Oma veikkaukseni: Mänty saattaa ilmavampana puuna palaa nopeammin alussa ja jopa lämmitttää isommalla teholla. Koivu on hieman kiinteämpää, sen tiheys on korkeampi, joten sillä saa jonkinverran enemmän lämpöenergiaa aikaiseksi, puun tilavuuden ollessa sama. Joskin sen palaminen voi olla hitaampaa. Lämpöenergiaa / kg ne tuottavat käytännössä saman verran, mikäli ovat täysin kuivia.
Niin koivu kuivana on kuin luuta ja siis tiukkaa palaa pidempään, mänty kuohkempana ja kuivana saattaa ryöpsähtää jopa kuumemaksi sinä välillä.Mutta loppuukin sitten nopeammin.
Ehkäpä seuraavaan testiin! Ihan mielenkiintoinen ajatus tuosta painosta. Itse on tullut aina sen enempää ajattelematta oltua sitä mieltä, että jos lämpöä pitää saada, niin valittava koivu. Eräs talvi joutui turvautumaan 10 m3 heittoa ostopuuta, joka oli hyvin kevyttä havupuuta. Se kului kyllä ihan humahtamalla, eikä niillä saanut kaakeliuuneja oikein kunnolla kuumaksi.
@@Varaparrujustiinsa tämä että se 10m³ havupuuta erityisesti kuusta saattoi painaa vaikka nyt oletuksena 200kg versus sama määrä koivu klapia painaisi varmastikkin sen 400kg niin silloinhan se on enemmänkin selvä että kuusta saat polttaa 20m³ kun koivua riittää se 10m³ toki parasta olis polttaa aina sekaklapia 🤘
Mänty ja koivu antaa saman kwh määrän kiloa kohden. Joka on noin 4,15kwh kiloa kohden. Kuusi leppä haapa antaa hieman vähemmän, mutta puhutaan siinäkin hyvin pienestä erosta. Kosteus 20% T: liki 20v voimalaitokselta joka polttaa metsäenergiaa pyörivä tyyppi.
@ kaikkea palaa. Iso määrä kuitupuuta mikä on haketettu. En osaa noihin tuhkanmääriin tai palolämpöihin antaa tyhjentävää vastausta. Verrokkina ns saunapesävertailuun. Määrät kun on mallia 50+ rekkakuormaa päivässä. Niistä ainakin puolet puuta missä pinoissa on kaikki puutavaralajit samoissa pinoissa. Metsähake voi taas olla ns risua.
Sekapuu on paras. Miksi aiheuttaisit hormi-/nokipalon tahallasi. Oletko ajatellut ominaispainoja testissäsi. Miten on puulaatujen ominaislämpökapasiteetti? Kukaan järkevä ei lämmitä mitään pelkällä koivulla. Lämpökuvistasi näet selkeästi hormikäyrän kuumeenneen koivulla liikaa. Tässä todistetaan se vanha tulipalopakkaset ongelma.
@@pasisuominen4036 minusta tuo paloaika osoitti myös sen että aika sopivasti sai ilmaa. Meillä kotakiukaassa palaa 20 minuuttiin pesällinen jos antaa ilmaa liikaa. Mutta yllättäen siinä ei hirveesti silti harakoille tunnu menevän kun alle tuntiin pääsee saunaan. Mökillä stoveman kiuas niin jos antaa ilmaa alta paljon niin ei saa ollenkaan kuumaksi muuta kuin hormin 😅
@pajamieshp niin minustakin tuo ilmamäärä korvakuulolla vaikuttaisi ihan sopivalta, kun ei se kohisemalla pala. Mutta pitää testata kuitenkin pienentämällä sitä.
Toimin metsäalalla. Mänty painaa tuoreena enemmän, mitä koivu, kuivana koivu hiukan raskaampaa, tosin hitaasti kasvanut mänty jopa 550kg/m3 ei tuheydeltään juuri häviä nopeammin kasvavalle koivulle 590-740kg/m3 Mänty myös syttyy ja palaa hiukan nopeampaa, koska hiukan kevyempää. Isompi ero tulee, jos polttaa enemmän. Tosin ero ei kovin suuri ole. Siksi myyn koivut ja poltan omissa tulisijoissa havua, koska siitä ei tuu nokea, eikä käryä juurikasn ja myyntihinta huono
Onko noin, että mänty painaa tuoreena enemmän? Omissa polttopuutouhuissa on koivu aina tuntunut painavammalta, on sitten kaatanut talvella tai kesällä.
Ok. Onkohan muuten koivussa miten herkästi vuotuisia kasvueroja? Josta tulikin mieleen, kun kaadoin saunan takaa n. 115v männyn, niin siitä näki hyvin milloin paikallinen suurteollisuustoiminta oli alkanut. Alkoi vuosirenkaat olemaan todella tiuhassa. Sitten taas viimeiset vuosikymmenet oli kasvu alkanut kiihtyä, kun tehdaiden päästöt oli alkaneet pienentyä. 😁
Siinähän kävi niin että koivun suurempi energia määrä painokiloa kohti ei välttämättä tarkoita sitä että se noissa olosuhteissa luovuttaisi nopeammin lämpöä, mutta pidempään. Luulenpa ettei eroa kovin isoksi edes saa kiukaassa. Mutta kuten sanoit pienempi veto voisi olla avainsana. Ehkäpä ajatellen jos lämmittäisi ensin männyllä ja siiten pienemmällä vedolla perään koivulla, saisi saunoa niiiin pitkään.
Tuossa voisi olla ihan kokeilun arvoinen juttu. Mänty syttyy niin nopsaan ja antaa hyvällä vedolla hyvin tehoa. Toiseen pesälliseen sitten enemmän koivua ja veto ihan pienelle. Pitääpä melkein porata hormiputkeen reikä lämpöanturille ja alkaa seurata mielenkiinnosta myös tuota palokaasun lämpötilaa.
Kuten moni on laittanut painohan se n.18-20% kosteudessa ratkaisee lämpöarvon. Painoon taas vaikuttaa jopa puu lajien sisällä, miten nopeasti puu kasvanut, tiheäsyinen painaa enemmän kuin nopeasti kasvanut ja tuottaa siten enemmän lämpöenergiaa. Itse suosin sekapuun polttoa, koivu palaa kuumana, mutta tuohi nokeaa lämmitysuunia, taas kuusi palaa nopeammin, mutta puhdistaa tulisijaa, mänty taas on niiden välimuoto.
@@Varaparru Varmaan siksi, kun esim. Savusaunoissa on jo vuosisatoja suosittu, ettei polta koko saunaa, eikä kertyvä noki polttaisi saunaa.. Tai oikeastaan kaikki lehtipuut on parempia, kuin havupuut, mutta omassa savusaunassa vain ensimmäinen pesä on haapaa/leppää ja loput mäntyä. Lukuunottamatta ihan viimeistä silppupesää ennen häkälöylyjä..
lehtipuiden kuten koivun hiillos kestää pitempään kuin havupuun joka muuttuu hiillosvaiheessa nopeammin tuhkaksi. itse esimerkiksi suosin ahjossa lehtipuuhiiltä siis käytännössä koivua koska se vaan yksinkertaisesti kestää siinä höykkyytyksessä paremmin eikä muutu niin herkästi tuhkaksi. kun verrataan hiiliä keskenään niin huomataan että kun koivuhiilen vääntää tai lyö poikki niin murtopinta on usein sileä ja kiiltävä kun taas mäntyhiili tavallisesti vain murenee koska on rakenteeltaan huomattavasti huokoisempaa.
Mielenkiintoinen testi. Ite tulee työnnettyä mökillä saunan pesään kaikenlaista puuta sekasin sen kummemmin miettimättä. Jos on enemmän koivua niin sitten vähemmän ja harvemmin, muuta puuta enemmän. Kotona pönttöuuniin sekoituksena koivua ja havupuuta. Aina on lämmenneet, kunhan on kuivaa.
Kiitos! Joo kyllä kanssa ihan sekaisin tulee poltettua, mutta nyt testimielessä tuli valittua. Kaakeliuuneissa taas pitää vähän katsoa, ettei satu samaan pesälliseen esim. havupuuta ja sitten yksi iso-oksainen koivu, koska se oksankäntty palaa niin hitaasti, ettei saa ikinä peltejä kiinni ja menee lämmöt harakoille.
Moro. En ota kantaa siihen mikä puulaji on paras lämmitykseen, vaan omat lämmitystavat. Meillä pieni sauna, Harvian kiuas, kiviä joku 45 kiloa ja vesisäiliö kiukaan kyljessä. Aloitetaan lämmitys pienellä, puolipesällä jotta tuo vesi ehtii myös lämmitä. Pään korkeudella lauteilla perinteinen viisarimittari, pyritään saunaan mennessä että lämpötila on n. 80. Siis mökkisauna kyseessä, käyttö toukokuun alusta lokakuun loppuun. Toukokuu-kesäkuu Jussiin asti lämmitetään koivulla. Kesällä syyskuun alkuun lepällä ja syksyllä taas koivulla. Olen itselle havainnut tämän sopivaksi. Jos kesäkuumilla lämmittää koivulla, tulee liian kuuma eikä voi kunnolla heittää löylyä. Nämähän on aivan henk.kohtaisia asioita, toiset tykkää kipakoimmista löylyistä. Tärkeintä on, että kuivia puita on liiterissä vähintään kolmen vuoden tarpeiksi. Ai niin, sytytän pesän aina alhaalta, isoisältä peritty tapa. En tiedä, onko nykyisin väärä tai jopa tuomittava.
Tuo integroitu vesipata on kyllä sellainen, että sen ehdoilla on mentävä, se kun ottaa yllättävän paljon aikaa lämmetäkseen. Mullakin oli edellisessä talossa pieni max. 3 aikuisen sauna, niin se lämpeni alle puoleen tuntiin. Äkkiä sai liian kuumaksi, jos ajattelematta lämmitti. Tein sen edellisen videon aiheesta alta/päältä sytytys. Siellä on useampi sata kommenttia puolesta ja vastaan. Aiheesta on ihan tutkimusdataakin, mutta tuomitkoon ken haluaa, omakin sauna lämpenee alakautta sytyttämällä. Sisällä olevat kaakeliuunit taas yläosasta sytyttämällä, koska niissä se tapa on parempi.
Hyvä ja mielenkiintoinen testi, kiitos. Jos on mahdollista niin testiin mukaan pihlaja ja leppä sekä haapa. Niitä nimittäin pitäs ite poltella jossain vaiheessa pois tontin raivauksen jäljiltä.
Kiitos paljon! Eilen 25.10. illalla tuli 1k täyteen. 👌 Se kannustaa jatkamaan ja nostamaan rimaa. Luvassa on paljon sisältöä, mikä koskettaa isoa osaa tavallisia suomalaisia ja johon voin ammatillisella osaamisella tuoda lisäarvoa.
Oma kokemus seka klapeista vs koivu. Seka palaa leivinuunissa noin tunnissa lähes kokonaan. Koivussa taas tunnin kohalla on hiillosmatto ehkä 8cm korkea. Liekkejä ei juuri ole vaan pellinki voi laittaa suht kiinni ehkä semmoi 3 cm auki. Se hiili kerros jää hohkaamaan lämpö uuniin ja lähelle. Hiilet kuluu ehkä 2 cm per tunti. Joten "palo" aika on paljon pidenpi kuin seka klapeilla. Ja heittäisin tähän villin veikkauksen kun en ole mitannut. Mutta leivinuunista kyljestä kädellä arvioiden lopputuloksen ero on ehkä jopa 20°. Toi peltien pienentäminen on isossa roolissa tossa lämmön talteenotossa.
@artooinonen6472 on päässyt liiteristä punahonka loppumaan. 😅 Apinanleipäpuuta olis vielä! No joo vitsi vitsinä. Millastahan puuta se punahonka on, en ole ikinä sellaista päässyt koittamaan.
Kyllä, kaikki poltetaan mikä palaa. Ja ei normaalisti tule liiterissä valkattua, vaan sitä säkkiin, mitä sattuu käteen osumaan. Noissa arinattomissa kaakeliuuneissa sisällä huomaa kyllä hyvin tuon lehtipuuhiilloksen. Niistä saa vielä hyvin lämpöä irti, kun pienentää loppuvaiheessa pellit pienelle.
pistä seuraavaksi ihan silpuski puut ja saman mittainen vanne vaikka ympärille ja sytytä sitten., Jollei ole jtn. Ihme tervasta niin koivu palaa 100-varmasti 2x kuumempana. Videossa oli tanasti enemmän mäntyä pesässä, vaikka mitä itse uskoisit. Koivu kun painaa jo lähtökohtaisesti 2x enemmän, jos sama kosteusprosentti, niin siinä on silloin 2x enemmän lämpöarvoa jo ihan laskennallisesti!!! Tee kunnon testi ja sitten video..
Johan sen kertoo puiden kiintokuutiokerroin mikä ero koivulla ja männyllä on. Tietysti kuivuessaan ero hiukan pienenee mutta tuoreena mänyllä kerroin on 0,6-0,7 ja koivulla noin 1,1. Mänty siis syttyy nopeammin ja ehkä aluksi palaa kuumemmalla liekillä mutta kun koivun palaminen alkaa kunnolla niin kuumuus on silloin kovempi kun männyllä ja kiuas kestää näin ollen kuumempana pitempään. Itse käytän sytytyksen pääasiassa mäntyä ja pari koivuhalkoa. Kun uuni on syttynyt lisään molempia. Noin 1,5 pesällistä riittää että saunassa on 80C°. Toki kiuaskin vaikuttaa paljon tuohon tarvittavaan puumäärän.
Poltettvien puiden tiheys on ratkaisevaa. On hidaskasvuista tiukkaa ja painavaa puuta ja nopeasti kasvanutta harvasyisempää. Käsittääkseni lämpöarvo menee samassa suhteessa. Nuo männyt näyttävät melko hidaskasvuisilta, joten pärjäävät lämpöarvossa hyvinkin keskiverto koivulle, tämän olen itsekin havainnut. Jostain nopeakasvuisesta taimikosta tehty mäntyklapi on taas sama kuin polttaisi pahvilaatikoita. Mielenkiintoista olisi nähdä tulos, jos puuerät olisivat punnittu samanpainoisiksi.
Nuo mäntyklapit taisi olla tuosta saunan takaa kaadetusta puusta. Se oli yli 100v ja kohtuu tiheäsyistä, mutta oli noissa silti huomattava painoero kuitenkin koivuun. Testejä voisi tehdä monenlaisia. Sumplitaan porukalla hyvä menetelmä, niin laitan toteutukseen.
@@Varaparru tee testi... Vaikka kaks pesää samaa puuta saman verran ja toisella vakioveto ja toisella lunkkaan millin rako. Mittaa korkein lämpötila ja kuinka kauan siihen meni
Olen tunnustellut että kuiva kuusi ei paina kuin murto osan koivusta. Meillä on pieni löylyhuone, niin kuusi käy hyvin. Useimmiten tulee sekakäytettyä koivua, leppää, pajua ja kuusta... kaikilla on hiki irronnut. 🎅🏻👍🏻🇫🇮
Kuusi on kyllä tosi kevyttä. Kaikkea palaa omassakin saunan pesässä naulaisista laudanpätkistä lähtien. Yhdestä taloremontista jäi kerran paljon purkupuuta, jotka raijasin kotia ja pätkin saunapuiksi. 😅
Tietysti jokainen lämmittää miten haluaa. Mutta itse tekisin muutoksen tuossa et tuhkaluukku melkein kiinni tai täysin kiinni jos uuninluukun ympäriltä näkee "sisälle". Menee lämpö vedon mukana pihalle. Tämän kesän tehnyt itse noin nii puuta mennyt huomattavasti vähemmän.
@@Varaparru Suosittelen. Ku tuossakin näkee luukun ympäriltä tule se saa siitä korvausilman. Et tuhkaluukku kiinni ku puut syttynyt tarkkailee alkuun, että palo ei kuitenkaan rupea hiipumaan.
@Dosseli Joo, ajattelin ensin ettei tässä mallissa ole ollenkaan sekundääri-ilmaa, mutta kyllähän se tulee tuolta parin millin raosta, vaikka ei säädettävyyttä sen osalta olekaan. Epäilen, että hormissa ei ole ihan tarpeeksi vetoa pitää tuhkaluukkua kokonaan kiinni, kun ei pala kohisemalla isollakaan vedolla, mutta testataan!
Niin, koivuhan on tiheämpää kuin mänty ja sitä kautta lämpöarvo korkeampi. Testi olisi pitänyt aloittaa sillä, että puita on massaltaan saman verran ja sitten ihmetellä sitä, että pienemmän näköisestä koivunökkösestä syntyy saman verran lämpöä.
Tiheämpää on, mutta lämpöarvossa ei taida eroa olla, energiasisällössä kylläkin. Testejä voi tehdä monista lähtökohdista. Tämän testin tarkoitus oli verrata kappalemäärältään samansuuruisia puueriä.
@@Varaparru eli onko sama polttaa bensaa ja dieseliä yksi litra, ja todeta kummasta tuli enemmän lämpöenergiaa? Ei mitään hyötyä, kun tuloksen tietää jo etukäteen. Miksi et huomioi OminaisLämpöKapasiteettiä. Voit samantien polttaa koivun pikku pilkkeenä, nopeasti taivaalle.
Joo kyllä se tunnissa pitäisi kuumemmaksi lämmetä, tosin toisen pesällisen olisi voinut lisätä jo 30-40min paikkeilla. Mutta eikös se pääasia ole, että kiuas/kivet on kuumat. 250kg kiviä ottaa kummasti lämpöä itseensä. Ja tuo määrä kuumia kiviä kestää viskoa kylmääkin vettä kummasti sen enempää jäähtymättä.
@@Varaparrusuurempi kivimassa lämpenee hitaammin mitä joku hikinen peltiloota 😊👍 meillä narvin Stony 200kg kiviä, ja saa sitä tosiaan pidempään lämmittää kuin normi kiuasta. Mutta toisaalta sitä ei tarvitse lämmittää kuin max70 asteeseen, on just hyvät löylyt ja kestää kylpeä pitkän aikaa ilman puum lisäystä kesken saunomisen.
Just näin! Melkein uskallan väittää, että jos kerran ostaa tuon tyyppisen verkkokiukaan, jossa on paljon kiviä, niin ei ole paluuta tavalliseen kiukaaseen.
Ootko varma ettei se 80 astetta ollut Fahrenheit-asteikolla 🤣 Mä vähän epäilen tuota mittarin näyttämääkin. Ja tosiaan katossa on reilut 10 lämpimämpää.
@@Varaparru juu en minä lauteilla ole kuin 5 minuuttia kerrallaan ja käyn vilvoittelemassa vähän väliä. muutama tunti tulee tälleen rampattua tai kunnes olut loppuu.
Itse asiassa se ei ollut tarkoituskaan, vaan oma ajatus oli verrata kappalemäärillä (noin sylillinen). Painomäärältään samoilla satseilla olisi tainnut mänty voittaa, koska mäntyä olisi tullut vähintään 1,5 pesällistä.
Nyt kun sanoit, niin olen tainnut itsekin jostain samaa lukea. Ja samaan sarjaan voisi lisätä tuomen. Se on kanssa painava puulaji ja on tuntunut palavan aika sitkeesti.
@@Varaparru Juu, itse olen lämmittänyt mökkiä pääsääntöisesti juuri vaahteralla, tuomella ja pihlajalla, joita kiinteistöllä kasvaa ripeää tahtia, eikä ole tarvinnut palella.
@@Varaparru Heh, joo, haravalla vain rapsimaan, ja kasoja kertyy... Onneksi itsellä on sen verran metsäinen tontti, ettei paljoa tarvitse lehtiä kaapia kuin kulkureiteiltä ja parkkipaikalta.
Oma veikkaukseni: Mänty saattaa ilmavampana puuna palaa nopeammin alussa ja jopa lämmitttää isommalla teholla. Koivu on hieman kiinteämpää, sen tiheys on korkeampi, joten sillä saa jonkinverran enemmän lämpöenergiaa aikaiseksi, puun tilavuuden ollessa sama. Joskin sen palaminen voi olla hitaampaa. Lämpöenergiaa / kg ne tuottavat käytännössä saman verran, mikäli ovat täysin kuivia.
Kyllä veikkauksesi taitaa osua ihan nappiin. 👍
Niin koivu kuivana on kuin luuta ja siis tiukkaa palaa pidempään, mänty kuohkempana ja kuivana saattaa ryöpsähtää jopa kuumemaksi sinä välillä.Mutta loppuukin sitten nopeammin.
Vaakalla ois ollu kiva nähdä paino puista. Oon aatellu kilot meinaa enemmän kuin puulaji.
Ehkäpä seuraavaan testiin! Ihan mielenkiintoinen ajatus tuosta painosta. Itse on tullut aina sen enempää ajattelematta oltua sitä mieltä, että jos lämpöä pitää saada, niin valittava koivu. Eräs talvi joutui turvautumaan 10 m3 heittoa ostopuuta, joka oli hyvin kevyttä havupuuta. Se kului kyllä ihan humahtamalla, eikä niillä saanut kaakeliuuneja oikein kunnolla kuumaksi.
@@Varaparrujustiinsa tämä että se 10m³ havupuuta erityisesti kuusta saattoi painaa vaikka nyt oletuksena 200kg versus sama määrä koivu klapia painaisi varmastikkin sen 400kg niin silloinhan se on enemmänkin selvä että kuusta saat polttaa 20m³ kun koivua riittää se 10m³ toki parasta olis polttaa aina sekaklapia 🤘
Näin se taitaa olla. Pitää jatkossa kyllä kiinnittää huomiota enemmän, että millaisella vedolla tulia pitää missäkin tulisijassa.
Paino on lähes ainoa määräävä tekijä puun polttoarvon mittarina. Erot ovat tosi pieniä muuten.
@@markkunieminen3876 Mitenhän joku höttöisempi puu käyttäytyisi vähän kosteampana (eli osa painosta vettä), jos vastassa on rutikuiva koivu?
Mänty ja koivu antaa saman kwh määrän kiloa kohden. Joka on noin 4,15kwh kiloa kohden. Kuusi leppä haapa antaa hieman vähemmän, mutta puhutaan siinäkin hyvin pienestä erosta. Kosteus 20% T: liki 20v voimalaitokselta joka polttaa metsäenergiaa pyörivä tyyppi.
Hakettako poltatte? Huomaako eroa palolämpötilassa tai tuhkan määrässä?
@ kaikkea palaa. Iso määrä kuitupuuta mikä on haketettu. En osaa noihin tuhkanmääriin tai palolämpöihin antaa tyhjentävää vastausta. Verrokkina ns saunapesävertailuun. Määrät kun on mallia 50+ rekkakuormaa päivässä. Niistä ainakin puolet puuta missä pinoissa on kaikki puutavaralajit samoissa pinoissa. Metsähake voi taas olla ns risua.
Sekapuu on paras. Miksi aiheuttaisit hormi-/nokipalon tahallasi. Oletko ajatellut ominaispainoja testissäsi. Miten on puulaatujen ominaislämpökapasiteetti? Kukaan järkevä ei lämmitä mitään pelkällä koivulla. Lämpökuvistasi näet selkeästi hormikäyrän kuumeenneen koivulla liikaa. Tässä todistetaan se vanha tulipalopakkaset ongelma.
Rohkeasti vaan alaluukkua paljon pienemmälle, niin ei mee lämpöenergia harakoille. 👌🏼Hyvä testi ja osoittaa koivun "hehkutuksen" liioitelluksi..
Kiitos! 🙏
Siitä pitänee vielä jatko-osa kuvata ihan omasta mielenkiinnosta. Katsotaan tuleeko se julkaistavaksi.
@@pasisuominen4036 minusta tuo paloaika osoitti myös sen että aika sopivasti sai ilmaa. Meillä kotakiukaassa palaa 20 minuuttiin pesällinen jos antaa ilmaa liikaa. Mutta yllättäen siinä ei hirveesti silti harakoille tunnu menevän kun alle tuntiin pääsee saunaan. Mökillä stoveman kiuas niin jos antaa ilmaa alta paljon niin ei saa ollenkaan kuumaksi muuta kuin hormin 😅
@pajamieshp niin minustakin tuo ilmamäärä korvakuulolla vaikuttaisi ihan sopivalta, kun ei se kohisemalla pala. Mutta pitää testata kuitenkin pienentämällä sitä.
Toimin metsäalalla. Mänty painaa tuoreena enemmän, mitä koivu, kuivana koivu hiukan raskaampaa, tosin hitaasti kasvanut mänty jopa 550kg/m3 ei tuheydeltään juuri häviä nopeammin kasvavalle koivulle 590-740kg/m3 Mänty myös syttyy ja palaa hiukan nopeampaa, koska hiukan kevyempää. Isompi ero tulee, jos polttaa enemmän. Tosin ero ei kovin suuri ole. Siksi myyn koivut ja poltan omissa tulisijoissa havua, koska siitä ei tuu nokea, eikä käryä juurikasn ja myyntihinta huono
Onko noin, että mänty painaa tuoreena enemmän? Omissa polttopuutouhuissa on koivu aina tuntunut painavammalta, on sitten kaatanut talvella tai kesällä.
@Varaparru pölliauton kuorma on raskaampi männyllä, mitä koivulla. Tosin meilläpäin mänty on tiheäsyistä ja siten raskasta.
Ok. Onkohan muuten koivussa miten herkästi vuotuisia kasvueroja? Josta tulikin mieleen, kun kaadoin saunan takaa n. 115v männyn, niin siitä näki hyvin milloin paikallinen suurteollisuustoiminta oli alkanut. Alkoi vuosirenkaat olemaan todella tiuhassa. Sitten taas viimeiset vuosikymmenet oli kasvu alkanut kiihtyä, kun tehdaiden päästöt oli alkaneet pienentyä. 😁
Siinähän kävi niin että koivun suurempi energia määrä painokiloa kohti ei välttämättä tarkoita sitä että se noissa olosuhteissa luovuttaisi nopeammin lämpöä, mutta pidempään. Luulenpa ettei eroa kovin isoksi edes saa kiukaassa. Mutta kuten sanoit pienempi veto voisi olla avainsana. Ehkäpä ajatellen jos lämmittäisi ensin männyllä ja siiten pienemmällä vedolla perään koivulla, saisi saunoa niiiin pitkään.
Tuossa voisi olla ihan kokeilun arvoinen juttu. Mänty syttyy niin nopsaan ja antaa hyvällä vedolla hyvin tehoa. Toiseen pesälliseen sitten enemmän koivua ja veto ihan pienelle. Pitääpä melkein porata hormiputkeen reikä lämpöanturille ja alkaa seurata mielenkiinnosta myös tuota palokaasun lämpötilaa.
Kuten moni on laittanut painohan se n.18-20% kosteudessa ratkaisee lämpöarvon. Painoon taas vaikuttaa jopa puu lajien sisällä, miten nopeasti puu kasvanut, tiheäsyinen painaa enemmän kuin nopeasti kasvanut ja tuottaa siten enemmän lämpöenergiaa. Itse suosin sekapuun polttoa, koivu palaa kuumana, mutta tuohi nokeaa lämmitysuunia, taas kuusi palaa nopeammin, mutta puhdistaa tulisijaa, mänty taas on niiden välimuoto.
Miten mulla on sellainen mielikuva, että haapapuulla olisi kanssa jonkinlainen tulisijaa/hormia puhdistava vaikutus?
@@Varaparru Varmaan siksi, kun esim. Savusaunoissa on jo vuosisatoja suosittu, ettei polta koko saunaa, eikä kertyvä noki polttaisi saunaa.. Tai oikeastaan kaikki lehtipuut on parempia, kuin havupuut, mutta omassa savusaunassa vain ensimmäinen pesä on haapaa/leppää ja loput mäntyä. Lukuunottamatta ihan viimeistä silppupesää ennen häkälöylyjä..
Savusaunat on kyllä niin oma taiteen lajinsa, että suosiolla nostan kädet niiden kanssa pystyyn, kun en niiden lämmittämisestä mitään tiedä.
lehtipuiden kuten koivun hiillos kestää pitempään kuin havupuun joka muuttuu hiillosvaiheessa nopeammin tuhkaksi. itse esimerkiksi suosin ahjossa lehtipuuhiiltä siis käytännössä koivua koska se vaan yksinkertaisesti kestää siinä höykkyytyksessä paremmin eikä muutu niin herkästi tuhkaksi. kun verrataan hiiliä keskenään niin huomataan että kun koivuhiilen vääntää tai lyö poikki niin murtopinta on usein sileä ja kiiltävä kun taas mäntyhiili tavallisesti vain murenee koska on rakenteeltaan huomattavasti huokoisempaa.
Kyllä, se on just näin. 👍
Mielenkiintoinen testi. Ite tulee työnnettyä mökillä saunan pesään kaikenlaista puuta sekasin sen kummemmin miettimättä. Jos on enemmän koivua niin sitten vähemmän ja harvemmin, muuta puuta enemmän. Kotona pönttöuuniin sekoituksena koivua ja havupuuta. Aina on lämmenneet, kunhan on kuivaa.
Kiitos!
Joo kyllä kanssa ihan sekaisin tulee poltettua, mutta nyt testimielessä tuli valittua. Kaakeliuuneissa taas pitää vähän katsoa, ettei satu samaan pesälliseen esim. havupuuta ja sitten yksi iso-oksainen koivu, koska se oksankäntty palaa niin hitaasti, ettei saa ikinä peltejä kiinni ja menee lämmöt harakoille.
Kuulemma seka puu on parasta poltettavaa eikä nokeennu hormipiippu ?Koivu nokee hormin eniten !
Moro. En ota kantaa siihen mikä puulaji on paras lämmitykseen, vaan omat lämmitystavat. Meillä pieni sauna, Harvian kiuas, kiviä joku 45 kiloa ja vesisäiliö kiukaan kyljessä. Aloitetaan lämmitys pienellä, puolipesällä jotta tuo vesi ehtii myös lämmitä. Pään korkeudella lauteilla perinteinen viisarimittari, pyritään saunaan mennessä että lämpötila on n. 80. Siis mökkisauna kyseessä, käyttö toukokuun alusta lokakuun loppuun. Toukokuu-kesäkuu Jussiin asti lämmitetään koivulla. Kesällä syyskuun alkuun lepällä ja syksyllä taas koivulla. Olen itselle havainnut tämän sopivaksi. Jos kesäkuumilla lämmittää koivulla, tulee liian kuuma eikä voi kunnolla heittää löylyä. Nämähän on aivan henk.kohtaisia asioita, toiset tykkää kipakoimmista löylyistä. Tärkeintä on, että kuivia puita on liiterissä vähintään kolmen vuoden tarpeiksi. Ai niin, sytytän pesän aina alhaalta, isoisältä peritty tapa. En tiedä, onko nykyisin väärä tai jopa tuomittava.
Tuo integroitu vesipata on kyllä sellainen, että sen ehdoilla on mentävä, se kun ottaa yllättävän paljon aikaa lämmetäkseen.
Mullakin oli edellisessä talossa pieni max. 3 aikuisen sauna, niin se lämpeni alle puoleen tuntiin. Äkkiä sai liian kuumaksi, jos ajattelematta lämmitti.
Tein sen edellisen videon aiheesta alta/päältä sytytys. Siellä on useampi sata kommenttia puolesta ja vastaan. Aiheesta on ihan tutkimusdataakin, mutta tuomitkoon ken haluaa, omakin sauna lämpenee alakautta sytyttämällä.
Sisällä olevat kaakeliuunit taas yläosasta sytyttämällä, koska niissä se tapa on parempi.
Tietääkseni puun lajilla ei ole suurtakaan merkitystä sen lämpöarvon kanssa, ne joulet tulee ainoastaan painosta. Koivu tiheämpää, enemmän nallia.
Tämä on varmaankin se totuus. Mutta sanoisin, että 99% suomalaisista vannoo koivun nimeen sen enempää asiaa tietämättä tai ajattelematta.
@vähemmän työtä kiloa kohti. Kaato, karsinta, kuljetus, liiteri ja vielä tuhkaa vähemmän😂Varaparru
Kyllä ennenvanhaan ku oli höyryhinaajia ni alkulämpö tehtiin näre haloilla ja sit koivulla jatkoivat.
Ennen kyllä tiedettiin miten homma toimii. 💪
Hyvä ja mielenkiintoinen testi, kiitos. Jos on mahdollista niin testiin mukaan pihlaja ja leppä sekä haapa. Niitä nimittäin pitäs ite poltella jossain vaiheessa pois tontin raivauksen jäljiltä.
Kiitos! 🙏
Valitettavasti noita puulajeja ei kasva tontilla ollenkaan, että saisi tehtyä testin.
Tilattu ja tykätty. Onnittelut 1k tilaajista! Millon nyt se täyteen on tullutkaan👍
Kiitos paljon! Eilen 25.10. illalla tuli 1k täyteen. 👌
Se kannustaa jatkamaan ja nostamaan rimaa.
Luvassa on paljon sisältöä, mikä koskettaa isoa osaa tavallisia suomalaisia ja johon voin ammatillisella osaamisella tuoda lisäarvoa.
@@Varaparru kyllähän se innostaa tekemään. Itsellä katseluita kyllä, mutta tilaajia ei saa kirveelläkään😂 no, en tätä kauaa ole tehnytkään.
Oma kokemus seka klapeista vs koivu. Seka palaa leivinuunissa noin tunnissa lähes kokonaan. Koivussa taas tunnin kohalla on hiillosmatto ehkä 8cm korkea. Liekkejä ei juuri ole vaan pellinki voi laittaa suht kiinni ehkä semmoi 3 cm auki. Se hiili kerros jää hohkaamaan lämpö uuniin ja lähelle. Hiilet kuluu ehkä 2 cm per tunti. Joten "palo" aika on paljon pidenpi kuin seka klapeilla. Ja heittäisin tähän villin veikkauksen kun en ole mitannut. Mutta leivinuunista kyljestä kädellä arvioiden lopputuloksen ero on ehkä jopa 20°. Toi peltien pienentäminen on isossa roolissa tossa lämmön talteenotossa.
Joo saman olen huomannut noissa omissa vanhoissa kaakeliuuneissa. Lehtipuun hiilloksella lämpenee vielä kovasti, kun pitää pelleissä vaan pienen raon.
Tee testi american
Red Wood ( puna honka). on tupla lämpöarvo koivuun
verrattuna.
@artooinonen6472 on päässyt liiteristä punahonka loppumaan. 😅 Apinanleipäpuuta olis vielä!
No joo vitsi vitsinä.
Millastahan puuta se punahonka on, en ole ikinä sellaista päässyt koittamaan.
Kaikki puut sekasin sinne pesään ja hyvin lämpee. Lehtipuun hiillos antaa lämpöö pitempää.
Kyllä, kaikki poltetaan mikä palaa. Ja ei normaalisti tule liiterissä valkattua, vaan sitä säkkiin, mitä sattuu käteen osumaan.
Noissa arinattomissa kaakeliuuneissa sisällä huomaa kyllä hyvin tuon lehtipuuhiilloksen. Niistä saa vielä hyvin lämpöä irti, kun pienentää loppuvaiheessa pellit pienelle.
pistä seuraavaksi ihan silpuski puut ja saman mittainen vanne vaikka ympärille ja sytytä sitten., Jollei ole jtn. Ihme tervasta niin koivu palaa 100-varmasti 2x kuumempana. Videossa oli tanasti enemmän mäntyä pesässä, vaikka mitä itse uskoisit. Koivu kun painaa jo lähtökohtaisesti 2x enemmän, jos sama kosteusprosentti, niin siinä on silloin 2x enemmän lämpöarvoa jo ihan laskennallisesti!!! Tee kunnon testi ja sitten video..
Johan sen kertoo puiden kiintokuutiokerroin mikä ero koivulla ja männyllä on. Tietysti kuivuessaan ero hiukan pienenee mutta tuoreena mänyllä kerroin on 0,6-0,7 ja koivulla noin 1,1. Mänty siis syttyy nopeammin ja ehkä aluksi palaa kuumemmalla liekillä mutta kun koivun palaminen alkaa kunnolla niin kuumuus on silloin kovempi kun männyllä ja kiuas kestää näin ollen kuumempana pitempään. Itse käytän sytytyksen pääasiassa mäntyä ja pari koivuhalkoa. Kun uuni on syttynyt lisään molempia. Noin 1,5 pesällistä riittää että saunassa on 80C°. Toki kiuaskin vaikuttaa paljon tuohon tarvittavaan puumäärän.
Poltettvien puiden tiheys on ratkaisevaa. On hidaskasvuista tiukkaa ja painavaa puuta ja nopeasti kasvanutta harvasyisempää. Käsittääkseni lämpöarvo menee samassa suhteessa. Nuo männyt näyttävät melko hidaskasvuisilta, joten pärjäävät lämpöarvossa hyvinkin keskiverto koivulle, tämän olen itsekin havainnut. Jostain nopeakasvuisesta taimikosta tehty mäntyklapi on taas sama kuin polttaisi pahvilaatikoita. Mielenkiintoista olisi nähdä tulos, jos puuerät olisivat punnittu samanpainoisiksi.
Nuo mäntyklapit taisi olla tuosta saunan takaa kaadetusta puusta. Se oli yli 100v ja kohtuu tiheäsyistä, mutta oli noissa silti huomattava painoero kuitenkin koivuun.
Testejä voisi tehdä monenlaisia. Sumplitaan porukalla hyvä menetelmä, niin laitan toteutukseen.
Lämmityksen alussa koivu palaa huonommin mitä havupuu ja sit nokeentuu tulipesä sekä hormit, siihen menee koivun parempi lämpöarvo tavan uuneissa 🤔
Joo kyllä koivu ottaa aikansa, että lähtee kunnolla palamaan.
Kitupoltolla saa puusta enemmän irti ite tulipesään mut nokeaa piippua ja on hitaampaa.
Näin se taitaa olla!
@@Varaparru tee testi... Vaikka kaks pesää samaa puuta saman verran ja toisella vakioveto ja toisella lunkkaan millin rako. Mittaa korkein lämpötila ja kuinka kauan siihen meni
@TheTTVV tämä voisi olla ihan toteutuskelpoinen, koska kiinnostaa itseäkin. 👍
Laitetaan toteutukseen.
Tärkein unohtui mitata, eli puun kosteus. Mitä kuivempi puu sen parempi lämpöarvo.
Puun kosteudet on mitattu aiemmassa videossa, eli ne löytyy sieltä. 👍
Minulla vain kuusta ja mäntyä tontilla ,jolloin koivua harvoin poltan !
Mulla on taas enimmäkseen koivuja, vielä tuollaisia 100 vuotiaita, niin pitää kaadella niitä ennen kuin ne kaatuu jonkun päälle.
Olen tunnustellut että kuiva kuusi ei paina kuin murto osan koivusta. Meillä on pieni löylyhuone, niin kuusi käy hyvin. Useimmiten tulee sekakäytettyä koivua, leppää, pajua ja kuusta... kaikilla on hiki irronnut. 🎅🏻👍🏻🇫🇮
Kuusi on kyllä tosi kevyttä.
Kaikkea palaa omassakin saunan pesässä naulaisista laudanpätkistä lähtien.
Yhdestä taloremontista jäi kerran paljon purkupuuta, jotka raijasin kotia ja pätkin saunapuiksi. 😅
ennen videon katsomista jo tiedän että koivu voitti... katsotaas tulos 😄
Tietysti jokainen lämmittää miten haluaa. Mutta itse tekisin muutoksen tuossa et tuhkaluukku melkein kiinni tai täysin kiinni jos uuninluukun ympäriltä näkee "sisälle". Menee lämpö vedon mukana pihalle. Tämän kesän tehnyt itse noin nii puuta mennyt huomattavasti vähemmän.
Joo kyllä tuota pitää testata. 👍
@@Varaparru Suosittelen. Ku tuossakin näkee luukun ympäriltä tule se saa siitä korvausilman. Et tuhkaluukku kiinni ku puut syttynyt tarkkailee alkuun, että palo ei kuitenkaan rupea hiipumaan.
@Dosseli Joo, ajattelin ensin ettei tässä mallissa ole ollenkaan sekundääri-ilmaa, mutta kyllähän se tulee tuolta parin millin raosta, vaikka ei säädettävyyttä sen osalta olekaan.
Epäilen, että hormissa ei ole ihan tarpeeksi vetoa pitää tuhkaluukkua kokonaan kiinni, kun ei pala kohisemalla isollakaan vedolla, mutta testataan!
Just näin
Suattaapi olla näinkii!
Niin, koivuhan on tiheämpää kuin mänty ja sitä kautta lämpöarvo korkeampi. Testi olisi pitänyt aloittaa sillä, että puita on massaltaan saman verran ja sitten ihmetellä sitä, että pienemmän näköisestä koivunökkösestä syntyy saman verran lämpöä.
Tiheämpää on, mutta lämpöarvossa ei taida eroa olla, energiasisällössä kylläkin.
Testejä voi tehdä monista lähtökohdista. Tämän testin tarkoitus oli verrata kappalemäärältään samansuuruisia puueriä.
@@Varaparru eli onko sama polttaa bensaa ja dieseliä yksi litra, ja todeta kummasta tuli enemmän lämpöenergiaa? Ei mitään hyötyä, kun tuloksen tietää jo etukäteen. Miksi et huomioi OminaisLämpöKapasiteettiä. Voit samantien polttaa koivun pikku pilkkeenä, nopeasti taivaalle.
Hyvä testi. Mutta kyllä minun mielestäni hitaasti lämpeää sauna. Jotenkin tuntuu että onko kiukaan teho huono
Joo kyllä se tunnissa pitäisi kuumemmaksi lämmetä, tosin toisen pesällisen olisi voinut lisätä jo 30-40min paikkeilla. Mutta eikös se pääasia ole, että kiuas/kivet on kuumat. 250kg kiviä ottaa kummasti lämpöä itseensä. Ja tuo määrä kuumia kiviä kestää viskoa kylmääkin vettä kummasti sen enempää jäähtymättä.
@@Varaparrusuurempi kivimassa lämpenee hitaammin mitä joku hikinen peltiloota 😊👍 meillä narvin Stony 200kg kiviä, ja saa sitä tosiaan pidempään lämmittää kuin normi kiuasta. Mutta toisaalta sitä ei tarvitse lämmittää kuin max70 asteeseen, on just hyvät löylyt ja kestää kylpeä pitkän aikaa ilman puum lisäystä kesken saunomisen.
Just näin! Melkein uskallan väittää, että jos kerran ostaa tuon tyyppisen verkkokiukaan, jossa on paljon kiviä, niin ei ole paluuta tavalliseen kiukaaseen.
oli kyllä yllättävän tasaista tosiaan. kahdella pesällisellä tai aika 80-100 asteeseen kummallakin puulla.
En minä lämmitä niin kuumaksi saunaa, palaa perhana koko mökki vielä 😅
@@Varaparru 😆 kerran kävin alle 80 asteen saunassa ja vilustuin.
Ootko varma ettei se 80 astetta ollut Fahrenheit-asteikolla 🤣
Mä vähän epäilen tuota mittarin näyttämääkin. Ja tosiaan katossa on reilut 10 lämpimämpää.
@@Varaparru juu en minä lauteilla ole kuin 5 minuuttia kerrallaan ja käyn vilvoittelemassa vähän väliä. muutama tunti tulee tälleen rampattua tai kunnes olut loppuu.
@@MrEtatyomies tullaan tai mennään, mutta ei rampata! 😁
Mitä se tuollainen saunominen on.. 😅
Kyllä sekaklapitsiooni on paras.
Kyllä se sillain taitaa olla. Ja sitä poltetaan mitä sattuu olemaan.
Tee testi silleen että puntaroit saman määrän molempia
Laitetaan jonoon! 👍😁
Olis pitänyt punnitsemalla varmistaa että puita on varmasti saman verran.
Itse asiassa se ei ollut tarkoituskaan, vaan oma ajatus oli verrata kappalemäärillä (noin sylillinen).
Painomäärältään samoilla satseilla olisi tainnut mänty voittaa, koska mäntyä olisi tullut vähintään 1,5 pesällistä.
MUISTA ET KYSE ONKIN KUMPI SYTTYY PAREMMIN
Otappa Ari Capslock pois päältä 😅
Mutta on tuossakin perää, että lyhyellä ajanjaksolla syttymisnopeudella on merkitystä.
Parhaat lämpö-arvot on pihlajalla ja vaahteralla. Koivu häviää 6-0...
Nyt kun sanoit, niin olen tainnut itsekin jostain samaa lukea. Ja samaan sarjaan voisi lisätä tuomen. Se on kanssa painava puulaji ja on tuntunut palavan aika sitkeesti.
@@Varaparru Juu, itse olen lämmittänyt mökkiä pääsääntöisesti juuri vaahteralla, tuomella ja pihlajalla, joita kiinteistöllä kasvaa ripeää tahtia, eikä ole tarvinnut palella.
Vaahteraa kun saisi ilman sitä tolkutonta lehtisavottaa 😆 sitä lehteä kun ei märkänä saa liikkumaan mihinkään esim. lehtipuhaltimella.
@@Varaparru Heh, joo, haravalla vain rapsimaan, ja kasoja kertyy... Onneksi itsellä on sen verran metsäinen tontti, ettei paljoa tarvitse lehtiä kaapia kuin kulkureiteiltä ja parkkipaikalta.
En perhana ala haravan varteen. Jos ei konevoimalla onnistu, niin sitten saa olla! 😅
Vielä kuusi testiin, minun mielestä kuusi parempi kuin mänty.
Kuusta ei taida olla yhtään liiterissä. Ja kuusen tiheys taitaa olla vielä mäntyä pienempi?
@@Varaparru kuivalla kuusella lähtee ainakin karstat tehokkaasti...
Kuusi puuttuu.
Ei ole yhtään kuusiklapia liiterissä. 😕 Ei taida olla kuin koivua, mäntyä ja pieni määrä jotain pajua. Mitä tästä omasta pihapiiristä kaatanut.
haapaa ni aukee hormi
Niinhän ne viisaammat taitaa sanoa. 👍 Mihin lie perustuu 🤔
@@Varaparru palaa tosi puhtaasti toisin kuin koivu jonka kaarna nokeaa tosi paljon
Ja se nokeamaton tuli sitten polttaa karstat pois?