansa dex amfetamiinin käyttöön lääketarkoituksessa niin todella myös auttaa oikein käytettynä sitä tarvitsevalle, päihdeongelmat tulee väärinkäytöstä, niin kun monesta muustakin lääkkeestä, ja käsittääkseni näitä ei määrätä lapsille missään
@@valvar2116 keskustella asioista joista ei tiedä mitään, yksinkertaistamalla ihmisten ongelma muotoon koska ennen oli näin ja laittaa ne tuubiin, sinänsä aika perus internet meinikiä, höpö höpö tuubaa
Eräs kallonkutistaja pitkällä kokemuksella määritteli terveen ihmisen: hän pstyy rakastamaan ja tekemään työtä. Kun oikein kaivellaan on kaikilla päässä vikaa.
Eräs perheenäiti sanoi tuota automaattisesti sokerihumalaksi ja siksi tiesi omilla lapsillakin asettaa karkkipäivän ajankohdan.Eli läketeollisuus ja karkkiteollisuus kilpailee asiakkaista
Harvoin provosoidun oikeastaan mistään, mutta nyt taisi käydä niin. Minusta vaan on hassua ajatella, että lapsi "lääkitään rauhalliseksi", vaikka hänellä ei olisi adhd:ta. Kuitenkin "normaaleille" ihmisille adhd lääkkeellä on päinvastainen vaikutus. Lääkeellä on myös suuri vaikutus lapselle ja hänen itsetunnolleen. Jos koko ajan joutuu kuuntelemaan kieltoja ja negatiivista puhetta, niin ei voi itsetunto kehittyä hyväksi. Lapsi kun ei oikeasti itse mahda käytökselleen mitään ja kokee sen vuoksi olevansa huono ja viallinen. Itse sain autismidiagnoosin vasta lähempänä kolmeakymppiä ja siihen asti pidin itseäni todella huonona. Koin koko lapsuuden ja nuoruuden, että olen surkea, vääränlainen ja täysin epäonnistunut, kun en pystynyt toimimaan kuten yleiset normit olettaa. Vasta diagnoosin saamisen jälkeen olen pikkuhiljaa alkanut pystyä hyväksymään sen mitä minä olen. Se ei tosin enää auta penkin alle menneiden koulujen ja ihmissuhteiden kanssa. Olen todella onnellinen siitä, että oma lapsi on saanut autismi- ja adhd diagnoosin ajoissa. Hän menestyy koulussa erinomaisesti ja muutenkin elämä on helpompaa lääkityksen ansiosta. Ennen lääkitystä koulusta ei tullut mitään, mutta nyt kaikki aineet ovat 8-10. Joten sanoisin, että monelle adhd lapselle ja nuorelle se lääkitys on pelastus.
Keskustelusta sai sellaisen kuvan, että diagnoosi = pakkolääkitys, kun ei se todellakaan niin mene. Ihan yhtälailla sen diagnoosin myötä voidaan opetella niitä selvitymiskeinoja, itsensä johtamista ja itsensä hyväksymistä. Siihen on vaan aika paljon helpompi saada ammattiapua ja löytää oikeita keinoja, jos on se oikea diagnoosi saatuna. Tämä pätkä onnistui kyllä provoamaan muakin.
@@katrivanhatalo2207 itsellekin jäi kyllä sellainen kuva. Itsellä on tuttavapiirissä todella paljon adhd/autisminkirjon ihmisiä, eikä suurinkaan osa syö mitään lääkkeitä, mutta ei kyllä ole yhtäkään, joka katuisi diagnoosin hankkimista.
@@pike9513 kyllä mää perkele ne tiedän mutta ku vaiva on vähän sama ku Johansonin Latella joka myös vihdoin usko että jotkut lääkkeet on pakko syödä lopun elämää. Ja sen oon itsekin tiedostanut jo aikaa sitten. Jeesusta ei näy mutta saatana elää ja voi hyvin.
Oikeasti olen itsen miettinyt piristävää masennuslääkettä masennukseen. Sit ADHD-lääkettä keskittymiseen ja myös piristykseksi. Diabeteslääke olis hyvä laihdutukseen kun oon laiska liikkumaan ja tykkään syödä hyvin.
Tervettä puhetta. Tottakai lääketeollisuus lobbaa lääkäreitä. Tämä alkaa jo koulutusvaiheessa, joka lisäksi perustuu pitkälti yksisilmäisesti vain fyysisten oireiden poistoon lääkkeillä tai veitsellä, ei syihin.
Tuosta että vain hauskoihin asioihin jaksaa keskittyä. Jotkut asiat on vastenmielisiä ja tylsiä tehdä, mutta ne on vaan tehtävä vaikkei millään viitsis ja saattaa tulla mieleen jättää tekemättä, olla laiska ja luistaa vastuusta. Useimmiten vaatii selkärankaa tehdä niitä tylsiä ja vastenmielisiä asioita, eikä antaa periksi. Samoin joku ajatustyö ja miettiminen voi olla tylsää ja vastenmielistä, mutta voisiko silloin yhtälailla pitää väkisin ajatukset siinä ajatustyössä vaikkei millään viitsis? Onko se vain samanlaista laiskuutta ja vastuun vierittämistä pois, jos antaa periksi ja alkaa mietiskellä jotain itselle mielenkiintoista ja hauskaa? Hmm... ehkä mielen hallinnointi on kuitenkin vähän konstikkaampaa.
Minä veikkaan että lasten ruokavalio on aivan liian hiilihydraattipainotteinen verrattuna entiseen mikä johtaa herkästi vaikka minkälaiseen aivojen oireiluun.
Meillä aikoinaan yritettiin vängällä tehdä keskinmäisestä pojastani adhd diaknoosia.Ei mennyt niinkuin strömsöössä.Sellainen vittumainen äiti olin/olen että ei tullut mun pojasta sairasta yhteiskunnan tekemänä.Ja tänä päivänä käy töissä ja elää normaalia perhe-elämää,ei juo,ei tee rikoksia,on yhteiskunnalle hyödyksi.(Malli kansalainen)Mikähän olis jos olisin antanut periksi..joku lääkkeillä kuormitettu sombi!Kehoitan vanhempia kieltäytymään kaikesta turhasta paineesta mitä heille syötetään,ei se tee lapsesta adhd:ta jos on vilkas ja kerkiävä muksu pienenä.
Älä viitsi. Ihmisiä on erilaisia ja toisille lääkkeet on hyödyksi, toisille ei. Minun aikana oli iso kynnys edes tarjota lääkitystä ja lapsella oli oikeus kieltäytyä siitä. En sitten tiedä mikä on meininki nykyään..
itse tarviin ssri lääkitystä jotta pystyn elää normaalia sosiaalista elämää, siinä ei terapia tai muukaan auta. esimerkiksi jos selvinpäin haluaa terassilla käydä niin ei tule kuuloonkaan yrittää käydä ilman lääkitystä.
8:14 kyllä sitä suomessakin tapahtuu mutta se tapahtuu vaan eri reittejä. esim. lääkärit saa luentopalkkioita jos menee promoomaan jotain lääkkeitä ja kas kummaa se palkkio siitä on paljon parempi kun lääkärin normi työstä.
Kyllä 80 luvulla mentiin perse eellä puuhun ja oltiin perkelee vilkkaita.. no mulla on vaan bipo skitsoaffektiivinen ei oo trendikästä ☺️ ja keskittyä ei pysty mihinkään muuhun kun musiikkiin.
Yksi kiinnostava kysymys on että miksei esimerkiksi reuman syytä tutkita? Keksitään kyllä lisää lääkkeitä millä hoidetaan oireita / tasapainotetaan tilannetta, mutta SYYTÄ ei edes yritetä löytää. Tv: Itsensä parantanut kun vähän tutkii...
Ei sellaiseen saa rahoitusta, kuten Johannakin totesi "jokainen parannettu ihminen on menetetty asiakas" lääkebisnekselle. Koska oot kuullut että lääkäri puhuisi ruokavalion tärkeydestä saatikka siitä että millaista ruokaa pitäisi syödä jos on esim tulehduksellinen sairaus?
Ruotsin kuninkaalla on ollut koko elämän ajan lukihäiriö ja mielestäni Kalle on ihan hyvin pärjännyt työ ja perhe-elämässään. Kalle on kyennyr elättämään perheensä. Kalle on hyvä esikuva kaikille lukihäiriöisille? Kaikista pikku pojista voi tulla kuningas jos oikein kovin yrittää ja tahtoo nyky suomessa. Ei saa lopettaa haaveilua jos on adhd/lukihäiriö?
Poikani on diagosoitu ei halua lääkitä ja pärjää ihan okei, minä 50-vuotias varmasti olen myös adhd mutta minua vain ärsyttää kun tämä ominaisuus tuntuu niin pop olevan. Tämän kanssa vaan täytyy koittaa tulla toimeen ja keksiä keinot miten selviää. Pieni sotku ei haittaa mitään eikä se, että joku homma jää viime tippaan jne. ADHD on uskomaton voimavara myös ja assetti eri hommiin ja ura juttuihin. Lopettakaa turha höpinä tästä.
Miks ADHD:sta puhuttaessa puhutaan vaan ylivilkkaudesta kun ADHD oireet on myös paljon muuta, kuten. oppimiskyvynhäiriöitä, tunnesäätelyongelmia, alivireisyyttä, liitännäissairauksina, masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä jotka hoitamattomana johtaa päihdehäiriöihin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Onko julkinen keskustelu ja hoito oikeasti Suomessa tän häiriön osalta näin alkeellisella tasolla?
Eikä huomioida nykymaailman suurempaa painetta ADHD:ta sairastaville ihmisille. Ennen ei ollut yhtä suorituskeskeinen ja kiireinen työelämä kuin nykyisin. Ennen oli enemmän ammatteja joissa tehtiin fyysistä työtä, nykyisin hyvin paljon asiat tehdään päätelaitteilla. Avokonttorit ja sosiaaliset työt ovat yksiä kauhistuksia. Eikä aikuisena ainakaan ole helppo saada diagnoosia, se on pahimmillaan vuosien prosessi.
Ei se multitaskaus onnistu sen paremmin epätyypillisiltä kuin tyypillisiltäkään aivoilta vaan nimenomaan se on kuormittava tekijä. Jos teet yhtö asiaa ja "multitaskaat" (oikeasti ihminen ei kykene tekemään montaa asiaa samaan aikaan) eli siirryt tekemään toista työtä niin joka kerta kun siirrät sitä focusta takaisin siihen alkuperäiseen työhön, aivojen etuotsalohko kuormittuu valtavasti ja sen alueen kuormittuessa heikkenee kyky keskittyä yhtään mihinkään. Se multitaskaus on sitä että tehdään 5 asiaa päin helvettiä tai korkeintaan sinne päin kuin ettå tekisi yhden asian alusta loppuun.
Hyvä aihe! Todellakin on väliä mitä syö ja miten kauan eri näyttöpäätteillä
Energia ja kahvi juomat ei todellakaan kuulu lapsille. niissä pitäisi olla K18 merkintä.
ADHD:n diagnostiset kriteerit päivitettiin viime vuosikymmenellä, mikä osaltaan selittää diagnoosien yleistymistä. Hoitovaihtoehtojahan on monia: osa lääkityksistä perustuu amfetamiinijohdannaisiin, mutta on olemassa myös ei-stimulanttisia lääkkeitä. Suosittelen tutustumaan tohtori Russel Barkleyn materiaaleihin, jos englanti sujuu - hän tarjoaa kattavasti tietoa tästä aiheesta ja hänen luentojaan yms. videoita on RUclipsssakin runsaasti. Monilla asiantuntijoilla on muuten sellainen käsitys, että ADHD on yhä ennemminkin alidiagnosoitu, vaikka jotkut saattavat nostalgisesti väittää, että _'ennen vanhaan tällaisia ei ollut edes olemassa'._ Tämä näkemys kuitenkin sivuuttaa, että ADHD:n varhaisin tunnettu kuvaus lääketieteellisessä kirjallisuudessa löytyy jo 1750-luvulta.
Hoitamaton ADHD voi alentaa elinajanodotetta merkittävästi ja lisätä esimerkiksi päihderiippuvuuden riskiä sekä muita elämänhallinnan haasteita. On tärkeää, että aiheesta keskustellaan järkevästi ja faktoihin, eikä ns. "bro-scienceen" nojaten. Nykyään näkee valitettavan paljon vähättelyä ja dissaamista aiheen ympärillä, mikä ei auta yhtään ketään.
Harva puhuu kotien strukturoimattomuudesta, hektisestä elämäntyylistä, rauhoittumisesta kotona. Harrastuksia ja liikaa, kodeissa koirat vievät aikaa lapsilta, valitettavan usein. Elämäntaidot jää opettamatta, eikä aikaa riitä vanhemmilla tehdä niitä perusasioita kotona. Rajathan siinä unohtuvat. Harva uskaltaa kyseenalaistaa perheen elämän mallin. Se ei tue tervettä kehitystä. Viikonloput saattavat mennä juhlinnassa, myös vanhemmilla. Lapsen paikka on kotona 3 - vuotiaaksi asti. Erkka
itselläni on adhd ja kokeilin lääkkeitä 15v takaperin ja ei sopinut minulle. opettelin vaan tulemaan toimeen sen kanssa, toisinaan adhd:sta jopa löytää hyötyä siinä mielessä että mieli harhailee kyseisen mielenkiintoisen aiheen ympärillä ja sitä kautta olen itse löytänyt vaihtoehtoja tai ratkaisuita kuinka edetä. ei kannata uhriutua tuosta tai edes tuoda aina ensimmäisenä esiin
Miten kotisi tuki sairauttasi?
Kyl nyt taas mennään olohuone lääkärin perustutkinnolla, pitäiskö vähän katella ennen kun pistää näitä ulos, adhd lääkityksiä on erilaisia, kaikki ei ole "kovaa kamaa"😅 ns kova kama tulee vasta kun mikään muu ei toimi, olen 45 ja sain diagnoosin vasta, selitti asiaita hyvin paljon, mm pahoja uniongelmia ja isoja keskittymisongelmia, olis varmasti ollu helpompi elämä kun olis saanu diagnoosin aikasemmin. Ja oli mielipide mikä tahansa dex amfetamiinin käyttöön lääketarkoituksessa niin todella myös auttaa oikein käytettynä sitä tarvitsevalle, päihdeongelmat tulee väärinkäytöstä, niin kun monesta muustakin lääkkeestä, ja käsittääkseni näitä ei määrätä lapsille missään
Tarkoitus vain keskustella tauolla ja nostaa asioita pöydälle !!!
@@valvar2116 keskustella asioista joista ei tiedä mitään, yksinkertaistamalla ihmisten ongelma muotoon koska ennen oli näin ja laittaa ne tuubiin, sinänsä aika perus internet meinikiä, höpö höpö tuubaa
On Freudin määritelmä mielenterveydestä: tehdä työtä ja rakastaa.
Eräs kallonkutistaja pitkällä kokemuksella määritteli terveen ihmisen: hän pstyy rakastamaan ja tekemään työtä. Kun oikein kaivellaan on kaikilla päässä vikaa.
Eräs perheenäiti sanoi tuota automaattisesti sokerihumalaksi ja siksi tiesi omilla lapsillakin asettaa karkkipäivän ajankohdan.Eli läketeollisuus ja karkkiteollisuus kilpailee asiakkaista
Harvoin provosoidun oikeastaan mistään, mutta nyt taisi käydä niin. Minusta vaan on hassua ajatella, että lapsi "lääkitään rauhalliseksi", vaikka hänellä ei olisi adhd:ta. Kuitenkin "normaaleille" ihmisille adhd lääkkeellä on päinvastainen vaikutus. Lääkeellä on myös suuri vaikutus lapselle ja hänen itsetunnolleen. Jos koko ajan joutuu kuuntelemaan kieltoja ja negatiivista puhetta, niin ei voi itsetunto kehittyä hyväksi. Lapsi kun ei oikeasti itse mahda käytökselleen mitään ja kokee sen vuoksi olevansa huono ja viallinen. Itse sain autismidiagnoosin vasta lähempänä kolmeakymppiä ja siihen asti pidin itseäni todella huonona. Koin koko lapsuuden ja nuoruuden, että olen surkea, vääränlainen ja täysin epäonnistunut, kun en pystynyt toimimaan kuten yleiset normit olettaa. Vasta diagnoosin saamisen jälkeen olen pikkuhiljaa alkanut pystyä hyväksymään sen mitä minä olen. Se ei tosin enää auta penkin alle menneiden koulujen ja ihmissuhteiden kanssa. Olen todella onnellinen siitä, että oma lapsi on saanut autismi- ja adhd diagnoosin ajoissa. Hän menestyy koulussa erinomaisesti ja muutenkin elämä on helpompaa lääkityksen ansiosta. Ennen lääkitystä koulusta ei tullut mitään, mutta nyt kaikki aineet ovat 8-10. Joten sanoisin, että monelle adhd lapselle ja nuorelle se lääkitys on pelastus.
Keskustelusta sai sellaisen kuvan, että diagnoosi = pakkolääkitys, kun ei se todellakaan niin mene. Ihan yhtälailla sen diagnoosin myötä voidaan opetella niitä selvitymiskeinoja, itsensä johtamista ja itsensä hyväksymistä. Siihen on vaan aika paljon helpompi saada ammattiapua ja löytää oikeita keinoja, jos on se oikea diagnoosi saatuna. Tämä pätkä onnistui kyllä provoamaan muakin.
@@katrivanhatalo2207 itsellekin jäi kyllä sellainen kuva. Itsellä on tuttavapiirissä todella paljon adhd/autisminkirjon ihmisiä, eikä suurinkaan osa syö mitään lääkkeitä, mutta ei kyllä ole yhtäkään, joka katuisi diagnoosin hankkimista.
2-tyyppin diapetes syntyy myös lääkkeistä, esim. Psyykelääkkeet ja verenpainelääkkeet myös!, ei aina johdu ylisyömisestä!
Onko näin? Enpä mulla 17v jälkeen vielä onneks sitten 😊
JH-666 Riippuu mitä lääkeitä syöt,lueppa lääkkeittesi haittavaikutukset!
@@pike9513 kyllä mää perkele ne tiedän mutta ku vaiva on vähän sama ku Johansonin Latella joka myös vihdoin usko että jotkut lääkkeet on pakko syödä lopun elämää. Ja sen oon itsekin tiedostanut jo aikaa sitten. Jeesusta ei näy mutta saatana elää ja voi hyvin.
Jos Vornanen ois saanu diagnoosin, ja ADHD-lääkkeensä, oltais säästytty Vornasen yöllisiltä pistooli uhittelulta!
Enpä usko
niin adhd lääkkeet ja alkoholi yhdessä on niiiiiin rauhoittavaa että
@@TimoForsdno itseasiassa on koska metyylifenidaatti muuttuu etyylialkoholin vuoksi etyylifenidaatiksi joka on paljon euforisoivampi lääkeaine
Oikeasti olen itsen miettinyt piristävää masennuslääkettä masennukseen. Sit ADHD-lääkettä keskittymiseen ja myös piristykseksi. Diabeteslääke olis hyvä laihdutukseen kun oon laiska liikkumaan ja tykkään syödä hyvin.
Tervettä puhetta. Tottakai lääketeollisuus lobbaa lääkäreitä. Tämä alkaa jo koulutusvaiheessa, joka lisäksi perustuu pitkälti yksisilmäisesti vain fyysisten oireiden poistoon lääkkeillä tai veitsellä, ei syihin.
Lääkekauppa käy 😅
🚫Big pharma🚫
Saa sitä piriä kadultaki😊
Bisnes se on joka kannattaa😅
Tuosta että vain hauskoihin asioihin jaksaa keskittyä.
Jotkut asiat on vastenmielisiä ja tylsiä tehdä, mutta ne on vaan tehtävä vaikkei millään viitsis ja saattaa tulla mieleen jättää tekemättä, olla laiska ja luistaa vastuusta. Useimmiten vaatii selkärankaa tehdä niitä tylsiä ja vastenmielisiä asioita, eikä antaa periksi.
Samoin joku ajatustyö ja miettiminen voi olla tylsää ja vastenmielistä, mutta voisiko silloin yhtälailla pitää väkisin ajatukset siinä ajatustyössä vaikkei millään viitsis? Onko se vain samanlaista laiskuutta ja vastuun vierittämistä pois, jos antaa periksi ja alkaa mietiskellä jotain itselle mielenkiintoista ja hauskaa?
Hmm... ehkä mielen hallinnointi on kuitenkin vähän konstikkaampaa.
6:45 Johanna, kyseessä on DOMS-
kipu (Delayed Onset Muscle Soreness) ja lähtee sillä millä on tullutkin 😂
Tärkeä aihe
Minä veikkaan että lasten ruokavalio on aivan liian hiilihydraattipainotteinen verrattuna entiseen mikä johtaa herkästi vaikka minkälaiseen aivojen oireiluun.
Meillä aikoinaan yritettiin vängällä tehdä keskinmäisestä pojastani adhd diaknoosia.Ei mennyt niinkuin strömsöössä.Sellainen vittumainen äiti olin/olen että ei tullut mun pojasta sairasta yhteiskunnan tekemänä.Ja tänä päivänä käy töissä ja elää normaalia perhe-elämää,ei juo,ei tee rikoksia,on yhteiskunnalle hyödyksi.(Malli kansalainen)Mikähän olis jos olisin antanut periksi..joku lääkkeillä kuormitettu sombi!Kehoitan vanhempia kieltäytymään kaikesta turhasta paineesta mitä heille syötetään,ei se tee lapsesta adhd:ta jos on vilkas ja kerkiävä muksu pienenä.
Älä viitsi. Ihmisiä on erilaisia ja toisille lääkkeet on hyödyksi, toisille ei. Minun aikana oli iso kynnys edes tarjota lääkitystä ja lapsella oli oikeus kieltäytyä siitä. En sitten tiedä mikä on meininki nykyään..
1980 luvulla ADHD tunnettiin nimellä MBD,jonka diagnoosin sain mutta siihen aikaan ei tunnettu lääkitystä siihen.
Ai AD/HD lääkkeitten pitkäaikaisvaikutus…. Amfetamiinit menettää vaikutuksensa 1-2vuodessa.. samaa sarjaa kun 1500 luvulla noidat poltettiin..
Patrik ei ainakaan ole ADHD, hänellä on tuollainen juutalaisennäkösen jätkän mielenrauha 😎
itse tarviin ssri lääkitystä jotta pystyn elää normaalia sosiaalista elämää, siinä ei terapia tai muukaan auta. esimerkiksi jos selvinpäin haluaa terassilla käydä niin ei tule kuuloonkaan yrittää käydä ilman lääkitystä.
8:14 kyllä sitä suomessakin tapahtuu mutta se tapahtuu vaan eri reittejä. esim. lääkärit saa luentopalkkioita jos menee promoomaan jotain lääkkeitä ja kas kummaa se palkkio siitä on paljon parempi kun lääkärin normi työstä.
Tiedän ihmisiä jotka ovat hakeneet "spiidi"lääkityksen koska on mukavampi vaan jaksaa.
Mielenrauha on se henkinen tila, jossa olet hyväksynyt pahimman.
Kyllä 80 luvulla mentiin perse eellä puuhun ja oltiin perkelee vilkkaita.. no mulla on vaan bipo skitsoaffektiivinen ei oo trendikästä ☺️ ja keskittyä ei pysty mihinkään muuhun kun musiikkiin.
Yksi kiinnostava kysymys on että miksei esimerkiksi reuman syytä tutkita? Keksitään kyllä lisää lääkkeitä millä hoidetaan oireita / tasapainotetaan tilannetta, mutta SYYTÄ ei edes yritetä löytää. Tv: Itsensä parantanut kun vähän tutkii...
Ei sellaiseen saa rahoitusta, kuten Johannakin totesi "jokainen parannettu ihminen on menetetty asiakas" lääkebisnekselle. Koska oot kuullut että lääkäri puhuisi ruokavalion tärkeydestä saatikka siitä että millaista ruokaa pitäisi syödä jos on esim tulehduksellinen sairaus?
Ruotsin kuninkaalla on ollut koko elämän ajan lukihäiriö ja mielestäni Kalle on ihan hyvin pärjännyt työ ja perhe-elämässään. Kalle on kyennyr elättämään perheensä. Kalle on hyvä esikuva kaikille lukihäiriöisille? Kaikista pikku pojista voi tulla kuningas jos oikein kovin yrittää ja tahtoo nyky suomessa. Ei saa lopettaa haaveilua jos on adhd/lukihäiriö?
😂
Johanna on mukavan höpsö. Luonnollinen.
Ennen oli vilkas, nykyään on ADHD. Ennen oli huussissa lehtiä. Eikä ollu mitään ah...
Kaiken maailman kusipäisyys voidaan selittää ADHD:lla
Ei voida. AD/HD ei sisällä huonoa käytöstä tai kusipäisyyttä.
Poikani on diagosoitu ei halua lääkitä ja pärjää ihan okei, minä 50-vuotias varmasti olen myös adhd mutta minua vain ärsyttää kun tämä ominaisuus tuntuu niin pop olevan. Tämän kanssa vaan täytyy koittaa tulla toimeen ja keksiä keinot miten selviää. Pieni sotku ei haittaa mitään eikä se, että joku homma jää viime tippaan jne. ADHD on uskomaton voimavara myös ja assetti eri hommiin ja ura juttuihin. Lopettakaa turha höpinä tästä.
Lääkitys johtaa riippuvuuteen ja calittavan usein myös huumeisiin tai alkoholismiin. Autismin kirjo on sama kaatoluokka
Siirtyvät piriin sitten ku ei futaa enää juu.. Ei toki kaikki 😊
Eivät siirry vaan juuri toisin päin
@@villeveikko1 ok minä tiedän monia..
@@villeveikko1 ja sitten jos selviää henkissä lopuks saavat lääkkeet takasin.
@@JH-666 Ei vaan käyttävät piriä kunnes saavat diagnoosin ja lääkityksen jonka jälkeen ei käytetä piriä
Sokeri ei aiheuta ylivilkautta.