Suljetaanko seuraavaksi metsärahastot?
HTML-код
- Опубликовано: 6 фев 2025
- Metsärahastot ovat olleet nollakorkoajasta asti merkittäviä metsätilojen ostajia. Sijoittajat ovat lapioineet rahaa avoimiin metsärahastoihin, jotka ovat joutuneet ostamaan tiloja - pahojen kielten mukaan tuotto-odotuksista välittämättä.
Metsärahastojen tuotot ovat pysyneet erinomaisina korkojen noususta huolimatta. Selityksen antaa raakapuun voimakkaasti noussut hinta, mitä puolestaan selittää Venältä tuodun puun poistuminen markkinoilta. Etenkin kuitupuun hinta on noussut hurjasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Kun historialliset tuotot ovat säilyneet mallikkaina, sijoittajat eivät ole vetäneet pääomiaan pois avoimista metsärahastoista - suljetuista se ei niin vaan onnistuisikaan. Rahastoraportilla listatuista kolmesta suomalaisiin metsätiloihin sijoittavasta rahastosta lunastettiin viime vuonna yhteensä vain nelisen miljoonaa euroa.
Jos seiniin sijoittaviin kiinteistörahastoihin kohdistuvat pelot laajenisivat metsärahastoihin ja niihin alkaisi kohdistua merkittäviä lunastuksia, metsärahastot saattaisivat muuttua metsätilojen netto-ostajista nettomyyjiksi. Sen vaikutuksia voi arvailla vaikka lukemalla taloustieteen oppikirjasta kysyntää ja tarjontaa käsittelevän luvun.
Metsärahastoilla on pussukoissaan keinoja lunastusten varalle. Ensinnäkin niillä on pitkät lunastusajat, vähimmilläänkin puoli vuotta. Toiseksi rahastot saavat tulovifrtaa puunmyynnistä. Kolmanneksi rahastot voivat tarpeen tullen velkaantua nykyisestään.
Karon Grillin monologijaksossa käsitellään avoimia metsärahastoja OP-Metsänomistaja, S-Pankki Metsä ja UB Metsä.
Kiitos, nyt on todella hyvä ja ajankohtainen aihe. Näitä rahastoja on helppo ostaa, mutta toimintalogiikka ja arvonmääritystä on enemmän ja vähemmän haastavaa hahmottaa.
Mielestäni kiinteistörahastojen kurssit tulisi romauttaa vastaamaan nykyistä todellista markkinatilannetta, ja näin rahastot voitaisiin pitää auki. Nyt laki sallii, että kiinteistörahastot näyttävät keinotekoisen korkeaa kurssia, ja luonnollisesti rahastot on pakko sulkea, koska niiden omaisuus ei vastaa esitettyä arvoa. Tämä ei ole asiakkaiden etu, sillä suljetuista rahastoista ei saa nostettua senttiäkään. Jos rahastot pysyisivät auki alhaisemmilla, mutta realistisilla kursseilla, sijoittajat voisivat halutessaan realisoida tappionsa ja saada edes osan rahoistaan takaisin. Nykytilanne palvelee lähinnä rahastoyhtiöitä, jotka pyrkivät suojelemaan mainettaan, sillä ne ovat aiemmin markkinoineet kiinteistörahastoja vähätellen niiden riskejä.
Luultavasti sijoittajat alkavat karttaa metsärahastoja, koska nyt niidenkin riskit ymmärretään paremmin. Sijoittajien vetäytyminen ei kuitenkaan aiheuta samanlaista ongelmaa kuin kiinteistörahastoissa - niin kauan kuin metsätilojen arvot pysyvät nykytasolla.
Loistava video, just sellasesta aiheesta mikä mua on mietityttänyt 👍
Hyvä video
Kauppahintoihin pohjautuva arvonmäärittely on vaikeaa, koska tilan arvo on puussa ja tilakauppojen puumääriä ei jukisesti tilastoida.
Metsänomistaminen on vähäriskistä, mutta metsärahaston omistaminen varsin korkea riskistä ja sen selvittäminen mitä rahasto oikeasti omistaa ja hoitaa omistuksia, on mahdotonta.
Sattumalta uudet metsänuudistamis-vaatimukset ilmaantui "vihreistä" syistä samoihin aikoihin kun veroedutut ym. kasvatettiin. Oikein kuin olisi lihava pankkiiri Sipilän hallitukselta ostanut täsmälait. Ja nyt voi tilanne olla, että "pääoma" on kertaalleen hakattu eikä edes uudistettu kuten yksityiset tekisi ksoka oikeasti omistaa metsänpohjankin. Kyllä tuo toimisi kun pääomia ei lunasteta.
Metsälehdessä oli muuten juttu missä sanottiin että S- pankin rahaston metsien arvo/ ha on yli kaksinkertainen noihin muihin verrattuna. Vaikutti kyseenalaisen korkealta, vaikka siis perustuukin markkinahintaan.
Tuossa 23 kesään asti hain aktiivisesti pieniä metsäpaloja(lähinnä omia polttopuita niistä saadakseni). Tarjoukset piti tehdä pimeästi tietämättä muiden tarjouksista, arviot oli niistä tehty. 8 palstaa kävin hampparoimassa ja viiteen tein tarjouksen 7-9 tonniin hehtaarihinnalla. Ohi meni kaikki nää, vaikka eivät todellakaan olleet mitään järeätä sankkaa tukkimetsää, ihan taimikkojakin vaan ja soramonttujen pohjia ja laitamia.. Päädyin sitten ostamaan -23 järvenrantatontin 70 tonnin hehtaarihintaan, rantaa 100 metriä, tie ja sähkökaapelit vedetty tontille. Vielä -21 veti kiinni yhteen pieneen metsäpalaan kuin yllättäen 6500 hehtaarihintaan. Nää metsäpalat 3-10 hehtaarin suuruisia tässä Kanta-hämeessä niinkuin tuo rantatonttikin kanta-hämeessä.
Kyllä tällaiset kiinteistöt on musta hintavia, vaan ostajia niille hyvin silti riittää. Polttopuiden hintojen nousu ja niiden saannin vaikeutuminen tuohon aikaan nosti varmasti kysyntää nimenomaan pienille metsäpaloille. Ja pettyminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin ja asuntoihin sijoituksina sekä rahaan. Kait sitä ihmiset johonkin yrittävät varojaan suojata. Mutta saattaapa näihin metsiinkin tulla niin kovat verot, velvoitteet ja maksut, että niiden omistamisesta joutuu vain maksamaan ja riesaa.
Nuo metsärahastojen metsät taitaa kuitenkin olla lähinnä jossain keski-ja itä suomessa, ja suuria paloja vielä.
Se kun venäjältä ennen tuli se jotain 10% teollisuuden puusta on sekin merkittävä asia.
Varsinkin Itä-Suomen paino (euroissa mitattuna, hehtaareissa Pohjois-Suomen osuus on suhteessa tietysti suurempi) tuntuu tosiaan olevan suuri. Jos venäläistä raakapuuta alkaisi taas virrata Suomen metsäteollisuuden käyttöön, se näkyisi raakapuun (-> metsätilojen) hinnassa selvästi.
Eikös ne Suomen metsät just muuttuneet päästölähteiksi, joudut maksamaan kompensaatioita johonkin Romaniaan.
@@jonejone1076 No mettästä nyt ei sentään sen omistajan veroa tarvitse pelkästä omistamisesta maksaa. Toki lanketti tulee verottajalta heti, joka pitää täyttää jos jotain sieltä hyötyäksesi ottanut olet niin sitten, mutta ei muuten. 2 hehtaarista ylöspäin katsotaan jo metsätilaksi. Sitävastoin tonteista ja mökeistä menee aina kiinteistövero, jonka veron alarajaa tääkin hallitus taas nosti. Ts. ei meillä ainakaan tavallinen kansalainen tai piensijoittaja oikeasti enää mitään omista, ei edes autoaan, ja aina vaan yhä vähemmän niin.
Mieluummin suoraan pörssistä UPM Stora Ensoa tai ruotsista Holmenia.
Nuo metsäarvolaskurit on korkeintaan suuntaa- antavia. Puustotiedot usein suht vanhoja. Tulee laserkeilauksista jotka tehdään aika harvoin. Olisko 5-7 vuoden välein.Voi olla kaikki puut hakattu siinä välissä.
kyllä ostajat käy paikanpäällä kattomassa puun määrät ennen sitovaa tarjousta on kokemusta
Tein viimekeväänä arvion, että lunastanpa metsärahastoni ja se saattoi olla ihan oikea arvio...