Видео

Samat "kuolleen kankeet" siis kuin mullakin - kyllähän ne tukee, on sen verran tiukkaa tavaraa. Olen vain itselläni huomannut että A7:n mainostama "ainutlaatuinen tiimalasi" -design ei toimi oikein mulla, ne tuppaa valumaan melkoisesti treenien alussa. Kun on hikoillut hetken, valuminen loppuu. Muutenkin mulla ilmeisesti ei ole tarpeeksi suuret pohkeet (ei voimanostaja tarvitse pohkeita :) ), kun lämppäreiden reuna nousee törröttämään ja vedossa tanko jää kesken noston näppärästi niihin kiinni "helpottaen" suoritusta. Eri lämppäreistä ja muiden nostovarusteiden tehoista olisi tarkoitus rustata jossain vaiheessa video, jahka saan koottua testiraadin ja viritettyä itse videon.

@@salitreeni. Ja kun puhuit tuosta mitottamisesta, itsellä kävi molempien, sekä kyyner- että polvilämppäreiden kanssa niin, että kun luotin valmistajan taulukkoon, tuli molemmissa liian pienet. (Ei mitään jakoa saada päälle). Mutta hyvin hoitivat molemmat valmistajat tuotevaihdot. Postimaksun hinnalla sain uudet kokoa isommat tuotteet.

Varustenostamisesta tuossa on suunnitelmissa tehdä jossain vaiheessa videoita, se on osa-alue mihin liittyy yhtä-sun-toista, mutta nyt en osaa sanoa yhtään missä vaiheessa saan aiheesta pullautettua ulos esitettävää. Jos sulla on kysyttävää aiheesta, niin laita spostia (osoite löytyy kanavatiedoista) tulemaan, yritän vastailla ja auttaa.

Oho, no sinulla on melkonen arsenaali lämppäreitä. Minkä merkkisiä on ollut ja millaiset kokemukset on mistäkin?

Kyllä, slingshot on hyvä veruke penkkipaidalle, helpompi käyttää. Penkkipaidan tuoma tuki tosin puuttuu.

Kyllä ja ei. Vastuskumeillä ei tule koko liikematkalle rasitusta ja sen myötä laajempaa kehitystä nostoon. Vastuskumeissa on myös dynaamisuus muuttuva tekijä ja se on joissain tapauksissa huono juttu, silloin ketjut toimii paremmin, kun luodaan muuttuvaa kuormituksta nostoon. Varusteleilla nostamisessa on se hyvä puoli, että käytännössä ei manipuloida kuormaa, vaan tuotetaan kroppaa suuremman kuormituksen nostamiseksi. Tämä muuttaa treenaamista omallalailla. Vastuskumit yleisesti on todella hyvät treeneissä rasituksen vaihtelua tuomaan, etenkin nopeustreeneissä dynaaminen kuormituksen muuttuminen nostossa toimii todella hyvin hermoston kehityksessä.

Aitofit:iltä ei ole tullut mulle suoraan ainuttakaan viestiä. Aitofit on ilmoittanut videoni RUclipslle, vedoten omaan materiaaliin ja RUclips bannasi videon tekijänoikeusrikkomusperusteella. RUclipslla puolestaan on omat linjaukset, josta sain muikkarin. Tämä muikkarin perusteella ainoa Aitofitin pitopinta aiheeseen on ollut käyttöliittymän esittäminen julkisesti videolla, en siihen ollut pyytänyt lupaa Aitofitiltä, koska he itse julkisesti käyttöliittymäänsä näyttävät. Tuolloin yritin hyvässä hengessä Aitofit:in kanssa avata keskustelua aiheesta, oletin siis liiketoimintaa toteuttavan yrityksen kiinnostuvan asioiden selvittämisestä kiistattomaksi ja ennen kaikkea kiinnostuvan asian mahdollisesta markkinallisuudesta, mutta olin väärässä - he eivät ole vastanneet mitenkään minulle.

Liian suuret nostonkengät on vähän ongelmallinen juttu, kun jalka ei hirveesti saisi liikkua kengässä noston aikana. Lisäksi kengästä ei saa kunnollista sivuttaistukea, jos kengät on liian suuret...tää tokin on vähän kiinnin kengästä, esimerkiksi jos kengän pohja on voimakkaasti muovista muotoiltu (esim. Reebok Legacy Lifter II), jolloin sivuttaistuki pysyy hyvänä vaikka kenkä olisi liian iso. Riippuen vähän merkistä ja mallista, tilannetta voi yrittää korjata pohjallisilla, etenkin kannan korottamisella voi saavuttaa ihan toimivan ratkaisun, lisäksi se voi parantaa itse nostoa. Itse olen käyttänyt 2cm korokkeita kannan alle, en sen takia että kengät ovat liian suuret, vaan sen takia, että noston välitykset paranevat. Samalla kenkä on "pienentynyt". Eli korko tietyssä mielessä "pienentää" kenkää ja ennen kaikkea voi muuttaa nilkkanivelen kulmaa paremmaksi. Vastaavasti ihan perinteisellä pohjallisella saa kenkää pienennettuä, mutta kenkä ei välttämättä toimi oikein. Jos näillä kengän sisäpuolelle viritettävillä jutuilla kenkää ei saa toimimaan, kannattaa kengät laittaa myyntiin. Voisi kuvitella, että hyvä kuntoisille nostokengille löytyy ostajia.

@@salitreeni. Jess Adidas power perfect 3 tais olla koossa 46 1/3 ja ehkä parempi ois ollu 45 koko. Taakse jää pieni ylimääräinen tila välillä. Kiitos tuosta

Juu, kun se kenkä on liian iso, jalka voi liukua eteenpäin. Adidakset on yleisesti ottaen helppo ja toimiva valinta kotimaiseen jalkaan, etenkin jos lesti pitää olla leveämpi, holvikaaren kanssa voi olla ongelmia ja on muutenkin "lättäjalka". Kääntöpuolena addut ei ole ehkä "kehittynein" kenkä. Tosiaan kannattaa kokeilla vaikka sillä lisäkannalla, se on halpa kokeilu. Noita korotuspaloja löytyy eri paikoista, esim. kiinasta: www.aliexpress.com/item/32809328385.html?spm=a2g0o.order_list.order_list_main.55.21ef1802lYwWaH Toinen on se pohjallinen. Pohjallinen tulisi olla vähemmän periksiantavaa materiaalia, eikä perinteinen pehmeä huopa tai vastaava, ettei se kenkä tosiaan muutu "tunnottomammaksi".

@@salitreeni. Nuita korokkeita tai pohjallisia ei saa käyttää kisoissa, jos sinne joskus sattuu lähtemään?

Tässä voi syntyä ongelma, sillä vaikka (IPF) säännöt sallivat maksimissaan 5cm korkoa kenkään, saa irrallinen sisäpohja olla enintään 1cm, joka toki on suhteellisen paljon. Eli jos tuon 1cm rajoissa saat kengän sopivaksi, niin sääntöjen puitteissa pitäisi olla ok. Mulla esimerkiksi jos joskus viela hairahdun kisaamaan ja haluan pitää tuon nykyisen koron, pitää mun viedä popot suutarille fiksattavaksi, jotta menee säännöistä läpi.

Jalkojen saaminen mukaan nostoon ei ole välttämättä ihan naks''poks -juttu. Helpoin tapa saada jalat mukaan nostoon, on muodostaa nosto siten, että tukipisteet muodostuu jalkojen ja hartijoiden varaan. Käytännössä siis takapuoli voi olla täysin ilmassa. Seuraavaksi liikuttelee jalkoja siten, että tuntee takapuolen osuvan penkkiin.. Tällöin nosto on jalkojen ja hartioiden varasssa, samalla väkisin jaloista syntyy jännitys ja juuri noston aikana tulee keskittyä jaloilla ponnistamiseen, joka kohdistuu tankoon päin. Homma on sellainen, että se vaatii alkuun sitä omaa tunnustelua ja fiilistelyä. Jonkun nostamisen jälkeen rytmi löytyy ja sitä alkaa huomaamaan hyödyn. Toki hyödyn jo pelkastään jännittyneistä jaloista voi löytää nopeasti verrattuna velttoon alakroppan nähden.

Kiitos positiivisesta palautteesta! Vähän nihkeesti nää videot saavuttaa katselijoita, mutta ajan kanssa asiat kehittyy.

Kiitoksia palautteesta, hyvä että videoista löytyy jotain uutta! Juu, kyllä sitä apinaotteella syyllistyy nostamaan usein, kyynerpäiden liikerata helpottuu niin paljon. On pitänyt kokeilla moniotetangolla penkkiä, omalta salilta kun sellainen löytyy jossa juuri merkkien kohdalla 90° kulmassa kahvat. En usko, että se nyt maata mullistaa, mutta olisi mielenkiintoista nähdä miten nosto muuttuu kun kyynerpäiden liike on suhteellisen vapaa.

👍

👍

On työllä, editoinnissa. Ensiksi (tällä viikolla) tulee lisää penkkivideota, sen jälkeen kyykkyvideota. Seuraavassa kyykkyvideossa käsitellään käytännön asioista nostosuorituksessa.

Hyvä kysymys...johon en osaa vastata, koska totaalisesti kofeiinin lopettamisen jälkeen en ole kahvia juonut, ei kofeiinilla tai ilman..tai no pari kertaa uteliaisuuttani maistanut aamulla. Eli en ole testannut kofeiinittomia kahveja ollenkaan, niissä kun on silti kofeiinia (3mg/kuppi), tosin merkittävästi vähemmän kuin normi kahvissa. Olen mennyt täysin rooibos "tee" linjalla. Mutta mitä olen kuullut, niin Pauligin kofeiinitonta kahvia on kehuttu.

Kyllä, myös omalla kohdallani moni asia naksahti parempaan ilman kofeiinia. En tiedä olinko/olenko mitenkään erityisen yliherkkä kofeiiniin. Kahvia yksin tuli aikoinaan juotua vain niin tolkuttomia määriä vuosien aikana töissä, että kofeiinin määrä alkoi kumuloitumaan ja vaikuttamaan moneen eri asiaan omassa elämässäni.

Jos kyse on tästä 80 luvulla julkisuuteen tulleesta treenaussysteemistä, niin se herättää monenlaisia fiiliksia. Kun tarkastelee, minkä touhun ympärille systeemi on kehittynyt, on huomattavissa joitain tärkeitä juttuja. Ensinnäkin se on käytetty painonnostoon ja toiseksi se kohdistunut ammattiurheiluun. Käytännössä painonnosto on kilpaurheilumuotona aika erisorttinen esimerkiksi voimanostoon nähden. Painonnostossa suoritus rakentuu merkittävästi useamman osaamisen ja taidon osa-alueen ympärille kun voimanostossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kehonrasitus noissa treeneissä on erinlainen, samoin kuin itse treenaaminen on erilaista. Puolestaan 24/7 ammatikseen urheileva, on fyysisesti pääosin merkittävästi parempi kuntoinen, kuin keskiverto kuntosaleja koluava jantteri. Ammattiurheilijalla kun kehon kehittäminen ja ylläpito koostuu usein selvästi monipuolisemmasta kokonaisuudesta kuin normi salijumppaajalla. Nämä kaksi asiaa yksin vetää mattoa alta melkoisesti, kun puhutaan bulgarialaissysteemin käyttämistä salitreenissä ja ohjelmassa. Tosin olen lukenut, että moni kovakin painonnostoja, joka on tuota kokeillu, on löytänyt tiensä lekurin kautta treenijäähylle joksikin aikaa. Painonostossakin kun on rajallinen määrä maksimisuorituksia per treeni. No mikä hapettaa itse systeemissä? ..samanlailla kuin esim. aika-ajoin esille nousevassa "venäläisessä penkkiohjelmassa" on haasteena korkea intensiteetti (+90%) yhdistettynä korkeaan treenimäärään. Hermosto tuossa rasittuu nopeasti ja nopeasti/useasti toistuva ko. treeni kumuloi hermoston (ja kehon) melkoiseen jumiin, josta voi olla pahimmassa tapauksessa äärimmäisen vaikea palautua, tai se vaatii todella paljon aikaa. Kyllähän tuossa systeemissa on puolensa (teoriassa), sen ajatus hyödyntää superkompensaatiota ja ärsykevaihtelua on aika makee, mutta tästä päästäänkin siihen, että tulisi muistaa bulgarialaisten systeemien kanssa noudattaa eri treenisyklejä, ei pelkästään niitä ykkösiä (stressijakso). Muutenkin kropan tulisi olla kovassa kunnossa tuohon lähtemiseen, palautumiset, yms. Samanhenkistä/-tyylistä touhua sovelletaan lajinomaisessa kilpavoimanosto-ohjelmissa, eli karsitaan liikkeet minimiin (käytännössä nostolajeihin) ja panostus on varsin lyhyissä toistomäärissä. Näissäkin pitäisi muistaa jaksottaa toimintaa, sillä sitä suoritusta ja voimaa kannattaa kehittää eri tulokulmilla.

Kiitos vastauksestasi. Bulgarian metodistahan on paljon you tubea ja kirjojakin kirjoitettu, joiden innostamana olen sitä itse kokeillut. Joka päivä otin kyykyn, penkin ja maastavedon pelkillä ykkösillä lähellä päivän maksimia. Kun volyymi oli erittäin pieni, esim. vain pari kolme nostoa, palauduin hyvin. Sen sijaan menin alle viikossa tukkoon, jos yritin ottaa vitosia joka päivä ihan kohtuupainoilla. Bulgarian metodissa kiinnostaa sen logiikka, kun treenataan juuri ja vain sitä, mitä kisoissa tehdään. Veljenpoikani on tohtorikoulutettavana Jyväskylässä liikuntatieteen laitoksella, mutta ei sielläkään tätä ole tutkittu. Norjassa tutkittiin joitakin vuosia sitten 6 kertaa viikossa treenaamista kyykyssä, penkissä ja maastavedossa, mutta ei ykkösillä maksimipainoilla. Juha Hulmi on tätä kommentoinut.

Tuon Aitofitti testauksen jälkeen oli ajatus testata muita softia noin vertailuvaihtoitan Aitofittille, mutta se hieman jäi kesken. Pitääkin taas perehtyä aiheeseen. Itse en siis käytä mitään valmissoftaa kun lasken ja suunnittelen itse omat treenini. Mutta onhan vastaavia melkoisesti olemasa. Tuossa jo aikaisemmin kommenteissa mainittu JuggernautAI on yksi, mitä piti ihmetellä tarkemmin, sitten on olemassa TrainHeroic tyylisia softia, missä ei työnnetä eteen yhtä ja tiettyä, vaan siellä erikseen ostetaan eri tyyppisiä ohjelmia. Mutta toisaan en ikävä kyllä osaa suurempaa suositusta softista antaa..tässä vaiheessa.

@@salitreeni.OK. Paljon kiitoksia kuitenkin kattavasta ja hyvästä kommentista👍

Venyttely herättää ristiriitaisia ajatuksia, ja mitä on näitten vuosien aikana seurannut, niin tuntuu tutkimuksien päätelmätkin aiheesta muuttuvan. Mutta ehkä se suurin juttu, minkä vuoksi yritän venytellä on pehmytkudosvaurioiden ennalta ehkäisy. Joka kerta kun on napsahtanut jossain päin lihasta, on taustalla ollut jonkun hetken jumitus, jota ei ole venytellyt auki. Tässä itse syyllistun (omaa laiskuuttani) aina samaan huonoon tapaan, eli olen laiska venyttelemään pari tuntia treenin jälkeen, niin sen myötä epätoivoisesti yrittää ennen seuraavaa treenia saada lihasta takaisin ominaismittaan. Ongelma vain on sitten se, että ennen treeniä kovempi venyttely tuntuu aina syövän suorituskykyä varsinaisesta suorituksesta. Samoin venyttelyt hyödyllinen kesto on vain noin 10-15 minuuttia, joten eipä siitä hirveesi iloa ole itse suoritukseen, voi olla päinvastoin. Ennemmin jotain aerobista alle, liikeratojen hakua ja lämmittelysarjoja, Toinen missä venyttelyn olen huomannut auttavan, on ne kiputilat, kun joku paikka oireilee. Tosin tällöin venyttely on melko varovaista. Kolmas missä venyttely auttaa aika paljonkin, on se liikkuvuuden hakeminen. Kaikissa vapaiden painojen liikkeissä mulla ainakin mittasuhteet ei ole mitkään ihan huiput..no penkissä ehkä on ok (sylimitta = pituus). Tämän myötä esim. vedossa ja kyykyssä liikkuvuuden parantumisen myötä nosto paranee. Mutta tosiaan kuten viittasitkin, venyttelyä pitäis tehdä kokoajan, että se liikkuvuus paranisi tai pysyisi yllä.

Juu huomasin editoinnissa saman, todella ärsyttävä juttu. Muistaa jatkossa.

👍

👍

👍

En osaa nyt suorilta sanoa, onko tuo mittasuhdeasia sidottu jonkin maailmankolkan periytyviin ominaisuuksiin, voi hyvinkin olla. Se tosin on varmaa, että esimerkiksi kiinalaisten keskuudesta, siitä populaatiosta löytyy varmasti paljon hyvien mittasuhteiden nostajia.

Kiitos positiivisesta palautteesta!

👍

👍

Riippuu vähän kisaako varusteilla vai ilman. Mutta yleisesti 2 kertaa viikossa punnertelua, vaikkapa MA ja PE. Maanantaina kovempi rypistys ja perjantaina enemmän tekniikkaa, olkapäitä, jne. Kumpanakin punnerruspäivänä yläselkää suhteellisen kovaa, jotain 3-5 sarjaa, 5-8 toistoa ja aika loppuun asti, eli RPE9-10. Keskiviikkona olisi hyvä käydä tekemässä vähän alakroppaa, vaikkei oikein kiinnostaisi. Kevyesti alakropalle jotain yleisjumppaa ja venyttelyä. Penkin nostoasennossa kumminkin jotta pystyy hyödyntämään kaiken, tulisi jonkinlaista kuntoa olla alakropassa ja asennon edellä olisi hyvä olla liikkuvuus kohdallaan (alaselkä, lonkat).

Juu aika-ajoin pitäis nostella ilman aivoja, siitä ei vain ikääntymisen myötä aina selvia ilman vaivoja (katsos kun rimmaa...😀). Mun piti tuohon videoon liittyen lisätä asioita, miten ohjelmallisesti voi yrittää hakea kehitystä, tai siis jippoja mitä itse käytän. Videon pituus kasvoi sen verran että, jätin se seuraavaan, eli jossain vaiheessa pullautan pihalle jonkinlaisen 5 vinkkiä maksimivoimaohjelmaa videon, tai jotain sinne päin.

👍

👍

Hurjimmilla punnertajilla on melkein jokapäivä penkkiä 😀... Kaksi punnerruspäivää...riippuu ohjelmantekijästä, olen aika paljon nähnyt voimanosto-ohjelman tekijöiden ohjelmia, jotka noudattaa orjallisesti 3 jakosta nostettavien lajien mukaan. Itse, kun teen ohjelmaa puhtaasti voimanostoon, teen sen myös kolmijakoiseksi nostetttavien lajien mukaan, ja usein siihen on lisänä "pilipalipäivä", joka käytännössä on ollut punnerruspäivä, sisältäen tilanteen ja nostajan mukaan touhua ja tekemistä, joka tukee mm. penkkiä ja mahdollisesti myös muita liikkeitä. Tämä pilipalipäivä on toiminut myös poistettavana ekstratreenipäivänä, kun jatkosssa kokonaiskuormat alkaa nousemaan suureksi ja kroppa alkaa oikeasti kumuloivasti rasittumaan. Videon esimerkkiohjelma ei niinkään ollut "voimanosto-ohjelma", vaan enemmän sellainen yleisempi voimaohjelma liikkeiden ja rakenteen puolesta.

Ensimmäisen viikon kutosen sarja on 15kg/13% päässä ehdottomasta maksimista, joten sen ei pitäs olla ihan mikään jättikevyt, tosin ei mitenkään tekemätön. Loppu sarjoissa menee pääosin 2-3% portailla..lukuunottamatta viimeistä 2 viikkoa. Esimerkkiohjelma jää vähän lyhyeksi, jonka myötä viimeiselle viikolla kuormituksissa tulee hieman suurempi porras. Kokonaisuudessaan ohjelmassa on noin 10% progressio kuormituksissa kolmelle kuukaudelle, jonka jälkeen tulisi purkaa kertynyttä työmäärää. Kokonaisuudessaan tuo 10% ei pitäisi olla mahdoton, etenkin kun kuormituksiin ei oikeasti ole laskettu mitään kehitystä.

👍

Olet oikeassa, yleinen proteiinimäärän määritys ei ota kovinkaan kantaan henkilön rasvaprosenttiin, toisaalta proteiinimäärien määrittäminen ei toimi painonhallinnan työkaluna, vaan elimistön ja lihaksien proteniinitarpeen määrityksessä, etenkin lihastyö kasvaessa. Painonhallinta tulisi lähteä liikenteeseen muista ravintoaineista, niiden määrästä ja laadusta, kuin proteiinimäärästä...tosin proteiini lisääminen ruokavalioon ja samalla hukkakalorien (käytännössä sokerit, joita löytyy erittäin monesta ruuasta) poistaminen voi usein tuoda painonhallintaan positiivisia, pysyviä vaikutuksia. Proteiinilla kun on vaikutus pitää suhteellisen pitkään nälän tunnetta pois, kun taas useat hukkakalorit kiihdyttävät nälän tunnetta synnyttäen negatiivisen noidanhehän syömisen suhteen.

Noi luonnolliset perusliikkeet ovat sellaiset, että ne tulisi pystyä tekemään ilman kipuja, jos kaikki on kunnossa. Jos taas ei ole, niin sitten tulisi lähteä staattisista pidoista ja kipujen ehdoilla varovaisista venytelyistä, jotta se elastisuus verenkierto palautuu. Se ensimmäinen liike, joka helpottaa surkeimmassa tilassa on se, missä otetaan kepistä ylhäältä kiinni ja nojataan alaspäin. Joissain tapauksissa usein liike, jossa vastuskumi on kyynerpään ympäri muodostaen kolmion, auttaa.

@@salitreeni. Kiitos näistä, täytyy kokeilla.

Hyvä kysymys ja aihe. Se kehon rasitus ja palautuminen pitäisi nähdä kokonaisuutena, ei siis vain tarkastella salitreenaamista. Kokonaisuus ja jonkinlainen vastaus kysymykseesi rakentuu määrästä ja rasituksen tasosta. Esim. maksimivoimatreenaaminen ja useat aerobiset liikuntamuodot sopivat yhteen, ne tavallaan tukevat toisiaan. Kun taas kamppalulajit, joissa on paljon kaikkia lihastyönmuotoja (etenkin eksentristä ja isometristä), niin välttämättä ei mene ihan ideaalisti käsi-kädessä maksimivoimatreenaamisen kanssa - palautumisen kanssa voi nopeasti syntyä kysymysmerkkejä ja myös ongelmia voi syntyä loukkaantumisriskien kanssa, esim. lihas-tai/ja jännevammat. Yleisesti ottaen salitreenaamisen sivulla muoden lihastyötä vaativien harrastuksein kanssa tulee katsoa kokonaisuutta, nähdä muiden lihastyötä vaativien harrastuksien treenit eräänlaisina salitreenikertoina viikolla ja pelata sen mukaan. Lisäksi treenien jälkeinen venyttely nousee aika tärkeään rooliin, samoin se salitreenaamisen rasitustaso ohjaa ja vaikuttaa kokonaisuuteen.