@@markokiskonen3533 jos lisää vain sen yhden annoksen muutama halko kerrallaan, että ei kokopesällistä, niin silloinhan sen pitäis jatkaa sitä hallittua palamista...
@@timolukkarila1460 Nunnalahden teoksen kanssa pikkuisen treenattu perällä polttamista. Elikkä pikkutulet ekana ja ennen puiden lisäämistä työntää hiilloksen tulipesän perälle ja latoo puut "sopivasti" hiilloksen päälle. Kerta lataus ehkä hieman vajaa/ puoli pesällistä. Toistoja tarpeen mukaan.
Mahti video ja selitykset kaikesta. Avaa varmasti monelle tuota palotapahtuman käyttäytymistä. Takassa koivuklapeillakin jää pesän seinät vaaleiksi kun alta sytyttäessä mustiksi. Ja pesällinen palaa huomattavasti kauemmin päältä sytyttäessä.
Asia tekstiä puun poltosta. Yläpalokattilalla 30v poltellut, ja viimeiset 15v seurannut (puuta palaa meillä lämmityksessä n.7000kg/a) ja näin on kuten videolla kerrottiin. Vähemmän menee puuta, saman lämpöenergian saatiin kun poltetaan kaasuja. Lisäyksenä vielä, että olen omissa tutkimuksissa päässyt vielä siihen lisään että yläpalokattilassa ei pidä myöskään polttaa liian kuivaa puuta, niistä tulee vähemmän teho palokaasuja, tosi kuiviin puihin (kosteus 10%) heittää muutaman ulkokuivan puun sekaan (kosteus 20-22%).
olen käyttänyt pitkään päältä sytyttämistä, piipusta savua huomattavasti vähemmän ja toinen huomio niin takan kylki selkeästi kuumempi päältä sytytettynä verrattuna alta sytyttämiseen, lämmitää huomattavasti tehokkaammin.
On se vaan seppä! Ei voi kun hattua nostaa!! Nuin kun selitit tuon päältä sytyttämisen niin siinä on kyllä järkiä. 😊 mieki kuuluin niihin jotka aina sanonut että alta se pitää tuikata tuleen PRKLE! 😄😄
Itsellä Aritermin 25 + käänteispalo klapikattila. Toi jopa kuuluu sytyttää kasan pohjalta mut toimintaperiaate erilainen kun perinteisissä. Polttaa erittäin puhtaasti ja ainakin omasta mielestä tehokkaasti. Harmi vaan kun tuon mallin valmistus lopetettu. Kovasti ihmettelen miksi. Perinteiset yläpalot hakkaa mennentullen
Joo eipä taida tehdä enään kuin sitä 35 mallia tuosta alapalokattilasta. Nuo alapalokattilan hyötysuhteet on aika hyvät, 35 kattilasta ei kuitenkaan mee kun reilu sata asteista ilmaa hormiin.
On kyllä hyvää tietoa tuosta palotapahtumasta ja selitetty niin että tämmönen savolainen tollukkakin älyää.. innolla jään odottamaan siitä siilosta videota .
Rakentelin vanhaan alapalokattilaan säädön ensiöilman määrälle siten että säädin pyrkii pitämään savukaasujen lämmön vakioasetuksessa. Toisioilman säätö siten että liekki silmämääräisesti näyttää hyvältä. Savukaasut saa säädettyä n. 150 asteeseen tuolla konstilla, jos yrittää alemmaksi niin tuntuu ettei pala kunnolla. Kohtuullinen parannus alkuperäiseen, säiliön kun mättää täyteen kalikkaa ja säätää vedon sopivaksi niin vartin päästä palo on jo ryöstäytynyt ja savukaasut piippuun 300+ astetta jos ensiöilmaa ei käy säätämässä pienemmälle. Varmaan jokusen kuution tuolla säästänyt puita 10 vuoden aikana. Jatkossa mielenkiintoista nähdä miten poltettavan tavaran määrä muuttuu kun uudet hakevehkeet saa tulille. Hyötysuhde pitäisi olla parempi toisaalta lämpökanaalia on nyt pidemmälti vanhaan versioon nähden.
Nyt on kyllä melkosen maukasta juttua. Itse liki 10 vuotta tehnyt kattiloita ja polttimia, sekä osia niihin niin mukavaa mutustelua asiaan. Hienoja yksityiskohtia ja oivalluksia ☝️ mitä läheskään kaikki insinöörit et hoksi, kokemus puhuttelee. Kattila tyyppihän vähän vaikuttaa sytytykseen mutta niinkuin mainitsitkin niin savuja poltellaan, sen kun monet käyttäjät hoksaisivat niin moni asia helpottuisi. Keep on rocking and knocking 😅
Kyllä häätyy sanoa että on vankka tietotaito hakekattilan teosta. Hyvin kerrot miten mikäki vaikuttaa,ja sait minukki miettimään tuota päältä sytytystä järkevänä tapana,aina pitäny höpöhommana sitä. 👍Pittää kokkeilla ku piän pirttiä lämpimänä varraavalla uunilla...
Turun yliopiston tutkijan tutkimuksen löysin. jossa perusteltiin hyvin päältä sytyttämisen edut ja riittävän vedon tärkeys. Itse säästin kevyesti 30% halkojen kulutuksessa kun siirryin käyttämään ohjeita. Tämä 1.5 kuuution varaajalla varustetussa kattilassa.
Kannattaa ne hyvät ideat patentoida joista tietää että kukaan muu ei ole vielä hoksannut. Itsekin olen ollut entisessä työssäni tekemässä robotin tarrainta johon haettiin patenttia. Sitäkin piti asiakkaalle asentaessa piilotella ja peitellä kun samalla tehtaalla oli myös kilpailijoiden väkeä koska meillä oli patenttihakemus vielä kesken.
Sen huomaa hyvin, kuinka palaa puhtaammin päältä sytyttäessä. Takan lasit pysyy paljon pidempään puhtaana, riittää kun puhdistaa kerran kaudessa verrattuna kun joskus sytytin jatkuvasti alta.
Kyllä näin on klapia tai halkoo. Kattila tai takka. Päältä sytytys ja ihan kirjaimellisesti päältä. Kun päälimmäisissä on pystyrako joka on 3cm. Siihen väliin sytyke, niin lähtee ihan hetkessä palamaan kunnolla. Jos rako on tyyliin suunnassa klo 8-2 ei oo enää niin hyvä. Mutta klo 6-12 niin ihan helevetin hyvin syttyy. Kokeilkaa jos ette usko. En uskonu itekkään aikoinaan.
Kateeksi käy, tuollaisen automaattisen tuhkaruuvvin tarvis omaankin, ja tuon systeemin että ei lykkää jos liekki sammuu. Sen vaan pitäis jonkun tehdä valmiiksi kun itsellä ei ole taitoa niinkuin sulla.
Kiitos tuosta hakeanturin esittelystä, mielenkiintoinen tuo sinun systeemi ja tuo tukoslogiikka on kyllä nerokas. Melkeen voisit avata loputkin palopään salat, kai halukas kopioija kuitenkin vaan ostaisi moisen ja kattoisi siitä :p Toki ärsyttäisihän se kun videon jälkeen kaikilla olisi samat vermeet.
Arimaxin ohjehan taitaa olla et puita kopallinen ja alta sytytys. Itse teen niin et yläkautta neljä viisi pientä puuta heitän arinan päälle, sit apukädellä(googlaa jos et tiedä mikä se on) sytytetty tuohi perään ja samalla apukädellä asettelen ne puut sillain kivasti niinkun nuotiolla. Laitan kannen kiinni ja alan kantamaan puita liiteristä. 200 litraa on muistaakseni varastopesän tilavuus. Niitä saa siihen jonkun aikaa kuskata. Sit kun ne syttypuut on tulessa ja jopa hiilloksessa niin mätän puut varastopesään . Sen palopesän aukon kun saa puilla umpeen niin sillon muuten lähtee vetämään. Tuntuu että puut lähtee piippuun .Sit vaan mättää varastopesän täyteen puita ja tarvittaessa lisää. Kyllä toimii. Savukaasut ollu semmosta 200-350 C.
tehoa eli ensiöilmaa pudottamalla saa hyötysuhteen parhaiten nousemaan, että siis polttoaika pitenee. Tiilet ja kivet kun vaatii aikaa että sinne mahtuu sitä lämpöä, vesikattila on siksi paljon helpompi juttu. Mutta ylös kyllä pitäis saada lisäilmaa mut niin että roihu olisi hallitun pieni ettei kuumin liekki ehkä ylettäisi kanaviin asti, ne kun ei oo tulitiilestä tehty välttämättä.
Mihinkä kerrostaloon tommosta kattilaa tarvii? Mulla on arimax 60 ja 3 kuution varaaja. 3 kerroksessa ja noin 180 neliöö. Kaverilla on Arimax 35 ja siinä pellettivehkeet. Kaverilla lämpee talo ja melkein samanlainen halli kun pajamiehellä. 2 kerroksessa
@@pajamieshp Jaa. Onko niitäkin vielä Suomessa? Minä oon aina luullu et maito ja liha tulee kaupasta. Tai eikai niitäkään kohta sieltä saa. Ruohoo vaan. Raha ja sähkö tulee seinästä. Puu tulee metsästä mutta sitä ei saa polttaa eikä muutenkaan hyödyntää.
Itellä 60kW alapalokattila suunnitteilla tuvan lämmitämiseen ja ainakin esitteiden mukaan siinä juuri tarkoituksena kaasuttaa puut arinalla ja polttaa ns. jälkipolttona kaasut erillisessä tilassa. Se lienee liki tuota ajatusta, jota videollakin hait? Jos nyt mitenkään oikein ymmärsin. Ja noilla esimerkin halkopannuilla ilmeisesti tarkoitit perinteistä yläpalokattilaa? Taisitten en ole vieläkään ymmärtänyt kaikkea kuulemaani / lukemaani. :)
ei sillä oo sillon niin paljo merkitystä, kun pesä on jo valmiiksi kuuma niin syttyvät nopeesti ja tehokas palaminen alkaa hetkessä. Sytyttämisen pointtina on se, että saadaan mahdollisimman paljon poltettua hallitusti niitä savukaasuja lämpöjen noustessa ja kun siellä on täysi palo päällä niin pesä olisi saavuttanu tarpeeksi korkean lämpötilan, jotta palokaasut kerkeisi palaa pesässä. Alta jos menee sytyttää niin siellä melko nopeasti puut täydessä tulessa mutta pesä ei oo kerennyt lämmetä tarpeeksi ja savukaasujen määrä on valtava, niin ne karkaa palamattomana piippuun. Näin olen ite järkeillyt tämän
@@pajamieshp Minä olen sitä pähkiny siitä syystä, kun aikoinaan ex-apen talossa oli tamperelaisen Kattilalinjan varastopesäkattila, jossa oli myös öljypoltin ja sähkövastus. Lämpökeskus oli autotallin yhteydessä ja siinä oli muurattu tulikivisisustainen savupiippu. Mutta se yhdistelmä ei oikein vetänyt mitenkään kunnolla. Jos varastopesän kannen aukaisi puiden lisäämistä varten, niin veto kääntyi varastopesään päin ja lykkäsi kaiken savun sieltä pihalle. Poltto tervasi aina koko kattilan ja piipun. Piipun nuohoaminen oli helpointa kun teki tulet ja antoi sen tervan palaa soihtuna. Kattila piti kuitenkin rassata sivuluukuista. Mittailtiin kerran, että kattilan palokaasukanavan pituus oli pidempi kuin savuhormi. Vaikka sinällään kattilan pituus ei ihan hirveä ollutkaan. Muutaman kerran kaasut kierti kanavat ylös ja alas ja samalla rivoitus otti lämmön. Palaturvetta poltettaessa se tervaantuminen oli vieläkin kovempaa. Ikänään se ei vetäny kunnolla. Nyt ittellä on omakotitalossa Nunnauunin takka ja puulla kämpiävä kiuas. Piippuna on Shiedel Rondo, joka on arviolta ainakin 6m pitkä ellei korkeampikin, kun talo on puolitoista kerroksinen. Ei ikinä mitään ongelmaa. Edes koneellisen ilmanvaihdon kanssa. Vetäis vaikka halot katolle jos antais puhaltaa.
@@pajamieshp Niin ja ilmanpaine-erosta maanpinnan ja piipun huipun välillä. Lämpötilaero kattilan ja ulkoilman välillä lisää virtauksen määrää. Sitä vaan mietin, että kuinka paljon pitempi savuhormin pitää olla suhteessa kattilan tulikanavien pituuteen.
Mites leivin uuni 🤔 70cm puut meenee ja huomannu et alhaalta ku sytytää nii saa "kitumalla" eli vetoa kuulostelemalla parhaan lämmön jäämään uuniin eikä mene piipuun. Pitää kyllä kokeilla tuota päältä sytyttämistä ja sit vettoa kuunnella.
Uunissa niin vähän päällekkäin puuta että vaikeempi hallita. Ite joskus aikoinaan sytytin sivulta ja jopa perältä. Huomion arvoista oli että metrin puista ei uuni kuumentunut enempää kuin 0,5m haloista siis normi sytytyksellä.
Loppuu hake yleensä siilosta. Muuten kyllä, 2 vuotta on ollu samat tulet meijän pannussa parhaimmillaan. Viimetalvena jääty märkä hake siiloon,, silloin sammu.
Развлечения
Päältä sytyttämisestä olen kuullut paasattavan paljon, mutta tulipa ensimmäisen kerran ymmärrettävästi ja selkeästi perusteiden kera. Kiitos.
90-luvulla taisin ensimmäisen kerran lukea siitä, kun VTT oli tutkinut asiaa, mutta Hp:n selitys tuntuu paljon kouriintuntuvammalta.
Kyllähän tuo paikkansa pitää. Mutta miten sitten kun pitää puita lisätä jos yksi pesällinen ei riitä.
@@markokiskonen3533 jos lisää vain sen yhden annoksen muutama halko kerrallaan, että ei kokopesällistä, niin silloinhan sen pitäis jatkaa sitä hallittua palamista...
@@timolukkarila1460 Nunnalahden teoksen kanssa pikkuisen treenattu perällä polttamista. Elikkä pikkutulet ekana ja ennen puiden lisäämistä työntää hiilloksen tulipesän perälle ja latoo puut "sopivasti" hiilloksen päälle. Kerta lataus ehkä hieman vajaa/ puoli pesällistä. Toistoja tarpeen mukaan.
Mycket intressant föreläsning 👌 av dig med stor erfarenhet av byggen av eldning med flis / tack väntar med intresse på nästa video 🙏
Äijä on kyllä aika proffa ja miettinyt asiaa perin pohjin. Vasta väitteet toimivuudesta lienevät aika minimaaliset asian tiimoilta. 👍👍
Mahti video ja selitykset kaikesta. Avaa varmasti monelle tuota palotapahtuman käyttäytymistä. Takassa koivuklapeillakin jää pesän seinät vaaleiksi kun alta sytyttäessä mustiksi. Ja pesällinen palaa huomattavasti kauemmin päältä sytyttäessä.
Wow,it's a pity for the iconic table, it's hard for him.great boiler
Jippii. Taas kerran aivan mahtava video. Lisää tämmösiä. Terveisiä Vantaalta.
Asia tekstiä puun poltosta. Yläpalokattilalla 30v poltellut, ja viimeiset 15v seurannut (puuta palaa meillä lämmityksessä n.7000kg/a) ja näin on kuten videolla kerrottiin. Vähemmän menee puuta, saman lämpöenergian saatiin kun poltetaan kaasuja. Lisäyksenä vielä, että olen omissa tutkimuksissa päässyt vielä siihen lisään että yläpalokattilassa ei pidä myöskään polttaa liian kuivaa puuta, niistä tulee vähemmän teho palokaasuja, tosi kuiviin puihin (kosteus 10%) heittää muutaman ulkokuivan puun sekaan (kosteus 20-22%).
Kyllä on selkeää ja asiallista juttua, iso peukku Pajamiehelle.
Kylläpä oli äärinmäisen hyvä video monille monille puulämittäjille. Täydet 100 pojoo ja papukaijan merkki pääle :)
Kyllä tuli paljon hyvää tietoa. Kiitoksia paljon ja Hyvää Itsenäisyyspäivää.
olen käyttänyt pitkään päältä sytyttämistä, piipusta savua huomattavasti vähemmän ja toinen huomio niin takan kylki selkeästi kuumempi päältä sytytettynä verrattuna alta sytyttämiseen, lämmitää huomattavasti tehokkaammin.
Hyvä video tosi mielenkiintonen 👌👍
On se vaan seppä! Ei voi kun hattua nostaa!! Nuin kun selitit tuon päältä sytyttämisen niin siinä on kyllä järkiä. 😊 mieki kuuluin niihin jotka aina sanonut että alta se pitää tuikata tuleen PRKLE! 😄😄
Itsellä Aritermin 25 + käänteispalo klapikattila. Toi jopa kuuluu sytyttää kasan pohjalta mut toimintaperiaate erilainen kun perinteisissä. Polttaa erittäin puhtaasti ja ainakin omasta mielestä tehokkaasti. Harmi vaan kun tuon mallin valmistus lopetettu. Kovasti ihmettelen miksi. Perinteiset yläpalot hakkaa mennentullen
Joo eipä taida tehdä enään kuin sitä 35 mallia tuosta alapalokattilasta. Nuo alapalokattilan hyötysuhteet on aika hyvät, 35 kattilasta ei kuitenkaan mee kun reilu sata asteista ilmaa hormiin.
On kyllä hyvää tietoa tuosta palotapahtumasta ja selitetty niin että tämmönen savolainen tollukkakin älyää.. innolla jään odottamaan siitä siilosta videota .
Rakentelin vanhaan alapalokattilaan säädön ensiöilman määrälle siten että säädin pyrkii pitämään savukaasujen lämmön vakioasetuksessa. Toisioilman säätö siten että liekki silmämääräisesti näyttää hyvältä. Savukaasut saa säädettyä n. 150 asteeseen tuolla konstilla, jos yrittää alemmaksi niin tuntuu ettei pala kunnolla. Kohtuullinen parannus alkuperäiseen, säiliön kun mättää täyteen kalikkaa ja säätää vedon sopivaksi niin vartin päästä palo on jo ryöstäytynyt ja savukaasut piippuun 300+ astetta jos ensiöilmaa ei käy säätämässä pienemmälle. Varmaan jokusen kuution tuolla säästänyt puita 10 vuoden aikana.
Jatkossa mielenkiintoista nähdä miten poltettavan tavaran määrä muuttuu kun uudet hakevehkeet saa tulille. Hyötysuhde pitäisi olla parempi toisaalta lämpökanaalia on nyt pidemmälti vanhaan versioon nähden.
Hienoja innovaatioita.
Täyttä asiaa puhuit. 👌
Nyt on kyllä melkosen maukasta juttua. Itse liki 10 vuotta tehnyt kattiloita ja polttimia, sekä osia niihin niin mukavaa mutustelua asiaan. Hienoja yksityiskohtia ja oivalluksia ☝️ mitä läheskään kaikki insinöörit et hoksi, kokemus puhuttelee. Kattila tyyppihän vähän vaikuttaa sytytykseen mutta niinkuin mainitsitkin niin savuja poltellaan, sen kun monet käyttäjät hoksaisivat niin moni asia helpottuisi. Keep on rocking and knocking 😅
Isännällä on kyllä melkonen luotto hitsuupöytäänsä. Arvostan😁👍
Siinä on kyllä ollu päällä vaikka mitä. Traktorin etupainosta lähtien.
Kyllä häätyy sanoa että on vankka tietotaito hakekattilan teosta. Hyvin kerrot miten mikäki vaikuttaa,ja sait minukki miettimään tuota päältä sytytystä järkevänä tapana,aina pitäny höpöhommana sitä. 👍Pittää kokkeilla ku piän pirttiä lämpimänä varraavalla uunilla...
Halon poltossa suosittelen effecta lambda 35 kattilaa. Kattilassa ei ole HP:n mainitsemia ongelmia. Pesällinen palaa 5-8h.
Vähän teeman sivusta kyselen. Miten ne harjat siinä plasmapöydän radassa on asiaa auttaneet? Onko harjat hyvin kestäneet?
Turun yliopiston tutkijan tutkimuksen löysin. jossa perusteltiin hyvin päältä sytyttämisen edut ja riittävän vedon tärkeys. Itse säästin kevyesti 30% halkojen kulutuksessa kun siirryin käyttämään ohjeita. Tämä 1.5 kuuution varaajalla varustetussa kattilassa.
Hyvä video jälleen kerran! Hyvää viikonloppua!
Kannattaa ne hyvät ideat patentoida joista tietää että kukaan muu ei ole vielä hoksannut. Itsekin olen ollut entisessä työssäni tekemässä robotin tarrainta johon haettiin patenttia. Sitäkin piti asiakkaalle asentaessa piilotella ja peitellä kun samalla tehtaalla oli myös kilpailijoiden väkeä koska meillä oli patenttihakemus vielä kesken.
Sen huomaa hyvin, kuinka palaa puhtaammin päältä sytyttäessä. Takan lasit pysyy paljon pidempään puhtaana, riittää kun puhdistaa kerran kaudessa verrattuna kun joskus sytytin jatkuvasti alta.
Kyllä näin on klapia tai halkoo. Kattila tai takka. Päältä sytytys ja ihan kirjaimellisesti päältä. Kun päälimmäisissä on pystyrako joka on 3cm. Siihen väliin sytyke, niin lähtee ihan hetkessä palamaan kunnolla. Jos rako on tyyliin suunnassa klo 8-2 ei oo enää niin hyvä. Mutta klo 6-12 niin ihan helevetin hyvin syttyy. Kokeilkaa jos ette usko. En uskonu itekkään aikoinaan.
Kateeksi käy, tuollaisen automaattisen tuhkaruuvvin tarvis omaankin, ja tuon systeemin että ei lykkää jos liekki sammuu. Sen vaan pitäis jonkun tehdä valmiiksi kun itsellä ei ole taitoa niinkuin sulla.
HYVÄ !
Hyvä video, kaikki asiaa. Kiitos.
On kyllä loppuun asti mietitty tätä kaminaa 👌
Kiitos tuosta hakeanturin esittelystä, mielenkiintoinen tuo sinun systeemi ja tuo tukoslogiikka on kyllä nerokas. Melkeen voisit avata loputkin palopään salat, kai halukas kopioija kuitenkin vaan ostaisi moisen ja kattoisi siitä :p Toki ärsyttäisihän se kun videon jälkeen kaikilla olisi samat vermeet.
Kattilassa on paineilma nuohous vesikennojen päällä. Mitenkäs tuhkanpoisto tältäpuolleta tapahtuu vai menevätkö piipusta ulos?
Sivuluukuista manuaalisesti
Arimaxin ohjehan taitaa olla et puita kopallinen ja alta sytytys. Itse teen niin et yläkautta neljä viisi pientä puuta heitän arinan päälle, sit apukädellä(googlaa jos et tiedä mikä se on) sytytetty tuohi perään ja samalla apukädellä asettelen ne puut sillain kivasti niinkun nuotiolla. Laitan kannen kiinni ja alan kantamaan puita liiteristä. 200 litraa on muistaakseni varastopesän tilavuus. Niitä saa siihen jonkun aikaa kuskata. Sit kun ne syttypuut on tulessa ja jopa hiilloksessa niin mätän puut varastopesään . Sen palopesän aukon kun saa puilla umpeen niin sillon muuten lähtee vetämään. Tuntuu että puut lähtee piippuun .Sit vaan mättää varastopesän täyteen puita ja tarvittaessa lisää. Kyllä toimii. Savukaasut ollu semmosta 200-350 C.
Alapalo siis otaksun
Kyllä alapalo. Arimax 60
Oiskohan normaalin takan/leivinuunin hyötysuhteen nostamiseksi hyötyä peltier elementtien ja palopesän päälle puhaltavan puhaltimen yhdistelmästä?
tehoa eli ensiöilmaa pudottamalla saa hyötysuhteen parhaiten nousemaan, että siis polttoaika pitenee. Tiilet ja kivet kun vaatii aikaa että sinne mahtuu sitä lämpöä, vesikattila on siksi paljon helpompi juttu. Mutta ylös kyllä pitäis saada lisäilmaa mut niin että roihu olisi hallitun pieni ettei kuumin liekki ehkä ylettäisi kanaviin asti, ne kun ei oo tulitiilestä tehty välttämättä.
On tuo Hpn pöytä tullut jo koeponnistettua monella ja nyt tuolla polttimella vielä! En varmaan hajoa minkään alla 😄
Mihinkä kerrostaloon tommosta kattilaa tarvii? Mulla on arimax 60 ja 3 kuution varaaja. 3 kerroksessa ja noin 180 neliöö. Kaverilla on Arimax 35 ja siinä pellettivehkeet. Kaverilla lämpee talo ja melkein samanlainen halli kun pajamiehellä. 2 kerroksessa
Mulla tosin niin harva talo et joka nurkka ja ikkuna vuotaa niin puita menee.
4 lypsyrobotin pesuveden, satojen lehmien juomaveden lämmityksern ja ehkä kuivaamoon.
@@pajamieshp Jaa. Onko niitäkin vielä Suomessa? Minä oon aina luullu et maito ja liha tulee kaupasta. Tai eikai niitäkään kohta sieltä saa. Ruohoo vaan. Raha ja sähkö tulee seinästä. Puu tulee metsästä mutta sitä ei saa polttaa eikä muutenkaan hyödyntää.
Minulla on käynyt kahdessa hakesäiliössä kaasuräjähdys. On pullistanut säiliön kannet mutkalle.
Itellä 60kW alapalokattila suunnitteilla tuvan lämmitämiseen ja ainakin esitteiden mukaan siinä juuri tarkoituksena kaasuttaa puut arinalla ja polttaa ns. jälkipolttona kaasut erillisessä tilassa. Se lienee liki tuota ajatusta, jota videollakin hait? Jos nyt mitenkään oikein ymmärsin. Ja noilla esimerkin halkopannuilla ilmeisesti tarkoitit perinteistä yläpalokattilaa? Taisitten en ole vieläkään ymmärtänyt kaikkea kuulemaani / lukemaani. :)
Kaiken olet ymmärtänyt oikein. Yläpalosta puhuin. Alapalokattilassa ei noita huolis ole mutta säädöt on tarkat ja tärkeät siinä varsinkin.
Onko sulla ollut koskaan takatuliongelmaa, jos pitkiä taukotulijaksoja?
On toki😋
Tuohon on saatavilla naru tiivistettä joka on jotain 3-4cm paksua
Mihin kaikkiin kohtiin sitä tulenkestävää terästä tulee?
Polttimen sisäosat ja kansilevy
Nyt pittää kysästä onko termi FMEA tuttu? Jotennii kuulostas että jotain on aiheesta opittu.
Ei oo tuttu,,,,?
@@pajamieshp No olipahan tuttu eli ei, ni tuosta selostulsesta päätellen on hienosti toteutunut kattilan ja palopään osalta 😁
Selkeästi kerrot ja viisaasti toteutat.
Tuo päältä sytytys pitää kyllä testata nyt ku älyää että mitä hyötyä siitä on👍
Eikös tuohon tule kaksi sähkömoottoria, koska onhan siinä paloilmapuhaltimen sähkömoottori hydraylikoneikon moottorin lisäksi.
On juu se
Tuo 6-kulma putki on hyvä, niin ei tavara pyöri ruuvin mukana.
alapalo kattilaan tulet päältä päin? taisit kyllä tarkottaa noita nooan aikasia yläpalosia puunpoltto laitoksia ;D
Niin tarkotin.
Voisiko tuon kattilan projektista saada videota asennuksesta, mikä varmaan tuleekin ja erityisesti kiinnostaisi käyttöönottovaihe ja ekat savut.
Kyllä tulloo
Mistä kaupasta käyt hakemassa sen muovin putkien päälle?
Entinen vink, kuopion kumi nyk
Ootko hakenu patenttia millekään keksinnölles?
Oon
@@pajamieshp Tuossa olis hyvä videon aihe..
Sytyttämisestä luennoit, entäs kun pitää nakella lissää puita kattilaan?
Jospa lämmittää useimmin tms.
@@pajamieshp Niin mutta jos ny oikeesti pittää lisätä niin hiilten päälle kait ne klapit menee?
@@koukku64 kyllä tietty
ei sillä oo sillon niin paljo merkitystä, kun pesä on jo valmiiksi kuuma niin syttyvät nopeesti ja tehokas palaminen alkaa hetkessä. Sytyttämisen pointtina on se, että saadaan mahdollisimman paljon poltettua hallitusti niitä savukaasuja lämpöjen noustessa ja kun siellä on täysi palo päällä niin pesä olisi saavuttanu tarpeeksi korkean lämpötilan, jotta palokaasut kerkeisi palaa pesässä. Alta jos menee sytyttää niin siellä melko nopeasti puut täydessä tulessa mutta pesä ei oo kerennyt lämmetä tarpeeksi ja savukaasujen määrä on valtava, niin ne karkaa palamattomana piippuun. Näin olen ite järkeillyt tämän
Ja taas se sama pöytä vaikka tonni päällä rautaa :D , hyvin tuntuu kestävän.
Ihan sammoo katoin minäkin,eikö lie rekan peräkärristä lähtien kaikki huilanna siinä 😂
Huhu kertoo, että se viereinen Kinahminvuori on tuotu tuolla rullapöydällä sinne paikan päälle 🤣
@@mikko9849 Ja sen jälkeen jiänä jootilaaks ja pajamies ottanu käyttöönsä💁
Nosturi tais kuitenkin olla varmistamassa/ kantamassa osaa painosta..
Mikä sulla on näkemys kattilan tulipesän lämmönvaihtimen pituuden suhteesta savuhormin pituuteen?
En oo tuolleen aatellu. Vaakahormin suhteen oon aatellu enemmänkin.
@@pajamieshp Minä olen sitä pähkiny siitä syystä, kun aikoinaan ex-apen talossa oli tamperelaisen Kattilalinjan varastopesäkattila, jossa oli myös öljypoltin ja sähkövastus. Lämpökeskus oli autotallin yhteydessä ja siinä oli muurattu tulikivisisustainen savupiippu. Mutta se yhdistelmä ei oikein vetänyt mitenkään kunnolla. Jos varastopesän kannen aukaisi puiden lisäämistä varten, niin veto kääntyi varastopesään päin ja lykkäsi kaiken savun sieltä pihalle. Poltto tervasi aina koko kattilan ja piipun. Piipun nuohoaminen oli helpointa kun teki tulet ja antoi sen tervan palaa soihtuna. Kattila piti kuitenkin rassata sivuluukuista. Mittailtiin kerran, että kattilan palokaasukanavan pituus oli pidempi kuin savuhormi. Vaikka sinällään kattilan pituus ei ihan hirveä ollutkaan. Muutaman kerran kaasut kierti kanavat ylös ja alas ja samalla rivoitus otti lämmön. Palaturvetta poltettaessa se tervaantuminen oli vieläkin kovempaa. Ikänään se ei vetäny kunnolla.
Nyt ittellä on omakotitalossa Nunnauunin takka ja puulla kämpiävä kiuas. Piippuna on Shiedel Rondo, joka on arviolta ainakin 6m pitkä ellei korkeampikin, kun talo on puolitoista kerroksinen. Ei ikinä mitään ongelmaa. Edes koneellisen ilmanvaihdon kanssa. Vetäis vaikka halot katolle jos antais puhaltaa.
Veto tulee lämmöstä ja mitä paremmin lämpö otetaan pois palokaasuista sitä huonompi veto. Varastopesälliset vaatii pitkän piipun tai imurin kyllä.
@@pajamieshp Niin ja ilmanpaine-erosta maanpinnan ja piipun huipun välillä. Lämpötilaero kattilan ja ulkoilman välillä lisää virtauksen määrää. Sitä vaan mietin, että kuinka paljon pitempi savuhormin pitää olla suhteessa kattilan tulikanavien pituuteen.
Tere... mitäpä luulet leivinuunissa jos päältä sytyttää onko vastaavaa hyötyä... T:Eero
Ei mutta perältä ehdottomasti
Mikä firma tekee ruuvinlehteä mittatilaustyönä?
Ei tietoo
Mites leivin uuni 🤔 70cm puut meenee ja huomannu et alhaalta ku sytytää nii saa "kitumalla" eli vetoa kuulostelemalla parhaan lämmön jäämään uuniin eikä mene piipuun. Pitää kyllä kokeilla tuota päältä sytyttämistä ja sit vettoa kuunnella.
Uunissa niin vähän päällekkäin puuta että vaikeempi hallita. Ite joskus aikoinaan sytytin sivulta ja jopa perältä. Huomion arvoista oli että metrin puista ei uuni kuumentunut enempää kuin 0,5m haloista siis normi sytytyksellä.
Toimiiko varmasti 2kk omillaan??
??
Loppuu hake yleensä siilosta. Muuten kyllä, 2 vuotta on ollu samat tulet meijän pannussa parhaimmillaan. Viimetalvena jääty märkä hake siiloon,, silloin sammu.
Monasti miettiny mikä taika tuossa polttamisessa on . Mutta vastas videosi lähes joka vipstaakiin 😁
Ookko itte kehitelly moisen .. ootko patetoinu 🤔
Ite
@@pajamieshp pistä myyntiin
No aina melkein alta sytytän, mutta nyt kyllä selitit asian niin selvästi, että eihän tarvitse epäillä, kyllä hyvät perusteet päältä sytytykseen.