Paljon hyvää asiaa. Hyvä video kerrassaan. Toivotaan että luonto hoitaa ahvenkannan kuriin ja siiat ja taimenet taas palaavat järkevän istutuksien myötä kitkajärveen.👍
Hyvää mietiskelyä. Oulujärvellä mennään samaan suuntaan, hauen, ahvenen ja kuhan koko ja määrät kasvaneet. Siikaa ja muikkua kyllä tiukassa saada, 10 vuoden takaiseen verrattuna.
Alasolijärvellä myös ahventen koko kasvaa järvessä paljon pientä muikkua ravinnoksi olen seurannut kehitystä mökilläni 30 vuonen ajan mökki mouruniemen tien varressa jumiskossa Pepe
Heippa, kiitos hyvästä analyysistä jos tuosta ei tajua, niin sitten ei tajua mitään Oletko selvittänyt tätä kalastajien kesken onko heillä sama näkemys Mitä tässä olisi tehtävissä jotta ihmiset tajuavat ruuan vähenevän Pitäisikö vapaa-ajan kalastajien muuttaa kalastus metoodejaan, otetaanko isot pois ja jätetään pienemmät Monellehan on saavutus saada isoin kala ja sitte. 🐟👍👍👍🐟🐟👍👍👍👍
Tuttujen kalastajien kanssa on tullut juteltua. Ahvenen menestyksen on moni havainnut. Siian heikon tilanteen osalta tilanne on toinen. Verkkokalastus kun on niin vähäistä täällä ja pyytäjiä vähän.
Koillissanomat kirjoitti kuusamon pienissä järvissä olevasta vesirutosta jo 90 2000 luvun tienoilla.Minulla oli Suorajärvellä mokki samoihin aikoihin,sielläkin oli jo ruttoa. helposti varmaan päässyt kitkalle.
Täälä olen kotilahdella lumpeita ja kaisloja leikannut semmoisellö veneelllä jossa keulassa terä joka liikkuu. Nyt myös koti Lahdella on ollut suolisto bakteeria joten en tästä kaloja ole pyytänyt vaan kauempaa mereltä
Hyvää puhetta. Ahvenhan hyötyy veden lämpenemisestä toisin kuin esim. siika, harjus ja taimen. Suomessa mennään enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että ahven, kuha, hauki ja särkikalat tulevat entisestään syrjäyttämään jalokalat veden lämpemenemisen, rehevöitymisen ja veden tummumisen takia. Onko muuten tietoa miten Kitkan veden lämpötila on noussut vuosien saatossa?
Pitää vielä kysyä, että onko tietoa mihin ne isommat taimenet häviää/on hävinnyt Kitkalta. Olen muutaman viikon käynyt Kitkajoen yläosalla heittämässä perhoa ja tuntuu, että sitä 20-30cm on paljonkin. Sama harjus, mutta kyllä aina joku mittaharri muutamaan kertaan tulee. Muistan aikoja 20v sitten kun oli melkeen selviö, että väh. Yksi 40-50cm taimen tulee per kerta.
Tähän en osaa sanoa. Tiedän sen, että viime vuosina istutuksiin kanssa on ollut vaikeaa, koska poikasia ei ole ollut saatavilla. Kalastuspaine näyttää myös vapapuolella olevan olematonta.
@@Kitkajarvelainen Sepä se. Aika rauhassa saa olla. Ei painetta ole, jos ei ole isoa kalaakaan. Se on selkeä, että Paanajärvellä kun laitetaan verkot poikittain alajuoksulle, niin ei taimenta näy alaosalla. Jyrävää ei taida kuitenkaan pääse nousemaan, niin ihmettelen mistä nuo yläosan taimenet on peräisin. Evällisiä kuitenkin. Istutuksista ei ole tietoa.
Tähän löytyy varmasti parempia vastauksen antajia. Kitkajoen ja Oulankajoen taimenta on tutkittu paljon ja joku asiantuntija osaisi varmasti valottaa asiaa.
@@Joumanji444 Silloin 20 vuotta sitten yläosalle istutettiin ns. pyyntikokoista taimenta, joita ne noin 50 senttiset taimenet pääsääntöisesti oli. Kitkalla kuten muuallakin Suomessa verkkokalastuspaine on yhä sen verran suurta ettei luonnollinen elämänkaari vielä taimenella onnistu.
Seuraan videoitasi ja olen miettinyt, teetkö työksesi jotain sellaista luonnontieteelistä työtä vai onko luonto rakas harrastuksesi? Kysyn sillä, kun seuratesssa on tullut hyvin vahvasti ilmi että tunnet luontoon liittyvän ekologian todeella hyvin ja kerrot paljon tärkeitä huomioita kalastuksesta, kasveista, linnuista ja kaikesta luontoon liittyvästä. Olen oppinut paljon erilaisia asioita videoiltasi. Toivon näiden videoiden jatkuvan.
Kiitos, mukava kuulla. En ole mikään asiantuntija ja kaikki sanomani ovat vain omia ajatuksia. Olen kalastanut ja metsästänyt pienestä pojasta lähtien. Innostuin linnuista teini-iässä ja olen muun muassa rengastanut maa- ja merikotkia sekä sääksiä. Luonto on lähellä sydäntä ja kiinnostusta luontoon sen kaikissa muodoissa yritän välittää myös muille. Hyvää kesän jatkoa.
Meillä Pirkanmaalla pienellä järvellä. Ahven on lähes kadonnut. Saan kalastaa min 50mm,n solmu välillä. Tänä tälle keväälle kesälle. Kaksi n, kiloista ahventa..Ne ovat muutenkin ainoat ahvenet mitä saanut, kuhaa tulee mutta sekin on pientä
Kitkalla ahven on päässyt lisääntymään juuri myös hyvän muikkukannan vuoksi, monella muulla järvellä näin iso kasvu ei ole edes mahdollista, yllätyin myös kuinka paljon pikkusiikaa ahventen mahassa oli, sen voi selittää se että kitkalla muikun koko on niin pientä että isolle ahvenelle ne eivät pelkästään enää riitä ahvenelle ja ne alkavat käyttää siikaa ravintona. Kysymyksiä on monia kuten kuinka kauan sitten siika kestää tällaista kuormitusta? Katoaako luontainen siikakanta tai mitä vaikutuksia sillä olisi? Mietin myös sitä seurataanko vesistöjä ja niiden kalakantoja suomessa lainkaan valtion tai muun tahon toimesta, vai olemmeko me enemmän kalastavat ja kenties biologit yms ainoita, joita sitä tekee. Mökkijärvellä muojärvellä nuottamiehen mukaan haukikanta on heikentynyt ihan viime vuosien aikana ja itsekin nyt ihmettelin, kun tutuilta paikoilta haukea ei yhtä paljoa tullut. Vaikea sanoa mitä on tapahtunut, kun asiaa ei ole päässyt läheltä seuraamaan.
Juuri samanlaista pohdiskelua olen tehnyt! Tuskin tätä tieteellisesti kukaan seuraa. Mutta monet isot asiat tulevat esille ihan harrastuspohjalta. Kannustan pitämään omista havainnoista päiväkirjaa.
@@Kitkajarvelainen Omakala-sovellus on juurikin tätä varten. Sillä kerätään dataa tutkijoiden käyttöön kalalajien, saaliin määrän, koon ja sijainnin jne. muuttujien perusteella. Ja toimii myös kalastajan saalispäiväkirjana.
Onko tullut paljon uutta rantarakentamista? On paikkoja joissa mökkiläiset haluavat oman laiturin ja ruoppauttavat kaislikon läpi väylän rantaan. Ja jokainen tietysti oman. Siinä kutupaikka pirstaloituu ja saattaa mennä pilalle. Myös kuha pystyy syrjäyttämään hauen järvestä.
@@Kitkajarvelainen Täytyypä alkaa kehittelemään päiväkirjaa. Siihen voisi myös kalamäärien lisäksi kirjoittaa omia havaintoja varsinkin ahveneen ja haukeen liittyen kun niitä pääosin tulee vapavälinein kalastettua. Laajamittaiseen tutkimukseen sitä tuskin voi yleistää, mutta tutkimus on aina kiinnostavaa ja kenties tuleva työkin voi olla osaltaan tutkija.
@@Kitkajarvelainen tämän peruateella voisi jotain päätellä. Onkohan suurten ahventen määrä niin kasvanut vai onko ruuan määrä niin suuri, että koko vain kasvaa.
Mökkikalastusalueella Keitelejärvellä ahvenilla on vaihtelevasti muikkua, särkeä tai ahventa mahoissa. Välillä jos saa muikkusyvänteestä haukea tai madetta niin on tankanneet mahat täyteen muikkua. Lämpöisen veden aikaan ahventa saa mökkirannasta niin niillä on yleensä särkeä. Samaan aikaan saa selältä ahventa niin niillä on yleensä muikkua . Yks kalatarina ois mutta sitä en julkisesti viiti kirjoittaa
Vae nii sellaisia ajatuksia,johtuuko myös kalastuksesta verkkoinee on helppo siirtää ajatukset muualle,ihminen on syyllinen kaikkee mikä liittyy kala stukseen😂😂😂
Paljon hyvää asiaa. Hyvä video kerrassaan. Toivotaan että luonto hoitaa ahvenkannan kuriin ja siiat ja taimenet taas palaavat järkevän istutuksien myötä kitkajärveen.👍
Kiitos.
Hyvää mietiskelyä. Oulujärvellä mennään samaan suuntaan, hauen, ahvenen ja kuhan koko ja määrät kasvaneet. Siikaa ja muikkua kyllä tiukassa saada, 10 vuoden takaiseen verrattuna.
Alasolijärvellä myös ahventen koko kasvaa järvessä paljon pientä muikkua ravinnoksi olen seurannut kehitystä mökilläni 30 vuonen ajan mökki mouruniemen tien varressa jumiskossa Pepe
Heippa, kiitos hyvästä analyysistä jos tuosta ei tajua, niin sitten ei tajua mitään
Oletko selvittänyt tätä kalastajien kesken onko heillä sama näkemys
Mitä tässä olisi tehtävissä jotta ihmiset tajuavat ruuan vähenevän
Pitäisikö vapaa-ajan kalastajien muuttaa kalastus metoodejaan, otetaanko isot pois ja jätetään pienemmät
Monellehan on saavutus saada isoin kala ja sitte. 🐟👍👍👍🐟🐟👍👍👍👍
Tuttujen kalastajien kanssa on tullut juteltua. Ahvenen menestyksen on moni havainnut. Siian heikon tilanteen osalta tilanne on toinen. Verkkokalastus kun on niin vähäistä täällä ja pyytäjiä vähän.
Koillissanomat kirjoitti kuusamon pienissä järvissä olevasta vesirutosta jo 90 2000 luvun tienoilla.Minulla oli Suorajärvellä mokki samoihin aikoihin,sielläkin oli jo ruttoa. helposti varmaan päässyt kitkalle.
Kuusamojärveen vesirutto tuli muistaakseni noin 2005.
Täälä olen kotilahdella lumpeita ja kaisloja leikannut semmoisellö veneelllä jossa keulassa terä joka liikkuu. Nyt myös koti Lahdella on ollut suolisto bakteeria joten en tästä kaloja ole pyytänyt vaan kauempaa mereltä
Ahven kasvaa nopeammin lämpimissä vesissä
Hyvää puhetta. Ahvenhan hyötyy veden lämpenemisestä toisin kuin esim. siika, harjus ja taimen. Suomessa mennään enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että ahven, kuha, hauki ja särkikalat tulevat entisestään syrjäyttämään jalokalat veden lämpemenemisen, rehevöitymisen ja veden tummumisen takia. Onko muuten tietoa miten Kitkan veden lämpötila on noussut vuosien saatossa?
Se olisi juuri se mielenkiintoinen asia. Itse en ole löytänyt tietoa lämpötiloista.
Pitää vielä kysyä, että onko tietoa mihin ne isommat taimenet häviää/on hävinnyt Kitkalta. Olen muutaman viikon käynyt Kitkajoen yläosalla heittämässä perhoa ja tuntuu, että sitä 20-30cm on paljonkin. Sama harjus, mutta kyllä aina joku mittaharri muutamaan kertaan tulee. Muistan aikoja 20v sitten kun oli melkeen selviö, että väh. Yksi 40-50cm taimen tulee per kerta.
Tähän en osaa sanoa. Tiedän sen, että viime vuosina istutuksiin kanssa on ollut vaikeaa, koska poikasia ei ole ollut saatavilla. Kalastuspaine näyttää myös vapapuolella olevan olematonta.
@@Kitkajarvelainen Sepä se. Aika rauhassa saa olla. Ei painetta ole, jos ei ole isoa kalaakaan. Se on selkeä, että Paanajärvellä kun laitetaan verkot poikittain alajuoksulle, niin ei taimenta näy alaosalla. Jyrävää ei taida kuitenkaan pääse nousemaan, niin ihmettelen mistä nuo yläosan taimenet on peräisin. Evällisiä kuitenkin. Istutuksista ei ole tietoa.
Tähän löytyy varmasti parempia vastauksen antajia. Kitkajoen ja Oulankajoen taimenta on tutkittu paljon ja joku asiantuntija osaisi varmasti valottaa asiaa.
@@Joumanji444 Silloin 20 vuotta sitten yläosalle istutettiin ns. pyyntikokoista taimenta, joita ne noin 50 senttiset taimenet pääsääntöisesti oli. Kitkalla kuten muuallakin Suomessa verkkokalastuspaine on yhä sen verran suurta ettei luonnollinen elämänkaari vielä taimenella onnistu.
Seuraan videoitasi ja olen miettinyt, teetkö työksesi jotain sellaista luonnontieteelistä työtä vai onko luonto rakas harrastuksesi? Kysyn sillä, kun seuratesssa on tullut hyvin vahvasti ilmi että tunnet luontoon liittyvän ekologian todeella hyvin ja kerrot paljon tärkeitä huomioita kalastuksesta, kasveista, linnuista ja kaikesta luontoon liittyvästä. Olen oppinut paljon erilaisia asioita videoiltasi. Toivon näiden videoiden jatkuvan.
Kiitos, mukava kuulla. En ole mikään asiantuntija ja kaikki sanomani ovat vain omia ajatuksia. Olen kalastanut ja metsästänyt pienestä pojasta lähtien. Innostuin linnuista teini-iässä ja olen muun muassa rengastanut maa- ja merikotkia sekä sääksiä. Luonto on lähellä sydäntä ja kiinnostusta luontoon sen kaikissa muodoissa yritän välittää myös muille. Hyvää kesän jatkoa.
Meillä Pirkanmaalla pienellä järvellä. Ahven on lähes kadonnut. Saan kalastaa min 50mm,n solmu välillä. Tänä tälle keväälle kesälle. Kaksi n, kiloista ahventa..Ne ovat muutenkin ainoat ahvenet mitä saanut, kuhaa tulee mutta sekin on pientä
Onko järvessä siikaa tai muikkua?
@@Kitkajarvelainen ei ole
Kitkalla ahven on päässyt lisääntymään juuri myös hyvän muikkukannan vuoksi, monella muulla järvellä näin iso kasvu ei ole edes mahdollista, yllätyin myös kuinka paljon pikkusiikaa ahventen mahassa oli, sen voi selittää se että kitkalla muikun koko on niin pientä että isolle ahvenelle ne eivät pelkästään enää riitä ahvenelle ja ne alkavat käyttää siikaa ravintona. Kysymyksiä on monia kuten kuinka kauan sitten siika kestää tällaista kuormitusta? Katoaako luontainen siikakanta tai mitä vaikutuksia sillä olisi?
Mietin myös sitä seurataanko vesistöjä ja niiden kalakantoja suomessa lainkaan valtion tai muun tahon toimesta, vai olemmeko me enemmän kalastavat ja kenties biologit yms ainoita, joita sitä tekee.
Mökkijärvellä muojärvellä nuottamiehen mukaan haukikanta on heikentynyt ihan viime vuosien aikana ja itsekin nyt ihmettelin, kun tutuilta paikoilta haukea ei yhtä paljoa tullut. Vaikea sanoa mitä on tapahtunut, kun asiaa ei ole päässyt läheltä seuraamaan.
Juuri samanlaista pohdiskelua olen tehnyt! Tuskin tätä tieteellisesti kukaan seuraa. Mutta monet isot asiat tulevat esille ihan harrastuspohjalta. Kannustan pitämään omista havainnoista päiväkirjaa.
@@Kitkajarvelainen
Omakala-sovellus on juurikin tätä varten. Sillä kerätään dataa tutkijoiden käyttöön kalalajien, saaliin määrän, koon ja sijainnin jne. muuttujien perusteella. Ja toimii myös kalastajan saalispäiväkirjana.
Onko tullut paljon uutta rantarakentamista? On paikkoja joissa mökkiläiset haluavat oman laiturin ja ruoppauttavat kaislikon läpi väylän rantaan. Ja jokainen tietysti oman. Siinä kutupaikka pirstaloituu ja saattaa mennä pilalle. Myös kuha pystyy syrjäyttämään hauen järvestä.
@@markonikula2611 Kitkalla alkaa olla rantarakennuspaikat vähissä. Itse en tiedä yhtään uutta rakennuspaikkaa näiltä alueilta.
@@Kitkajarvelainen Täytyypä alkaa kehittelemään päiväkirjaa. Siihen voisi myös kalamäärien lisäksi kirjoittaa omia havaintoja varsinkin ahveneen ja haukeen liittyen kun niitä pääosin tulee vapavälinein kalastettua. Laajamittaiseen tutkimukseen sitä tuskin voi yleistää, mutta tutkimus on aina kiinnostavaa ja kenties tuleva työkin voi olla osaltaan tutkija.
Päijänteellä sama tilanne,ahvenen koko on noussut huimaa vauhtia viime vuosien ajan,siika tiukemmassa mutta muikkua riittää.
Kuulostaa tutulta.
Joutsen levittää vesiruttoa ja rutto pilaa siian kutusoraikot.
Kyllä tuo vesirutto on ikävä kasvi. Varmasti monenlaisia haittaa siitä on.
Onko tutkittu suurten ahventen ikää?
Tämäkin on hyvä kysymys. En tiedä ja itse en ole sitä yrittänyt tehdä.
@@Kitkajarvelainen tämän peruateella voisi jotain päätellä. Onkohan suurten ahventen määrä niin kasvanut vai onko ruuan määrä niin suuri, että koko vain kasvaa.
Juuri näin!
Laitan sähköpostilla viestiä
Olikos sulla sähköposti mikä?
Mökkikalastusalueella Keitelejärvellä ahvenilla on vaihtelevasti muikkua, särkeä tai ahventa mahoissa. Välillä jos saa muikkusyvänteestä haukea tai madetta niin on tankanneet mahat täyteen muikkua. Lämpöisen veden aikaan ahventa saa mökkirannasta niin niillä on yleensä särkeä. Samaan aikaan saa selältä ahventa niin niillä on yleensä muikkua . Yks kalatarina ois mutta sitä en julkisesti viiti kirjoittaa
Vae nii sellaisia ajatuksia,johtuuko myös kalastuksesta verkkoinee on helppo siirtää ajatukset muualle,ihminen on syyllinen kaikkee mikä liittyy kala stukseen😂😂😂
Tässä mittakaavassa kalastuksen vaikutus on marginaalinen. Näin ainakin luulen.