Nykypäivän elekroniikalla kyllästetyt raktorit ja tyäkonehet on mukavia NIIN KAUAN KUN NE TOIMII! Ennen kun rehua tehtihin silippurilla ja siinä viälä hapotin mallia pullonperse pystyhyn, niin ei sähköhäiriöt kiusannu, ei toki se tyätehokaan ollu nykypäivän tasoa.
Näin on. Varsta oli aina valmiina rehuntekoon ja vaihdon aika koitti vasta kun runko ruostu niin ohkaseksi ettei enää saanu millään hitsattua paikkaa. Lisäksi oon satavarma että aumaan tekemällä saatii kustannukset minimaaliseksi verattuna paalaamiseen. Mutta toki aikansa kutakin. Varmasti paalaaminen on tehokkain keino nykysin :)
@@erikgunnarsson3887 Joo. Meillä ei oo ollu yhtään varstaa, mutta usiempi tuhti ja muutama jf. Tälläkin hetkellä on 2 jf fh1450. Toisen torven oon muakannu kesantomurskaameksi ja toinen on hapotinta vaille valamis vaikka rehunteolle jos vaan olis rehuntekoa.
3 karhoa ~5kmh pysyy käärijä tahdissa. Käärijän nopeuden mukaan sitä yleensä tulee ajettua, tuommosella heinällä mikä meinaa lopettaa pyörimisen ajetaan nopeampaa.
Onpas jännä juttu kun noukin lakkaa pyörimästä jos ei mukamas ole heinää tarjolla. Kai se tunnustelee kuormitusta miten paljon on heinää tarjolla. Maalaisjärjellä ajateltuna pyöris niin kauan kun painetaan napista pois. Aikanaan meillä irtoheinät paalattiin paikallaan naapurin jontikan 575 ( muistaakseni oli tuo malli) pyöröpaalaimella ja hangolla tarjottiin eteen ja kyllä noukin pyöri koko ajan. Onhan nuo kaks hieman erilaista konetta keskenään. En enää muista miksei heiniä oltu paalattu jo pellolla.
Nykypäivän elekroniikalla kyllästetyt raktorit ja tyäkonehet on mukavia NIIN KAUAN KUN NE TOIMII! Ennen kun rehua tehtihin silippurilla ja siinä viälä hapotin mallia pullonperse pystyhyn, niin ei sähköhäiriöt kiusannu, ei toki se tyätehokaan ollu nykypäivän tasoa.
Näin on. Varsta oli aina valmiina rehuntekoon ja vaihdon aika koitti vasta kun runko ruostu niin ohkaseksi ettei enää saanu millään hitsattua paikkaa. Lisäksi oon satavarma että aumaan tekemällä saatii kustannukset minimaaliseksi verattuna paalaamiseen. Mutta toki aikansa kutakin. Varmasti paalaaminen on tehokkain keino nykysin :)
@@erikgunnarsson3887 Joo. Meillä ei oo ollu yhtään varstaa, mutta usiempi tuhti ja muutama jf. Tälläkin hetkellä on 2 jf fh1450. Toisen torven oon muakannu kesantomurskaameksi ja toinen on hapotinta vaille valamis vaikka rehunteolle jos vaan olis rehuntekoa.
Paskoja vehkeitä mutta niimpä se on jokasessa paalaajassa jotakin hämminkiä..
#mchale
Koulussa välkkä parantu ku video tuli 👍
Draama pyree aina wideoissa. Siellä se luonto koettelee ,sopivissa määrin. Hienoa kuvaa ja mielenkiintoisia projekteja . Tulee seurattua niitä
Arto Törrönen 🚜👍
*Noh*
Meil ki on toi elho sideliner
Tee joskus lieteenajo video
No saapi elhon unohtaa 🤔
pitäs lailla kieltää ruuvien poraaminen sisustaan
Kyllä vissiin elho kuitenkin vähempi on harmaita hiuksiai aiheuttana kun agronic.
akiky Nooh kyllä niitä vielä tulee... Elho on ollu vasta niin vähä aikaa että on viel jaksanut jotenkii toimii...
@@paulikiviranta6428 saattaa haiteutaa ehkä pari vuoden päästä aiheuttaa harmaita hiuksia
Hyvinhän tuo näyttää syövän tavaraa. Mikä on sulla normi paalaus vauhti?
3 karhoa ~5kmh pysyy käärijä tahdissa.
Käärijän nopeuden mukaan sitä yleensä tulee ajettua, tuommosella heinällä mikä meinaa lopettaa pyörimisen ajetaan nopeampaa.
Onpas jännä juttu kun noukin lakkaa pyörimästä jos ei mukamas ole heinää tarjolla. Kai se tunnustelee kuormitusta miten paljon on heinää tarjolla. Maalaisjärjellä ajateltuna pyöris niin kauan kun painetaan napista pois. Aikanaan meillä irtoheinät paalattiin paikallaan naapurin jontikan 575 ( muistaakseni oli tuo malli) pyöröpaalaimella ja hangolla tarjottiin eteen ja kyllä noukin pyöri koko ajan. Onhan nuo kaks hieman erilaista konetta keskenään. En enää muista miksei heiniä oltu paalattu jo pellolla.