Pitihän se nyt kirjottaa sanat tänne ku on sen verran kova biisi et pääsee muutkin hoilailee. :D -- Eka sitä lapsena kärsii kaikennäkösistä käytöshäiriöistä, sit tajuu aikuisena miehenä et elämä on yks iso leikkikenttä. Ja pää on yhtä sekasi ku lego laatikko, Siin vaihees on sit vaikee lähtee skarppaa ku ei enää osaa mitää muuta. Maailman yläpuolel helppoo tipahtaa, Ensiks tajutaan liikaa sit vast flipataan. Joku soittaa ilmakitaralla vikaa biisii, mä heitän mun vikat kolikot sille ihan iisii. Tänää synnyin sängystä mä uudestaan, kun yläkerrassa kyl tiietään et tääl muutetaan. Tää ei oo laakista että meidän elämä on maagista, hermannin hevonenkin pillastuki kaakista. Kun mä palasin neuvolaan baarista, sain alzheimer kun otin neuvoi vaarista. En muista päivistä paljookaa, hyppy yläkerroksesta alas taas sateenvarjon kaa. Mikäs tässä pällistelles ei taivas siitä muutu, sateenkaaria voi tussil aina piirtää ruutuu. Puutuneet jalat vaan tekemästä parastaan, kun kaupunki nukkuu hiljaa villasukat jalassa. Mä lepäilen mun laakereilla, epäilen et oonkse minä, vai onks tää maailma etäinen must. On tuntunut jo kauan, se taitaa ollakkin ne muut jotka viimesenä nauraa. Mustan kallion tunneli ei lopu ikinä, betoni kerroksissa pikimusta ikijää. Millo herätä mun pitikää se kerro, kun kello ei oo kaheksaan vaan kello on vaan kello. Kanamunankuori pallotuoli mis mä makaan, jumalan pikkuserkku ekan pojan selän takan. Kohmeet sormet vaan kaivaa taskust sytkärii, ku maailmas vieläki kaipaa vastust. Ja muistu vasta mieleeni, laitoin pullopostin menee ja posti merkin kieleeni. Nyt matkal postiautost galaxeja kohti, kun takas meidän kotiin. Varma siittä et tänne jäädään, mut aamun laskiessa taas aurinko siel nostaa päätään. Kai tää on parempi et välipalaa tarkistan, maan kamaralla saatu aikaa mitä valmista taaskaan, mielummin koko elämä kun vaan vartin hauskaa. Mä lepäilen mun laakereilla, epäilen et oonkse minä, vai onks tää maailma etäinen must. On tuntunut jo kauan, se taitaa ollakkin ne muut jotka viimesenä nauraa. Mä lepäilen mun laakereilla, epäilen et oonkse minä, vai onks tää maailma etäinen must. On tuntunut jo kauan, se taitaa ollakkin ne muut jotka viimesenä nauraa.
![I.N "HALLUCINATION" | [Stray Kids : SKZ-PLAYER]](http://i.ytimg.com/vi/n5B5q1Hwt_U/mqdefault.jpg)
Aivan loistava! Lisää tällasia biisejä!
Pitihän se nyt kirjottaa sanat tänne ku on sen verran kova biisi et pääsee muutkin hoilailee. :D
--
Eka sitä lapsena kärsii kaikennäkösistä käytöshäiriöistä,
sit tajuu aikuisena miehenä et elämä on yks iso leikkikenttä.
Ja pää on yhtä sekasi ku lego laatikko,
Siin vaihees on sit vaikee lähtee skarppaa ku ei enää osaa mitää muuta.
Maailman yläpuolel helppoo tipahtaa,
Ensiks tajutaan liikaa sit vast flipataan.
Joku soittaa ilmakitaralla vikaa biisii,
mä heitän mun vikat kolikot sille ihan iisii.
Tänää synnyin sängystä mä uudestaan,
kun yläkerrassa kyl tiietään et tääl muutetaan.
Tää ei oo laakista että meidän elämä on maagista,
hermannin hevonenkin pillastuki kaakista.
Kun mä palasin neuvolaan baarista,
sain alzheimer kun otin neuvoi vaarista.
En muista päivistä paljookaa,
hyppy yläkerroksesta alas taas sateenvarjon kaa.
Mikäs tässä pällistelles ei taivas siitä muutu,
sateenkaaria voi tussil aina piirtää ruutuu.
Puutuneet jalat vaan tekemästä parastaan,
kun kaupunki nukkuu hiljaa villasukat jalassa.
Mä lepäilen mun laakereilla,
epäilen et oonkse minä, vai onks tää maailma etäinen must.
On tuntunut jo kauan, se taitaa ollakkin ne muut jotka viimesenä nauraa.
Mustan kallion tunneli ei lopu ikinä,
betoni kerroksissa pikimusta ikijää.
Millo herätä mun pitikää se kerro,
kun kello ei oo kaheksaan vaan kello on vaan kello.
Kanamunankuori pallotuoli mis mä makaan,
jumalan pikkuserkku ekan pojan selän takan.
Kohmeet sormet vaan kaivaa taskust sytkärii,
ku maailmas vieläki kaipaa vastust.
Ja muistu vasta mieleeni,
laitoin pullopostin menee ja posti merkin kieleeni.
Nyt matkal postiautost galaxeja kohti,
kun takas meidän kotiin.
Varma siittä et tänne jäädään,
mut aamun laskiessa taas aurinko siel nostaa päätään.
Kai tää on parempi et välipalaa tarkistan,
maan kamaralla saatu aikaa mitä valmista taaskaan,
mielummin koko elämä kun vaan vartin hauskaa.
Mä lepäilen mun laakereilla,
epäilen et oonkse minä, vai onks tää maailma etäinen must.
On tuntunut jo kauan, se taitaa ollakkin ne muut jotka viimesenä nauraa.
Mä lepäilen mun laakereilla,
epäilen et oonkse minä, vai onks tää maailma etäinen must.
On tuntunut jo kauan, se taitaa ollakkin ne muut jotka viimesenä nauraa.
True 'Dat fellows
Pakko kyl antaa propsit... tää uppos :)
Tätä lisää kapteeni!
go at go!
Loistavaa Lahdesta! tulee taustast mielee vähä pyhimys. ja aatamin mietiskelymäisistä sanotuksista kans.
hyvä biisi
Go adam m8 :)
0 dislikee :3 ihana biisi khyl
eihuono
(y)
Mullakin tuli Pyhimyksen tyyli mieleen etenkin ekoista laineista.