Mietitkö rakennusvaiheessa mahdollista puukattilaa takan sijasta? Mitä etuja ja huonoja puolia keksisit tästä vesitakasta, puukattilaan verraten? Riittääkö nuohous kerran vuodessa ja teetkö sen itse? Olisiko tuossa kokonaisuudessa järkeä jos tällä lämmittäisi vain käyttövettä. Itselläni kun on sähköpatterit huoneissa ja pääsääntöisesti huoneet lämpiää ilmalämpöpumpun avulla. Eli kesäksi varaajan lämmitys aurinkokeräimellä ja talvella takalla/sähköllä.
@@sakle Kyllä mietin sitäkin. Teknisestä tilasta olisi pitänyt tehdä sitten suurempi. Roskaa tuosta tulee sisälle, kun tuo puita ja tietty välillä lämmittää asuntoa turhaan sisältä. Turhan kallis systeemi pelkän köyttöveden lämmittämiseen. Ehkä vesikiertohella olisi siihen parempi. Tietty sekin varmaan nosti hintaa, kun otin kaikki yhdestä paikasta asennettuna. Nyt tällä tiedolla etsisin komponentit itse. Aurinkokeräimillä tulee lämmintä kyllä kesällä. Varaajan saa sata-asteiseksi viidellä keräimellä. Musta peltikatto Etelään on aika lämmin. Nuohooja on käynyt kerran vuodessa, se on riittänyt.
@allunverstas1656 kiitos näistä. Taitaa tosiaan olla että ulkopuolinen urakoitsija ottaa näistä pioneerikohteista aikamoiset voitot? Voi olla hyvä kokeilla tehdä itse, tai ainakin hankkia Itse osat. Itsellä myös harkinnassa osittainen off grid mahdollisuus. Itsellä ei kiinnosta sitoutua maalämmön tai vilp.n kautta sähkönyhtiöiden maksumieheksi. Onhan noissa pumpuissa muutenkin paljon ajan saatossa rikki meneviä osia joita ei Itse pysty korjaamaan.
@@Virtuaalipepe jos varaaja on ylhäältäkin n 30c niin parilla pesällisellä se nousee ylhäältä 80c ja keskilämpö n 60c. Nyt on asuttu reilu 4v ja oon kyllä ihan tyytyväinen. Nyt tosin olen sähköä polttanut, kun on edullista ja vain muutama pesällinen tänä syksynä puita.
Fiksu systeemi👍
Mietitkö rakennusvaiheessa mahdollista puukattilaa takan sijasta? Mitä etuja ja huonoja puolia keksisit tästä vesitakasta, puukattilaan verraten? Riittääkö nuohous kerran vuodessa ja teetkö sen itse? Olisiko tuossa kokonaisuudessa järkeä jos tällä lämmittäisi vain käyttövettä. Itselläni kun on sähköpatterit huoneissa ja pääsääntöisesti huoneet lämpiää ilmalämpöpumpun avulla. Eli kesäksi varaajan lämmitys aurinkokeräimellä ja talvella takalla/sähköllä.
@@sakle Kyllä mietin sitäkin. Teknisestä tilasta olisi pitänyt tehdä sitten suurempi. Roskaa tuosta tulee sisälle, kun tuo puita ja tietty välillä lämmittää asuntoa turhaan sisältä. Turhan kallis systeemi pelkän köyttöveden lämmittämiseen. Ehkä vesikiertohella olisi siihen parempi. Tietty sekin varmaan nosti hintaa, kun otin kaikki yhdestä paikasta asennettuna. Nyt tällä tiedolla etsisin komponentit itse. Aurinkokeräimillä tulee lämmintä kyllä kesällä. Varaajan saa sata-asteiseksi viidellä keräimellä. Musta peltikatto Etelään on aika lämmin. Nuohooja on käynyt kerran vuodessa, se on riittänyt.
@allunverstas1656 kiitos näistä. Taitaa tosiaan olla että ulkopuolinen urakoitsija ottaa näistä pioneerikohteista aikamoiset voitot? Voi olla hyvä kokeilla tehdä itse, tai ainakin hankkia Itse osat. Itsellä myös harkinnassa osittainen off grid mahdollisuus. Itsellä ei kiinnosta sitoutua maalämmön tai vilp.n kautta sähkönyhtiöiden maksumieheksi. Onhan noissa pumpuissa muutenkin paljon ajan saatossa rikki meneviä osia joita ei Itse pysty korjaamaan.
Paljonko nousee lämpö varaajassa noilla parilla pesällisellä? Oletko ollut tyytyväinen nyt pidemmän päälle?
@@Virtuaalipepe jos varaaja on ylhäältäkin n 30c niin parilla pesällisellä se nousee ylhäältä 80c ja keskilämpö n 60c. Nyt on asuttu reilu 4v ja oon kyllä ihan tyytyväinen. Nyt tosin olen sähköä polttanut, kun on edullista ja vain muutama pesällinen tänä syksynä puita.
Mukava kuulla! Itselle tulossa ensi talveksi myös. Juurikin sähkön hintapiikkejä varten sekä kovemmille pakkasille kun VILP kyykkää
Milloin suurinpiirtein pitää alkaa lämmittää takalla kun aurinkokeräimet ei enää jaksa tuottaa lämpöä? Pitääkö joka päivä polttaa syksyisin takkaa?
@ syys- tai lokakuussa ja joka päivä pesällinen tai kaksikin joskus. Nyt on pörssisähkö niin ei ole tullut poltettua kuin muutama pesällinen.