Kiinnostaisi tietää lisää rahaston ja ETF:n eroista. Esim. Kun ostat rahastoa, rahaston koko kasvaa. Eli aluksi rahastolle siirtyy käteistä, jonka salkunhoitaja käyttää sitten strategiansa mukaisesti. Päin vastainen ilmiö tapahtuu sitten myydessä. Mites asia menee ETF:ien kanssa? Kun ostan ETF:n, ostanko sen toiselta kaltaiseltani sijoittajalta vai suoraan ETF:n haltijalta? Veikkaan, että molempia voi tapahtua. Oletan, että kysynnän olessa kova, ETF:n haltija laskee lisää osuuksia liikkeelle, josta saadut varat hän sijoittaa sitten ETF:n strategian mukaisesti. Sama taas päin vastoin. Voisitteko avata tätä hieman?
ETF- rahastot on käytännössä rakennettu kahdella eri tavalla: ne voivat olla joko fyysisiä (sijoittaa suoraan indeksin osakkeisiin) tai synteettisiä (johdannaisista rakennettu), jolloin sijoitetut varat menevät ETF-liikkeellelaskijan kautta joko suoriin osakeomistuksiin tai johdannaisiin. ETF-tuotteen liikkeellelaskija toimii aina tuotteiden markkinatakaajana, eli he tarjoavat tuotteelle niin osto- kuin myyntikurssin. Tämä lisäksi myös muut yksityissijoittajat, instituutiot ja muut tahot voivat vapaasti asettaa ETF:lle osto- tai myyntitoimeksiantoja, jolloin kaupat toteutuvat joko muita sijoittajia tai liikkeellelaskijaa vastaan vallitsevalla markkinahinnalla. Mikäli ETF-rahastolla on erittäin kova kysyntä, niin liikkeellelaskija voi rajoittaa sijoitusten määrää asettamalla itsensä ns. ”soft close”- tilaan jossa rahasto ei vastaanota uusia sijoituksia. Tällöin vanhat osuuksien omistajat voivat normaalisti myydä omistuksensa takaisin liikkeellelaskijalle vallitsevalla markkinahinnalla, mutta rahastoa ei pääse ostamaan lisää. -Joonas
Nordnet Suomi Kiitos vastauksesta, arvostan suuresti. Voiko sellaista tilannetta tulla, että rahasto ei myisi osuuksia? Ts. kovassa myyntipaineessa rahaston on pysyttävä väkisin likvidinä myymällä omistuksiaan?
Viittaatko siis tilanteeseen, jossa ETF-liikkeeseenlaskija ei pystyisi ostamaan ETF-osuuksiaan ja sijoittaja ei täten pääsisi omistuksistaan eroon? Teoriassa ETF- rahastoihin liittyy vastapuoliriski, mikä tarkoittaisi liikkeellelaskijan menemistä maksukyvyttömäksi/konkurssiin. Tämä riski on kuitenkin suhteellisen pieni ja koskee pitkältä synteettisiä ETF- rahastoja. Tähän päivään mennessä ETF-tuotteisiin ei ole liittynyt vastapuolitoimijoiden konkursseja. Käytännössä sijoittajat pääsevät siis myymään osuutensa markkinoilla hyvin suurella todennäköisyydellä. Mikäli haluat tietää lisää ETF-tuotteiden riskeistä, niin suosittelen Martin Paasin blogikirjoitusta, jossa hän listaa ETF- tuotteisiin liittyvät yleisimmät riskit: www.nordnet.fi/tapahtumat/nordnet-koulu/etf-kurssi/kurssisisalto/etfiin-liittyvat-riskit.html /Joonas
![Mikä On ETF-Rahasto? [Näin sijoitat niihin ILMAISEKSI]](/img/1.gif)
Kiinnostaisi tietää lisää rahaston ja ETF:n eroista. Esim. Kun ostat rahastoa, rahaston koko kasvaa. Eli aluksi rahastolle siirtyy käteistä, jonka salkunhoitaja käyttää sitten strategiansa mukaisesti. Päin vastainen ilmiö tapahtuu sitten myydessä. Mites asia menee ETF:ien kanssa? Kun ostan ETF:n, ostanko sen toiselta kaltaiseltani sijoittajalta vai suoraan ETF:n haltijalta? Veikkaan, että molempia voi tapahtua. Oletan, että kysynnän olessa kova, ETF:n haltija laskee lisää osuuksia liikkeelle, josta saadut varat hän sijoittaa sitten ETF:n strategian mukaisesti. Sama taas päin vastoin. Voisitteko avata tätä hieman?
ETF- rahastot on käytännössä rakennettu kahdella eri tavalla: ne voivat olla joko fyysisiä (sijoittaa suoraan indeksin osakkeisiin) tai synteettisiä (johdannaisista rakennettu), jolloin sijoitetut varat menevät ETF-liikkeellelaskijan kautta joko suoriin osakeomistuksiin tai johdannaisiin. ETF-tuotteen liikkeellelaskija toimii aina tuotteiden markkinatakaajana, eli he tarjoavat tuotteelle niin osto- kuin myyntikurssin. Tämä lisäksi myös muut yksityissijoittajat, instituutiot ja muut tahot voivat vapaasti asettaa ETF:lle osto- tai myyntitoimeksiantoja, jolloin kaupat toteutuvat joko muita sijoittajia tai liikkeellelaskijaa vastaan vallitsevalla markkinahinnalla. Mikäli ETF-rahastolla on erittäin kova kysyntä, niin liikkeellelaskija voi rajoittaa sijoitusten määrää asettamalla itsensä ns. ”soft close”- tilaan jossa rahasto ei vastaanota uusia sijoituksia. Tällöin vanhat osuuksien omistajat voivat normaalisti myydä omistuksensa takaisin liikkeellelaskijalle vallitsevalla markkinahinnalla, mutta rahastoa ei pääse ostamaan lisää. -Joonas
Nordnet Suomi Kiitos vastauksesta, arvostan suuresti. Voiko sellaista tilannetta tulla, että rahasto ei myisi osuuksia? Ts. kovassa myyntipaineessa rahaston on pysyttävä väkisin likvidinä myymällä omistuksiaan?
Viittaatko siis tilanteeseen, jossa ETF-liikkeeseenlaskija ei pystyisi ostamaan ETF-osuuksiaan ja sijoittaja ei täten pääsisi omistuksistaan eroon? Teoriassa ETF- rahastoihin liittyy vastapuoliriski, mikä tarkoittaisi liikkeellelaskijan menemistä maksukyvyttömäksi/konkurssiin. Tämä riski on kuitenkin suhteellisen pieni ja koskee pitkältä synteettisiä ETF- rahastoja. Tähän päivään mennessä ETF-tuotteisiin ei ole liittynyt vastapuolitoimijoiden konkursseja. Käytännössä sijoittajat pääsevät siis myymään osuutensa markkinoilla hyvin suurella todennäköisyydellä. Mikäli haluat tietää lisää ETF-tuotteiden riskeistä, niin suosittelen Martin Paasin blogikirjoitusta, jossa hän listaa ETF- tuotteisiin liittyvät yleisimmät riskit: www.nordnet.fi/tapahtumat/nordnet-koulu/etf-kurssi/kurssisisalto/etfiin-liittyvat-riskit.html /Joonas
What is the difference between ETF’s and index funds or are they the same.