Kiitos tästä videosta. Ymmärsin about 70%. Minun ajatukset on että 1) Don't drink protein during a race, 2) to save time, don't change socks unless they are really wet , 3) try to run on the flat sections (find a strategy like counting to 100 before allowing yourself to stop. Then walk for 100 seconds and repeat), 4) "beware the chair" - don't stay long at aid stations unless absolutely necessary, 5) I don't know how you train, but a common mistake I see is that many people run long and slow or do endless hill repeats. Even for long ultras, you need a mix of workouts at different times in your training (Vo2 max, tempo, steady state, endurance). Contact me if you want to chat more. I really like your videos and it was nice to see you on the course. All of these comments are just my opinion. Good luck!
En ole yhtäkään Suomi-kisaa keskeyttänyt, mutta voin kyllä samaistua vitutukseen koska olen keskeyttänyt Ranskassa TDS:llä ja UTMB:llä. Eka keskeytys TDS:llä jossain 90 km kohdalla. Syy aika lailla sama kuin viime vuonna UTMB:llä. En syönyt mitään moneen tuntiin, ja sitten tuli totaalinen energiaromahdus huoltopisteellä. UTMB:llä yritin syödä väkisin kun Stefu, Pirhonen ja muut oli vieressä, ja tsemittivät jatkamaan. Sen jälkeen kävelin 10 km mutta en palautunut tarpeeksi, ja koin että en pysty enää mitenkän nousemaan 3 tonnia. Cutoff-aika kuumotti niskassa, joten koin että olen riippakivi Stefulle, ja että on parempi että edes toinen meistä pääsee maaliin. Se oli ihan oikea ajatus koska en usko että Stefu olisi päässyt maaliin minun kanssa. Energiavajeen lisäksi oli selvää että oma kunto ei riittänyt siihen retkeen. Oli siis paikallaan keskeyttää UTMB:llä, mutta TDS:llä olisin voinut päästä eteenpäin, mutta se oli eka vuorijuoksu, ja siinä horkassa täristessä tuntui ihan pähkähullulta lähteä nousemaan vuorelle yöllä. Kokemus olisi auttanut siinä. Mulla oli cutoffiin ainakin 3 tuntia aikaa, joten olisin voinut syödä ja maata vaikka tunnin tai kaksi putkeen, ja sitten lähteä kävelemään, mutta mieli sanoi että nyt pitää lopettaa. Seuraavana aamuna vitutti. :) Noh, näistä oppii ja näissä kehittyy. Koen että tasainen syöminen vaikka väkisin on huipputärkeää. Muuten tulee noutaja.
Hei, hyvää pohdintaa, mutta vaikea ymmärtää kavereiden syyttämistä, jos on itse pyytänyt, että muut jatkavat matkaa. Katsoin edellisen videon ja jos olet yhtä vakuuttavaa perustelua juoksukavereille esittänyt, niin en ihmettele että ovat jatkaneet, vaikutit todella päättäväiseltä keskeyttämään. Oliko teillä jokin tiukka sopimus, että menette yhdessä koko matkan, ja jos joku keskeyttää niin muutkin, vai miten? Ja toinen ajatus mikä heräsi on, että jos sait hyvän fiiliksen ja energiat palaamaan, niin sitten vaan tossua toisen eteen? Itse ajattelen, että jokainen on kuitenkin lopulta vastuussa omasta kisastaan. Tsemppiä ja hyvää fiilista ylläksen reissuun!
Ensinnäkin iso kiitos siitä, että olet jaksanut tehdä näitä videoita säännöllisesti. Uusien videoiden ilmestymistä oikein odottelee aina innolla, vähän samalla tapaa kun jonkun hyvän suoratoistosarjan uuden jakson julkaisua😊. Mustavuoren tapahtumassa kun sivusilmällä seurailin kuvaustouhujasi, sitä vasta tajusi, kuinka paljon ylimääräistä aikaa ja vaivaa tuo touhu vie sinänsä jo aikaavievän juoksusäädön päälle. Olen tykännyt erityisesti näissä videoissa siitä, että näytät näillä aina koko tunteiden skaalan rehellisesti. Niin maaliin tulojen liikutukset kuin keskeyttämisien pettymykset näkyvät videoilla käsinkosketeltavan aidosti, ja myös huumori on ainakin minun makuuni. Teet hienoa ja tärkeää duunia koko lajin kiinnostavuuden eteen näillä videoillasi! Ja itse aiheen kommentointiin. Jo kasikolmosella sen huomasin , kuinka tärkeässä roolissa tuo energian saanti tässä lajissa on. Mitä alhaisempi energiataso, sitä enemmän raatobussi houkutteli. Ihme syömis- ja valvomiskisaa koko laji😂
Oman väsymyksen korostaminen on outo ilmiö, mutta ei täysin vieras. Huomasin ensimmäisessä ultrassani, että meinaan tehdä sitä omilla ilmeillä ja eleillä. Kuin joku alkukantainen vaisto, joka haluaa näyttää laumalle, että yksin ei pärjää TAI katsokaa miten kovassa tuskassa pärjään, en edes tiedä kumpi.
Näistä sun KK-videoista tää oli tärkein ❤ Tää video pitäs olla pakollista katseltavaa kaikille, jotka lähtee oikeestaan millekkään matkalle. Hienosti sanoitit tunteita ja tuntemuksia, ja upeasti myös annoit niiden tunnistamiseen ja käsittelyyn ohjeita. Ylläksen GPS-palluraa odotellessa!
Mulla kävi viime vuonna KKn satamailisella vähän samoin. 95 km asti meni tosi hyvin, juoksu kulki jne. Sitten tuli seinä, vauhtikarkit ei enää maistunu eikä mikään muukaan. Keskeytin silloin Oulankaan vaikka olis ollu aikaa jatkaa. Laskin aikaa ja matkaa liikaa.
Kiitos hyvistä videoista ja rehellisestä analyysistäsi! Samaa mieltä aiempien kommentoijien kanssa yhteisvastuusta kun ei ole joukkuelaji - toki onnettomuustilanteissa autetaan kaikkia, erämaassa kun ollaan.
Tasaisempi ravinnon ottaminen voi parantaa myös mielenhallintaa. Iso palkkari plus random huoltoruoka kesken kisan kuulostaa oudolta, ei ihme jos vatsa ihmettelee. Perusmatkalla ravinnon määrä kannattaisi varmaan ihan laskea kulutuksen mukaiseksi plus joku varmuuskerroin eikä vetää summassa. Jauhopussien kanssa pelaamisesta siirtyisin joko valmiiseen tai itse tehtyyn geeliin joka lötköpullossa ja niitä drop bagissä tarvittava määrä. Juomana joko pelkkä vesi tai el. napeilla terästettynä niin selviää huollosta nopeammin läpi. En ole itse yli 10h suorittanut että ei kokemusta 😅. Tsemppiä Ylläkselle!
Minulla oli jo ennen kisaa epäilys mitä mahdollisesti tulee käymään. Polkujuoksu-ultramatkoilla maaliinpääsy on nykäsmäisesti 50/60% kiinni fyysisestä/henkisestä kapasiteetistä.
Hyvää pohdintaa monelta kantilta, mikä kaikki onnistui tai meni vikaan. Tuollaisessa pitkässä retkessä on niin paljon kaikkea, jota ei oikein voi treenata kovinkaan helposti arkielämässä. Olisit varmasti hyvin juoksukunnon puolesta mennyt läpi. Kiitos kun jaksat tehdä näitä hienoja videoita ja onneksi kohta on jo uusi yritys edessä, joten tsemppiä!! 👍💪👍Heikkoja hetkiä sielläkin varmasti tulossa ja äärimmäistä energiavajetta myös🙃
Oman mielen hallinta heikkona hetkenä on näissä karkeloissa aika haastavaa. Pitää olla tavote eli maaliin pääsy niin vahvana motivaationa että se ajaa yli noista mielen tekemistä hyvistä tekosyistä. Aika samanlaisia kokemuksia itselläkin kklta. Jostain syystä oli päässä soinut jo jonkin aikaa keskeytys seuraavaan huoltoon. Onneksi sinne kun pääsi niin innostui uudelleen kun tajusi että maaliin vois sittenki päästä. Eli varmaan se maaliin pääsy motivoi niin paljon että ei syntynyt tuota mukavuudenhalun tuomaa petollista keskeytyspalkintoa joka tuottaa lopulta sen ison pettymyksen. Vaikka siinä hetkessä se oliski helppo valinta. Vaikeita juttuja.
Pisti minun silmään että aika kova kiire oli isossa huollossa. Liekkö olisi apuja jos saisi suorittamista pienesti pienemmälle tankkauksen ajaksi. Onhan huolloissa paljon tehtävää ja muistettavaa, joten ei se helppoa ole.
Tää oli loistava video. Vieläkään en ymmärrä täysin et miks keskeytit, koska energiat lähti nousuun ennen keskeytystä ja lopun vielä juoksit. Vaikka muut jengiläiset oli lähteny omille teilleen, niin miks et yrittänyt jatkaa, jos fiilis olis hyvä? Onhan muista iso apu, mutta loppupelissähän noissa itseään vastaan kummiskin taistellaan.
Kiitos tästä videosta. Ymmärsin about 70%. Minun ajatukset on että 1) Don't drink protein during a race, 2) to save time, don't change socks unless they are really wet , 3) try to run on the flat sections (find a strategy like counting to 100 before allowing yourself to stop. Then walk for 100 seconds and repeat), 4) "beware the chair" - don't stay long at aid stations unless absolutely necessary, 5) I don't know how you train, but a common mistake I see is that many people run long and slow or do endless hill repeats. Even for long ultras, you need a mix of workouts at different times in your training (Vo2 max, tempo, steady state, endurance). Contact me if you want to chat more. I really like your videos and it was nice to see you on the course. All of these comments are just my opinion. Good luck!
Pyysit kommentteja, niin tässä tulee 😂.
En ole yhtäkään Suomi-kisaa keskeyttänyt, mutta voin kyllä samaistua vitutukseen koska olen keskeyttänyt Ranskassa TDS:llä ja UTMB:llä. Eka keskeytys TDS:llä jossain 90 km kohdalla. Syy aika lailla sama kuin viime vuonna UTMB:llä. En syönyt mitään moneen tuntiin, ja sitten tuli totaalinen energiaromahdus huoltopisteellä. UTMB:llä yritin syödä väkisin kun Stefu, Pirhonen ja muut oli vieressä, ja tsemittivät jatkamaan. Sen jälkeen kävelin 10 km mutta en palautunut tarpeeksi, ja koin että en pysty enää mitenkän nousemaan 3 tonnia. Cutoff-aika kuumotti niskassa, joten koin että olen riippakivi Stefulle, ja että on parempi että edes toinen meistä pääsee maaliin. Se oli ihan oikea ajatus koska en usko että Stefu olisi päässyt maaliin minun kanssa. Energiavajeen lisäksi oli selvää että oma kunto ei riittänyt siihen retkeen. Oli siis paikallaan keskeyttää UTMB:llä, mutta TDS:llä olisin voinut päästä eteenpäin, mutta se oli eka vuorijuoksu, ja siinä horkassa täristessä tuntui ihan pähkähullulta lähteä nousemaan vuorelle yöllä. Kokemus olisi auttanut siinä. Mulla oli cutoffiin ainakin 3 tuntia aikaa, joten olisin voinut syödä ja maata vaikka tunnin tai kaksi putkeen, ja sitten lähteä kävelemään, mutta mieli sanoi että nyt pitää lopettaa. Seuraavana aamuna vitutti. :) Noh, näistä oppii ja näissä kehittyy. Koen että tasainen syöminen vaikka väkisin on huipputärkeää. Muuten tulee noutaja.
Hei, hyvää pohdintaa, mutta vaikea ymmärtää kavereiden syyttämistä, jos on itse pyytänyt, että muut jatkavat matkaa. Katsoin edellisen videon ja jos olet yhtä vakuuttavaa perustelua juoksukavereille esittänyt, niin en ihmettele että ovat jatkaneet, vaikutit todella päättäväiseltä keskeyttämään. Oliko teillä jokin tiukka sopimus, että menette yhdessä koko matkan, ja jos joku keskeyttää niin muutkin, vai miten? Ja toinen ajatus mikä heräsi on, että jos sait hyvän fiiliksen ja energiat palaamaan, niin sitten vaan tossua toisen eteen? Itse ajattelen, että jokainen on kuitenkin lopulta vastuussa omasta kisastaan. Tsemppiä ja hyvää fiilista ylläksen reissuun!
Ensinnäkin iso kiitos siitä, että olet jaksanut tehdä näitä videoita säännöllisesti. Uusien videoiden ilmestymistä oikein odottelee aina innolla, vähän samalla tapaa kun jonkun hyvän suoratoistosarjan uuden jakson julkaisua😊. Mustavuoren tapahtumassa kun sivusilmällä seurailin kuvaustouhujasi, sitä vasta tajusi, kuinka paljon ylimääräistä aikaa ja vaivaa tuo touhu vie sinänsä jo aikaavievän juoksusäädön päälle. Olen tykännyt erityisesti näissä videoissa siitä, että näytät näillä aina koko tunteiden skaalan rehellisesti. Niin maaliin tulojen liikutukset kuin keskeyttämisien pettymykset näkyvät videoilla käsinkosketeltavan aidosti, ja myös huumori on ainakin minun makuuni. Teet hienoa ja tärkeää duunia koko lajin kiinnostavuuden eteen näillä videoillasi! Ja itse aiheen kommentointiin. Jo kasikolmosella sen huomasin , kuinka tärkeässä roolissa tuo energian saanti tässä lajissa on. Mitä alhaisempi energiataso, sitä enemmän raatobussi houkutteli. Ihme syömis- ja valvomiskisaa koko laji😂
Oman väsymyksen korostaminen on outo ilmiö, mutta ei täysin vieras. Huomasin ensimmäisessä ultrassani, että meinaan tehdä sitä omilla ilmeillä ja eleillä. Kuin joku alkukantainen vaisto, joka haluaa näyttää laumalle, että yksin ei pärjää TAI katsokaa miten kovassa tuskassa pärjään, en edes tiedä kumpi.
Näistä sun KK-videoista tää oli tärkein ❤ Tää video pitäs olla pakollista katseltavaa kaikille, jotka lähtee oikeestaan millekkään matkalle. Hienosti sanoitit tunteita ja tuntemuksia, ja upeasti myös annoit niiden tunnistamiseen ja käsittelyyn ohjeita. Ylläksen GPS-palluraa odotellessa!
Mulla kävi viime vuonna KKn satamailisella vähän samoin. 95 km asti meni tosi hyvin, juoksu kulki jne. Sitten tuli seinä, vauhtikarkit ei enää maistunu eikä mikään muukaan. Keskeytin silloin Oulankaan vaikka olis ollu aikaa jatkaa. Laskin aikaa ja matkaa liikaa.
Kiitos videoistasi. Niitä on aina niin mahtava katsoa!
Kiitos hyvistä videoista ja rehellisestä analyysistäsi! Samaa mieltä aiempien kommentoijien kanssa yhteisvastuusta kun ei ole joukkuelaji - toki onnettomuustilanteissa autetaan kaikkia, erämaassa kun ollaan.
Hyvää ja kiinnostavaa avointa pohdintaa, kiitos kun teit tämän. Juoksun iloa uusiiin seikkailuihin, vahvalta perustalta, lisäopeilla maustettuna ❤
Tasaisempi ravinnon ottaminen voi parantaa myös mielenhallintaa. Iso palkkari plus random huoltoruoka kesken kisan kuulostaa oudolta, ei ihme jos vatsa ihmettelee. Perusmatkalla ravinnon määrä kannattaisi varmaan ihan laskea kulutuksen mukaiseksi plus joku varmuuskerroin eikä vetää summassa. Jauhopussien kanssa pelaamisesta siirtyisin joko valmiiseen tai itse tehtyyn geeliin joka lötköpullossa ja niitä drop bagissä tarvittava määrä. Juomana joko pelkkä vesi tai el. napeilla terästettynä niin selviää huollosta nopeammin läpi. En ole itse yli 10h suorittanut että ei kokemusta 😅. Tsemppiä Ylläkselle!
Kiitos tästäkin videosta, hienosti käsitelty vaikea asia. Teet hienoa duunia, sun ansiosta minäkin lähdössä ekan kerran Pyhän maratonille 🙂
Minulla oli jo ennen kisaa epäilys mitä mahdollisesti tulee käymään. Polkujuoksu-ultramatkoilla maaliinpääsy on nykäsmäisesti 50/60% kiinni fyysisestä/henkisestä kapasiteetistä.
Hyvää pohdintaa monelta kantilta, mikä kaikki onnistui tai meni vikaan. Tuollaisessa pitkässä retkessä on niin paljon kaikkea, jota ei oikein voi treenata kovinkaan helposti arkielämässä. Olisit varmasti hyvin juoksukunnon puolesta mennyt läpi. Kiitos kun jaksat tehdä näitä hienoja videoita ja onneksi kohta on jo uusi yritys edessä, joten tsemppiä!! 👍💪👍Heikkoja hetkiä sielläkin varmasti tulossa ja äärimmäistä energiavajetta myös🙃
Oman mielen hallinta heikkona hetkenä on näissä karkeloissa aika haastavaa. Pitää olla tavote eli maaliin pääsy niin vahvana motivaationa että se ajaa yli noista mielen tekemistä hyvistä tekosyistä. Aika samanlaisia kokemuksia itselläkin kklta. Jostain syystä oli päässä soinut jo jonkin aikaa keskeytys seuraavaan huoltoon. Onneksi sinne kun pääsi niin innostui uudelleen kun tajusi että maaliin vois sittenki päästä. Eli varmaan se maaliin pääsy motivoi niin paljon että ei syntynyt tuota mukavuudenhalun tuomaa petollista keskeytyspalkintoa joka tuottaa lopulta sen ison pettymyksen. Vaikka siinä hetkessä se oliski helppo valinta. Vaikeita juttuja.
Kiitos tästä pohdinnasta ❤
Pisti minun silmään että aika kova kiire oli isossa huollossa. Liekkö olisi apuja jos saisi suorittamista pienesti pienemmälle tankkauksen ajaksi. Onhan huolloissa paljon tehtävää ja muistettavaa, joten ei se helppoa ole.
Tää oli loistava video. Vieläkään en ymmärrä täysin et miks keskeytit, koska energiat lähti nousuun ennen keskeytystä ja lopun vielä juoksit. Vaikka muut jengiläiset oli lähteny omille teilleen, niin miks et yrittänyt jatkaa, jos fiilis olis hyvä? Onhan muista iso apu, mutta loppupelissähän noissa itseään vastaan kummiskin taistellaan.