Miten kuolema ohjaa meitä
HTML-код
- Опубликовано: 15 окт 2024
- --
Linkkilista:
Twitch: / icariusnatarius
Threads: www.threads.ne...
TikTok: / icariusnatarius
Avaruuskahvit podcast: / avaruus-kahvit
Discord: discordapp.com...
Facebook: / icariusnatarius
Twitter: / icariusnatarius
Instagram: / icariusnatarius
MoonTV:lle teen aina satunnaisesti sisältöä: moontv.fi/
Kuolema on nyky länsimaalaiselle tuntematon käsite asia yhtä luonollinen kuin elämä mutta "kaiken moraalin vastainen" nyky suomalaiselle varsinkin extra "koko sanaa ei saa edes mainita periaate"
Ironista että keskiverto suomalainen veronmaksaja kyllä toivoo kuolemaa aina säännöllisin väliajoin tietyille "ryhmille jotka ansaitsee sen"
Kunhan ei koske itseään ja kansanedustajat ei käyttäsi tuota sanaa esim teloitus ja tai kuolemanrangaistus koska poliittinen ura olisi heti ohi sanoo sen sitten presidentti tai rivi edustaja juuri sen takia ettei osuisi "omalle kohdalle"
Sinänsä voisi sanoa että kuolema käsitteenä on aiheuttanu jopa enemmän positiivista elämään, mitä elämä itse siinä mielessä että villin lännen kulttuuri ei ole enää voimissaan paitsi teksasissa ehkä eikä Rooman colosseumit.
Koska kuolema itsessään ei ole niin monimutkainen asia kuin elämäkään jos se "tulee luonollisesti" eikä esim teloituksien tai sotien kautta "ei luonollisesti vaikka keskiverto itseään paremmaksi, tunteva suomalainen tykkää ajatella aina välillä jonkun ryhmän "sen ansaitsemista"
Vinkkinä ehkä kuitenkin voisi myös jättää kuka ansaitsee kuka ei pois niin kuolema tuntuisi vielä vähemmän ahdistavammalta.
Muutkin eläimet kuin ihmiset kyllä ajattelee ja tuntee toki tuohonaikaan aihetta ei pystytty tutkimaan lainkaan.
Ihminenhän on vain monimutkaisempi eläin vrt muihin. Kokemus ja havaitseminen on ihan oleellista jokaiselle eläimelle. Eri asia vain, että miten asioita ajattelee ja osaa ajatella.
Voidaan me palauttaa ihmisten aivojen osia aiempien evoluution kehitysvaiheiden kohtiin, joita sitten löytyy myös nykyisiltä eläimiltä. Eläimiltä on vaikea kysyä asiasta vielä, mutta epäilen eläinten miettivän asiaa näin eksistentiaaliselta kannalta. Ei toki sillä tämä ajatus, että tämän seurauksena eläinten kärsimyksellä olisi vähemmän merkitystä. Tietenkin myös eläimiin voi soveltaa olemassaoloa joiltain osin ajatuksena kohti kuolemaa.
Lacanin sanoin verrattuna muihin eläimiin vain ihminen osaa valehdella kertomalla totuuden.