0:04 Olen itse juonut paljon. Ja joutunut sairaalaan. Ja tutkimuksiin. Aivot magnettiröntgattiin kahdesti. Sydän tutkittiin ultraäänellä. Nukuin viikon putken. Kävin syömässä ja samantien nukkumaan. 7 päivän iltana jaksoin katsella ihmisten kanssa telkkaria osaston ruokasalissa sen illan. Seuraava päivän iltana nukahdin tv huoneen sohvalle koska en saanut nukuttua sinä yönä. Olin väsynyt. Yhtäkkiä sain kramppi kohtauksen siinä istuessani , ihmiset luulivat että minä kuolen, olin tajuton. Heräsin pystyasennossa että sairaanhoitaja kertoi minulle että olin saanut kramppikohtauksen? Ne olivat antaneet minulle piikin että kramppi heltyi. Siihen heräsin kun kertoi! Sain nukkua seraavan yön tarkkaus huoneessa. Seuraava iltana minun pohkeet olivat ihan sitkeät. Sietämätön harjoituskipu! Itsekseen ihmettelin että kyllä minulla on ollut kramppi. Sain lääkkeitä koko sairaalaoloaikana. Minulle annettiin myös joka päivä suoneen tiputus. Erinäisiä vitamiineja. Ehkäistääkseen Korsakoffin tautia. Sain tietää että aivot olivat surkastuneet mutta ei kuitenkaan vaarallisen paljon. Minun kohdallani aivot saavat takaisin sen volyymin mikä oli ennen juomista. Mutta se kestää noin puoli vuotta. Elän selvää elämää nykyään! 9 kk.
Hieman oli ristiriitaisia havaintoja omiin kokemuuksiini. Jos juon "joka" viikonloppu/1 viikon putken ei mitään krapula oireita tule jos taas pidän 2kk-6kk taukoa niin jo parin oluen jälkeen tulee armoton krapula.
Toleranssi ei ole tuntunut muuttuvan. Edelleen melko pieni määrä aiheuttaa päihtyneen olon ja sekoilua tulee jo paljon vähemmästä mitä monella muulla vastaavasta määrästä. Muisti illan tapahtumista lähtee lähes joka kunnon kännin jälkeen. Krapula saattaa kestää 3 päivää jos ajattelee kielteistä vaikututusta nukahtamiseen ja ylipäätään nukkumiseen. Juon satunnaisesti, pahimpina jaksoina kahdesti viikkoon.
En ole ihan samaa mieltä. Alkoholi toki on myrkky. Mutta ei mitenkään vaarallisin. Mutta ovatko ihmiset jotka eivät koskaan käytä mitään escapismia aiheuttavaa lääkettä.onnellisisempia? Tunnen monta täysin raittiita mutta eivä silti hallitse omaa elämää. Onko oikeasti väärin lääkitä huonoa oloa alkoholilla? Onko oikein lääkitä sitten itseänsä jollain lääkäreiden määräilemillä masennus tai mielialalääkkeillä? Niihin jää koukkuun yhtä lailla. Pienentävätkö vai suurentvatko aivosi? Ja oikeasti onko sillä väliä?
Jokainenhan tekee miten tykkää, mutta alkoholi sekä lääkkeet ovat molemmat erittäin huonoja keinoja lääkitä pahaa oloa, siis auttaahan ne hetkellisesti oireisiin mutta minun mielestä alkoholikin loppupeleissä vain pahentaa pahaa oloa pitkällä aikavälillä. Jos on paha olo niin paras lääke on mennä vaikkapa ulos kävelylle ja kattoo että syö terveellisesti sekä nukkuu riittävästi. Ihmettelen miksi Suomessa alkoholia puolustellaan henkeen ja vereen. Siihen täytyis tulla muutos.. myös mieliala- ja masennuslääkkeet pitäisi kieltää lailla. Mutta mielumminhan ihminen valitsee nopean helpotuksen pahaan oloonsa eikä lähde muuttamaan esim. elämäntyyliään.
0:04 Olen itse juonut paljon. Ja joutunut sairaalaan. Ja tutkimuksiin. Aivot magnettiröntgattiin kahdesti. Sydän tutkittiin ultraäänellä. Nukuin viikon putken. Kävin syömässä ja samantien nukkumaan. 7 päivän iltana jaksoin katsella ihmisten kanssa telkkaria osaston ruokasalissa sen illan. Seuraava päivän iltana nukahdin tv huoneen sohvalle koska en saanut nukuttua sinä yönä. Olin väsynyt. Yhtäkkiä sain kramppi kohtauksen siinä istuessani , ihmiset luulivat että minä kuolen, olin tajuton. Heräsin pystyasennossa että sairaanhoitaja kertoi minulle että olin saanut kramppikohtauksen? Ne olivat antaneet minulle piikin että kramppi heltyi. Siihen heräsin kun kertoi! Sain nukkua seraavan yön tarkkaus huoneessa. Seuraava iltana minun pohkeet olivat ihan sitkeät. Sietämätön harjoituskipu! Itsekseen ihmettelin että kyllä minulla on ollut kramppi. Sain lääkkeitä koko sairaalaoloaikana. Minulle annettiin myös joka päivä suoneen tiputus. Erinäisiä vitamiineja. Ehkäistääkseen Korsakoffin tautia. Sain tietää että aivot olivat surkastuneet mutta ei kuitenkaan vaarallisen paljon. Minun kohdallani aivot saavat takaisin sen volyymin mikä oli ennen juomista. Mutta se kestää noin puoli vuotta. Elän selvää elämää nykyään! 9 kk.
Hieman oli ristiriitaisia havaintoja omiin kokemuuksiini. Jos juon "joka" viikonloppu/1 viikon putken ei mitään krapula oireita tule jos taas pidän 2kk-6kk taukoa niin jo parin oluen jälkeen tulee armoton krapula.
Toleranssi ei ole tuntunut muuttuvan. Edelleen melko pieni määrä aiheuttaa päihtyneen olon ja sekoilua tulee jo paljon vähemmästä mitä monella muulla vastaavasta määrästä. Muisti illan tapahtumista lähtee lähes joka kunnon kännin jälkeen. Krapula saattaa kestää 3 päivää jos ajattelee kielteistä vaikututusta nukahtamiseen ja ylipäätään nukkumiseen. Juon satunnaisesti, pahimpina jaksoina kahdesti viikkoon.
En ole ihan samaa mieltä. Alkoholi toki on myrkky. Mutta ei mitenkään vaarallisin. Mutta ovatko ihmiset jotka eivät koskaan käytä mitään escapismia aiheuttavaa lääkettä.onnellisisempia? Tunnen monta täysin raittiita mutta eivä silti hallitse omaa elämää. Onko oikeasti väärin lääkitä huonoa oloa alkoholilla? Onko oikein lääkitä sitten itseänsä jollain lääkäreiden määräilemillä masennus tai mielialalääkkeillä? Niihin jää koukkuun yhtä lailla. Pienentävätkö vai suurentvatko aivosi? Ja oikeasti onko sillä väliä?
Jokainenhan tekee miten tykkää, mutta alkoholi sekä lääkkeet ovat molemmat erittäin huonoja keinoja lääkitä pahaa oloa, siis auttaahan ne hetkellisesti oireisiin mutta minun mielestä alkoholikin loppupeleissä vain pahentaa pahaa oloa pitkällä aikavälillä. Jos on paha olo niin paras lääke on mennä vaikkapa ulos kävelylle ja kattoo että syö terveellisesti sekä nukkuu riittävästi. Ihmettelen miksi Suomessa alkoholia puolustellaan henkeen ja vereen. Siihen täytyis tulla muutos.. myös mieliala- ja masennuslääkkeet pitäisi kieltää lailla. Mutta mielumminhan ihminen valitsee nopean helpotuksen pahaan oloonsa eikä lähde muuttamaan esim. elämäntyyliään.