Monarkian perintö 1/2: Kuinka se vaikutti Suomen vuoden 1919 hallitusmuotoon

Tässä videosarjassa tarkastelen, kuinka monarkia Ruotsin kuninkaan aikana ja sitten Venäjän tsaarin alaisuudessa vaikutti siihen, minkälaisen hallitusmuodon Suomi sai vuonna 1919. Kyseisessä perustuslaissa säädettiin tasavallan presidentille varsin laajat oikeudet, jotka muistuttivat selvästi niitä oikeuksia, mitä Venäjän keisarilla oli ollut suuriruhtinaskunnan aikaan.
Tässä ensimmäisessä jaksossa puhun vuoden 1772 kustavilaisten lakien vaikutuksesta Suomen poliittiseen historiaan, Suomen suuriruhtinaskunnasta, vuoden 1906 eduskuntauudistuksesta sekä Suomen itsenäistymisestä vuonna 1917.
Sarjan lähteinä ovat olleet Antero Jyrängin ja Jaakko Nousiaisen Eduskunnan muuttuva asema (2006), sekä Uffe Jakobsenin ja Jussi Kurunmäen artikkeli pohjoismaiden parlamentaarisesta historiasta teoksessa Parliament and Parliamentarism: A Comparative History of a European Concept (2016).
Aihesanat:
monarkia,suomen tasavalta,vuoden 1919 hallitusmuoto,suomen itsenäistyminen,vuoden 1772 hallitusmuoto,kustaa iii,kustavilaiset lait,monarkismi,itsevaltiuus,suomen eduskunta,eduskuntauudistus 1906,suomen suuriruhtinaskunta,venäjän keisari,suomen senaatti,historia,historiaa suomeksi,suomen historia,parlamentarismi,presidentti,vuoden 1917 vallankumous,suomen kuningaskuntahanke

[@piuthemagicman]

Mukaansatempaavaa tarinankerrontaa, 6/5 👌