ANTIIKIN JUMALTEN VOIMAT

© Katse Kaikkeuteen 2020
Tilaa ohjelman RUclips-kanava!
/ katsekaikkeuteen
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
/ katsekaikkeuteen
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
/ katsekaikkeuteen
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
[e-mail]
ANTIIKIN JUMALTEN VOIMAT
Ranskalainen biologi ja filosofi Jean Rostand kirjottaa 1939 julkastussa teoksessaan Biologin mietteitä, että tiede on tekemässä meistä jumalia, ennen kun olemme oppineet olemaan edes ihmisiä. Ajattelemisen arvonen aatos.
INTRO
Kuinka ihminen oppi tekeen tulta? No siihenhän ei vaadita kun kuivaa heinää, tarpeeks happee, lämmintä keliä ja kipinä kahdesta kivestä. Mutta se on tylsä tarina. Antiikin Kreikan mytologian mukaan tarina menee näin. Titaani nimeltä Prometheus muovas ihmisen savesta ja koska ylijumala Zeus ei tahtonu hyväksyä ihmisolentoo ja antaa sille jumalallisia ylellisyyksiä, kuten tulta, Prometheus varasti tulen Zeuksen nenän alta ja toi sen salaa ihmisille. Zeus ei pitäny tästä tempusta. Vois jopa sanoo, että se vähän ylireagoi. Se vangitsi Prometheuksen kallioon, jossa kotka repi ja riepotteli sen maksaa, joka kasvo aina öisin ennalleen, jotta sen nokkiminen vois jatkua päivästä toiseen. Tää oli siis se hinta, jonka Prometheus joutu maksaan siitä, että ihmiset sai haltuunsa tulen, meidän ensimmäisen merkittävän teknologian, joka johti työkaluihin, pyörään, ruutiin, sähköön ja tietokoneeseen.
VUOSISADAN KEHITYSKUILU
Muistellaan hetki sitä millasta elämä oli noin sata vuotta sitten. Valtaosa ihmisistä viljeli maata, kasvatti karjaa tai kalasti elättääkseen perheensä. Ei ollu televisioo, radioo tai edes puhelinta, huipputeknologia oli sähkönen lennätin. Matkanteko taittu jalan tai kyllin rikkaassa perheessä hevosella. Jos sä menisit nyt sata vuotta ajassa taaksepäin kertoon isoisovanhemmilles siitä teknologiasta, joita sulla on hallussas täysin arkisessa käytössä tänä päivänä, lentokoneista, internetistä, mikroaaltouunista, tietokoneesta, ne pitäis sua jonkin sortin noitana taikka velhona. Ne luokittelis sun hallussas olevat voimat taikuudeks. Ja todennäkösesti pahan sorttiseks taikuudeks, mustaks magiaks. Jos ne pitäis sua velhona, mitä sä ajattelisit sun lapsenlapsenlapsenlapsistas, jotka tulis sun luo sadan vuoden päästä? Sä saattais sanoo, että niillä on hallussaan antiikin Kreikan jumalten voimat. Ne kulkis lentävillä vaunuilla niin kuin Apollon, ne olis ruumiillisesti ikääntymättömiä ja virheettömiä niin kuin Afrodite, ne hallitsis maata ja merta järistyksineen ja hyökyaaltoineen niin kuin Poseidon ja ympäristöönsä ajatuksillaan niin kuin Zeus. Mahdotonta, me sanotaan tänään, sata vuotta aikasemmin. Mutta tää ei oo mitään tieteisfiktioo, kaikki edellämainittu perustuu olemassa oleviin prototyyppeihin, joita testataan ympäri maailmaa tänä päivänä.
ARVOJEN RAJOITTEET
Monien ihmisten kuulee usein korostavan sitä kuinka kaunis ja ihmeellinen luonto on. Kuinka se on samalla sekä kauhistuttava että kunnioitettava. Kuinka käsittämättömän virheettömästi se on rakentunu ja kuinka se tulee aina oleen ihmisen niskan päällä. Ensinnäkin, me ollaan päihitetty luonto jo monessa taistelussa. Toisekseen, me pystytään parempaan kun luonto. Sata vuotta aikasemmin sun piti kävellä kun Michelin-mies pitääkses ittes lämpimänä, koska sut oli sullottu täyteen luonnon eristyskykyisimpiä materiaaleja. Mutta joku keksi pystyvänsä parempaan ja alko opiskella miten eristeet toimiin, kunnes me päädyttiin luomaan synteettisiä materiaaleja, joiden ominaisuuksia me voidaan itse muokata ja kehitellä. Nykyään me kiivetä korkeemmalle kun mitkään eläimet, jotka luonto on luonu kiipeilemään, ja lennetään nopeempaa kun mitkään linnut, jotka luonto on luonu läntämään. Meillä on tietysti vielä paljon alueita valtaamatta. Me ei kyetä vielä esimerkiks sukeltaan yhtä syvälle kun tän planeetan syvimmissä haudanteissa uivat kalat. Mutta jos me annetaan luonnolle liian suuri mytologinen arvo tai jumalainen olemus, se saattaa toimia enemmänkin rajotteena meidän mielikuvitukselle ja kyvyille.
LUOMAKUNNAN KUNINKUUS
Luonto ei oo rakentunu virheettömästi vaan hyvin sattumanvarasesti ja on sen takia täynnä järjettömyyksiä. Ihminen syö, hengittää ja puhuu samasta aukosta, mikä takaa tukehtumisen todennäkösyyden. Se ei ole kovin älykästä suunnittelua. Delfiinit hengittää ja syö eri aukoista. Kuvittele jos meillä olis eri aukot jokaselle eri toiminnolle, me kyettäis nielaseen ruokaa, puhuun sanoja ja sisäänhengittään ilmaa tismalleen samaan aikaan. Meidän aivot kykenis siihen, meidän aivot kykenis paljon enempään kun meidän mielikuvitus antaa tilaa edes uneksia, mutta meidän luonto ei tahdo antaa lupaa siihen. Onneks me ei enää tarvita lupaa. Ihmisen aivot, eli meidän äly ja tietoisuus on ainoo asia tässä maailmassa, joka ei oo mytologisten jumalten luomaa, vaan meidän omaa aikaansaannostamme, mikä on uhka jumalille. Minkäköhän takia Zeus suuttu niin kovasti Prometheukselle tulen tuomisesta...