Meillä oli 1980- 2009 MF240 joka muistuttaa paljon isompaa 440 mallia. Luja kone ja selkeän rakenteen takia tosi helppo huoltaa ja korjata. Puitu vilja oli todella puhdasta. Tosin omat pikkumurheet siinäkin oli kuten painava ja luja teränkäyttö väänsi vähitellen leikkuupöydän vinoon. Upottavilla pelloilla meni kokemukseni mukaan vähintään yhtä hyvin kuin Sampo 500 kun edessä oli 20-20 renkaat ja takana levikkeet jotka laitettiin jo 80 luvulla. Minin 12 tuuman vanne purkaamolta välivanteeksi ja 205-14 paripyöräksi. Enää ei takapää uponnut ja ohjautuvuuskin parani. Ongelmaksi tuli loppuvuosina varaosien hankala saatavuus ja sen takia möinkin sen pois. Tilalle tuli Porilainen MF 20 joka on toiminut ihan hyvin.
Mielenkiintoinen video. Olen aina tiennyt Fergun vahvempitekoiseksi puimuriksi mitä Sampo. Nyt kun niitä näytit perä jälkeen niin ymmärtää sen kuinka heppoisesta pellistä Sampo on tehty. Mutta etunsa on Sampossakin.
Massikassa on paljo rautaa, ei aina välttämöttä oikeassa paikassa. Pöytä painaa paljon mutta sen kiinnitys runkoon, sarana, on vähän alamittainen. Sampo on paljon näppärämpi ajella ja tehokaskin se on.
@@oldironfin5748 Varsinkin 500 sampo on tehty kevyeksi ja se on sitten tosi hyvä kulukemahan, mutta vastaavasti ainakin vanhana hitsaussaumoja ja muita paikkauksia on siälä sun täälä ku pellit repeelöö. 3 mukinen valametin kone viälä ravistaa ku piru tyhyjäkäynnillä mikä rasittaa lisää koko puimuria, siksi niitä ei kannata paljo tyhyjäkäynnillä käytellä.
Meidän kylällä 2kpl M-F 440 ja omistajat haukku koneen alimpaan helvettiin, kulkukyky pehmeässä olematon ja kestävyys surkea. Itellä jokus M-F 487, oli kyllä mukava ajaa , mutta kestävyys huono. Ehkä oli maanantai malleja, mitä Ranskan M-F tehtaalla kyllä riitti
Ittelläkin on ollu monasti kiälli kipiä puintien jäläkehen, vaikka toiminnallisesti oonkin ollu moitteetoon! Etiäppäin…..😂 Miälenkiintoonen vireo kaikkineen! Oon aina pitäny notta massikan puimurit on täysin sama mitä sampo, mutta väri vaan eri🤔
440 ehkä kamalin laite minkä olen omistanut .kietoi kauraa kaatokelaan puintiteho olematon ,pöytä painoi hirveesti. Hyvää oliettä sähkö kytkimestä pöytä lähti käyntiin ja teränvaihto helppo.
Mä ole kyllä eri mieltä siitä lyhyen ohran puinnista. Lyhyttä ohraa tuli puitua 440 paljon ja se meni aina hyvin koneeseen. Ainkin huomattavasti paremmin kun 86 Massikkaan. Meillä 440 oli kyllä hytraalisella kaatokelan eteen, taakse säädöllä. Oli helppo säätää optimaaliseen kohtaan. Massikan puimureissa on kaatokela ja Sampossa on laon nostokela. Massikan valmistusmaassa ei vissiin lakovljaa tunneta
Itte vertaan meirän Sampon ja tuon Massikan välillä….niinkuin Massikan omistajakin joka on mun kans samaa mieltä. Kyllä Massikallakin saa mutta Sampo menöö jotenkin elettömämmin vaikka korsi on lyhyttä. Varmaan kunnon laonnostokelan sääröt helepottaa huomattavasti asiaa. Itte oon Massikoista puinut eniten 186:lla, ei ilmeisesti ollut kovin lyhyttä ohraa kun ei jäänyt miälehen, siinä oli kyllä terältä syöttörummulle lyhempi matka kuin 440:llä mutta laonnostokelan pyöritys huono.
@@luttisaarimulla ei ole 680 Samposta puinti kokemusta yhteyttään, mutta 2045 yli 20 vuotta. 2045 Sampokin on lyhyen ohran puinnissa hiukan 440 Massikkaa huonompi, mutta todella paljon parempi kulkemaan pehmiällä pellolla
@@luttisaari Joo kyllä nua massikat on lujemmasti tehty mikä toisaalta ainakin tuas 240 vakio 14,9-26 ristikurosrengastuksella kostautuu aika heikkona likkuvuutena. Pitääs malttaa ostaa leviemmät vyärenkahat.
@@Leijona1984 Massikka on tehty enemmästä raurasta, en tiedä kuinka se sitten näkyy kestävyytenä. Sampolla on paljon mukavampi ajella, ketterä ja tehokas.
@@luttisaari Ei massikoos ainakaan pellit ratkeele niinku varsinkin 500 sampos ja yleensä on sampoa luatettavampia vanhanakin. Tosi kankia tua 240 on kääntymähän luultavasti tuan pitkän akselivälin takia, mutta muuten omasta miälestä kätehen sopiva ja hyvä käyttää. Toki onhan uuret puimurit ihan eri planeetalta.
Rypsin puinti tänään valmiiksi. Nyt aletaan valmistella syysvehnän kylvöä, aloitetaan kyntämällä maat jotka kylvetään. Kaverin tilalla ollut 440 mf , koneen kankeutta muistan myös hänen moittineen.
Pitäis ruveta suunnittelemahan rypsin puintia, sitten ruiskutuksia ja joskus kyntämistä ja kultivointia. Syysviljoja en harrasta, suurelta osin huonojen siilotilojenkin takia. Massikka on tosiaan vähän kankea köntys Sampoon verrattuna.
Isä sanoi ennen että massikka oli paras puimuri mitä meillä on ollut. 600 sampo oli inhokki. Uusi 2045 ei pärjänny siinä vertailussa. Minäkin pidin massikasta kun siinä oli noin metrin mittaisena hyvä paikka kuskin penkin ja viljasäiliön välissä seistä. Hytillisessä 600:ssa seisoi oven laatikossa, ahtaassa tilassa. Ei nähnyt mitään ja oli kuuma. Nyt on 2085 johon isä ei ole koskenut mutta ei myöskään haukkunut.
Kyllä meillä 680 on ollut paras puimuri, ja sillä on puitukin kaikkein eniten. Vikoja välillä liikaa mutta eipä ne muutkaan oo viattomia olleet. 600 ja 680 eroista en oikein pysty sanomaan, 500 oli kyllä surkia. Aika vähillä puimureilla oon pärjännyt kun mun viljelijäura alkoi 1977. Massikka 186, Sampo 500 ja 680 ovat ollehet käytös.
Meillä oli ennen vissihin 186 massikka🤔 oli kuulemma paree kun meirän nykyynen 680, kuulemma pui pirun puhurasta viljaa mutta hiras puimaan oli. Itte en tiärä ku ollu 6vanha ku vaihrettu tuahon sampohon ja sampo ollu tosi heikko. Isännän aikana kun viälä eli nii 680 meni moottorista ja pääakselista lähtien kaikki, mä oon viimmeeset parivuatta päässy helepolla kun ei oo menny muutaku tänävuanna laturi ja silippurin laakeri. Mutta paljo paree on naapurin 240massikka kun meirän 680
Meilä oli 186 Massikka 86:n Massikan jälkeen. Ei oikein mukavat muistot jääneet, 186;lla puin minä ittekin. Sitten oli 500 Sampo mikä oli kyllä näppärä puimuri Massikoiren jälkeen, mutta loppujenlopuksi ihan kamala. 680 on ehrottomasti paras puimuri mitä meillä on ollut, vikansa siinä toki on…mutta kyllä sen kanssa pärjäilee.
@@luttisaari 240 pöytä vaihtuu tuatannon aikana siitä vanhemmasta lyhyestä versiosta pitkähän. Omas on pitkä pöytä, mutta ei siinä nuan jumalattoman pitkät jakajat oo ku tuas 440. Tai en tiärä hämääkö kuva, mutta ei ne olevina nuan pitkät oo, mutta ainakin saman tyyppiset.
Meilä oli 500 Sampo ja en kyllä yhtään tykännyt siitä. Kaikensorttista vikaa oli variaattorissa ja moottorin jatkeena olevas puhaltimen akselis. Vilja-ja rajaiskierukatkin oli ihan hanurista.
@@luttisaari juu kotona oli joskus 500sampo niin ihan susi se variaattori härveli..vaihettiin osia ja ei koskaan kestäny ja kerran sytty palaan sieltä variaattorista
@@ripe9915 Sama juttu meillä. Variaattorin liikkuvan puoliskan laakeri hajos ja punahehkuisena sytytti pehut ympärillä palamahan. Senverta lämpes jotta booreilla liukuva pyöränpuoliska piti väkisin vetää ulosvetäjällä ja lämmittämällä pois. Näitä romuja EI SAISI VIERÄ MIHINKÄÄN PUOLAAN TAI VASTAAVAAN, vie lopunkin suomalaisen työn maineesta.
@@luttisaari Niin no täällä taas on 500 Sampo pelannut oikein MAINIOSTI ... Kaveri on ajanut rahtipuintakin paljon 500 Sampolla... Minä vaan omia peltoja ilman mitään onkelmaa... Tiedän kyllä että se variattori on kyllä ERITTÄIN tarkka SÄÄDÖISTÄ jotta se pelaa ,Sekä PÄÄAKSELIN Kumikoplinki, ja puhallin siivet pitää olla kunnossa (tasapainossa).... Näistä tarkka kone... ( Jossakin Konevistin jutussa oli kait , aikansa parhaita koneita )
Meillä oli 1980- 2009 MF240 joka muistuttaa paljon isompaa 440 mallia. Luja kone ja selkeän rakenteen takia tosi helppo huoltaa ja korjata. Puitu vilja oli todella puhdasta. Tosin omat pikkumurheet siinäkin oli kuten painava ja luja teränkäyttö väänsi vähitellen leikkuupöydän vinoon. Upottavilla pelloilla meni kokemukseni mukaan vähintään yhtä hyvin kuin Sampo 500 kun edessä oli 20-20 renkaat ja takana levikkeet jotka laitettiin jo 80 luvulla. Minin 12 tuuman vanne purkaamolta välivanteeksi ja 205-14 paripyöräksi. Enää ei takapää uponnut ja ohjautuvuuskin parani. Ongelmaksi tuli loppuvuosina varaosien hankala saatavuus ja sen takia möinkin sen pois. Tilalle tuli Porilainen MF 20 joka on toiminut ihan hyvin.
Mielenkiintoinen video. Olen aina tiennyt Fergun vahvempitekoiseksi puimuriksi mitä Sampo. Nyt kun niitä näytit perä jälkeen niin ymmärtää sen kuinka heppoisesta pellistä Sampo on tehty. Mutta etunsa on Sampossakin.
Massikassa on paljo rautaa, ei aina välttämöttä oikeassa paikassa. Pöytä painaa paljon mutta sen kiinnitys runkoon, sarana, on vähän alamittainen.
Sampo on paljon näppärämpi ajella ja tehokaskin se on.
@@oldironfin5748 Varsinkin 500 sampo on tehty kevyeksi ja se on sitten tosi hyvä kulukemahan, mutta vastaavasti ainakin vanhana hitsaussaumoja ja muita paikkauksia on siälä sun täälä ku pellit repeelöö. 3 mukinen valametin kone viälä ravistaa ku piru tyhyjäkäynnillä mikä rasittaa lisää koko puimuria, siksi niitä ei kannata paljo tyhyjäkäynnillä käytellä.
Meidän kylällä 2kpl M-F 440 ja omistajat haukku koneen alimpaan helvettiin, kulkukyky pehmeässä olematon ja kestävyys surkea. Itellä jokus M-F 487, oli kyllä mukava ajaa , mutta kestävyys huono. Ehkä oli maanantai malleja, mitä Ranskan M-F tehtaalla kyllä riitti
Ittelläkin on ollu monasti kiälli kipiä puintien jäläkehen, vaikka toiminnallisesti oonkin ollu moitteetoon! Etiäppäin…..😂 Miälenkiintoonen vireo kaikkineen! Oon aina pitäny notta massikan puimurit on täysin sama mitä sampo, mutta väri vaan eri🤔
440 ehkä kamalin laite minkä olen omistanut .kietoi kauraa kaatokelaan puintiteho olematon ,pöytä painoi hirveesti. Hyvää oliettä sähkö kytkimestä pöytä lähti käyntiin ja teränvaihto helppo.
Mä ole kyllä eri mieltä siitä lyhyen ohran puinnista. Lyhyttä ohraa tuli puitua 440 paljon ja se meni aina hyvin koneeseen. Ainkin huomattavasti paremmin kun 86 Massikkaan. Meillä 440 oli kyllä hytraalisella kaatokelan eteen, taakse säädöllä. Oli helppo säätää optimaaliseen kohtaan. Massikan puimureissa on kaatokela ja Sampossa on laon nostokela. Massikan valmistusmaassa ei vissiin lakovljaa tunneta
Itte vertaan meirän Sampon ja tuon Massikan välillä….niinkuin Massikan omistajakin joka on mun kans samaa mieltä. Kyllä Massikallakin saa mutta Sampo menöö jotenkin elettömämmin vaikka korsi on lyhyttä. Varmaan kunnon laonnostokelan sääröt helepottaa huomattavasti asiaa.
Itte oon Massikoista puinut eniten 186:lla, ei ilmeisesti ollut kovin lyhyttä ohraa kun ei jäänyt miälehen, siinä oli kyllä terältä syöttörummulle lyhempi matka kuin 440:llä mutta laonnostokelan pyöritys huono.
@@luttisaarimulla ei ole 680 Samposta puinti kokemusta yhteyttään, mutta 2045 yli 20 vuotta. 2045 Sampokin on lyhyen ohran puinnissa hiukan 440 Massikkaa huonompi, mutta todella paljon parempi kulkemaan pehmiällä pellolla
Tualle massikalle viälä tarkempi verrokki olis 600 sampo. Mulla on tosiaan tuan 440 pikkuveli 240 palamun hytillä. Massikasta on revitty näköjään paljo suajapelliä pois. 240 on kiintiäterääsellä silippurilla ja muutenkin selevästi vaatimattomampi varustelu.
Niinhän se 600 olis tarkempi verrokki, mutta näillä mennähän.
Kyllä tuossa 440:ssä on aika järeitä yksityiskohtia.
@@luttisaari Joo kyllä nua massikat on lujemmasti tehty mikä toisaalta ainakin tuas 240 vakio 14,9-26 ristikurosrengastuksella kostautuu aika heikkona likkuvuutena. Pitääs malttaa ostaa leviemmät vyärenkahat.
@@Leijona1984
Massikka on tehty enemmästä raurasta, en tiedä kuinka se sitten näkyy kestävyytenä.
Sampolla on paljon mukavampi ajella, ketterä ja tehokas.
@@luttisaari Ei massikoos ainakaan pellit ratkeele niinku varsinkin 500 sampos ja yleensä on sampoa luatettavampia vanhanakin. Tosi kankia tua 240 on kääntymähän luultavasti tuan pitkän akselivälin takia, mutta muuten omasta miälestä kätehen sopiva ja hyvä käyttää. Toki onhan uuret puimurit ihan eri planeetalta.
Rypsin puinti tänään valmiiksi. Nyt aletaan valmistella syysvehnän kylvöä, aloitetaan kyntämällä maat jotka kylvetään. Kaverin tilalla ollut 440 mf , koneen kankeutta muistan myös hänen moittineen.
Pitäis ruveta suunnittelemahan rypsin puintia, sitten ruiskutuksia ja joskus kyntämistä ja kultivointia. Syysviljoja en harrasta, suurelta osin huonojen siilotilojenkin takia.
Massikka on tosiaan vähän kankea köntys Sampoon verrattuna.
Isä sanoi ennen että massikka oli paras puimuri mitä meillä on ollut. 600 sampo oli inhokki. Uusi 2045 ei pärjänny siinä vertailussa. Minäkin pidin massikasta kun siinä oli noin metrin mittaisena hyvä paikka kuskin penkin ja viljasäiliön välissä seistä. Hytillisessä 600:ssa seisoi oven laatikossa, ahtaassa tilassa. Ei nähnyt mitään ja oli kuuma. Nyt on 2085 johon isä ei ole koskenut mutta ei myöskään haukkunut.
Kyllä meillä 680 on ollut paras puimuri, ja sillä on puitukin kaikkein eniten. Vikoja välillä liikaa mutta eipä ne muutkaan oo viattomia olleet.
600 ja 680 eroista en oikein pysty sanomaan, 500 oli kyllä surkia.
Aika vähillä puimureilla oon pärjännyt kun mun viljelijäura alkoi 1977. Massikka 186, Sampo 500 ja 680 ovat ollehet käytös.
Meillä oli ennen vissihin 186 massikka🤔 oli kuulemma paree kun meirän nykyynen 680, kuulemma pui pirun puhurasta viljaa mutta hiras puimaan oli. Itte en tiärä ku ollu 6vanha ku vaihrettu tuahon sampohon ja sampo ollu tosi heikko. Isännän aikana kun viälä eli nii 680 meni moottorista ja pääakselista lähtien kaikki, mä oon viimmeeset parivuatta päässy helepolla kun ei oo menny muutaku tänävuanna laturi ja silippurin laakeri. Mutta paljo paree on naapurin 240massikka kun meirän 680
Meilä oli 186 Massikka 86:n Massikan jälkeen. Ei oikein mukavat muistot jääneet, 186;lla puin minä ittekin. Sitten oli 500 Sampo mikä oli kyllä näppärä puimuri Massikoiren jälkeen, mutta loppujenlopuksi ihan kamala. 680 on ehrottomasti paras puimuri mitä meillä on ollut, vikansa siinä toki on…mutta kyllä sen kanssa pärjäilee.
@@luttisaariSe oli itteasias 206 mikä tuas naapuris oli, eihän siinä mitään valtavia eroja oo 186:hen.
@@Leijona1984aa se oli sellaane😂
@@nikosyvajarvi3959 Joo, siitä on taas tua 240 jatkojalostettu. 100-sarjan puimurit on tehty saksas ja nua 200-sarjan ranskas.🫣
Hyvää perjantai iltaa ja viikonloppua kaikille tasapuolisesti. Hyvä video jälleen kerran
@@ormobjornholm1878 sitä samaa sinne ja kiitos🙂
Ainakaan 80-vuosimallisessa 240:ssä ei oo pitkiä laihonjakajia. Yllättävän paljon tuossa on muuten eroja 240:een.
Ahaa, en tunne kovin hyvin Massikan malleja 186 jälkeen. Sellainen meillä oli.
Tuossa tosiaan taitaa olla aika paljon eroa pienempiin.
@@luttisaari 240 pöytä vaihtuu tuatannon aikana siitä vanhemmasta lyhyestä versiosta pitkähän. Omas on pitkä pöytä, mutta ei siinä nuan jumalattoman pitkät jakajat oo ku tuas 440. Tai en tiärä hämääkö kuva, mutta ei ne olevina nuan pitkät oo, mutta ainakin saman tyyppiset.
Ota kivikynnys pois niin pöytä rupeaa vetämään.
Juu massikan 16 ja sampo 500 sama kone ja eri moottorit ja sampo ei kestä yhtään ja massikka on oikeinki suosittu
@@ripe9915 MF 16 ja 580 sampo on moottoria vaille sama, 500 rinnakkaasmalli on taas MF 330
Meilä oli 500 Sampo ja en kyllä yhtään tykännyt siitä. Kaikensorttista vikaa oli variaattorissa ja moottorin jatkeena olevas puhaltimen akselis. Vilja-ja rajaiskierukatkin oli ihan hanurista.
@@luttisaari juu kotona oli joskus 500sampo niin ihan susi se variaattori härveli..vaihettiin osia ja ei koskaan kestäny ja kerran sytty palaan sieltä variaattorista
@@ripe9915
Sama juttu meillä. Variaattorin liikkuvan puoliskan laakeri hajos ja punahehkuisena sytytti pehut ympärillä palamahan. Senverta lämpes jotta booreilla liukuva pyöränpuoliska piti väkisin vetää ulosvetäjällä ja lämmittämällä pois.
Näitä romuja EI SAISI VIERÄ MIHINKÄÄN PUOLAAN TAI VASTAAVAAN, vie lopunkin suomalaisen työn maineesta.
@@luttisaari Niin no täällä taas on 500 Sampo pelannut oikein MAINIOSTI ... Kaveri on ajanut rahtipuintakin paljon 500 Sampolla... Minä vaan omia peltoja ilman mitään onkelmaa... Tiedän kyllä että se variattori on kyllä ERITTÄIN tarkka SÄÄDÖISTÄ jotta se pelaa ,Sekä PÄÄAKSELIN Kumikoplinki, ja puhallin siivet pitää olla kunnossa (tasapainossa).... Näistä tarkka kone... ( Jossakin Konevistin jutussa oli kait , aikansa parhaita koneita )