Kiitos jälleen! Sain vahvistuksen sille tunteelleni, että exäni todella on narsisti. Olin koko ajan "paniikissa" ja jotenkin ylivirittyneessä tilassa. Ja mikään mitä tein, ei saanut häntä onnelliseksi. Hän todella on haavoittuvainen narsisti.
Juuri näin Olet ihan jatkuvassa hälytystilassa. Varot koko ajan sanojasi ja tekojasi. Pyrit tekemään kaiken niinkuin hän tahtoisi mutta sekään ei auta. Se streasitila vie terveyden pidemmän päälle
Sinulla on useassakin videossa ilmaisuja, joita olen itse käyttänyt kun olen kirjoittanut päiväkirjaa, esim. Liimattu tunne. Tai, että koen, että elämäni on varastettu. Rahalla. On jännä, miten rahalla voidaan varastaa, mutta siltä se tuntuu. Käytöät myös narsisteja kuvatessasi ilmaisuja, joita äitini mielellään hokee mantroinaan: Hajoita ja hallitse - se on äitini omien sanojen mukaan paras systeemi. Hänen mukaansa parhaita kasvatuskeinoja ovat rankaisu, kiristäminen ja uhkailu. Jne. Niin hän itse on hokenut. (Ai, se ilikin vitsi jota en tosikkona ja huumorintajuttomana ymmärtänyt?) On jokseenkin hyytävää kuulla samoja sanoja ja käsitteitä toisessa yhteydessä, itse asiassa valaisemassa koko homman yhimen. En vieläkään oikein käsitä, tuntuu siltä, mitä kaikkea helvettiä onkaan selkäni takana puuhailtu ja sanottu, kun muistan tapahtumia ja niiden vaikutusta itseeni, hiukset nousevat pystyyn. Kas, sehän oli minulle NORMAALIA. Ja se ei olekaan. Olen taistellut tuulimyllyjä vastaan monta vuosikymmentä! Ne tyypit halusi TEHDÄ minusta „hullun“, tosikon, tyhmän, huumorintajuttoman, heikon (empaattisuus on heikkous meidän perheessä), voidakseen itse paremmin. Järkyttävää. Se on julmaa, hyytävän julmaaa ja sakakavalaa. Kyllä, elämä voidaan varastaa, ihan tappamatta fyysisesti, kaikkien silmien edessä. Varastettu elämä - tai ainakin varastettu nuoruus- takana! Mitäs nyt, kun kaikki itselle rakas on viety? Hiukset sentään on vielä päässä, hampaatkin tallella… Just tuokin on kuin äitini suusta: „Kaiken olen antanut ja yrittänyt ja tämän saa palkaksi…“ Minä pistin pari vuotta sitten pillit pussiin, kun muutin sangen vastahakoisesti takaisin Suomeen ja palasin töihin ammattiin, jota inhoan. Se on pitkä tarina. Niin, ensinnäkun ulkomailka ennen lähtöäni katsoin itseäni peilistä: Näytin hyvältä, olin oman kokoisekseni laihtunut- ekaa kertaa vuosikymneniin pidin itseni ulkonäöstä ja tunsin kehoni omakseni. Katsoin itseäni ajatellen:“ En voi mennä tapaamaan äitiä män näköisenä. Siitä tulee helvettiä!“ Suomeen palttuani lihoinkin hyvin nopeasti kymnenen kiloa ja inhosin kehoani jälleen. Olin todella jo menossa vanhempiani tapaamaan ajatuksissani. Näyttäisin tarpeeksi läskiltä miellyttääjseni äitiäni - tosin, hän kyllä haukkuisi läskiksi, se on selvä. Ei suoraan mutta vihjaillen. Sitten hän soitti. Hän tokaisi puhelimessa aggressiivisen oloisena:“Saatiinpas sut Suomeen takaisin!“ Ei siis:“Ihanaa kun tulet, on kiva nähdä!“ Hän oli SAANUT minut takaisin Suomeen. Miten „saanut“? No, ei tartte paljon arvailla. Hän on inhonnut koko sitä aikaa, kun elelin onnellisena, kauniina ja vapaana kaukana hänen ulottuviltaan. Ilneisesti hän on isääni ja tytärtäni hyväksi käyttäen manipuloinut asioita niin, että tein päätöksen palata Suomeen. Eihän hän ollut mitään TEHNYT. Minä sen päätöksen tein. Ja hän uhoaa voitonriemuisena: SAATIINPAS sut Suomeen (saatiinpas sut kiikkiin kuin eläimen ansaan!) Se oli se viimeinen tikki. Siitä lauseesta alkoi minun no-contact. Tämän no-contact aikana vähiteljen tietoni syvenee ja tuntuu, että alan nähdä koko karmeudrn, mikä on ollut sumun peitossa tähän asti. Se ihminen on vienyt multa kaiken mitä rakastin, jos vain kynnelle kykeni - ja onhan hän kyennyt. Vaikka se olenkin ollut minä, joka teot tein ja sanat sanoin, niin tuossahan se homman ydin tuli: minut SAATIIN tekemään jotakin jota en sydämestäni halunnut. Hän itse sen tunnusti. On jännä, miten usein hän paljastaa itsensä, mutta sitä ei ole noteerannut tarpeeksi. Eihän hän, omien sanojensa mukaan, edes tarkoita, mitä hän sanoo. Mitä hän sitten tarkoittaa???? Uskon, että isäni ja tyttäreni elävät siinä samassa sumussa, missä minä aikoinani, koska ovat siinä läsnä, heidän energiansa menee itsepuolustukseen ja selviytymiseen, kuten minullakin aikoinaan.Tämä on kauheaa! 😢 En tiedä, miten kestän kaikkien totuuksien paljastumista. Joka päivä tajuan uusia asioita. Kuvittelen sitäkin, millaista elämäni olisi, jos olisin saanut hengittää vapaasti? Millainen ihminen olen oikeasti? Olen vailla pohjaa. Ihan järkkyä.
Kun on muutoinkin hoivaava sielu niin näitä on tarttunut hihaan herkästi..pitkiksi ajoiksi eli kokemusta on: tekee kaikkensa, kantaa huolta toisen hyvinvoinnista oman hyvinvointinsa uhraten, läheisriippuvuutta se on. Narsisti puolestaan on ihan teflonia ja selviytyy kiperistä tilanteista uhriutumalla, ottaa nokkiinsa hyvin pienistä asioista ja ulkoistaa omat huonot puolensa muihin ihmisiin. Ei koskaan kanna vastuuta tekemisistään. On myös hyvin kateellinen. Tarvitsee hirveästi huomiota aina kun ihmisiä ympärillä. Flirttailee herkästi huomiota saadakseen. On myös passiivis-aggressiivinen. Syö paljon energiaa. Kummallisinta on sopeutuvuus: mukautuu helposti eri tilanteisiin. Näyttää hyvin ystävälliseltä ja ulospäin suuntautuvalta muille kuin kumppanilleen. Tunne-elämä hyvin pinnallinen.
Kiitos. Videon ihan lopussa tuli nuo mielenkiintoiset narsistin eheytymiset ja itsensä kehittämiset esille. Videolla myös oli pointteja siitä mitä ja miten N käsittelee terapiaa, eli pönkittääkseen vaan sitä omaa päämääräänsä ja missiotaan. Näin kävi täälläkin puolisolla, ei kyllä ole muuttumassa, ei parantumassa, väläyksiä uhmaiästä ollut useita jopa muiden ihmisten läsnäollessa. Joskin naamio pysynyt ja esitys sekä teatteri ollut pääsääntöisesti pystyssä aina. Sivustaseuranneena ihmetyttää epäaitous kaikista eniten, eli eikö ikinä käynyt mielessä se että minä näen kokoajan kuinka hän teeskentelee muille hyvää vaikka heidän poistuessaan näköpiiristä, halveksuu heitä minulle? Todella outoa.
Hyvä video ja ajatuksia herättävä. Näin narsistien ex-läheisenä, osuumaa ottaneena ja kipeästi läheisiä hyviä ihmissuhteita kaipaavana sitä alkoi taas kysellä itseltään, onko sitä itse tajuamattaan haavoittuva narsisti. Onko jotain millä voi todeta, ettei ole. Omatunto löytyy enkä hyväksikäytä ihmisiä, olen pikemmin antaja ja hyväksikäytetyksi ajautuva. Välillä on kuitenkin olo, että on "kaikkien ihmisten hylkäämä" ja elämä todella vaikeaa.
Год назад+2
Uskoakseni jokaisen on jopa terveellistä pohtia, että millä tavoin omassa elämässään toimii ja mitä se omasta minuudesta kertoo; rehellisyys/totuus ovat loppujen lopuksi 'siunaukseksi'. Joten ei tarvitse kauhistua sellaisiakaan ajatuksia, kun säpsähtää: "Voinko MINÄ olla narsisti..?" - näin tuskin on, koska narsistia se ei säpsäytä (muutoin kuin julkisivuasiana). Vaan onhan meillä kaikilla säröjä, keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä, joten jo pelkästään omantunnon ylläpidon vuoksi on oleellista katsoa itseään peiliin hyvässä ja pahassa. Ei vain jokotai, vaan sekäettä. 💛
Itsellä just se toisen kaikki menneet kärsimykset sai mut haluamaan olla se joka nyt rakastaa ja kiinnittymään. tosin helvettihän siitä alkoi... Nykyään tosin en tiedä oliko ikinä yhtään mikään hyvä totta vai ei.
Год назад+2
Se on arvostettava piirre ihmisessä, että on kykyä olla empaattinen ja tahtoa koettaa omalla tekemisellään ja olemisellaan auttaa toisia ihmisiä voimaan paremmin, jopa eheytymään. Tästä ominaisuudesta on tärkeä pitää kiinni, vaikka sitä on käytetty hyväksi - mutta empaattisuus juuri onkin iso osa omaatuntoa, ja sitä vaalikaamme! Tuo on valtavan kipeä asia: että oliko mikään siitä kaikesta hyvästäkään aitoa - ja ehkä on niin, että sitä emme 100varmasti saa koskaan tietää, koska narsistien toiminta on isossa kuvassa tarkoitushakuista, jolloin yksittäinen hyvä juttu on silti ollut osa narsistin kaavamaista 'projektia'. Kipeäksihän sen tekee muun muassa se, että on kaameaa ajatella, ettei itselle tärkeät hetket sittenkään olleet sille toiselle sitä samaa merkityksellisyyttä kuin itselle. Ajattelen, että pääasia onkin, että itselle ne olivat tärkeitä, oikeasti olemassa olleita juttuja, ja omia ihania kokemuksia ja tunteita; niitä ei voi kukaan viedä toisen sydämestä pois. ♡
Aiti,sivuuttaa kysymykseni,toisaalta urkimalla urkkii terveyteen liitttyviä asioita,mitä se vois edes tehdä kaukaa,on koonnut hovin ympärilleen ja ostanut pikkuveljeni elämän.On nyt viime aikoina kertonut kaikkien muiden sairauksista ja samalla kehuu kuinka käy jumpassa.Muistan kuinka pohjolaiset tai savolaiset ovat pitkävihaisia,Jännä juttu en tunne pitkä vihaisempaa ihmistä,minut on ulkoitettu hovista..
Mun faija on ostanut mun pikkusiskon elämän mä en kuulu mun pikkusiskon elämään enkä monen sukulaisenkaan ku mä oon syypää kaikkeen kun eihän mun faija narsistina mitään myönnä
Tekeekö narsisti yleensä tietoisesti näitä peliliikkeitään? Eli vaikka syyllistää uhriaan, jotta saa sidottua hänet tiukemmin itseensä. Vai toimiiko vain niin, koska on neurologinen poikkeavuus? Näitä juttuja kun kuuntelee, niin välillä tuntuu aivan varmalta. Että okei olen tässä tekemisissä haavoittuvan narsistin kanssa. Sitten taas hetken päästä tuntuu siltä, että olenko itse tässä se haavoittuva narsisti 😅.
Kiitos jälleen! Sain vahvistuksen sille tunteelleni, että exäni todella on narsisti. Olin koko ajan "paniikissa" ja jotenkin ylivirittyneessä tilassa. Ja mikään mitä tein, ei saanut häntä onnelliseksi. Hän todella on haavoittuvainen narsisti.
Juuri näin
Olet ihan jatkuvassa hälytystilassa. Varot koko ajan sanojasi ja tekojasi. Pyrit tekemään kaiken niinkuin hän tahtoisi mutta sekään ei auta.
Se streasitila vie terveyden pidemmän päälle
💔❤️
Sinulla on useassakin videossa ilmaisuja, joita olen itse käyttänyt kun olen kirjoittanut päiväkirjaa, esim. Liimattu tunne. Tai, että koen, että elämäni on varastettu. Rahalla. On jännä, miten rahalla voidaan varastaa, mutta siltä se tuntuu.
Käytöät myös narsisteja kuvatessasi ilmaisuja, joita äitini mielellään hokee mantroinaan: Hajoita ja hallitse - se on äitini omien sanojen mukaan paras systeemi. Hänen mukaansa parhaita kasvatuskeinoja ovat rankaisu, kiristäminen ja uhkailu. Jne. Niin hän itse on hokenut. (Ai, se ilikin vitsi jota en tosikkona ja huumorintajuttomana ymmärtänyt?)
On jokseenkin hyytävää kuulla samoja sanoja ja käsitteitä toisessa yhteydessä, itse asiassa valaisemassa koko homman yhimen. En vieläkään oikein käsitä, tuntuu siltä, mitä kaikkea helvettiä onkaan selkäni takana puuhailtu ja sanottu, kun muistan tapahtumia ja niiden vaikutusta itseeni, hiukset nousevat pystyyn. Kas, sehän oli minulle NORMAALIA. Ja se ei olekaan. Olen taistellut tuulimyllyjä vastaan monta vuosikymmentä! Ne tyypit halusi TEHDÄ minusta „hullun“, tosikon, tyhmän, huumorintajuttoman, heikon (empaattisuus on heikkous meidän perheessä), voidakseen itse paremmin. Järkyttävää. Se on julmaa, hyytävän julmaaa ja sakakavalaa.
Kyllä, elämä voidaan varastaa, ihan tappamatta fyysisesti, kaikkien silmien edessä. Varastettu elämä - tai ainakin varastettu nuoruus- takana! Mitäs nyt, kun kaikki itselle rakas on viety? Hiukset sentään on vielä päässä, hampaatkin tallella…
Just tuokin on kuin äitini suusta: „Kaiken olen antanut ja yrittänyt ja tämän saa palkaksi…“
Minä pistin pari vuotta sitten pillit pussiin, kun muutin sangen vastahakoisesti takaisin Suomeen ja palasin töihin ammattiin, jota inhoan. Se on pitkä tarina. Niin, ensinnäkun ulkomailka ennen lähtöäni katsoin itseäni peilistä: Näytin hyvältä, olin oman kokoisekseni laihtunut- ekaa kertaa vuosikymneniin pidin itseni ulkonäöstä ja tunsin kehoni omakseni. Katsoin itseäni ajatellen:“ En voi mennä tapaamaan äitiä män näköisenä. Siitä tulee helvettiä!“
Suomeen palttuani lihoinkin hyvin nopeasti kymnenen kiloa ja inhosin kehoani jälleen. Olin todella jo menossa vanhempiani tapaamaan ajatuksissani. Näyttäisin tarpeeksi läskiltä miellyttääjseni äitiäni - tosin, hän kyllä haukkuisi läskiksi, se on selvä. Ei suoraan mutta vihjaillen. Sitten hän soitti. Hän tokaisi puhelimessa aggressiivisen oloisena:“Saatiinpas sut Suomeen takaisin!“
Ei siis:“Ihanaa kun tulet, on kiva nähdä!“
Hän oli SAANUT minut takaisin Suomeen. Miten „saanut“? No, ei tartte paljon arvailla. Hän on inhonnut koko sitä aikaa, kun elelin onnellisena, kauniina ja vapaana kaukana hänen ulottuviltaan. Ilneisesti hän on isääni ja tytärtäni hyväksi käyttäen manipuloinut asioita niin, että tein päätöksen palata Suomeen. Eihän hän ollut mitään TEHNYT. Minä sen päätöksen tein. Ja hän uhoaa voitonriemuisena: SAATIINPAS sut Suomeen (saatiinpas sut kiikkiin kuin eläimen ansaan!)
Se oli se viimeinen tikki. Siitä lauseesta alkoi minun no-contact. Tämän no-contact aikana vähiteljen tietoni syvenee ja tuntuu, että alan nähdä koko karmeudrn, mikä on ollut sumun peitossa tähän asti. Se ihminen on vienyt multa kaiken mitä rakastin, jos vain kynnelle kykeni - ja onhan hän kyennyt. Vaikka se olenkin ollut minä, joka teot tein ja sanat sanoin, niin tuossahan se homman ydin tuli: minut SAATIIN tekemään jotakin jota en sydämestäni halunnut. Hän itse sen tunnusti. On jännä, miten usein hän paljastaa itsensä, mutta sitä ei ole noteerannut tarpeeksi. Eihän hän, omien sanojensa mukaan, edes tarkoita, mitä hän sanoo. Mitä hän sitten tarkoittaa????
Uskon, että isäni ja tyttäreni elävät siinä samassa sumussa, missä minä aikoinani, koska ovat siinä läsnä, heidän energiansa menee itsepuolustukseen ja selviytymiseen, kuten minullakin aikoinaan.Tämä on kauheaa! 😢
En tiedä, miten kestän kaikkien totuuksien paljastumista. Joka päivä tajuan uusia asioita. Kuvittelen sitäkin, millaista elämäni olisi, jos olisin saanut hengittää vapaasti? Millainen ihminen olen oikeasti? Olen vailla pohjaa. Ihan järkkyä.
Kun on muutoinkin hoivaava sielu niin näitä on tarttunut hihaan herkästi..pitkiksi ajoiksi eli kokemusta on: tekee kaikkensa, kantaa huolta toisen hyvinvoinnista oman hyvinvointinsa uhraten, läheisriippuvuutta se on. Narsisti puolestaan on ihan teflonia ja selviytyy kiperistä tilanteista uhriutumalla, ottaa nokkiinsa hyvin pienistä asioista ja ulkoistaa omat huonot puolensa muihin ihmisiin. Ei koskaan kanna vastuuta tekemisistään. On myös hyvin kateellinen. Tarvitsee hirveästi huomiota aina kun ihmisiä ympärillä. Flirttailee herkästi huomiota saadakseen. On myös passiivis-aggressiivinen. Syö paljon energiaa. Kummallisinta on sopeutuvuus: mukautuu helposti eri tilanteisiin. Näyttää hyvin ystävälliseltä ja ulospäin suuntautuvalta muille kuin kumppanilleen. Tunne-elämä hyvin pinnallinen.
Hyvin kiteytetty:(
Haavoittuva narsisti on tunne-elämältään kuin teini-ikäinen vanhemmistaan irtautuva lapsi.
Kiitos. Videon ihan lopussa tuli nuo mielenkiintoiset narsistin eheytymiset ja itsensä kehittämiset esille. Videolla myös oli pointteja siitä mitä ja miten N käsittelee terapiaa, eli pönkittääkseen vaan sitä omaa päämääräänsä ja missiotaan. Näin kävi täälläkin puolisolla, ei kyllä ole muuttumassa, ei parantumassa, väläyksiä uhmaiästä ollut useita jopa muiden ihmisten läsnäollessa. Joskin naamio pysynyt ja esitys sekä teatteri ollut pääsääntöisesti pystyssä aina. Sivustaseuranneena ihmetyttää epäaitous kaikista eniten, eli eikö ikinä käynyt mielessä se että minä näen kokoajan kuinka hän teeskentelee muille hyvää vaikka heidän poistuessaan näköpiiristä, halveksuu heitä minulle? Todella outoa.
Kiitos Kirsi avaavasta videosta❤On kokemusta itsellä piilonarsistista ja ilminarsistista ja kyllä...just näin on😔
Hyvä video ja ajatuksia herättävä.
Näin narsistien ex-läheisenä, osuumaa ottaneena ja kipeästi läheisiä hyviä ihmissuhteita kaipaavana sitä alkoi taas kysellä itseltään, onko sitä itse tajuamattaan haavoittuva narsisti. Onko jotain millä voi todeta, ettei ole. Omatunto löytyy enkä hyväksikäytä ihmisiä, olen pikemmin antaja ja hyväksikäytetyksi ajautuva. Välillä on kuitenkin olo, että on "kaikkien ihmisten hylkäämä" ja elämä todella vaikeaa.
Uskoakseni jokaisen on jopa terveellistä pohtia, että millä tavoin omassa elämässään toimii ja mitä se omasta minuudesta kertoo; rehellisyys/totuus ovat loppujen lopuksi 'siunaukseksi'. Joten ei tarvitse kauhistua sellaisiakaan ajatuksia, kun säpsähtää: "Voinko MINÄ olla narsisti..?" - näin tuskin on, koska narsistia se ei säpsäytä (muutoin kuin julkisivuasiana).
Vaan onhan meillä kaikilla säröjä, keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä, joten jo pelkästään omantunnon ylläpidon vuoksi on oleellista katsoa itseään peiliin hyvässä ja pahassa. Ei vain jokotai, vaan sekäettä. 💛
Niin tuttua ja jokapäiväistä!Kiitos hyvästä videosta🙏
𓍢ִ໋🌷͙֒
Itsellä just se toisen kaikki menneet kärsimykset sai mut haluamaan olla se joka nyt rakastaa ja kiinnittymään. tosin helvettihän siitä alkoi... Nykyään tosin en tiedä oliko ikinä yhtään mikään hyvä totta vai ei.
Se on arvostettava piirre ihmisessä, että on kykyä olla empaattinen ja tahtoa koettaa omalla tekemisellään ja olemisellaan auttaa toisia ihmisiä voimaan paremmin, jopa eheytymään. Tästä ominaisuudesta on tärkeä pitää kiinni, vaikka sitä on käytetty hyväksi - mutta empaattisuus juuri onkin iso osa omaatuntoa, ja sitä vaalikaamme!
Tuo on valtavan kipeä asia: että oliko mikään siitä kaikesta hyvästäkään aitoa - ja ehkä on niin, että sitä emme 100varmasti saa koskaan tietää, koska narsistien toiminta on isossa kuvassa tarkoitushakuista, jolloin yksittäinen hyvä juttu on silti ollut osa narsistin kaavamaista 'projektia'.
Kipeäksihän sen tekee muun muassa se, että on kaameaa ajatella, ettei itselle tärkeät hetket sittenkään olleet sille toiselle sitä samaa merkityksellisyyttä kuin itselle.
Ajattelen, että pääasia onkin, että itselle ne olivat tärkeitä, oikeasti olemassa olleita juttuja, ja omia ihania kokemuksia ja tunteita; niitä ei voi kukaan viedä toisen sydämestä pois. ♡
Aiti,sivuuttaa kysymykseni,toisaalta urkimalla urkkii terveyteen liitttyviä asioita,mitä se vois edes tehdä kaukaa,on koonnut hovin ympärilleen ja ostanut pikkuveljeni elämän.On nyt viime aikoina kertonut kaikkien muiden sairauksista ja samalla kehuu kuinka käy jumpassa.Muistan kuinka pohjolaiset tai savolaiset ovat pitkävihaisia,Jännä juttu en tunne pitkä vihaisempaa ihmistä,minut on ulkoitettu hovista..
😔💔
Mun faija on ostanut mun pikkusiskon elämän mä en kuulu mun pikkusiskon elämään enkä monen sukulaisenkaan ku mä oon syypää kaikkeen kun eihän mun faija narsistina mitään myönnä
Tällainen voi olla myös toisen sukulainen ja se vaikuttaa parisuhteeseen.
Tekeekö narsisti yleensä tietoisesti näitä peliliikkeitään? Eli vaikka syyllistää uhriaan, jotta saa sidottua hänet tiukemmin itseensä. Vai toimiiko vain niin, koska on neurologinen poikkeavuus? Näitä juttuja kun kuuntelee, niin välillä tuntuu aivan varmalta. Että okei olen tässä tekemisissä haavoittuvan narsistin kanssa. Sitten taas hetken päästä tuntuu siltä, että olenko itse tässä se haavoittuva narsisti 😅.
Voisit Kirsi ruveta psykologiaa opettamaan, sulla olis lahjoja.
Oon päässy sun sielusta tietoiseksi näitten videoiden avulla, oli mukava että joku sano traumasiteen, mikä jylläs vuosia alitajunnassa.
❤️🩹
Hurjaa on ollut nähdä piilonarsismin läheisriippuvuus.Saamaton ja passiivinen, alkoholinvoimalla aggressiivinen sanallisesti
Tuttua😉🤔
😔
🔴 'Narsisti vs. Minä' -kotisivut: www.narsistivsmina.com
🔴 'Narsisti vs. Minä' myös FACEBOOKISSA: facebook.com/narsistivsmina
Mun ex oli haavoittuvainen piilo narsisti. Eri toten sai koukkuun niillä omilla traumoillaan 😔😱
Sen takia kestin sitä suhdetta ja ensin ystävyys suhdetta liian pitkään 😢
🇫🇮🇸🇻⛪🎄👑🕯️🙏