Hieno video. Oli ilo katsoa. Varsinkin kun oltiin likipitäen samoihin aikoihin samalla alueella. Mä olin 2 tyttäreni kanssa 5.-9. Elokuuta siellä. Marivaarasta lähdettiin. Köpöteltiin Irtonais-Auhtiin, siitä sinne poroaidan portille, suunnistettiin siitä Jaurulle. Vongoivan männiköltä muutama satametriä alavirtaan mentiin yli. Siulan Ruoktun kautta Vongoivalle ja V räystäälle josta Tyyrojan itäpuolta Tahvolle. Tahvolta poromiesten sillan kautta Auhtijoenselälle ja siitä Marivaaraan. Meillä oli parempi sääonni, ei satanut, mutta pikkasen liikaa hellettä. Se Vongoivanojan suun seutuvilla ollut vanha kamina on ollut ennen sotia alueella kultaa etsineen Prospector Oy:n kämpässä.
Kiitos! Mä suunnittelin alunperin juuri tuota kyseistä reittiä, mutta toisinpäin ja samalla oli ajatuksissa käydä vielä tuo kammi kurkkaamassa, mutta se jäi nyt toiselle kertaa. Mukava pätkä oli tämäkin ja kuitenkin suurin osa tuli nähtyä mitä halusinkin mennä katsomaan. Räystäs oli vaikuttava näky. Katsoinkin siinä mönkkäriuralla poroaidan viertä kun käveltiin, että useammat jäljet tuli pois päin Tahvolta kävellen. Varmaan oli teidän jäljet. Kiitos tuosta kaminan historiasta. Näitä on mukava kuulla, kun aina kävellessä tuolla miettii, että millainen tarina tähänkin vanhaan esineeseen liittyy. :)
Tuolla alueella paljon hyviä paikkoja. Oma tulevan kesän suunnitelma on lähteä siitä Sorvusselän kohdilta kompassisuunnalla korkeuskäyri seuraillen vaellella kohti Härkämurustaa ja Peuraselän autiotupaa. Siitä kohdilta Jaurusta yli ja presidenttikurun kautta Talkkunapäälle, siitä sitten Pirravatselman seutuja Tahvolle josta sitten Auhtijoenselän kompassisuunistuksena yli kohti Sorvusselkiä. Mä olen vaeltanut jo 70 luvun lopulta lähtien ja yden vinkin kerron jonka tämmöinen pohjalaissyntyinen tasamaan tallaaja oppi kirjaimellisesti kantapään kautta. Saavutetusta korkeuskäyrästä kannattaa pitää kiinni..Ja korkkeuskäyrää seuraten kannattaa vaeltaa. Säästää kulkijaa aivan helkkaristi.
@@jarimaenpaa4867 Kuulostaa aidolta vaellustyyliltä ja hyvältä reissulta tuokin suunnitelma. Tuo on hyvä vinkki kyllä. Alussahan se tihakisee sinne ylös kiivetä, mutta monesti kun pääsee sinne puurajan yläpuolelle niin siellä matka taittuu ja suunnistuskin on helpompaa huippuja seuraillen. Tietysti kannattaa pahimmat rakkapaikat koittaa kartasta tutkia etukäteen.
Kyllä alkoi tehdä mieli takaisin Jaurun laaksoon. Toissakesänä kuljin tuonne Kemihaarasta. Mitenhän mahtaa tuo tie marivaaraan toimia esim kesäkuussa...
Kyllä siellä mieli lepää :) Veikkaan, että kesäkuussa tie on melko velliä, riippuen tietysti miten paljon lunta on talvella ollut. Nytkin näkyi jäljistä, että monessa paikassa autot oli jäänyt kunnolla kiinni ja syvät urat kulki kosteissa paikoissa. Eipä tuo hirveä homma ole jättää autoa kauemmas ja kävellä pahimpien paikkojen ohi.
Kiitos mukavasta videosta. Vongoivalla olen käynyt monta vuosikymmentä sitten, Kiilopäältä lähtien. Tuo reitti etelästä voisi olla vaihtoehtona uusintakäynnille. Ilmeisesti Janin sadetakki löytyi?
Kiitos! Mietin itsekin alunperin kevytvaellusta Kiilopäältä Tahvolle tai puiston läpivaellusta Kemihaarasta, mutta tämäkin oli ihan hyvä vaihtoehto. Vielä joskus täytyy poiketa Vongoivan kammia katsomaan. 😊 Sadetakki löytyi lopulta Pihtijoen tuvan kamiinan alta. Oli tippunut pakatessa ja vierinyt sinne. Hyvä kun löytyi 👍🏻
Itse se Marivaarantie sinne Pajuojalle asti oli aika huonossa kunnossa. Kävelyvauhtia varovasti pääsee Karvitsiojalle saakka jossa oli isompi reikä tiessä. Aika isoja uria oli tiellä ja autot oli ollu pohjia myöten kiinni märällä, mutta oli siellä nytkin joku käynyt perillä kääntymässä. Kunnon autolla pääsee, mutta perus henkilöautolla kannattaa jättää kauemmas.
Olipa ihana seurata vaellustanne.mahtavat maisemat.ihanat ukkelit.minusta on ihanaa kun ei musikki häiritse.luonnon äänet pitää kuulua😊❤❤❤
Kiitos! Olihan se upea reissu ja kaverin kanssa on aina mukava kulkea poluilla :)
Kiva reissu, mukava oli seurata matkan etenemistä. Kauniit maisemat, hyvä meininki 👍🧡
Kiitos! Oli hieno reissu ja nyt vasta paras syksy on aluillaan. 😊
Hieno video. Oli ilo katsoa. Varsinkin kun oltiin likipitäen samoihin aikoihin samalla alueella. Mä olin 2 tyttäreni kanssa 5.-9. Elokuuta siellä. Marivaarasta lähdettiin. Köpöteltiin Irtonais-Auhtiin, siitä sinne poroaidan portille, suunnistettiin siitä Jaurulle. Vongoivan männiköltä muutama satametriä alavirtaan mentiin yli. Siulan Ruoktun kautta Vongoivalle ja V räystäälle josta Tyyrojan itäpuolta Tahvolle. Tahvolta poromiesten sillan kautta Auhtijoenselälle ja siitä Marivaaraan. Meillä oli parempi sääonni, ei satanut, mutta pikkasen liikaa hellettä.
Se Vongoivanojan suun seutuvilla ollut vanha kamina on ollut ennen sotia alueella kultaa etsineen Prospector Oy:n kämpässä.
Kiitos! Mä suunnittelin alunperin juuri tuota kyseistä reittiä, mutta toisinpäin ja samalla oli ajatuksissa käydä vielä tuo kammi kurkkaamassa, mutta se jäi nyt toiselle kertaa. Mukava pätkä oli tämäkin ja kuitenkin suurin osa tuli nähtyä mitä halusinkin mennä katsomaan. Räystäs oli vaikuttava näky.
Katsoinkin siinä mönkkäriuralla poroaidan viertä kun käveltiin, että useammat jäljet tuli pois päin Tahvolta kävellen. Varmaan oli teidän jäljet.
Kiitos tuosta kaminan historiasta. Näitä on mukava kuulla, kun aina kävellessä tuolla miettii, että millainen tarina tähänkin vanhaan esineeseen liittyy. :)
Tuolla alueella paljon hyviä paikkoja. Oma tulevan kesän suunnitelma on lähteä siitä Sorvusselän kohdilta kompassisuunnalla korkeuskäyri seuraillen vaellella kohti Härkämurustaa ja Peuraselän autiotupaa. Siitä kohdilta Jaurusta yli ja presidenttikurun kautta Talkkunapäälle, siitä sitten Pirravatselman seutuja Tahvolle josta sitten Auhtijoenselän kompassisuunistuksena yli kohti Sorvusselkiä. Mä olen vaeltanut jo 70 luvun lopulta lähtien ja yden vinkin kerron jonka tämmöinen pohjalaissyntyinen tasamaan tallaaja oppi kirjaimellisesti kantapään kautta. Saavutetusta korkeuskäyrästä kannattaa pitää kiinni..Ja korkkeuskäyrää seuraten kannattaa vaeltaa. Säästää kulkijaa aivan helkkaristi.
@@jarimaenpaa4867 Kuulostaa aidolta vaellustyyliltä ja hyvältä reissulta tuokin suunnitelma. Tuo on hyvä vinkki kyllä. Alussahan se tihakisee sinne ylös kiivetä, mutta monesti kun pääsee sinne puurajan yläpuolelle niin siellä matka taittuu ja suunnistuskin on helpompaa huippuja seuraillen. Tietysti kannattaa pahimmat rakkapaikat koittaa kartasta tutkia etukäteen.
Kyllä alkoi tehdä mieli takaisin Jaurun laaksoon. Toissakesänä kuljin tuonne Kemihaarasta. Mitenhän mahtaa tuo tie marivaaraan toimia esim kesäkuussa...
Kyllä siellä mieli lepää :) Veikkaan, että kesäkuussa tie on melko velliä, riippuen tietysti miten paljon lunta on talvella ollut. Nytkin näkyi jäljistä, että monessa paikassa autot oli jäänyt kunnolla kiinni ja syvät urat kulki kosteissa paikoissa. Eipä tuo hirveä homma ole jättää autoa kauemmas ja kävellä pahimpien paikkojen ohi.
❤❤
Kiitos mukavasta videosta. Vongoivalla olen käynyt monta vuosikymmentä sitten, Kiilopäältä lähtien. Tuo reitti etelästä voisi olla vaihtoehtona uusintakäynnille. Ilmeisesti Janin sadetakki löytyi?
Kiitos! Mietin itsekin alunperin kevytvaellusta Kiilopäältä Tahvolle tai puiston läpivaellusta Kemihaarasta, mutta tämäkin oli ihan hyvä vaihtoehto. Vielä joskus täytyy poiketa Vongoivan kammia katsomaan. 😊 Sadetakki löytyi lopulta Pihtijoen tuvan kamiinan alta. Oli tippunut pakatessa ja vierinyt sinne. Hyvä kun löytyi 👍🏻
Siis tie
Ei niinkään ruskaa vielä vaan kuivuus värjää maastoa... Melko kuiva kesä ollut meillä täällä Lapissa.
juu aivan... kuivuus tosiaan saa lehdet myös kellastumaan.
Missä kunnossa Tiedätkö Marivaarasta Pajuojalle
Itse se Marivaarantie sinne Pajuojalle asti oli aika huonossa kunnossa. Kävelyvauhtia varovasti pääsee Karvitsiojalle saakka jossa oli isompi reikä tiessä. Aika isoja uria oli tiellä ja autot oli ollu pohjia myöten kiinni märällä, mutta oli siellä nytkin joku käynyt perillä kääntymässä. Kunnon autolla pääsee, mutta perus henkilöautolla kannattaa jättää kauemmas.