Asian vakavuuden vuoksi julkaisen nimimerkki torpotin2345 kaksi kommenttia. Nimimerkki on luonnon kanssa vasta ymmärtämisensä alkutaipaleella. Monesta asiasta olen samaa mieltä. Metsä kasvaa pääsääntöisesti uudelleen Suomessa. Kaikkialla ei, kuten Amazonasilla. Kyse on kokonaisvaltaisesta luontoymmärryksestä. Koska luonnossa kaikki riippuu kaikesta on liiallinen alueellinen hakkuu tuhoisaa. Kyse on biodiversiteetista, joka on miljardien vuosien aikana planeetalle kehittynyt. Mikäli ihminen lähtee ( on jo lähtenyt ) ronkkimaan tietoisesti, tai yleensä tietämättään, lajien välisiä suhteita, tulee noutaja. Suomessa on metsää about 2500 milj.m3. Vuotuinen kasvu, joka on nykyisin voimakkaassa laskussa, on noin 106 milj.m3. Lukuun kuuluvat vajaatuottoiset alueet, kuten pusikot ja suojelualueet, puistot ja hautuumaat. Suomessa hakataan noin 82 milj.m3. Se on aivan liikaa. Oikea luku on alle 60 milj.m3. Siihen tulisi sopeutua.
Niin, kun suojeltu Lapissakin niin isot alueet, niin talousmetsissä sitten on rajummat hakkuut. Suomen Valtio määrää nuo hakkuu määrät. Että talouskäytössä olevilla alueilla on enää hyvin vähän valinnanvaraa. Muu kuin kuvaamasi jälki.
Ja nuo auratut urat on sitä varten että taimi tulee nopeammin esille hangesta ja saa ravintorikkaampaa kasvualustaa, sama kuin mätästys mutta rajumpi keino. Nuo auraus uratkin kyllä häviää kun aikaa kuluu tarpeeksi, joku 60 vuotta
Tuohon "lohduttomaan" näkyyn viitaten ajattelin kommentin kirjoittaa. Itsekkin samoilla alueilla pyörineenä alkuun reaktio oli sama... kuitenkin siitä puuta tarvitaan ja fiksumpi sitä käyttää kuin jotain uusiutumatonta. Vaikka pohjosessa tietysti metsä kasvaa hitaammin nii kyllä sinne vielä kunnon metsä kasvaa. Esimerkiksi pohjoiskarjalassa on vedetty oikeasti rajulla kädellä mehtää nurin sotakorvauksiksi... tämän hetken pohjoisen touhu nättiä siihen verrattuna. Nyt pohjoiskarjalassa taas paljon komeaa metsää kun nuo sotakorvauksiksi hakatut alkaa olemaan korjuukypsiä. Kohta sitä aukkoa on taas pohjoiskarjalassakin...
Eli puolensa kullakin, toki siitä voidaan olla montaa mieltä tulisko enemmän kasvattaa esimerkiksi sekamehtiä, lapissakin monesti jätetään männyt siemenpuuksi vaikka alueella aikaisemmin ollut kuusi ja mänty sekametsä
Metsähallituksen tulostavoitetta pitäisi alentaa, niin olisi enemmän vaihtoehtoja.
Olen samaa mieltä. Viidenkymmenen vuoden aikana, jonka pohjoisen seuduilla olen kulkenut, on maisema muuttunut totaalisesti havupuuvyöhykkeellä.
Asian vakavuuden vuoksi julkaisen nimimerkki torpotin2345 kaksi kommenttia.
Nimimerkki on luonnon kanssa vasta ymmärtämisensä alkutaipaleella. Monesta asiasta olen samaa mieltä. Metsä kasvaa pääsääntöisesti uudelleen Suomessa. Kaikkialla ei, kuten Amazonasilla.
Kyse on kokonaisvaltaisesta luontoymmärryksestä. Koska luonnossa kaikki riippuu kaikesta on liiallinen alueellinen hakkuu tuhoisaa. Kyse on biodiversiteetista, joka on miljardien vuosien aikana planeetalle kehittynyt. Mikäli ihminen lähtee ( on jo lähtenyt ) ronkkimaan tietoisesti, tai yleensä tietämättään, lajien välisiä suhteita, tulee noutaja.
Suomessa on metsää about 2500 milj.m3. Vuotuinen kasvu, joka on nykyisin voimakkaassa laskussa, on noin 106 milj.m3. Lukuun kuuluvat vajaatuottoiset alueet, kuten pusikot ja suojelualueet, puistot ja hautuumaat. Suomessa hakataan noin 82 milj.m3. Se on aivan liikaa. Oikea luku on alle 60 milj.m3. Siihen tulisi sopeutua.
Niin, kun suojeltu Lapissakin niin isot alueet, niin talousmetsissä sitten on rajummat hakkuut. Suomen Valtio määrää nuo hakkuu määrät. Että talouskäytössä olevilla alueilla on enää hyvin vähän valinnanvaraa. Muu kuin kuvaamasi jälki.
Ja nuo auratut urat on sitä varten että taimi tulee nopeammin esille hangesta ja saa ravintorikkaampaa kasvualustaa, sama kuin mätästys mutta rajumpi keino. Nuo auraus uratkin kyllä häviää kun aikaa kuluu tarpeeksi, joku 60 vuotta
Tuohon "lohduttomaan" näkyyn viitaten ajattelin kommentin kirjoittaa. Itsekkin samoilla alueilla pyörineenä alkuun reaktio oli sama... kuitenkin siitä puuta tarvitaan ja fiksumpi sitä käyttää kuin jotain uusiutumatonta. Vaikka pohjosessa tietysti metsä kasvaa hitaammin nii kyllä sinne vielä kunnon metsä kasvaa. Esimerkiksi pohjoiskarjalassa on vedetty oikeasti rajulla kädellä mehtää nurin sotakorvauksiksi... tämän hetken pohjoisen touhu nättiä siihen verrattuna. Nyt pohjoiskarjalassa taas paljon komeaa metsää kun nuo sotakorvauksiksi hakatut alkaa olemaan korjuukypsiä. Kohta sitä aukkoa on taas pohjoiskarjalassakin...
Eli puolensa kullakin, toki siitä voidaan olla montaa mieltä tulisko enemmän kasvattaa esimerkiksi sekamehtiä, lapissakin monesti jätetään männyt siemenpuuksi vaikka alueella aikaisemmin ollut kuusi ja mänty sekametsä