Kannaksen tulihelvettti- Suomen rintama murtuu kesäkuun 1944 suurhyökkäyksen alussa
HTML-код
- Опубликовано: 3 июл 2024
- Karjalan kannaksen suurhyökkäys käynnistyi 9.6.1944. Seuraavana päivänä suomalaisten rintama murrettiin. Esitys suurhyökkäyksen alun tapahtumista ja Suomen historian kohtalon päivistä.
Kiitos näistä videoista!
@@juhorasa8617 olkaapas hyvä!
Hienoa V-P. Ja tuo videopätkä oli aivan järisyttävä.
Sitten - Vaikka tämä ei ketään kiinnostaisi, niin kerron
kuitenkin, koska itselleni tämä on aivan dramaattinen asia.
Eräs Valkeasaaren tulihelvetistä selvinnyt kenttälääkäri,
kranaatti kuopasta toiseen suojautuen taakse pyrkien selviytyi.
Minulle tuli 1962 raju umpilisäkkeen tulehdus (se oli
tuohon aikaan ilman leikkausta jokseenkin tappava).
Talvisena pakkas aamuyönä, kun naapurin poika unistaan
hälytettiin, hän vei minut mossella 10km lääkäriin.
Paukutettiin aamuyöllä tuon lääkärin ovea. Seuraavana päivänä
leikkasi - Kiitos elämälle!
Korjaus - Samana päivänä leikkasi jo leikkauksessa
hajonneen mätäisen umpilisäkkeen. Ja eetterinukutus.
Eritoten tuo neuvostoliiton uutisointi tapahtuneesta oli mielenkiintoista - Kiitos, lisää tätä :)
@@Piett2 ensi viikolla tiistaina koko video nähtävissä! ruclips.net/video/qJcLZL4g90o/видео.htmlsi=ScpMSQyh5rWboCH0
1990-luvulla olimme Pietarin upseerikerhon vieraina, jolloin esittelytapahtuma tästä hyökkäyksestä esitettiin hyökkääjän näkökannalta juuri paikanpäällä. Oudolta tuntuu suomalaisten asemien valinta, jossa ne oli tehty hienosta hiekasta muodostuneeseen harjuun vastapäätä Kronstadin linnoituksen 10 tuuman pattereita, joihin oli suora näköyhteys. Meille selitettiin, että suomalaiset sekä saksalaiset luulivat, että linnoituksen patterit olivat tuhoutuneet lentopommituksissa heti sodan alussa. Näin ei ollut tapahtunut ja tarkoituksella ei koko asemasodan aikana niillä ollut ammuttu, vaan oli kaikessa rauhassa seurattu suomalaisten asemien rakentamista. Suomalaisten asemat olivat siis tarkoin kartoitetut ja maalit valmiina. Kaikkiaan Leningradin rintama oli varannut n. 10 000 tykkiä hyökkäystä tukemaan. Kylmä toteamus oli, että niissä asemissa ei mikään armeija olisi voinut puolustautua.
@@reijourpilainen5944 kiitoksia! Mielenkiintoista, tuosta en tiennytkään
Tässä naapurilta lisää: ruclips.net/video/qJcLZL4g90o/видео.htmlsi=snIz4K_HaMs3X6ee
Kiitos erittäin hyvästä esitelmästä, mainitsit että vihollinen ampui 80000 ranattia niin laskutoimituksen mukaan jos tuo määrä jaetaan 24 tunnilla ja se 60 miutilla niin ranuja on tullut 55kpl minutitissa, voi vain kuvitella miltä tämä on tuntunut ja siihen vielä jalkaväen aseitten tuli lisäksi
Jep, ja panssarivaunujen suorasuuntaustuli ei ole tykistön ammuntaa. Vaunumäärän perusteella puhutaan siltäkin osin tuhansista (n. 300 panssarivaunua) kranaateista ja siihen päälle n. 700 pommi- ja maataistelukonetta.
Se ollu tiukka paikka sodan johdolle .tuo aika .mitä milloinkin pitää tehdä.