Kommenttien perusteella vaihteeksi ihan täysjärkinen vieras puhumassa mutta ei kyl jaksa kattoo videota. Tietää että vaikka seuraavat 15 tai 30 vuotta kattos eteenpäin elämää niin ei näille asioille tulla mitään tekemään vaikka kaikki on sitä mieltä että "joo pitäs tehhä jottain" niin mitä hyötyä? Vähän sama että 30 vuotta puhuttu että "joo on noi tuomiot oikeudessa vähän lepsuja" ja ensimmäistäkään askelta ei oo otettu että asia muuttus johonkin.
Olipa surullinen haastattelu. Suomen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Talous on sakannut jo 16 vuotta ja samaan aikaan koulutusjärjestelmä on tuhottu. Meillä on myös verotus maailman kovinta kastia ja erityisesti työn tekoa verotetaan niin, että se tuntuu rangaistukselta. Joko me pikkuhiljaa voisimme uskoa, että byrokraatti ja erityisesti vasemmistolaisesti ajatteleva byrokraatti, ei ajattele kansalaisen parasta. Byrokraatti on kiinnostunut vain omasta vallastaan, oli sitä miten vähän tahansa. Oppimisryhmät ja koulu pitäisi ajatella kokonaan uusiksi. Ryhmät voisi muodostaa sen perusteella, millaisia oppijoita ja millä tasolla lapset ovat. Nykyinen tapa laittaa kaikki samana vuonna syntyneet yhteen on aivan kummallinen ja on aina toiminut huonosti. Keskusteluun pitää saada myös lisää Ainon kaltaisia osaavia ihmisiä, jotka perustavat näkemyksensä tutkimustietoon eivätkä ideologiaan. Erinomainen vieras kaikenkaikkiaan.
Kaikki me tiedetään todellinen syy. Rajojen puute, suuret ryhmäkoot ja "moninainen" oppilasaine. Tässäkin asiassa Suomi tulee Ruotsin perässä surullisin seurauksin.
Tässä minunkin mielestäni hyvin kiteytetty asia. Tosin lisäisin tuohon myös rajoihin samaan yhteyteen kurin puutteen, vaikka ehkä näillä saatetaan tarkoittaa samaa asiaa. Rajojen ja kurin puute, suuret ryhmäkoot ja "moninainen" oppilasaine.
Viidakkokoulussa sapelien kalistelu on osa opetussuunnitelmaa. Viidakkokoulussa fyysinen vahvuus ja valtahierarkiat menevät laskutaitojen yläpuolelle tärkeysjärjestyksessä. Tervetuloa viidakkoon!
Suomalaiset ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Juuri olen opettanut meidän 4-vuotiasta laskemaan päässä ja lukemaan. Menee jo vaikeitakin sanoja. Ei siksi että tyrkytän vaan siksi koska hän haluaa ja jopa vaatii. Äitinsä on opettaja ja sanoo että moni ei ole edes tällä tasolla ala-asteella. Kännykät vie keskittymisen ja mitään ei vaadita. Monella peli on jo menetetty varhaisessa vaiheessa. Ammattikoulun aikuisopiskelu on aivan karseella tasolla. Parin päivän aiheeseen tutustumisella opetetaan muita, opetusta on pari päivää kuukaudessa, mitään aineistoa ei ole. Raha "opetuksesta" kyllä kelpaa. Tämä oma kokemus.
Respect Ainolle, arvostan todella korkealle. Fixu nainen, osaa selittää asiat, niin että tälläinen yxinkertainen lisensiaatinretkukin ymmärtää. Harmi, että tuskin Ainolla pääsyä esim.Opetushullutukseen, missä asioihin voisi vaikuttaakin.
Pisa tulosten romahtaminen johtuu maahanmuutosta. Viro ei ota maahanmuuttajia ja ei ole romahtanut. Viron ex-opetusministeri: Suomen Pisa-tuloksen romahduksen taustalla on maahanmuutto. OECD:n PISA-asiantuntija Andreas Schleicher kertoo Die Welt -lehdessä, että yksi merkittävä tekijä on maahanmuutto: ”Maahanmuutto ja siitä syntynyt koululaisten moninaisuus on yksi selvä syy Suomen koulujärjestelmän tuloksien laskuun. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä. Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
@@DJNoppamies Vielä kun pääsisit analyysissasi siihen asti, että mistä tuo johtuu, että jotkut "luovuttavat" sen sijaan, että toimisivat niin kuin sinä haluat.
@@hyhhy En minä tiedä, miksi nuoret miehet luovuttaa. Onhan se tietysti helpompaa kuin yrittäminen. Enkä minä "halua", että nuoret miehet ottaa itseään niskasta kiinni ja lukee. Työperäinen maahanmuutto kyllä paikkaa osaamisvajeen. Tuodaan Aasiasta korkean tuottavuuden töihin osaajia ja jätetään suorittavat työt kantasuomalaisille wlämänkoulun käyneille miehille
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Tärkeä pointti: käsin kirjoittaminen! Koululaitoksen alasajoa on tehty jo vuosia. Tarkoitus ei ole tehdä kriittisiä kansalaisia, joilla on elämän kannalta tärkeitä taitoja vaan kuuliaisia ja alustuvia kansalaisia. Takaisin kuri, osaamisen vaatiminen, jne. Esimerkiksi tarkkailuluokista ja tasoryhmistä on puhuttu negatiivisesti, vaikka kyseessä on nuorelle tarjottu hänen tarvitsemastaan palvelusta.
Briteissä on myös yksityiskoulut ihan ala-asteelta saakka. Sieltä löytyy sellaista tasoa, josta Suomessa voi vain unelmoida. Ovatko ne edes mukana Pisassa?
Nyky-yhteiskunnankin tarkoitus tuntuu olevan että ihan sama käytkö töissä ja teetkö siellä mitään. Ihan sama onko tulevaisuudessa kykyä tuottaa ruokaa tai teollisuutta jolla tähän maahaan saadaan rahaa. Kunhan kukaan ei pahoita mieltään mistään. Ei puhuta niitä ikäviä tosiasioita ääneen.
Tärkeä keskustelu. Asialle on tehtävä ja heti. Haastattelija lopussa nosti kuitenkin olennaisen PERUSASIAN hienosti esille, eli liikunnan merkityksen. Tässä kohden Aino tippui kärryiltä? Terve ruumis = terve sielu. Suomi nostetaan uuteen nousuun vain panostamalla tähän. Liikunta on suoraan yhteydessä myös oppimiseen.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan oli valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Minulla on kaverina opettaja joka on kertonut mikä siellä koulumaailmassa on nykyään pielessä. Opettajilla ei ole aikaa opettaa tai tehdä oppimateriaaleja taikka muitakaan perusasioita kun nykyään heillä on jatkuvasti jotain pilipali projekteja joita tulee virkamiehiltä ja opintohallituksilta, ja sitten on uusien järjestelmien käyttöönottoja etc. Eli opettajilta ylimääräiset hommat pois ja byrokratia ja muut kikkailut seis
Ohan se vaikea sossuperheiden jossa alkoholismia ja päihdeongelmia sekä maahanmuuttajien lasten vaikea oppia kun omat vanhemmat on 50v kouluttamattomampia kuin hyvästä perheestä olevat alle 20v.. kaikilla on samat mahdollisuudet ja se on lopulta itestä kiinni mihin pääsee, tässä voi ammattilaiset auttaa mutta jos valmis tekemään työtä eikä ulkoista vastuuta ni pääsee esim autismin kirjolla olevat aika hyviin lopputuloksiin👌monet maahanmuuttaja vanhemmat ei halua edes opetella suomen kieltä eikä integroitua yhteiskuntaan ni paljon voi olettaa jos kulttuuri on että ihan sama kaikessa😂
Tasokurssit takaisin. Ne antoivat aikanaan huomattavasti paremmin sopivaa opetusta eri nopeudella oppiville lapsille. Siitä hyötyisivät hyvien lisäksi myös heikot oppilaat, kun pääsisivät välillä loistamaan osaamisellaan kaltaistensa joukossa. Se olisi parasta tasa-arvoa kaikille oppilsille, vaikka vasemmisto mitä väittää.
Juu uskon et kyllä ne parhaat oppilaat viihtyis paremmin omantasoistensa joukossa ja omasta kokemuksesta voin sanoa että kyllä me surkeimmatkin viihdyttiin parhaiten toistemme kanssa. Ja sehän on nimenomaan se että surkeimpien joukossa surkeatkin voivat loistaa toisiinsa nähden. Ja pienluokassa a.k.a. tarkkiksella opettaja tuntee jokaisen oppilaan vahvuudet, heikkoudet ja tarpeet perinpohjin. En haluu kuvitella missä olisin ilman meidän tarkkiksen opettajaa. Ja tätä mieltä on vahvasti jokainen mua ennen siellä opiskellut, mun aikana siellä opiskellut ja sit pari vuotta mun jälkeen siellä opiskellut. Kunnes sitten tää opettaja jäi pois ja käsittääkseni koko luokkaakaan ei enää siellä ole. Pointtina siis se, että ei se ole mitään alentavaa joutua pienluokalle. Aluksi se saattaa kuulostaa rangaistukselta, mutta lopulta se on kyllä aivan pelastus. Ja sitte, ei siellä tarvitse olla välttämättä täysin eristettynä. Meillä oli oppilaita, jotka kävi siellä ainoastaan matikantunneilla. Eivät olleet mitään häiriköitä, heillä oli vain haasteita matikassa joten tulivat sinne vain sitä tekemään pienemmässä ryhmässä jotta saisivat enemmän opettajalta huomiota ja avustusta. Ja kun taas mä olin sellanen, jota ei koulunkäynti kiinnostanut pätkän vertaa ja keskittyminen oli haastavaa, mutta lahjakkuutta kuitenkin löytyi useampaan aineeseen ni aluksihan mä olin muiden mukana mm. ruotsissa, englannissa, äidinkielessä, matikassa, fysiikassa ja kemiassa, kunnes lopulta opettajilla meni muhun hermot ja todettiin että meen sitten häiriköimään sinne pienempään ryhmään. Pienempi paha. Elikkä ei se tarkkikselle joutuminen tarvi olla mikään mustavalkonen tuomio siitä, että nyt joudut häiriköiden luokalle. Siinä voi olla siis äärimmäisen paljon joustoa.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Omassakin tuttavapiirissä useampi opettaja, joista osa uudempaa ja osa vanhempaa sukupolvea. Kaikki sanovat että opetus ja koulu on mennyt aivan pilalle viime parin vuosikymmenen sisällä. Minua kiinnostaisi kovasti mikä tässä on se toinen puoli, eli kuka nämä päätökset on tehnyt ja millä perusteella? En ole altistunut kenellekkään nykyisen koulutusjärjestelmän puolestapuhujalle/rakentajalle. Ei kait tässäkään nyt kolikkoa ole hietetty ja päädytty menemää tähän suuntaan. Kenellä vastuu päätöksistä, voisiko hän puollustaa nyky menoa?
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Ehdottomasti noi tasoryhmät. Puhelimet pois kouluista. Digitaalisaatioo opettas vaikka 1-2 tuntia päivässä. Koulun välineillä joilla pääsee ainoastaan oppimista tukeviin sovelluksiin. Muuten päntätäs niitä kaavoja ja sijamuotoja ulkoo.. apuvälineinä kynä ja paperia 😁 Liikuntaa pari tuntia päivässä. Mikä siis tarkottas punnertamista ja cooperien juoksemista päivittäin 😁 Opettajien apuvälineen taas olis vaan ne paperi muistiinpanot ja liitutaulu! Eikä tää oo vitsi.. 10 vuoden päästä 60 % työväestöstä on työkyvyttömiä..
Erittäin hyvä jakso! Hyvät kysymykset! Miksi Suomen koulu uudistettiin, silloin kun Suomi oli koulutuksen kärkimaa? Miksi parasta täytyi uudistaa? Nyt ei erityistukea tarvisevat saa tarpeeksi tukea. Käytöshäiriöiset ovat samassa luokassa muiden kanssa ja opettajien tehtävä on pitää etupäässä järjestystä yllä ja se vie opettamisesta aikaa. Miksi ei ole kirjoja, kuten ennen? Miksi on niin paljon itsenäistäopiskeluja? Tietokoneet pois ja kirjat ja kirjoittaminen kunniaan ja etätentit pois, kun ne voi tehdä joku muu kuin oppilas.
Todella älykkään oloinen ja ratkaisukeskeinen vieras jota oli ilo kuunnella. Tosi hyvä jakso. Seuraavaksi opettajien haastatteluja josko sieltä löytyisi lisää tietoa vielä kentältä mikä on pielessä ja mikä neuvoksi
Erittäin hyvä vieras. Kumminkin tässä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa, eikä juurikaan oteta esille erilaisista maista ja kulttuureista tulleita ihmisiä ja juuri heidän lapsiaan. Jos oppilaan lähtömaan ÖO on huomattavasti alle koulun yleistason, niin se vaikuttaa alentavasti suoraan koko koulun opetukseen, oppimiseen ja niihin pisatuloksiin. Sanokaa vain suoraan.
Tarvitaan myös sellaisia perusjanttereita ja mimmejä, mitä sitä vaatimaan kaikilta huippu oppimistasoa, aina on ollut ihmisiä jotka pärjäävät paremmin hanttihommissa kuin jossain valkokaulus ammateissa, sen takia nyt on Suomi suossa kun kaikkien pitäisi olla ylioppilaita ja saada hyvä siisti ammatti, mutta kun sellaisia ei ole niin nämä lukeneet on palkattu kuntien ja valtion keksittyihin hommiin, vaikka ne ei tuottaisi mitään lisäarvoa mihinkään, lisäävät vain valtion velkaa.
Myös lukihäiriö tai erilaiset oppimishäiriöt on osin perinnöllisiä. Se on onneksi helpompi sanoa ääneen, mutta toinen puoli on juuri se, että itse älykkyys on myös perinnöllistä.
Mutta kuinka paljon perinnöllisyydellä on vaikutusta siihen kuinka paljon yksilö pääsee ulosmittaamaan omaa potentiaaliaan? Jos olosuhteet ovat huonot oppimisille alusta alkaen lähtien ihan kotioloista, on haastavaa lähteä parantamaan omaa sosioekonomista asemaansa myöhemmällä iällä. Moni on kuitenkin kokenut tietynlaisen valaistumisen että minun pitääkin tässä kohtaa olla sukumme historiassa se ensimmäinen joka lähtee muuttamaan asioiden suuntaa. Helppoa se ei ole mutta mahdollista. @@LeenaWahlberg
Mukava juttu, että koulun alamäki on huomattu ja aiheesta puhutaan. Vieras oli hyvä ja asiantunteva! Saarinen puhui Pisan sisällöistä ja mainitsi, että kokeessa mitataan "ihan perus perus asioita". Opetan yläkoulussa käsitöitä(teknistä työtä) ja olen todennut saman. Huomattavan suuri osa oppilaista ei osaa mitata muovinpalan kokoa joka on esim 12cm. Toisena ongelmana on sitten kertoa, että montako milliä tuo 12 cm on. Kolmen reiän poraaminen pohjaan tasaisin välein on jo tosi vaikea juttu! Perus alakoulun matikan käyttö yläkouluiässä on monelle tosi vaikeeta. Näitä taitoja harjoitellaan, kun tehdään niitä löylykauhoja. Elintason nousu on tehnyt sen, että lasten ei tarvitse tehdä töitä unelmiensa eteen. Kännykkä antaa kaiken vapaa-aikaan, joten miksi mennä rakentamaan majoja ulos tai leikkimään kymmenentikkualaudalla? Pitkäjänteinen työskentely ja sisukkuus eivät ole muodissa nuorilla. Olen tehnyt omaa tutkimusta lapsillani ja voin todeta, että lapset leikkivät yhä majaleikkejä ja laskevat mäkeä, kun puhelinta ei ole. Kotityöt ja läksyt sujuvat myös, kun niitä vaatii.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Tietääkö joku tuota tutkimusta, johon Aino viittasi, jossa muita häiritsevät oli se ryhmä, jonka olisi opiskeltava erillään sekä itsensä että muiden kannalta?
Siis saako oppilaat näpytellä tunnilla puhelinta?? Kyllä meillä oli puhelimet aina kielletty ja opettajalle lähti takavarikkoon tunnin ajaksi jos ei uskonut. Monet kerrat oli omakin puhelin jäähyllä 😮😮
Yksi asia tuli yhtäkkiä mieleen. Kävin taannoin tutulla optikolla hakemassa uudet silmälasit. Kyseisen optikon kanssa ollaan aina juteltu niitä näitä, koska hän on minun nuoruuden kavereita. Hän mainitsi kerran, että hänellä ja hänen kollegoillaan on yhä vaan vähemmän nuoria asiakkaita. Edes näköä korjaavia piilolinssejä ei haeta. Eli, kännykkää tuijottavat nuoret eivät halua silmälaseja koska sellaiset eivät ole kai sitten miellyttäviä. Jos näin tosiaan on, niin heidän näkönsä on ja pysyy korjaamattomana. Eli he eivät myöskään pysty kovinkaan hyvin seuraamaan esimerkiksi luokan edessä taululla tapahtuvaa opetusta, tai yleensä mitään muuta opetusta jossa pitää nähdä pidemmälle. Kyseinen optikko oli jo aiemmin maininnut, että jos hänelle tulee sosiaalitoimen ohjaamana asiakkaiksi maahanmuuttajia joiden näköä pitäisi korjata, niin se on usein heidän kohdallaan myöhäistä koska heidän silmänsä ovat jo iän myötä kehittyneet sellaiseksi että ne eivät enää reagoi hyvin esimerkiksi silmälaseihin.
Ensiksi pitäisi aloittaa siitä että kännykät on täysin kiellettyjä oppitunnin aikana joten ne pitäisi laittaa opettajan luokse lokeroon. Sitten älylaitteiden käyttöä oppitunneilla pitäisi vähentää ja lisätä käsin kynällä kirjoittamista. Myös opettajien oikeuksia kurinpitoon pitäisi lisätä että saisi luokasta häiriökäyttäytymisen pois. Lisäksi nykyinen ulkomaalaisten paapominen pitää lopettaa sillä se ei todellakaan ole mitään rasismia että niitä vaaditaan käyttäytymään ihan kuten kantaväestöä. Lisäksi kaikki vihervasemmistolaisen ideologian opettaminen pitää kieltää sillä se tyhmentää ihmisiä. Eli sukupuolia on kaksi eli mies ja nainen sekä mies ei voi synnyttää.
Aloitin peruskoulun opena 1979-syksyllä. Esim. kielissä oli silloin 40%:n arvostelutaulukot, eli alimpaan hyväksyttyyn koetulokseen piti vastata oikein 40%:iin kysymyksistä. Loppuvuosinani 35 vuotta myöhemmin riitti 25%. Jokainen voi vetää tästä johtopäätöksensä. Vaatimustasoa on kiistattomasti laskettu. Toinen suuri vaikuttava tekijä on ollut viihteellistyminen, joka on hiipinyt myös kouluun. Ponnistelua kaihdetaan, pänttääminen on kauhistus. Oppilaat pitää saada narrattua oppimaan. Voi kysyä, että millaiset eväät koulu antaa yhteiskunnassa ja työssä selviämiseen, kun työelämässä ei aina olekaan viihdyttävää, kivaa ja vaivatonta? Nyt ollaan siinä vaiheessa, että yhä viihdytetymmät ikäluokat ovat parhaassa työiässä. Siksi minua ei yhtään ihmetytä se, että nyt - alkuvuonna 2024 - uutisoidaan työhyvinvoinnin laskusta ja mietitään, mikä yhteiskunnassamme on mennyt pieleen. Siinä uutisvirrassa en ole nähnyt tai kuullut inahdustakaan viihteellistymisen osuudesta. Valitetaan sitä, että pitkät, jopa elinikäiset työsuhteet ovat historiaa, mutta samaan hengenvetoon toistellaan, miten nuoret aikuiset eivät kauan viihdy yhdessä työpaikassa, vaan haluavat vaihtelua. Pitää olla vaihteleva työ, hyvä palkka, vähän vastuuta, hyvät edut jne. Olen sitä ikäluokkaa, jonka mielestä työ on jotain sellaista, mikä vaan pitää tehdä, jotta päästään tavoitteeseen, vaikkei se aina niin herkkua olekaan. Onko meillä varaa siihen, että työt jätetään tekemättä siksi, että ei oikein huvita tai se ei ole oikein kivaa?
En muista mainittiinko tässä mutta mitä on PISA tuloksille tapahtunut sellaisille kouluille missä maahanmuuttajia ei ole niin paljon. Esim pienenpien paikkakuntien kouluille?
Suomalaiset miehet ovat luovuttajia. Sen sijaan, että mietittäisiin, kuinka saada oma motivaatio kuntoon törmää yhä useammin nuoriin miehiin, jotka pyrkivät keksimään syitä, miksi ei kannattaisi edes yrittää. "Ei koulunpenkillä töitä opi" "Kyllä minä palkkaan mieluumin jonkun hyvällä asenteella kyin koulunpenkillä pitkään olleen maisterin" "Ei koulussa saa sivistystä" "Kyllä voi olla tyhmä, vaikka olisi käynyt kouluja". Tulevaisuuden työt tulevat vaatimaan yhä kovempaa tietopääomaa. Ei lukeminen ja käytännöntyössä opittu ole vastakkain. Kun nuoret miehet ei lue näkyy se jo esimerkiksi ala-arvoisen surkeissa työhakemuksissa.
Maatalouden yksinkertaiset jipot on kulkenut vuosia etiäpäin tietämättä miksi särki perunamaassa auttoi kasvua. Koulutus on tärkiää mutta ei saa vähätellä selviytymisen elinehtoja kuten syöminen, mihin viittasin
"Ei koulunpenkillä töitä opi" Tämä on täysin totta ja tämä onkin useille suuri ongelma valmistuneille, koulussa hankitaan perustaidot. Meillä on aivan liikaa valmistuneita jotka kuvittelevat osaavansa kaikki asiat, todellisuudessa asiat opitaan käytännön työssä. Törmäyksiä tulee kun kuvitellaan että koulussa opitaan kaikki? "Kyllä minä palkkaan mieluumin jonkun hyvällä asenteella kyin koulunpenkillä pitkään olleen maisterin" Tämä pitää paikkaansa, jos maisterilla ei ole todellista työkokemusta. Lähes kaikilla korkeasti koulutetuilla työttömillä kyse on juuri työkokemuksen puutteesta. Koulutus ei takaa mitään ellei asenne ole kohdallaan. "Ei koulussa saa sivistystä" Koulusta saa sivistystä, kuten myös kotoa ja elämisestä. "Kyllä voi olla tyhmä, vaikka olisi käynyt kouluja". Tämä on täysin totta, toinen joutuu tekemään enemmän töitä päästäkseen läpi koulusta. T. ex henkilöstöpäällikkö
Korotan panoksia ja väitän, että opiskelu on haitallista. Kaikki tieto on raamatussa. Opetusministeri on ruotsalainen feministi. Totta kai hän haluaa suomalaisten poikien olevan tyhmiä ja köyhiä. Esim. Koulu: Orjuus lakkautettiin 1865 Raamattu: Orjuus on olemassa Todellisuus: Orjuus on olemassa.
@@erajuhani7151Renessanssi-ihmisen ihanne ei ole kokenut vielä uudelleentulemista. Mutta vain sellainen pärjää, elää täydemmin ja ehkä jopa onnellisemmin. Monipuolisuus osaamisessa mahdollistaa niin paljon enemmän kuin kapea-alaisuus ja "kädettömyys". Täytyy olla myös "kätevä ihminen", homo habilis, koska se lisää aktiviteettia aivoissa, ja siten älykkyyttä/osaamista.
@@jjrr3538 Tämä vastaus vain vahvistaa pointin. Miksi pitää laittaa käytännön tekemisellä tai muulla tavalla opittu vastakkain koulun ja lukemisen kautta opittu? Miksi tehdä "joko tai" kun voisi valita "sekä että"? Tähän voisi todeta, että itsehän asetan koulun ja lukemisen kautta opitun tiedon vastakkain käytännönosaamisen kanssa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. En sano, että käytännön kautta opittu taito olisi yliarvostettua tai tarpeetonta. Sanon, että varsinkin nuoret miehet pyrkit vähättelemään opiskelun ja lukemisen merkitystä ja pyrkivät luomaan tälläistä vastakkainasettelua lukemisen ja käytännön työn välille, jotta heidän valinta olla lukematta olisi itselle helpompi selittää. En suinkaan sano, että käytännön työn kautta opittu tulisi korvata opiskelulla. Olen sitä mieltä, että opiskelu ja ylipäänsä lukeminen tulisi ottaa siihen rinnalle. Ei enää sitä "joko tai" vaan enemmän "sekä että" -asennetta.
Kommentti kolmen minuutin kohdalla kun näyttää että lässytetään kerrannaisvaikutuksista ilmeisen asian ympärillä: Onko vanhempien sosioekonomisen aseman ohella mahdollisesti joitain sellaisia perinnöllisiä ominaisuuksia jotka selittäisivät samalla kertaa sekä jälkikasvun että vanhempien lähtökohtia elämäänsä? Asia on varsin helppo ratkaista siirtymällä haasteita tuottavissa aineissa takaisin tasoryhmiin joissa tarjotaan opetusta edellytysten mukaan jolloin vältetään erojen rävähtäminen silmille ja oppilaille asiallinen menestyminen omissa ryhmissään.
Ei kaikkea voi tietenkään googlaamalla hoitaa. Esim. matematiikan perusjutut, ynnäilyt ja suhteet voi mennä kyllä ilman mitään opiskelujakin. Mutta pidemmälle mennessä pitää kyllä opiskella ja spekuloida näitä asioita. Esim. calculuksen osalta näin, se on teoreemojen todistelua ja sellaista. Toki voihan näitä opiskella ilman kouluakin, kun on hyviä kirjoja sellaisieen. Näitä erilaisia kaavoja kyllä saa aika paljon valmiinakin ilman opiskelua, ja niitä on laskimissakin. Mutta näiden kaavojen käyttäminen on hataralla pohjalla, jos ei ymmärrä mistä ne tulevat.
Aja nyt hyvä nuorimies nuo naurettavat haituvat helvettiin! Tiedän että viikset ovat nyt hassunhauskaa ironista muotia mutta kaikille ne eivät sovi. OK jakso, kiitos.
en tiedä mitä ruokaa mm lukiossa nykyään on mutta matikkaa ei tuntikausia jaksa keskittyä kasvisruualla. kymmeniä ja kymmeniä tunteja vaatii omaksua se asia. Toinen hyvä Leevin nosto on tuo stressaantunut pallo hukassa sijainen tai ilman rahaa kesän joutunut olemaan "sijainen" pätkäsopimuksilla ei pysty samaan koska oppilaana vain stressaa opettajan puolesta ja opetus menee ohi... tämä korostuu mitä isompi luokkakoko... mutta karkeasti sekään ei korvaa että opettaja hyvällä itseluottamuksella pitää homman hanskassa. Helpottaa myös jos opettaja pysyy samana tai vain vähän vaihtelua mutta isossa koulussa voi olla joka kurssilla eri opettaja ja menee sitten aikaa totuttautua ko personaan tyyliin. Onkohan tilastoissa nähtävissä pienempien kaupunkien ja kuntien vaikutus tähän, toki helsingissä ja espoossa on pari huippulukiota mutta muut ovat sitten jopa maan keskiarvon alle.
Siis saako oppilaat näpytellä tunnilla puhelinta?? Kyllä meillä oli puhelimet aina kielletty ja opettajalle lähti takavarikkoon tunnin ajaksi jos ei uskonut. Monet kerrat oli omakin puhelin jäähyllä
Mihin tuo väittämä perustuu, että tietyistä maista tulevilla keskimääräisesti huonosti pärjäävillä maahanmuuttajilla on samanlaiset biologiset kyvyt oppia?
Olikos se tämä sama nainen joka "hiljennettiin" ihan pari vuotta sitten kun hän yritti ottaa tämän ongelman esille? Loppui tutkimusrahojen saanti tai jotain vastaavaa? Sekin on mielenkiintoinen juttu. (Näin jälkikäteen taaksepäin katsoessa pystyn löytämään asioita joiden perusteella näyttää, että Suomen koulua ja nuorisoa on yritetty tahallaan saada saamattomaksi ja huonommaksi mitä ovatkaan) Mutta jätetään arvailut sikseen, hieno lopetus. "Katsotaan mitä tehtiin silloin 2000-luvun alussa, kun koulu oli vielä hyvässä jamassa". Hyvä vieras, toivottavasti tulee toistekin.
Opettajan auktoriteetti ja oikeudet, ryhmäkuri, kasvatus, vaatimustaso, vanhempien aika. Älypuhelimet ja digitalisaatio, koulu-uudistus. Siinä muutamia esimerkkejä tiivistettynä. Minulla oli haasteita 80-luvulla peruskoulussa, mutta lulemaan opin ekaluokalla ja sujuvasti viimeistään 2 luokalla. Reppu oli raskas kun kaikki päivän kirjat kannettiin kouluun ja illoin meni usein tunteja läksyissä. Add tai adhd oli tuntematon käsite vaikka yhtälailla meitä hajamielisiä oli tuolloinkin. Mutta kouluun piti suhtautua vakavasti ja läksyt piti hehdä vaikka itku kurkussa koska muutoin tuli huutia niin kotoa, kuin koulustakin. 3 luokalla englannin opettaja ope jätti läksyjä tarkastamatta joten niitähän jäi tekemättä. Kunnes ennen joulua tarkasti ja joululoma meni sitten kirjojen ääressä.. siis koko loma. Tokaluokalla vanhempi naisopettajamme kävi kylässä jokaisen n. 30 oppilaansa kotona. Se oli hänellä tapana. Opettajalle puhuttiin asiallisesti, luokkakoot olivat suht isoja, mutta kaikki istuivat omilla samoilla pulpeteillaan joka tunti rauhallisesti hiljaa ja ryhmätyötkin tehtiin suht rauhallisella volyymilla. Ei tarvittu kuulosuojaimia. Häiriköiviä oppilaita ei ollut tai jos tälläistä ilmeni oli nurkkarangaistus normi. Toki itsekin jouduin kerran koulun jälkeen tuijottamaan pistettä taululla ja kerran kirjoittamaan riitapukarini kanssa vihkoon 100x kauniilla kaunolla "en enää koskaan häiritse tunnilla". Tuo kaikki oli selkeää ja turvallista. Ja lapset tarvitsevat selkeyttä opittua tapaa edetä läpi koulupäivän. Rahaa tuohon kaikkeen oli käytössä takuulla vähemmän kuin tänäpäivänä, mutta puutetta ei ollut mistään. Olen nyt aikamiehenä toisinaan vetänyt lasten urheiluharrastustreenejä ja pakko sanoa ettei käy opettajia kateeksi. Ei mitään käsitystä auktoriteetistä, ryhmäkurista, käyttäytymisestä, kuuntelemisesta, käskyjen noudattamisesta, reippaudesta, epämukaavuuden kestosta. 5 minuutin teoriaosuus on liian pitkä jotta siihen jaksaisi keskittyä. Toki ei koske jokaista mutta noin yleisellä tasolla.
Eipähän tuostakaan asiasta mitään tule jos ei myös tehdä jotain, eikä vaan keskustella. Pitäisi uskaltaa ottaa askeleita takaisinpäinkin. Toki 15 vuotta takaperin maailma oli hiukan erilainen tietoteknisen kehityksen kannalta. Mutta ei ne perusasiat ole loppujen lopuksi muuttuneet mihinkään. ihmiset oppii lukemaan ja kirjoittamaan ihan samoilla tavoilla kuin peruskoulun alkuaikoina 70-luvulla. Ja lapset tarvitsee raitista ilmaa ja unta ihan samoin kuin silloinkin. Liikunta on tärkeää, mutta sekin pitää suorittaa henkilökohtaisten resurssien pohjalta. Onneksi siitä ei taideta enää todistuksiin numeroa antaa. Mutta välitunnit ulkona ovat terveellisiä myös yläkoululaisille. Alakoululaiset menee ulos mielellään. Yläkoululaiset mieluiten seurustelee toistensa kanssa. Mutta ulkoilmaa silloinkin voi nauttia.
tiedon etsimistä netistä? onnea vaan , tuntuu siltä että netistä oikean tiedon löytäminen tänä päivänä on hankalampaa kuin koskaan, pelkästään se mitä olet touhunnut netissä aikaisemmin vaikuttaa saamiisi hakutuloksiin niin paljon että puolet tiedoista jää jo hakiessa pimentoon.
Minulla on ollut oppimisvaikeuksia ja pari seikkaa on tullut mieleen aikojen saatossa. Laskimen väärinkäyttö. Liian aikaisin lasketaan, varsinkin graafisella laskimella tehtäviä, joita pitäisi tankata käsin mekaanisesti. Syy on se, että itse matemaattinen tapahtuma pitäisi saada filosofisena ajatuksena päähän, jotta sitä voisi soveltaa jatkossa. Ja nykyään on helppo kysyä tekoälyltä ratkaisu tehtävään ja samalla mennään pahasti metsään. Pitää kuitenkin huomauttaa, että näin oppimisvaikeuksien keskellä tekoäly tai muu digitaalinen oppimisympäristö on todella hyvä apuväline, jos sitä käytetään oikein. Yksi asia on osallisena pitkäjänteisyyden puutteeseen. Se on backspace näppäin. Ja osin myös automaattinen tekstinsyöttö. Kun joudutaan keskittymään siihen, että käsi ja silmät toimivat ajatuksen kanssa, useampi osa aivoissa joutuu töihin. Digiä osaa enää yhä harvempi ihminen. Syynä halvat kehitysalustat ja ylikorkealla tasolla olevat ohjelmointikielet. Korkean tason kielet on luotu helpottamaan ohjelmointitaakkaa, joka on aivan ymmärrettävää isoissa konstruktioissa. Se kuitenkin leventää harmaan alueen rajavyöhykettä, jolle yhä harvempi astuu ja itse raja muuttuu romantilliseksi fantasiapaikaksi, jossa joku on joskus käynyt ja enää siellä käy vain jotkut gurun tapaiset ihmiset.
Erityiskoulussa sen takia korkeampi keskiarvo kun kokeet ja tehtävät ovat puolet helpompia. Itse kävin erityiskoulua 2-9lk eli lähes koko peruskoulun. En ehtinyt kauan olla kunnes palaveerattiin opettajan ja vanhempieni kesken ja ihmeteltiin, että paikkani ei olisi ollutkaan siellä. Saldona loppujen lopuksi mm todistuksissa oli muutamat kerrat käyttäytyminen ja huolellisuus 10 ja lisämainintana ”opettajan pikku apulainen” sekä musiikki kerran 10. Liikunta 9 melkein aina. Muutkin aineet olivat 8 tienoilla. Ei mitään vaikeuksia oppia juurikaan. Kait sit jotain oli.. Sitten menin sähköalalle ja siellä sitten tulikin todella paljon matematiikan ja fysiikan laskuoppien kanssa hankaluuksia, koska en ollut koskaan nähnytkään niitä kaavoja ja yhtälöitä mitkä olisivat normaalin peruskoulun matematiikan viimeisemmillä luokilla opetettu. Tähän perustan sanomiseni, että erityiskouluissa helpommalla saa korkeamman keskiarvon päättötodistukseen. Myös pakko sanoa lopuksi, että pienemmät luokkakoot, enemmän opettajia ja näin ollen opettajilla syntyy parempi suhde oppilaisiin ja näin oppilaat oppivat kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, sekä kuuntelee ja uskoo paremmin. Monta muutakin etua siinä, mutta pois nykyiset isot luokkatilat ja puhelimet pitää kerätä pois kun tunti alkaa. Kirjat niiden tilalle. Kannustimia pitää olla. Leirikoulut ja luokkaretket ovat tärkeitä ja ne tuovat tsemppiä taas koulunkäyntiinkin.
Kuuden Laudaturin kirjoittaja ei selviydy 50 luvun matematiikan ylioppilaskokeesta. Tällainen koe oli tehty joitakin vuosia sitten.- vaatimustasot tippuneet samanaikaisestti.
Tartteeko sitä TÄNÄ päivänä laskea yhtään mitään ? Google antaa sulle laskimen ja myös haku toiminnot jotka varmasti pystyy 99% laskuista laskemaan ... laskujen ymmärtämiseen voi olla satsaamista, mutta paskat tosta laskemisesta. Mutta, katotaaks kuka yli neljäkymmen vuotias pystyy hakemaan googlesta intergraali lakimen ja laskee jonkun laskun sillä ...
Tietysti taustalla vaikuttaa paljon myös poliittinen propaganda. Aivan sama ideologia joka toimi esimerkiksi alaikäisten sukupuolen vaihtamisen kannatuksena ja jota enemmistö eduskuntapuolueista kannatti viime hallituksessa, niin samalla tavalla on haluttu luoda vastaavia rajattomia luokkahuoneita ja antaa päätösvaltaa yhä nuoremmille. Toisaalta siinä samassa on väsätty silti feminismioppaita pakolliseen opetusohjelmaan.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota. "Ei koulussa opita töitä tekemään" "Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä" Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai". Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
No nyt irvailen jaanteeksi siitä, mutta mikä idea oli tämä OLIO-OHJELMOINTI? Nuorille muksuille yritetään tuputtaa ohjelmiston interface-logiikkaa. Toimiko inkluusio? Minun taustastasini on kolme eri ohjelmointikieltä, mutta kas kun ammatinini ydin oli geometria ymmärtämisineen ja soveltamisineen. Egyptiläiset tikkuineen ja köysineen ja köysimatematiikaLLA 3000 vuotta sitten eivät olleet kaukana minun opimistasosta. Pitkällä tikulla ja köydälle teistä jokainen pystyy todistamaan maapallon PYÖREÄKSI. Moniko teistä oikeasti osaa tikulla ja köydellä todistaa itse tuon? Todistaminen on eri asia kuin tiedon hakeminen eri lähteistä. Moni ei ymmärrä edes mitä todistaminen tarkoittaa.
Tekoäly on ihmisten ylläpitämä. Tuo esittämäsi väite on valitettavasti tyypillinen esimerkki varsinkin nuorten miesten yleistyneestä tavasta keksiä tekosyitä, miksi ei edes kannattaisi yrittää opiskella vaan luovuttaa.
Kaikki opetusmateriaalit löytyvät netistä. Opiskella voi vaikka itsenäisesti, eli jos olisi yhtään halua niin materiaalia löytyy. Missään muualla maailmassa ei ole näin vähän kotitehtäviä kuin Suomessa.
Lopetetaan vain suoraan kaikki koulut siis. Ihmisethän voi opiskella itse netistä. Säästyy valtavasti rahaa, kun voidaan antaa opettajille ja muille turhille koulutustyypeille kenkää.
Mä oon sitä mieltä, että matematiikka on aine, jossa on todella tärkeää, ettei jää jälkeen... Muissa kouluaineissa voit tavallaan hypätä ympäriinsä ja oppia erilaisia aiheita, jotka ovat enemmän sisällä, täyttäen tiedon aukot myöhemmin. Matematiikassa kaikki tavallaan rakentuu itsensä päälle. Luulen, että monet opiskelijat pitävät matematiikkaa erittäin vaikeana, koska heillä ei ole erittäin vankkaa ymmärrystä aiemmin opituista asioista ja niin uusista asioista on vielä vaikeampi poimia. Jotta voisit "selviytyä" matematiikasta, sinun on todella palattava siihen kohtaan, jossa ymmärryksesi alkaa muuttua luonnosmaiseksi, ja mentävä sieltä, mutta tälle ei ole paljon tilaa lukuvuoden aikana.
Jos luku- ja kirjoitustaito on ala-arvoista, on sen kehittämisen aloittaiminen vanhemmalla iällä sen verran raskasta, että varsinkin nuoret miehet tuppaavat luovuttamaan mieluumin kuin aloittamaan.
Lapsilla vain oikeuksia ei velvollisuuksia, Kiinassa ensimmäiseksi koulussa näytetään videot, opiskele / älä opiskele ja kummastakin mitä siitä aiheutuu! Pitäisikö Suomessa laittaa koulut maksullisiksi että ymmärrettäisiin tämä hienous ilmaisesta koulutuksesta. Kaikilla on samat lähtökohdat, opetus ei ole huonompaa eikä parempaa vähvävaraiselle tai hyvävaraiselle. Eli "oikeus opiskella samanikäisten kanssa" otettava pois, jätetään luokalle niin kauan että osaavat. Omaan aikaan piti osata lukea, kirjoittaa ja laskea, muuten ei päässyt ensimmäiseltä luokalta. Nyt hallitus asettanut tavoitteeksi että 9 vuoden koulutuksen jälkeen kaikki osaisivat lukea ja kirjoittaa! Pähkähullua touhua!
Tai sitten lapset on tajunnut et lukeminen ja kertolasku riittää, loput näiden kahden asian jatkamista. Opetusta voisi jotenkin muutenkin viedä varmaan vähän käytännönläheisempään suuntaan. Ilmeisesti myökään, opettaja, luokkahuone/työvälineet ja ruoka (oppilaiden kotona) ei ole parantunut, vaikka yritystä ilmeisesti on ollut. Tuo ulkopänttäys nyt on ihan piimeetä, lääkärit ei todellakaan pyri ulkoa päänttäämään, vaan tarkoituksena opiskella miten ihmiskeho toimii, siinä nyt vaan tuppaa olemaan monta palasta, ettei ihan ihmisen elinikä riitä sitä opiskelemaan kokonaan. Siksi sitä on rajattu alueittain.
Aino on monessa asiassa juuri asian ytimessä! 👍
Kommenttien perusteella vaihteeksi ihan täysjärkinen vieras puhumassa mutta ei kyl jaksa kattoo videota. Tietää että vaikka seuraavat 15 tai 30 vuotta kattos eteenpäin elämää niin ei näille asioille tulla mitään tekemään vaikka kaikki on sitä mieltä että "joo pitäs tehhä jottain" niin mitä hyötyä? Vähän sama että 30 vuotta puhuttu että "joo on noi tuomiot oikeudessa vähän lepsuja" ja ensimmäistäkään askelta ei oo otettu että asia muuttus johonkin.
Olipa surullinen haastattelu. Suomen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Talous on sakannut jo 16 vuotta ja samaan aikaan koulutusjärjestelmä on tuhottu. Meillä on myös verotus maailman kovinta kastia ja erityisesti työn tekoa verotetaan niin, että se tuntuu rangaistukselta. Joko me pikkuhiljaa voisimme uskoa, että byrokraatti ja erityisesti vasemmistolaisesti ajatteleva byrokraatti, ei ajattele kansalaisen parasta. Byrokraatti on kiinnostunut vain omasta vallastaan, oli sitä miten vähän tahansa.
Oppimisryhmät ja koulu pitäisi ajatella kokonaan uusiksi. Ryhmät voisi muodostaa sen perusteella, millaisia oppijoita ja millä tasolla lapset ovat. Nykyinen tapa laittaa kaikki samana vuonna syntyneet yhteen on aivan kummallinen ja on aina toiminut huonosti.
Keskusteluun pitää saada myös lisää Ainon kaltaisia osaavia ihmisiä, jotka perustavat näkemyksensä tutkimustietoon eivätkä ideologiaan. Erinomainen vieras kaikenkaikkiaan.
Kaikki me tiedetään todellinen syy. Rajojen puute, suuret ryhmäkoot ja "moninainen" oppilasaine. Tässäkin asiassa Suomi tulee Ruotsin perässä surullisin seurauksin.
Tässä minunkin mielestäni hyvin kiteytetty asia. Tosin lisäisin tuohon myös rajoihin samaan yhteyteen kurin puutteen, vaikka ehkä näillä saatetaan tarkoittaa samaa asiaa. Rajojen ja kurin puute, suuret ryhmäkoot ja "moninainen" oppilasaine.
Kyllähän se on Suomen rajojen puute.Tajusit tahallaan väärin😂
Viidakkokoulussa sapelien kalistelu on osa opetussuunnitelmaa. Viidakkokoulussa fyysinen vahvuus ja valtahierarkiat menevät laskutaitojen yläpuolelle tärkeysjärjestyksessä.
Tervetuloa viidakkoon!
Näinpä tuo on. Sama homma muissakin länsimaissa.
Suomalaiset ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Juuri olen opettanut meidän 4-vuotiasta laskemaan päässä ja lukemaan. Menee jo vaikeitakin sanoja. Ei siksi että tyrkytän vaan siksi koska hän haluaa ja jopa vaatii. Äitinsä on opettaja ja sanoo että moni ei ole edes tällä tasolla ala-asteella.
Kännykät vie keskittymisen ja mitään ei vaadita. Monella peli on jo menetetty varhaisessa vaiheessa.
Ammattikoulun aikuisopiskelu on aivan karseella tasolla. Parin päivän aiheeseen tutustumisella opetetaan muita, opetusta on pari päivää kuukaudessa, mitään aineistoa ei ole. Raha "opetuksesta" kyllä kelpaa. Tämä oma kokemus.
Respect Ainolle, arvostan todella korkealle. Fixu nainen, osaa selittää asiat, niin että tälläinen yxinkertainen lisensiaatinretkukin ymmärtää. Harmi, että tuskin Ainolla pääsyä esim.Opetushullutukseen, missä asioihin voisi vaikuttaakin.
Pessimistinä uskoisin ,ettei ainolta kysytä mielipidettä uusia opetussuunnitelmia laadittaessa. Kritiikki ei ole kliffaa
Kiitos Li Andersson. 👏👏👏
Pisa tulosten romahtaminen johtuu maahanmuutosta. Viro ei ota maahanmuuttajia ja ei ole romahtanut.
Viron ex-opetusministeri: Suomen Pisa-tuloksen romahduksen taustalla on maahanmuutto. OECD:n PISA-asiantuntija Andreas Schleicher kertoo Die Welt -lehdessä, että yksi merkittävä tekijä on maahanmuutto: ”Maahanmuutto ja siitä syntynyt koululaisten moninaisuus on yksi selvä syy Suomen koulujärjestelmän tuloksien laskuun.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.
Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.
Maahanmuuttajien läsnäolo on laskenut myös muiden suoritustasoa.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
@@DJNoppamies Höpö höpö. Pisa tutkimuksen mukaan suomalaisislla ei ole tulokset romahtanut vaan se johtuu maahanmuutosta joka romuttaa koko Suomen.
@@DJNoppamies Vielä kun pääsisit analyysissasi siihen asti, että mistä tuo johtuu, että jotkut "luovuttavat" sen sijaan, että toimisivat niin kuin sinä haluat.
@@hyhhy En minä tiedä, miksi nuoret miehet luovuttaa. Onhan se tietysti helpompaa kuin yrittäminen. Enkä minä "halua", että nuoret miehet ottaa itseään niskasta kiinni ja lukee. Työperäinen maahanmuutto kyllä paikkaa osaamisvajeen. Tuodaan Aasiasta korkean tuottavuuden töihin osaajia ja jätetään suorittavat työt kantasuomalaisille wlämänkoulun käyneille miehille
Täälläkin kommentoin saman kommentin, että ihana nainen hän! Helppo kuunnella kun ei yritä kuulostaa fiksulta
@el060248sä taidat olla esimerkki ja ruumillistuma Pisa-tuloksista
Luokalle jättäminen on poistettu. Ei hyvä. Kertaus on opintojen äiti.
Siis tutkimusten mukaan se on aivan helkkarin huono idea.
Go woke go broke
Go persu buy mersu.
@@Monsuuri bmw on kyllä parempi
@@nakymiasuomesta4056 Go demari osta bemari
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Tärkeä pointti: käsin kirjoittaminen! Koululaitoksen alasajoa on tehty jo vuosia. Tarkoitus ei ole tehdä kriittisiä kansalaisia, joilla on elämän kannalta tärkeitä taitoja vaan kuuliaisia ja alustuvia kansalaisia. Takaisin kuri, osaamisen vaatiminen, jne. Esimerkiksi tarkkailuluokista ja tasoryhmistä on puhuttu negatiivisesti, vaikka kyseessä on nuorelle tarjottu hänen tarvitsemastaan palvelusta.
Milettömän hieno vieras,aihe ja jakso.
Briteissä on myös yksityiskoulut ihan ala-asteelta saakka. Sieltä löytyy sellaista tasoa, josta Suomessa voi vain unelmoida. Ovatko ne edes mukana Pisassa?
Istutaan säkkituoleissa älypuhelimet kädessä eikä opita mitään. Kaikilla on kuitenkin mukavaa ja sehän on koulun perimmäinen tarkoitus.
Nyky-yhteiskunnankin tarkoitus tuntuu olevan että ihan sama käytkö töissä ja teetkö siellä mitään. Ihan sama onko tulevaisuudessa kykyä tuottaa ruokaa tai teollisuutta jolla tähän maahaan saadaan rahaa. Kunhan kukaan ei pahoita mieltään mistään. Ei puhuta niitä ikäviä tosiasioita ääneen.
@@mehtaalaanen Tiivistit hyvin liberalismin.
@@hyhhy mie kannatan kyllä talousliberalismia; mutta sehän onkin täysin eri asia
@@mehtaalaanen Ai miten niin muka täysin eri asia?
@@hyhhy täysin eri asia kuten äärioikeistolainen ja talousoikeistolainen.
Nyt tuli selvää tekstä, hyvä Aino.
Tärkeä keskustelu. Asialle on tehtävä ja heti. Haastattelija lopussa nosti kuitenkin olennaisen PERUSASIAN hienosti esille, eli liikunnan merkityksen. Tässä kohden Aino tippui kärryiltä? Terve ruumis = terve sielu. Suomi nostetaan uuteen nousuun vain panostamalla tähän. Liikunta on suoraan yhteydessä myös oppimiseen.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan oli valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Minulla on kaverina opettaja joka on kertonut mikä siellä koulumaailmassa on nykyään pielessä. Opettajilla ei ole aikaa opettaa tai tehdä oppimateriaaleja taikka muitakaan perusasioita kun nykyään heillä on jatkuvasti jotain pilipali projekteja joita tulee virkamiehiltä ja opintohallituksilta, ja sitten on uusien järjestelmien käyttöönottoja etc. Eli opettajilta ylimääräiset hommat pois ja byrokratia ja muut kikkailut seis
Ohan se vaikea sossuperheiden jossa alkoholismia ja päihdeongelmia sekä maahanmuuttajien lasten vaikea oppia kun omat vanhemmat on 50v kouluttamattomampia kuin hyvästä perheestä olevat alle 20v.. kaikilla on samat mahdollisuudet ja se on lopulta itestä kiinni mihin pääsee, tässä voi ammattilaiset auttaa mutta jos valmis tekemään työtä eikä ulkoista vastuuta ni pääsee esim autismin kirjolla olevat aika hyviin lopputuloksiin👌monet maahanmuuttaja vanhemmat ei halua edes opetella suomen kieltä eikä integroitua yhteiskuntaan ni paljon voi olettaa jos kulttuuri on että ihan sama kaikessa😂
Tasokurssit takaisin. Ne antoivat aikanaan huomattavasti paremmin sopivaa opetusta eri nopeudella oppiville lapsille. Siitä hyötyisivät hyvien lisäksi myös heikot oppilaat, kun pääsisivät välillä loistamaan osaamisellaan kaltaistensa joukossa. Se olisi parasta tasa-arvoa kaikille oppilsille, vaikka vasemmisto mitä väittää.
Juu uskon et kyllä ne parhaat oppilaat viihtyis paremmin omantasoistensa joukossa ja omasta kokemuksesta voin sanoa että kyllä me surkeimmatkin viihdyttiin parhaiten toistemme kanssa. Ja sehän on nimenomaan se että surkeimpien joukossa surkeatkin voivat loistaa toisiinsa nähden. Ja pienluokassa a.k.a. tarkkiksella opettaja tuntee jokaisen oppilaan vahvuudet, heikkoudet ja tarpeet perinpohjin. En haluu kuvitella missä olisin ilman meidän tarkkiksen opettajaa. Ja tätä mieltä on vahvasti jokainen mua ennen siellä opiskellut, mun aikana siellä opiskellut ja sit pari vuotta mun jälkeen siellä opiskellut. Kunnes sitten tää opettaja jäi pois ja käsittääkseni koko luokkaakaan ei enää siellä ole.
Pointtina siis se, että ei se ole mitään alentavaa joutua pienluokalle. Aluksi se saattaa kuulostaa rangaistukselta, mutta lopulta se on kyllä aivan pelastus.
Ja sitte, ei siellä tarvitse olla välttämättä täysin eristettynä. Meillä oli oppilaita, jotka kävi siellä ainoastaan matikantunneilla. Eivät olleet mitään häiriköitä, heillä oli vain haasteita matikassa joten tulivat sinne vain sitä tekemään pienemmässä ryhmässä jotta saisivat enemmän opettajalta huomiota ja avustusta. Ja kun taas mä olin sellanen, jota ei koulunkäynti kiinnostanut pätkän vertaa ja keskittyminen oli haastavaa, mutta lahjakkuutta kuitenkin löytyi useampaan aineeseen ni aluksihan mä olin muiden mukana mm. ruotsissa, englannissa, äidinkielessä, matikassa, fysiikassa ja kemiassa, kunnes lopulta opettajilla meni muhun hermot ja todettiin että meen sitten häiriköimään sinne pienempään ryhmään. Pienempi paha.
Elikkä ei se tarkkikselle joutuminen tarvi olla mikään mustavalkonen tuomio siitä, että nyt joudut häiriköiden luokalle. Siinä voi olla siis äärimmäisen paljon joustoa.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Omassakin tuttavapiirissä useampi opettaja, joista osa uudempaa ja osa vanhempaa sukupolvea. Kaikki sanovat että opetus ja koulu on mennyt aivan pilalle viime parin vuosikymmenen sisällä. Minua kiinnostaisi kovasti mikä tässä on se toinen puoli, eli kuka nämä päätökset on tehnyt ja millä perusteella? En ole altistunut kenellekkään nykyisen koulutusjärjestelmän puolestapuhujalle/rakentajalle. Ei kait tässäkään nyt kolikkoa ole hietetty ja päädytty menemää tähän suuntaan. Kenellä vastuu päätöksistä, voisiko hän puollustaa nyky menoa?
Aivan mahtavaa keskustelua, kiitokset.
Maahanmuuttoon älykkyysosamäärärajat.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Ehdottomasti noi tasoryhmät. Puhelimet pois kouluista. Digitaalisaatioo opettas vaikka 1-2 tuntia päivässä. Koulun välineillä joilla pääsee ainoastaan oppimista tukeviin sovelluksiin.
Muuten päntätäs niitä kaavoja ja sijamuotoja ulkoo.. apuvälineinä kynä ja paperia 😁
Liikuntaa pari tuntia päivässä. Mikä siis tarkottas punnertamista ja cooperien juoksemista päivittäin 😁
Opettajien apuvälineen taas olis vaan ne paperi muistiinpanot ja liitutaulu!
Eikä tää oo vitsi.. 10 vuoden päästä 60 % työväestöstä on työkyvyttömiä..
Erittäin hyvä jakso! Hyvät kysymykset!
Miksi Suomen koulu uudistettiin, silloin kun Suomi oli koulutuksen kärkimaa?
Miksi parasta täytyi uudistaa?
Nyt ei erityistukea tarvisevat saa tarpeeksi tukea.
Käytöshäiriöiset ovat samassa luokassa muiden kanssa ja opettajien tehtävä on pitää etupäässä järjestystä yllä ja se vie opettamisesta aikaa.
Miksi ei ole kirjoja, kuten ennen?
Miksi on niin paljon itsenäistäopiskeluja?
Tietokoneet pois ja kirjat ja kirjoittaminen kunniaan ja etätentit pois, kun ne voi tehdä joku muu kuin oppilas.
Todella älykkään oloinen ja ratkaisukeskeinen vieras jota oli ilo kuunnella. Tosi hyvä jakso. Seuraavaksi opettajien haastatteluja josko sieltä löytyisi lisää tietoa vielä kentältä mikä on pielessä ja mikä neuvoksi
Erittäin hyvä vieras.
Kumminkin tässä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa, eikä juurikaan oteta esille erilaisista maista ja kulttuureista tulleita ihmisiä ja juuri heidän lapsiaan. Jos oppilaan lähtömaan ÖO on huomattavasti alle koulun yleistason, niin se vaikuttaa alentavasti suoraan koko koulun opetukseen, oppimiseen ja niihin pisatuloksiin. Sanokaa vain suoraan.
Opettajakoulutus on täysin epäonnistunut valinnoista lähtien. t. opettaja
Tarvitaan myös sellaisia perusjanttereita ja mimmejä, mitä sitä vaatimaan kaikilta huippu oppimistasoa, aina on ollut ihmisiä jotka pärjäävät paremmin hanttihommissa kuin jossain valkokaulus ammateissa, sen takia nyt on Suomi suossa kun kaikkien pitäisi olla ylioppilaita ja saada hyvä siisti ammatti, mutta kun sellaisia ei ole niin nämä lukeneet on palkattu kuntien ja valtion keksittyihin hommiin, vaikka ne ei tuottaisi mitään lisäarvoa mihinkään, lisäävät vain valtion velkaa.
Hienoa että uskalletaan sanoa ääneen että älykkyys on osin perinnöllistä.
Myös lukihäiriö tai erilaiset oppimishäiriöt on osin perinnöllisiä. Se on onneksi helpompi sanoa ääneen, mutta toinen puoli on juuri se, että itse älykkyys on myös perinnöllistä.
Mutta kuinka paljon perinnöllisyydellä on vaikutusta siihen kuinka paljon yksilö pääsee ulosmittaamaan omaa potentiaaliaan?
Jos olosuhteet ovat huonot oppimisille alusta alkaen lähtien ihan kotioloista, on haastavaa lähteä parantamaan omaa sosioekonomista asemaansa myöhemmällä iällä. Moni on kuitenkin kokenut tietynlaisen valaistumisen että minun pitääkin tässä kohtaa olla sukumme historiassa se ensimmäinen joka lähtee muuttamaan asioiden suuntaa. Helppoa se ei ole mutta mahdollista.
@@LeenaWahlberg
Jokainen tietää syyn huonoihin tuloksiin ja minkä takia Suomi velkaantuu koko ajan vaikka työllisyysaste on korkeammalla kuin koskaan.
Mukava juttu, että koulun alamäki on huomattu ja aiheesta puhutaan. Vieras oli hyvä ja asiantunteva!
Saarinen puhui Pisan sisällöistä ja mainitsi, että kokeessa mitataan "ihan perus perus asioita". Opetan yläkoulussa käsitöitä(teknistä työtä) ja olen todennut saman. Huomattavan suuri osa oppilaista ei osaa mitata muovinpalan kokoa joka on esim 12cm. Toisena ongelmana on sitten kertoa, että montako milliä tuo 12 cm on. Kolmen reiän poraaminen pohjaan tasaisin välein on jo tosi vaikea juttu! Perus alakoulun matikan käyttö yläkouluiässä on monelle tosi vaikeeta. Näitä taitoja harjoitellaan, kun tehdään niitä löylykauhoja.
Elintason nousu on tehnyt sen, että lasten ei tarvitse tehdä töitä unelmiensa eteen. Kännykkä antaa kaiken vapaa-aikaan, joten miksi mennä rakentamaan majoja ulos tai leikkimään kymmenentikkualaudalla?
Pitkäjänteinen työskentely ja sisukkuus eivät ole muodissa nuorilla.
Olen tehnyt omaa tutkimusta lapsillani ja voin todeta, että lapset leikkivät yhä majaleikkejä ja laskevat mäkeä, kun puhelinta ei ole. Kotityöt ja läksyt sujuvat myös, kun niitä vaatii.
Maahanmuutolla on pilattu jo kaikki muu ja nyt myös koulutkin. Ratkaisuihin ei kuitenkaan kuulu missään tilanteessa maahanmuuton rajoittaminen :D
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Loistava vieras ja keskustelu
Syitä on monia.. 😂.. Syynä on Liian Dersson ja inkluusio..
Leikkauksilla ei sen sijaan ole merkitystä!
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
Li selitti Nordnetin Rahapodissa vaalipodi-jaksossa hyvin, että inkluusio ei ole syy vain se että sen toteutus ei ole tehty oikealla tavalla.
Yksi iso syy on mamut. Kuten tässä vieras heti kärkeen sanoikin.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
*Matut
Onko muuten tutkittu kellonsiirtoa sinnesuntänne 2krt/v lasten unirytmiin ja oppimiseen nyt digiaikana
Tietääkö joku tuota tutkimusta, johon Aino viittasi, jossa muita häiritsevät oli se ryhmä, jonka olisi opiskeltava erillään sekä itsensä että muiden kannalta?
Puhelimien sijaan kirjat käteen. Ei mulla muuta.
Mitkä kirjat? Eikös ne hävitetty.
Siis saako oppilaat näpytellä tunnilla puhelinta?? Kyllä meillä oli puhelimet aina kielletty ja opettajalle lähti takavarikkoon tunnin ajaksi jos ei uskonut. Monet kerrat oli omakin puhelin jäähyllä 😮😮
Yksi asia tuli yhtäkkiä mieleen.
Kävin taannoin tutulla optikolla hakemassa uudet silmälasit. Kyseisen optikon kanssa ollaan aina juteltu niitä näitä, koska hän on minun nuoruuden kavereita. Hän mainitsi kerran, että hänellä ja hänen kollegoillaan on yhä vaan vähemmän nuoria asiakkaita. Edes näköä korjaavia piilolinssejä ei haeta.
Eli, kännykkää tuijottavat nuoret eivät halua silmälaseja koska sellaiset eivät ole kai sitten miellyttäviä. Jos näin tosiaan on, niin heidän näkönsä on ja pysyy korjaamattomana. Eli he eivät myöskään pysty kovinkaan hyvin seuraamaan esimerkiksi luokan edessä taululla tapahtuvaa opetusta, tai yleensä mitään muuta opetusta jossa pitää nähdä pidemmälle.
Kyseinen optikko oli jo aiemmin maininnut, että jos hänelle tulee sosiaalitoimen ohjaamana asiakkaiksi maahanmuuttajia joiden näköä pitäisi korjata, niin se on usein heidän kohdallaan myöhäistä koska heidän silmänsä ovat jo iän myötä kehittyneet sellaiseksi että ne eivät enää reagoi hyvin esimerkiksi silmälaseihin.
No nyt paukahti!!
Ensiksi pitäisi aloittaa siitä että kännykät on täysin kiellettyjä oppitunnin aikana joten ne pitäisi laittaa opettajan luokse lokeroon. Sitten älylaitteiden käyttöä oppitunneilla pitäisi vähentää ja lisätä käsin kynällä kirjoittamista. Myös opettajien oikeuksia kurinpitoon pitäisi lisätä että saisi luokasta häiriökäyttäytymisen pois. Lisäksi nykyinen ulkomaalaisten paapominen pitää lopettaa sillä se ei todellakaan ole mitään rasismia että niitä vaaditaan käyttäytymään ihan kuten kantaväestöä. Lisäksi kaikki vihervasemmistolaisen ideologian opettaminen pitää kieltää sillä se tyhmentää ihmisiä. Eli sukupuolia on kaksi eli mies ja nainen sekä mies ei voi synnyttää.
Liberaalius korreloi älykkyyden kanssa. Suomessa perussuomalaisten äänestäjät ovat kaikkien vähiten koulutettuja.
Ehdottomasti näin.
Perussuomalaisten äänestäjät ovat kaikkien vähiten koulutettuja.
Tarkoitit varmaan Husu 88:n äänestäjät?!? 😁
Aloitin peruskoulun opena 1979-syksyllä. Esim. kielissä oli silloin 40%:n arvostelutaulukot, eli alimpaan hyväksyttyyn koetulokseen piti vastata oikein 40%:iin kysymyksistä. Loppuvuosinani 35 vuotta myöhemmin riitti 25%. Jokainen voi vetää tästä johtopäätöksensä. Vaatimustasoa on kiistattomasti laskettu. Toinen suuri vaikuttava tekijä on ollut viihteellistyminen, joka on hiipinyt myös kouluun. Ponnistelua kaihdetaan, pänttääminen on kauhistus. Oppilaat pitää saada narrattua oppimaan. Voi kysyä, että millaiset eväät koulu antaa yhteiskunnassa ja työssä selviämiseen, kun työelämässä ei aina olekaan viihdyttävää, kivaa ja vaivatonta? Nyt ollaan siinä vaiheessa, että yhä viihdytetymmät ikäluokat ovat parhaassa työiässä. Siksi minua ei yhtään ihmetytä se, että nyt - alkuvuonna 2024 - uutisoidaan työhyvinvoinnin laskusta ja mietitään, mikä yhteiskunnassamme on mennyt pieleen. Siinä uutisvirrassa en ole nähnyt tai kuullut inahdustakaan viihteellistymisen osuudesta. Valitetaan sitä, että pitkät, jopa elinikäiset työsuhteet ovat historiaa, mutta samaan hengenvetoon toistellaan, miten nuoret aikuiset eivät kauan viihdy yhdessä työpaikassa, vaan haluavat vaihtelua. Pitää olla vaihteleva työ, hyvä palkka, vähän vastuuta, hyvät edut jne. Olen sitä ikäluokkaa, jonka mielestä työ on jotain sellaista, mikä vaan pitää tehdä, jotta päästään tavoitteeseen, vaikkei se aina niin herkkua olekaan. Onko meillä varaa siihen, että työt jätetään tekemättä siksi, että ei oikein huvita tai se ei ole oikein kivaa?
Kärjistetty esitys tilanteesta: ruclips.net/video/QXWNChoIluo/видео.html
Mitä tekisit tälle "viihteellistymiselle"? Ja mistä "tavoitteesta" oikein puhut? Onko meillä tässä maailmassa jokin tavoite?
Tietyiltä alueilta tulevat maahanmuuttajat nimen omaan..
En muista mainittiinko tässä mutta mitä on PISA tuloksille tapahtunut sellaisille kouluille missä maahanmuuttajia ei ole niin paljon. Esim pienenpien paikkakuntien kouluille?
Suomalaiset miehet ovat luovuttajia. Sen sijaan, että mietittäisiin, kuinka saada oma motivaatio kuntoon törmää yhä useammin nuoriin miehiin, jotka pyrkivät keksimään syitä, miksi ei kannattaisi edes yrittää.
"Ei koulunpenkillä töitä opi"
"Kyllä minä palkkaan mieluumin jonkun hyvällä asenteella kyin koulunpenkillä pitkään olleen maisterin"
"Ei koulussa saa sivistystä"
"Kyllä voi olla tyhmä, vaikka olisi käynyt kouluja".
Tulevaisuuden työt tulevat vaatimaan yhä kovempaa tietopääomaa. Ei lukeminen ja käytännöntyössä opittu ole vastakkain. Kun nuoret miehet ei lue näkyy se jo esimerkiksi ala-arvoisen surkeissa työhakemuksissa.
Maatalouden yksinkertaiset jipot on kulkenut vuosia etiäpäin tietämättä miksi särki perunamaassa auttoi kasvua. Koulutus on tärkiää mutta ei saa vähätellä selviytymisen elinehtoja kuten syöminen, mihin viittasin
"Ei koulunpenkillä töitä opi"
Tämä on täysin totta ja tämä onkin useille suuri ongelma valmistuneille, koulussa hankitaan perustaidot.
Meillä on aivan liikaa valmistuneita jotka kuvittelevat osaavansa kaikki asiat, todellisuudessa asiat opitaan käytännön työssä. Törmäyksiä tulee kun kuvitellaan että koulussa opitaan kaikki?
"Kyllä minä palkkaan mieluumin jonkun hyvällä asenteella kyin koulunpenkillä pitkään olleen maisterin"
Tämä pitää paikkaansa, jos maisterilla ei ole todellista työkokemusta. Lähes kaikilla korkeasti koulutetuilla työttömillä kyse on juuri työkokemuksen puutteesta. Koulutus ei takaa mitään ellei asenne ole kohdallaan.
"Ei koulussa saa sivistystä"
Koulusta saa sivistystä, kuten myös kotoa ja elämisestä.
"Kyllä voi olla tyhmä, vaikka olisi käynyt kouluja".
Tämä on täysin totta, toinen joutuu tekemään enemmän töitä päästäkseen läpi koulusta.
T. ex henkilöstöpäällikkö
Korotan panoksia ja väitän, että opiskelu on haitallista. Kaikki tieto on raamatussa. Opetusministeri on ruotsalainen feministi. Totta kai hän haluaa suomalaisten poikien olevan tyhmiä ja köyhiä.
Esim.
Koulu:
Orjuus lakkautettiin 1865
Raamattu:
Orjuus on olemassa
Todellisuus:
Orjuus on olemassa.
@@erajuhani7151Renessanssi-ihmisen ihanne ei ole kokenut vielä uudelleentulemista. Mutta vain sellainen pärjää, elää täydemmin ja ehkä jopa onnellisemmin. Monipuolisuus osaamisessa mahdollistaa niin paljon enemmän kuin kapea-alaisuus ja "kädettömyys". Täytyy olla myös "kätevä ihminen", homo habilis, koska se lisää aktiviteettia aivoissa, ja siten älykkyyttä/osaamista.
@@jjrr3538 Tämä vastaus vain vahvistaa pointin. Miksi pitää laittaa käytännön tekemisellä tai muulla tavalla opittu vastakkain koulun ja lukemisen kautta opittu? Miksi tehdä "joko tai" kun voisi valita "sekä että"?
Tähän voisi todeta, että itsehän asetan koulun ja lukemisen kautta opitun tiedon vastakkain käytännönosaamisen kanssa.
Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. En sano, että käytännön kautta opittu taito olisi yliarvostettua tai tarpeetonta. Sanon, että varsinkin nuoret miehet pyrkit vähättelemään opiskelun ja lukemisen merkitystä ja pyrkivät luomaan tälläistä vastakkainasettelua lukemisen ja käytännön työn välille, jotta heidän valinta olla lukematta olisi itselle helpompi selittää. En suinkaan sano, että käytännön työn kautta opittu tulisi korvata opiskelulla. Olen sitä mieltä, että opiskelu ja ylipäänsä lukeminen tulisi ottaa siihen rinnalle. Ei enää sitä "joko tai" vaan enemmän "sekä että" -asennetta.
Kommentti kolmen minuutin kohdalla kun näyttää että lässytetään kerrannaisvaikutuksista ilmeisen asian ympärillä: Onko vanhempien sosioekonomisen aseman ohella mahdollisesti joitain sellaisia perinnöllisiä ominaisuuksia jotka selittäisivät samalla kertaa sekä jälkikasvun että vanhempien lähtökohtia elämäänsä? Asia on varsin helppo ratkaista siirtymällä haasteita tuottavissa aineissa takaisin tasoryhmiin joissa tarjotaan opetusta edellytysten mukaan jolloin vältetään erojen rävähtäminen silmille ja oppilaille asiallinen menestyminen omissa ryhmissään.
Ilo olla oletuksineen väärässä. Helmi jakso, jälleen kerran.
Tässä Ainossa huomaa sen kun on fiksu ja perehtynyt asiaan sen sijaan että yrittää kuulostaa fiksulta ja tietävältä
Ei kaikkea voi tietenkään googlaamalla hoitaa. Esim. matematiikan perusjutut, ynnäilyt ja suhteet voi mennä kyllä ilman mitään opiskelujakin. Mutta pidemmälle mennessä pitää kyllä opiskella ja spekuloida näitä asioita. Esim. calculuksen osalta näin, se on teoreemojen todistelua ja sellaista. Toki voihan näitä opiskella ilman kouluakin, kun on hyviä kirjoja sellaisieen. Näitä erilaisia kaavoja kyllä saa aika paljon valmiinakin ilman opiskelua, ja niitä on laskimissakin. Mutta näiden kaavojen käyttäminen on hataralla pohjalla, jos ei ymmärrä mistä ne tulevat.
Aja nyt hyvä nuorimies nuo naurettavat haituvat helvettiin! Tiedän että viikset ovat nyt hassunhauskaa ironista muotia mutta kaikille ne eivät sovi.
OK jakso, kiitos.
Anna pojan vaikka kasvattaa viikset nenäkarvoista, se ei hänen älyään tai mitään muutakaan alenna kuin sinun makuasi karvoista😅
Pidä.Huoli.Sun.Omist.Asioistas
Kyllä tähän maailmaan karvoja mahtuu, ei hätää Eino.
en tiedä mitä ruokaa mm lukiossa nykyään on mutta matikkaa ei tuntikausia jaksa keskittyä kasvisruualla. kymmeniä ja kymmeniä tunteja vaatii omaksua se asia. Toinen hyvä Leevin nosto on tuo stressaantunut pallo hukassa sijainen tai ilman rahaa kesän joutunut olemaan "sijainen" pätkäsopimuksilla ei pysty samaan koska oppilaana vain stressaa opettajan puolesta ja opetus menee ohi... tämä korostuu mitä isompi luokkakoko... mutta karkeasti sekään ei korvaa että opettaja hyvällä itseluottamuksella pitää homman hanskassa. Helpottaa myös jos opettaja pysyy samana tai vain vähän vaihtelua mutta isossa koulussa voi olla joka kurssilla eri opettaja ja menee sitten aikaa totuttautua ko personaan tyyliin. Onkohan tilastoissa nähtävissä pienempien kaupunkien ja kuntien vaikutus tähän, toki helsingissä ja espoossa on pari huippulukiota mutta muut ovat sitten jopa maan keskiarvon alle.
Digiä digi ja digissä
Kunnon jykevä kotivasvatus takaisin kunniaan. Vähemmän neuvottelua ja enemmän käskemistä. Vanhemman kuuluu olla enemmän kasvattaja ja vähemmän kaveri.
Eli on selvät näytöt mitä on pielessä ja mitkä voisivat olla ratkaisut. Seuraa kysymys: Miksi asialle ei ole tehty mitään?
Siis saako oppilaat näpytellä tunnilla puhelinta?? Kyllä meillä oli puhelimet aina kielletty ja opettajalle lähti takavarikkoon tunnin ajaksi jos ei uskonut. Monet kerrat oli omakin puhelin jäähyllä
Mihin tuo väittämä perustuu, että tietyistä maista tulevilla keskimääräisesti huonosti pärjäävillä maahanmuuttajilla on samanlaiset biologiset kyvyt oppia?
Olikos se tämä sama nainen joka "hiljennettiin" ihan pari vuotta sitten kun hän yritti ottaa tämän ongelman esille? Loppui tutkimusrahojen saanti tai jotain vastaavaa?
Sekin on mielenkiintoinen juttu. (Näin jälkikäteen taaksepäin katsoessa pystyn löytämään asioita joiden perusteella näyttää, että Suomen koulua ja nuorisoa on yritetty tahallaan saada saamattomaksi ja huonommaksi mitä ovatkaan)
Mutta jätetään arvailut sikseen, hieno lopetus. "Katsotaan mitä tehtiin silloin 2000-luvun alussa, kun koulu oli vielä hyvässä jamassa". Hyvä vieras, toivottavasti tulee toistekin.
Jos ratkaisuja haluu hakea niin ottaa 30 vuotta taakse päin ja siltä pohjalta opetus suunnitelma ja käytännöt.Ja opettajille auktoriteetti takaisin.
Opettajan auktoriteetti ja oikeudet, ryhmäkuri, kasvatus, vaatimustaso, vanhempien aika. Älypuhelimet ja digitalisaatio, koulu-uudistus.
Siinä muutamia esimerkkejä tiivistettynä.
Minulla oli haasteita 80-luvulla peruskoulussa, mutta lulemaan opin ekaluokalla ja sujuvasti viimeistään 2 luokalla. Reppu oli raskas kun kaikki päivän kirjat kannettiin kouluun ja illoin meni usein tunteja läksyissä. Add tai adhd oli tuntematon käsite vaikka yhtälailla meitä hajamielisiä oli tuolloinkin. Mutta kouluun piti suhtautua vakavasti ja läksyt piti hehdä vaikka itku kurkussa koska muutoin tuli huutia niin kotoa, kuin koulustakin. 3 luokalla englannin opettaja ope jätti läksyjä tarkastamatta joten niitähän jäi tekemättä. Kunnes ennen joulua tarkasti ja joululoma meni sitten kirjojen ääressä.. siis koko loma.
Tokaluokalla vanhempi naisopettajamme kävi kylässä jokaisen n. 30 oppilaansa kotona. Se oli hänellä tapana. Opettajalle puhuttiin asiallisesti, luokkakoot olivat suht isoja, mutta kaikki istuivat omilla samoilla pulpeteillaan joka tunti rauhallisesti hiljaa ja ryhmätyötkin tehtiin suht rauhallisella volyymilla. Ei tarvittu kuulosuojaimia. Häiriköiviä oppilaita ei ollut tai jos tälläistä ilmeni oli nurkkarangaistus normi. Toki itsekin jouduin kerran koulun jälkeen tuijottamaan pistettä taululla ja kerran kirjoittamaan riitapukarini kanssa vihkoon 100x kauniilla kaunolla "en enää koskaan häiritse tunnilla". Tuo kaikki oli selkeää ja turvallista. Ja lapset tarvitsevat selkeyttä opittua tapaa edetä läpi koulupäivän. Rahaa tuohon kaikkeen oli käytössä takuulla vähemmän kuin tänäpäivänä, mutta puutetta ei ollut mistään.
Olen nyt aikamiehenä toisinaan vetänyt lasten urheiluharrastustreenejä ja pakko sanoa ettei käy opettajia kateeksi. Ei mitään käsitystä auktoriteetistä, ryhmäkurista, käyttäytymisestä, kuuntelemisesta, käskyjen noudattamisesta, reippaudesta, epämukaavuuden kestosta. 5 minuutin teoriaosuus on liian pitkä jotta siihen jaksaisi keskittyä. Toki ei koske jokaista mutta noin yleisellä tasolla.
Eipähän tuostakaan asiasta mitään tule jos ei myös tehdä jotain, eikä vaan keskustella. Pitäisi uskaltaa ottaa askeleita takaisinpäinkin. Toki 15 vuotta takaperin maailma oli hiukan erilainen tietoteknisen kehityksen kannalta. Mutta ei ne perusasiat ole loppujen lopuksi muuttuneet mihinkään. ihmiset oppii lukemaan ja kirjoittamaan ihan samoilla tavoilla kuin peruskoulun alkuaikoina 70-luvulla. Ja lapset tarvitsee raitista ilmaa ja unta ihan samoin kuin silloinkin. Liikunta on tärkeää, mutta sekin pitää suorittaa henkilökohtaisten resurssien pohjalta. Onneksi siitä ei taideta enää todistuksiin numeroa antaa. Mutta välitunnit ulkona ovat terveellisiä myös yläkoululaisille. Alakoululaiset menee ulos mielellään. Yläkoululaiset mieluiten seurustelee toistensa kanssa. Mutta ulkoilmaa silloinkin voi nauttia.
Briteissä Pisatulokset on myös laskenut❤oon menossa Lontooseen Opiskelee 2025
Tuleepa aiheesta mieleen vaalitentti, jossa ehdokkailta kysyttiin sukupuolten määrää ja ainoastaan 2 osasi vastata oikein.
tiedon etsimistä netistä? onnea vaan , tuntuu siltä että netistä oikean tiedon löytäminen tänä päivänä on hankalampaa kuin koskaan, pelkästään se mitä olet touhunnut netissä aikaisemmin vaikuttaa saamiisi hakutuloksiin niin paljon että puolet tiedoista jää jo hakiessa pimentoon.
Minulla on ollut oppimisvaikeuksia ja pari seikkaa on tullut mieleen aikojen saatossa. Laskimen väärinkäyttö. Liian aikaisin lasketaan, varsinkin graafisella laskimella tehtäviä, joita pitäisi tankata käsin mekaanisesti. Syy on se, että itse matemaattinen tapahtuma pitäisi saada filosofisena ajatuksena päähän, jotta sitä voisi soveltaa jatkossa.
Ja nykyään on helppo kysyä tekoälyltä ratkaisu tehtävään ja samalla mennään pahasti metsään. Pitää kuitenkin huomauttaa, että näin oppimisvaikeuksien keskellä tekoäly tai muu digitaalinen oppimisympäristö on todella hyvä apuväline, jos sitä käytetään oikein.
Yksi asia on osallisena pitkäjänteisyyden puutteeseen. Se on backspace näppäin. Ja osin myös automaattinen tekstinsyöttö. Kun joudutaan keskittymään siihen, että käsi ja silmät toimivat ajatuksen kanssa, useampi osa aivoissa joutuu töihin.
Digiä osaa enää yhä harvempi ihminen. Syynä halvat kehitysalustat ja ylikorkealla tasolla olevat ohjelmointikielet. Korkean tason kielet on luotu helpottamaan ohjelmointitaakkaa, joka on aivan ymmärrettävää isoissa konstruktioissa. Se kuitenkin leventää harmaan alueen rajavyöhykettä, jolle yhä harvempi astuu ja itse raja muuttuu romantilliseksi fantasiapaikaksi, jossa joku on joskus käynyt ja enää siellä käy vain jotkut gurun tapaiset ihmiset.
Erityiskoulussa sen takia korkeampi keskiarvo kun kokeet ja tehtävät ovat puolet helpompia. Itse kävin erityiskoulua 2-9lk eli lähes koko peruskoulun. En ehtinyt kauan olla kunnes palaveerattiin opettajan ja vanhempieni kesken ja ihmeteltiin, että paikkani ei olisi ollutkaan siellä.
Saldona loppujen lopuksi mm todistuksissa oli muutamat kerrat käyttäytyminen ja huolellisuus 10 ja lisämainintana ”opettajan pikku apulainen” sekä musiikki kerran 10. Liikunta 9 melkein aina. Muutkin aineet olivat 8 tienoilla. Ei mitään vaikeuksia oppia juurikaan. Kait sit jotain oli.. Sitten menin sähköalalle ja siellä sitten tulikin todella paljon matematiikan ja fysiikan laskuoppien kanssa hankaluuksia, koska en ollut koskaan nähnytkään niitä kaavoja ja yhtälöitä mitkä olisivat normaalin peruskoulun matematiikan viimeisemmillä luokilla opetettu.
Tähän perustan sanomiseni, että erityiskouluissa helpommalla saa korkeamman keskiarvon päättötodistukseen.
Myös pakko sanoa lopuksi, että pienemmät luokkakoot, enemmän opettajia ja näin ollen opettajilla syntyy parempi suhde oppilaisiin ja näin oppilaat oppivat kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, sekä kuuntelee ja uskoo paremmin. Monta muutakin etua siinä, mutta pois nykyiset isot luokkatilat ja puhelimet pitää kerätä pois kun tunti alkaa. Kirjat niiden tilalle. Kannustimia pitää olla. Leirikoulut ja luokkaretket ovat tärkeitä ja ne tuovat tsemppiä taas koulunkäyntiinkin.
Onpas viisas ja järkevä tutkija... onko tällaiset tutkijat vähemmistössä tutkimusmaailmassa, kun mikään ei muutu.
Tuo keskusjohtoisuus. Ainoa tapa löytää paras menetelmä on antaa kaikkien kukkien kuksia.
Kuuden Laudaturin kirjoittaja ei selviydy 50 luvun matematiikan ylioppilaskokeesta. Tällainen koe oli tehty joitakin vuosia sitten.- vaatimustasot tippuneet samanaikaisestti.
Se tärkein kysymys eli MIKSI kaikki on tutkimustiedon vastaisesti järjestetty ei kysytty
Tartteeko sitä TÄNÄ päivänä laskea yhtään mitään ? Google antaa sulle laskimen ja myös haku toiminnot jotka varmasti pystyy 99% laskuista laskemaan ... laskujen ymmärtämiseen voi olla satsaamista, mutta paskat tosta laskemisesta.
Mutta, katotaaks kuka yli neljäkymmen vuotias pystyy hakemaan googlesta intergraali lakimen ja laskee jonkun laskun sillä ...
Moraalin romahdus suurempi murhe=)
Fiksu nainen tämä Aino. Hänestä tuli aikanaan nuorin tuplatohtori Suomessa.
Suomen koulujärjestelmän paras saavutus on ollut käytännössä 100% lukutaito.
Tosin sekin taitaa olla jo romuttunut...
Ainosta opetusministeri!!!
Tietysti taustalla vaikuttaa paljon myös poliittinen propaganda. Aivan sama ideologia joka toimi esimerkiksi alaikäisten sukupuolen vaihtamisen kannatuksena ja jota enemmistö eduskuntapuolueista kannatti viime hallituksessa, niin samalla tavalla on haluttu luoda vastaavia rajattomia luokkahuoneita ja antaa päätösvaltaa yhä nuoremmille. Toisaalta siinä samassa on väsätty silti feminismioppaita pakolliseen opetusohjelmaan.
Missä liberalismi, siellä ongelma.
Eri ihmiset oppivat eri ajassa. Toiset oppivat nopeammin, toiset hitaammin. Mutta kaikki oppivat.
Suomalaiaet ovat luovuttaneet. Etenkin nuoret miehet pyrkivät keksimään mieluumin syitä, miksi ei kannata edes yrittää lukea ja opiskella, kuin pyrkisivät etsimään motivaatiota.
"Ei koulussa opita töitä tekemään"
"Kyllä minä palkkaisin mieluumin ihmisen, jolla on asenne kunnossa kuin jonkun, joka on vuosia istunut koulunpenkillä"
Tekosyissä on usein taustalla ajatus, että opiskelu, luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen oliai jotenkin vastakkain töiden kautta opitun käytännönosaamisen välillä ja "sekä että" sijaan olisi valittava "joko tai".
Vähemmän luovuttaja-asennetta, enemmän aikaa itsensä motivoimiseen.
No nyt irvailen jaanteeksi siitä, mutta mikä idea oli tämä OLIO-OHJELMOINTI? Nuorille muksuille yritetään tuputtaa ohjelmiston interface-logiikkaa. Toimiko inkluusio? Minun taustastasini on kolme eri ohjelmointikieltä, mutta kas kun ammatinini ydin oli geometria ymmärtämisineen ja soveltamisineen. Egyptiläiset tikkuineen ja köysineen ja köysimatematiikaLLA 3000 vuotta sitten eivät olleet kaukana minun opimistasosta. Pitkällä tikulla ja köydälle teistä jokainen pystyy todistamaan maapallon PYÖREÄKSI. Moniko teistä oikeasti osaa tikulla ja köydellä todistaa itse tuon? Todistaminen on eri asia kuin tiedon hakeminen eri lähteistä. Moni ei ymmärrä edes mitä todistaminen tarkoittaa.
26:02 kuulostaa ihan perus asiantuntija duunilta avokonttorissa lmao
MATUT? Siinä syy jota ongelmaa ei myönnetä vihervasemmistoideologilassa jota nyky opettajat opettavat.
Mitä väliä, tekoäly tulee eikä tarvi ostata enään vanhaan malliin.
Tekoäly on ihmisten ylläpitämä. Tuo esittämäsi väite on valitettavasti tyypillinen esimerkki varsinkin nuorten miesten yleistyneestä tavasta keksiä tekosyitä, miksi ei edes kannattaisi yrittää opiskella vaan luovuttaa.
Onpa fiksu nuori Nainen, miksi vaan 12k katselua, eikö terveen järjen ääni enää kuulu vai eikä sitä siedetä.
Kaikki opetusmateriaalit löytyvät netistä. Opiskella voi vaikka itsenäisesti, eli jos olisi yhtään halua niin materiaalia löytyy. Missään muualla maailmassa ei ole näin vähän kotitehtäviä kuin Suomessa.
Lopetetaan vain suoraan kaikki koulut siis. Ihmisethän voi opiskella itse netistä. Säästyy valtavasti rahaa, kun voidaan antaa opettajille ja muille turhille koulutustyypeille kenkää.
Ratkaise yhtälö
Mitä on neliöjuuri x² = neliöjuuri 75²
Mä oon sitä mieltä, että matematiikka on aine, jossa on todella tärkeää, ettei jää jälkeen... Muissa kouluaineissa voit tavallaan hypätä ympäriinsä ja oppia erilaisia aiheita, jotka ovat enemmän sisällä, täyttäen tiedon aukot myöhemmin. Matematiikassa kaikki tavallaan rakentuu itsensä päälle. Luulen, että monet opiskelijat pitävät matematiikkaa erittäin vaikeana, koska heillä ei ole erittäin vankkaa ymmärrystä aiemmin opituista asioista ja niin uusista asioista on vielä vaikeampi poimia. Jotta voisit "selviytyä" matematiikasta, sinun on todella palattava siihen kohtaan, jossa ymmärryksesi alkaa muuttua luonnosmaiseksi, ja mentävä sieltä, mutta tälle ei ole paljon tilaa lukuvuoden aikana.
Samaa mieltä . Huono koulupohja niin uuden ammatin opiskelu vaikeutuu kokemusta on ,🤬huonolle pohjalle on vaikea rakentaa.
Jos luku- ja kirjoitustaito on ala-arvoista, on sen kehittämisen aloittaiminen vanhemmalla iällä sen verran raskasta, että varsinkin nuoret miehet tuppaavat luovuttamaan mieluumin kuin aloittamaan.
Lapsilla vain oikeuksia ei velvollisuuksia, Kiinassa ensimmäiseksi koulussa näytetään videot, opiskele / älä opiskele ja kummastakin mitä siitä aiheutuu! Pitäisikö Suomessa laittaa koulut maksullisiksi että ymmärrettäisiin tämä hienous ilmaisesta koulutuksesta. Kaikilla on samat lähtökohdat, opetus ei ole huonompaa eikä parempaa vähvävaraiselle tai hyvävaraiselle. Eli "oikeus opiskella samanikäisten kanssa" otettava pois, jätetään luokalle niin kauan että osaavat. Omaan aikaan piti osata lukea, kirjoittaa ja laskea, muuten ei päässyt ensimmäiseltä luokalta. Nyt hallitus asettanut tavoitteeksi että 9 vuoden koulutuksen jälkeen kaikki osaisivat lukea ja kirjoittaa! Pähkähullua touhua!
MINULLA on ratkaisu 😆😆🤣LISÄÄ RAHAA 🤮
Suomesta ei kannata tulla hakemaan enää koulutuspuolella mitään muuta kuin opettajakoulutusta.
vihaan kirjottaa käsin, etenkin kaunolla. kaunolla pilattu koko käsiala
Söis
Tai sitten lapset on tajunnut et lukeminen ja kertolasku riittää, loput näiden kahden asian jatkamista. Opetusta voisi jotenkin muutenkin viedä varmaan vähän käytännönläheisempään suuntaan. Ilmeisesti myökään, opettaja, luokkahuone/työvälineet ja ruoka (oppilaiden kotona) ei ole parantunut, vaikka yritystä ilmeisesti on ollut. Tuo ulkopänttäys nyt on ihan piimeetä, lääkärit ei todellakaan pyri ulkoa päänttäämään, vaan tarkoituksena opiskella miten ihmiskeho toimii, siinä nyt vaan tuppaa olemaan monta palasta, ettei ihan ihmisen elinikä riitä sitä opiskelemaan kokonaan. Siksi sitä on rajattu alueittain.
Yksi sana vielä: ilmiölähtöisyys