Arkisella tasolla tuo pakkoelvyttäminen on loogista, kaikki kallistuvat mutta ei investoida paljoa. Ts raha valuu kiinteisiin asioihin jotka eivät luo dynamiikkaa(rakennukset, maa-alueet ym).
Tyhmä kysymys, mutta niin on kysyjäkin. Miten säästäminen on määritelty (tämän videon kontekstissa)? Milloin voin sanoa, että säästän? Luonnolliesti palkasta osan käteisenä siirtäminen patjan alle, mutta mitkä muut...
Ei ole tyhmiä kysymyksiä! Vastauksista ei aina ole taetta.. :D Mutta, säästäminen on käytännössä sitä, kun kuluttaa vähemmän kuin tienaa. Tällöin eri sektorit ovat nettolainanottajia tai -antajia. Toki säästöt = investoinnit, eli säästöt voidaan myös investoida (tai lainata ja lainaaja investoi), mutta en halunnut lähteä syvämmälle tähän leikkiin videolla. Kotitaloudelle esimerkiksi asunnon ostamisen voi nähdä investointina (se ei ole kulutusta kun ostetaan arvoa säilyttävä iso asia). T. Verneri
Bitcoin voi helposti romahtaa vaikka 50% jolloin ei se kovin kummoinen arvon säilyttäjä ole sekään, lisäksi Bitcoin ei tuota mitään toisin kuin vaikka yritykset. Miksi siis ei ostaisi vaikka indeksirahastoja?
@@mikael8276 En sanoisi että voi helposti tippua 50%. On toki mahdollista tietenkin. Sanoisin että 80% todennäköisyydellä Bitcoin tuplaantuu tänä vuonna ja 1% todennäköisyydellä laskee tänä vuonna. Kultakin voi laskea 50% eikä tuota mitään. Kullan huono puoli tosin on että kullan määrää ei ole rajattu niinkuin Bitcoinilla, ja kultaan on vaikeampi säilöä arvoa kuin Bitcoiniin, sekä sillä isommat spreadit.
Tuo toisen velkaantuminen ja toisen säästäminen on kyllä liian suoraviivainen yksinkertaistus: Kansantaloudet eivät ole suljettuja kuplia, vaan rahaa voi valua ulos tai sisään. Pankit voiva myös luoda rahaa lisää tyhjästä. Ja rahaa voidaan hassata tuottamattomiin investointeihin ala Fortum/Sonera/Nokia. Eli ei kyseessä ole nollasummapeli.
Kansantaloudet voivat toki velkaantua ulkomaille / olla ylijäämäisiä, mutta maapallon sisällä toisen (talouden) säästäminen on toisen velkaantumista. Kielikuva pankkien rahanluonnista on harhaanjohtava: ne voi luoda "rahaa tyhjästä" reaalitalouden investointeihin, yleensä vakuuksia vstaan. Muutenhan ne voisivat "printata" rahaa suoraan omistajilleen, mitä ne eivät tietenkään voi tehdä. T. Verneri
Japani on pysynyt pystyssä ihan hyvin viimeiset yli 30 vuotta ilman talouskasvua. Mutta voimakas yksityisen puolen (yritykset plus kotitaloudet) säästäminen heijastuu valtion jatkuvana velkaantumisena. Eli jos talous ei kasva ja varallisuus jatkaa kasvuaan niin velkataakatkin (velka = finanssivarallisuutta ja rahaa) kasvavat. T. Verneri
Ei kannata ostaa. Jos ostat raaka-aineita ostat sellaisia raaka-aineita joilla on limited supply. Turha ottaa mitään salkkuun mitään hopeaa tai öljyä joita yllin kyllin maanpäällä ja tuottajat pitävät huolen että hinta ei nouse. Osta Bitcoinia, se tulee varmasti tuplaantumaan tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä (10 vuotta) menee varmasti puoleen miljoonaan per coin. Tai sitten ostat Nordeaa, yms. muita osinkolappuja.
Itse ajattelen inflaatiosta aika lailla eri tavalla. Vaikka inflaatiota ei olisi, kyllä ihmisten olisi silti PAKKO käyttää rahaa. Ei inflaation katoaminen johtaisi siihen että raha ei liiku, kun arki ja todellisuus pyörii kuitenkin. Jos rahan arvo taas nousee, niin ihmisten ostovoima samalla rahamäärällä kasvaa - ja silti sitä rahaa on myös pakko käyttää.
On pakko käyttää, mutta käyttääkö kaikkea? Suuret hankinnat saattavat lykkääntyä. Jos parin prosentin muutos säästöissä osuu vivulla jonnekin toisaalle, esim. ei niin kiirellisten kulutustarpeiden tontille. T. Verneri
eikös se ole romahtanut jo aikoja sitten. Katoppa mitä sai 2000 luvulla suomessakin vaikka 2 vuotta työssä olleen "ammattimiehen" palkalla suhteessa tähän vuoteen. yksi rahan ominaisuuksista on myös "arvon säilyttäjä" joten en kutsuisi euroa rahaksi vaan valuutaksi
20:15 Seuraisiko siitä markkinoiden romahtaminen? Jos kaikki säästävät kilpaa niin silloin rahaa on vähemmän liikkeessä. Tästä seuraa rahan arvon nousu kun myyjät suostuvat ottamaan edes vähän tätä haviteltua tavaraa säästöön ja asiakkaat tietenkin haluavat maksaa niin vähän kuin mahdollista. Jotkut saattavat siirtyä vaihtokauppaan tai muihin vaihdannan välineisiin eli talous saattaa hetkellisesti hidastua. Talouden koko on tuotettujen ja kulutettujen tavaroiden yhteismäärä ja raha on vain vaihdannan väline eikä muuta talouden kokoa. Tämän teorian mukaan rahan määrän säätely olisi siis vain ihmisten säästöjen arvon säätöä ja rahan arvon tämän hetken tiedon vääristelyä? 🤔
Tottakai GDP(BKT) kasvaa kuten jossain podcastissa sanottiin, lyhytaikaisesti boostaa sitä kun ottaa tolkuttomasti velkaa talouteen. Pitkällä toki kuihtuu kun pitääkin maksella takaisin.
Ei. Periaatteessa Fed on liittovaltion omistuksessa ja vastaa kongressille. Mutta se on toistaiseksi itsenäinen. Voitothan se tilittää liittovaltiolle, omien kulujen kattamisen jälkeen. T. Verneri
"the best way to destroy the capitalist system [is] to debauch the currency." - Lenin. Dollarin M2 inflaatio on historiallisesti ollut 8% vuodessa. Samaan aikaan kun maahan tuodaan ulkomaalaista halpatyövoimaa pitämään palkat alhaina. Ei ihme että keskiluokan elintaso ei ole säilynyt. Sveitsissä taas ollut vakain raha ja rajoitettua maahanmuuttoa jonka vuoksi normi duunaritkin voivat elättää helposti itsensä.
Täähän oli kaksi varttia! Tuplasti kiitosta.
Melkein minuutissa ➡ Vernerin vartti ➡ Pulkkisen parituntinen 😅
Ostimme yhden ja saimme kaksi, rahat takaisin!
Oli kyllä erinomaisen informatiivinen ja selkeästi näkemys esitettynä pläjäys. Vahva kuuntelusuositus!
Kiitos! =) T. Verneri
Arkisella tasolla tuo pakkoelvyttäminen on loogista, kaikki kallistuvat mutta ei investoida paljoa. Ts raha valuu kiinteisiin asioihin jotka eivät luo dynamiikkaa(rakennukset, maa-alueet ym).
Laadukas video kansankielellä höystettynä ja ymmärrettävästi kerrottuna. Jatka samaa rataa. Kiitos kovasti.
Kiitokset hyvästä videosta👍
Tyhmä kysymys, mutta niin on kysyjäkin. Miten säästäminen on määritelty (tämän videon kontekstissa)? Milloin voin sanoa, että säästän?
Luonnolliesti palkasta osan käteisenä siirtäminen patjan alle, mutta mitkä muut...
Ei ole tyhmiä kysymyksiä! Vastauksista ei aina ole taetta.. :D Mutta, säästäminen on käytännössä sitä, kun kuluttaa vähemmän kuin tienaa. Tällöin eri sektorit ovat nettolainanottajia tai -antajia.
Toki säästöt = investoinnit, eli säästöt voidaan myös investoida (tai lainata ja lainaaja investoi), mutta en halunnut lähteä syvämmälle tähän leikkiin videolla.
Kotitaloudelle esimerkiksi asunnon ostamisen voi nähdä investointina (se ei ole kulutusta kun ostetaan arvoa säilyttävä iso asia).
T. Verneri
Bitcoin max. supply = 21,000,000 (current supply 19,63M, ja halving tulossa huhtikuussa)
Gold supply = unknown (~1.5% historical annual supply inflation rate)
USD supply = unlimited (8% historical M2 supply inflation/growth rate)
EUR supply = unlimited (6% historical M2 supply inflation/growth rate)
Hmmm... mikäköhän säilyttäisiä arvoa eniten🤔
Bitcoin voi helposti romahtaa vaikka 50% jolloin ei se kovin kummoinen arvon säilyttäjä ole sekään, lisäksi Bitcoin ei tuota mitään toisin kuin vaikka yritykset. Miksi siis ei ostaisi vaikka indeksirahastoja?
@@mikael8276 En sanoisi että voi helposti tippua 50%. On toki mahdollista tietenkin. Sanoisin että 80% todennäköisyydellä Bitcoin tuplaantuu tänä vuonna ja 1% todennäköisyydellä laskee tänä vuonna.
Kultakin voi laskea 50% eikä tuota mitään. Kullan huono puoli tosin on että kullan määrää ei ole rajattu niinkuin Bitcoinilla, ja kultaan on vaikeampi säilöä arvoa kuin Bitcoiniin, sekä sillä isommat spreadit.
@@mikael8276 siksi koska ne eivät ole pitäneet arvoaan rahan arvoa vastaan yhtä hyvin kuin BTC.
Tuo toisen velkaantuminen ja toisen säästäminen on kyllä liian suoraviivainen yksinkertaistus: Kansantaloudet eivät ole suljettuja kuplia, vaan rahaa voi valua ulos tai sisään. Pankit voiva myös luoda rahaa lisää tyhjästä. Ja rahaa voidaan hassata tuottamattomiin investointeihin ala Fortum/Sonera/Nokia. Eli ei kyseessä ole nollasummapeli.
Kansantaloudet voivat toki velkaantua ulkomaille / olla ylijäämäisiä, mutta maapallon sisällä toisen (talouden) säästäminen on toisen velkaantumista. Kielikuva pankkien rahanluonnista on harhaanjohtava: ne voi luoda "rahaa tyhjästä" reaalitalouden investointeihin, yleensä vakuuksia vstaan. Muutenhan ne voisivat "printata" rahaa suoraan omistajilleen, mitä ne eivät tietenkään voi tehdä.
T. Verneri
Informatiivinen tuplavartti 💎
Tää on kuin firman kokouksen - yks nopee vartin juttu -> puoli tuntia diippia sittiä :D kiitos
Onko tämä velkavetoisen rahajärjestelmän pystyssä pysymisen edellytys jatkuva talouskasvu?
Japani on pysynyt pystyssä ihan hyvin viimeiset yli 30 vuotta ilman talouskasvua. Mutta voimakas yksityisen puolen (yritykset plus kotitaloudet) säästäminen heijastuu valtion jatkuvana velkaantumisena. Eli jos talous ei kasva ja varallisuus jatkaa kasvuaan niin velkataakatkin (velka = finanssivarallisuutta ja rahaa) kasvavat.
T. Verneri
Mikä olisi hyvä hajautettu raaka-aine etf?
Ei kannata ostaa. Jos ostat raaka-aineita ostat sellaisia raaka-aineita joilla on limited supply. Turha ottaa mitään salkkuun mitään hopeaa tai öljyä joita yllin kyllin maanpäällä ja tuottajat pitävät huolen että hinta ei nouse. Osta Bitcoinia, se tulee varmasti tuplaantumaan tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä (10 vuotta) menee varmasti puoleen miljoonaan per coin. Tai sitten ostat Nordeaa, yms. muita osinkolappuja.
Olen itse miettinyt esim. iShares Diversified Commodity Swap UCITS ETF USD mikä seuraa Bloombergin raaka-aineindeksiä.
T. Verneri
Itse ajattelen inflaatiosta aika lailla eri tavalla. Vaikka inflaatiota ei olisi, kyllä ihmisten olisi silti PAKKO käyttää rahaa. Ei inflaation katoaminen johtaisi siihen että raha ei liiku, kun arki ja todellisuus pyörii kuitenkin. Jos rahan arvo taas nousee, niin ihmisten ostovoima samalla rahamäärällä kasvaa - ja silti sitä rahaa on myös pakko käyttää.
On pakko käyttää, mutta käyttääkö kaikkea? Suuret hankinnat saattavat lykkääntyä. Jos parin prosentin muutos säästöissä osuu vivulla jonnekin toisaalle, esim. ei niin kiirellisten kulutustarpeiden tontille.
T. Verneri
eikös se ole romahtanut jo aikoja sitten. Katoppa mitä sai 2000 luvulla suomessakin vaikka 2 vuotta työssä olleen "ammattimiehen" palkalla suhteessa tähän vuoteen. yksi rahan ominaisuuksista on myös "arvon säilyttäjä" joten en kutsuisi euroa rahaksi vaan valuutaksi
20:15 Seuraisiko siitä markkinoiden romahtaminen? Jos kaikki säästävät kilpaa niin silloin rahaa on vähemmän liikkeessä. Tästä seuraa rahan arvon nousu kun myyjät suostuvat ottamaan edes vähän tätä haviteltua tavaraa säästöön ja asiakkaat tietenkin haluavat maksaa niin vähän kuin mahdollista. Jotkut saattavat siirtyä vaihtokauppaan tai muihin vaihdannan välineisiin eli talous saattaa hetkellisesti hidastua.
Talouden koko on tuotettujen ja kulutettujen tavaroiden yhteismäärä ja raha on vain vaihdannan väline eikä muuta talouden kokoa.
Tämän teorian mukaan rahan määrän säätely olisi siis vain ihmisten säästöjen arvon säätöä ja rahan arvon tämän hetken tiedon vääristelyä? 🤔
Tottakai GDP(BKT) kasvaa kuten jossain podcastissa sanottiin, lyhytaikaisesti boostaa sitä kun ottaa tolkuttomasti velkaa talouteen. Pitkällä toki kuihtuu kun pitääkin maksella takaisin.
Onko Fed yksityisessä omistuksessa?
Ei. Periaatteessa Fed on liittovaltion omistuksessa ja vastaa kongressille. Mutta se on toistaiseksi itsenäinen. Voitothan se tilittää liittovaltiolle, omien kulujen kattamisen jälkeen. T. Verneri
Se millään ei ole mitään arvoa ei voi myöskään romahtaa. Illuusio voi tietty haihtua...😅
Well to be honest…no. I can say that as an economist…
Raha säilyttää arvoa, valuutat ei.
"the best way to destroy the capitalist system [is] to debauch the currency." - Lenin.
Dollarin M2 inflaatio on historiallisesti ollut 8% vuodessa. Samaan aikaan kun maahan tuodaan ulkomaalaista halpatyövoimaa pitämään palkat alhaina. Ei ihme että keskiluokan elintaso ei ole säilynyt. Sveitsissä taas ollut vakain raha ja rajoitettua maahanmuuttoa jonka vuoksi normi duunaritkin voivat elättää helposti itsensä.