Ei tässä voi muuta kuin hattua nostaa meidän maamme veteraaneille. Muistakaamme heidän uhrauksen Suomen puolesta ja kunnioittakaamme sitä iankaikkisesti. Hyvää itsenäisyyspäivää ystävät, olkoon vuodenloppunne rauhallinen sekä onnellinen. 🇫🇮
Kiitos kaikille maamme veteraaneille. Kiitos isoisälleni, joka oli sotaveteraani, ja jota en koskaan ehtinyt tavata. Ja kiitos teille PV, että olette kunnioittaneet veteraanien perintöä näillä haastatteluilla. Kevyet mullat Paavolle.
Tavallaan aika osuvaa, vaikkakin traagista, että viimeinen haastateltavista ehti menehtyä ennen haastattelun julkaisemista. Kuvastaa hyvin sitä, miten kovaa vauhtia veteraanisukupolvi on kuihtumassa pois.
Outoa herätä siihen että veteraaneja ei kauaa enää ole. Lapsena ehti tottua siihen että uimahallin saunassa näki välillä sodan arpeuttamia sotainvalideja, ja esimerkiksi kesän mökkireissuilla suvun vanhat sotamiehet kertoilivat juhannuksena sotajuttuja. Joka perheessä oli joko pappa tai isopappa joka oli ollut sodassa. Sotaveteraaneja oli kaikkialla. Nyt sitten on herännyt siihen että valtaosa veteraaneista on kuollut, ja keski-ikäkin on jo 94 vuotta.
@@goldbullet50 mm, harmi että oma isopappa ei kertoillu tarinoita, kun olin niin pieni vielä, sitten ku oisin ollu tarpeeks vanha ymmärtämään hän sai Alzheimerin ja meni vähän oudoksi, sitten lopulta hän menehtyi. Toista en kerinnyt koskaan nähdä.
Kyllähän noita sukulaisia on varmasti ollu aikanaan kaikil ketkä on sota ajan elän ja niitäkin ketkä on kaatuneet tai rintamalta selvinneet Rip Antti,Yrjö,Mikko!!. 🇫🇮
"kun rupeaa tulemaan pimeää talviautoilu on vielä hankalampaa". "musta se on yhtä hyvä kun kesällä kun autossa on valot." naurun purskahdus. erittäin suuri kunnioitus veteraanille kaikesta mitä hän teki suomen puolesta
100 vuotta.. kuulostaa vaan niin käsitttämättömän paljolta näin 35vuotiaana.. kaikki kunnia Paavolle (rip) ja kaikille muille vanhemmille ja myös nuorelle ikäpolvelle!
Mä kirjoitin tekstiyksiä tästä haastattelusta isoon tekstiin: "Paavo Kotilainen menehtyi 26.11.2020 Jorvin sairaalassa. Kuvaushetkellä hän oli ehtinyt täyttää sata vuotta. Talvisotaan, jatkosotaan tai Lapin sotaan osallistuneita veteraaneja on keskuudessamme noin 6300. Nuorimmat veteraaneista ovat 85-vuotiaita. Haastattelimme heistä neljää. Kun olin radioamatööri, mä sain Pääesikunnasta kirjeen. jossa mua pyydettiin ilmoittautumaan Pääesikunnassa. Siellä oli meitä radioamatöörejä ehkä viisitoista. Sen tien sitten mä jouduin sellaiseen Päämajaan valvontaosastoon, jonka tehtävänä oli venäläisten agenttien etsiminen. Meillä oli käytössä autokomppaniasta auto, jolla me kierrettiin Helsinkiä ja me sunnaattiin Aleksis Kiven kadulla, semmoinen luvaton radioasema. Ja se oli aika jännä sikäli, että ma saatiin sähkölaitokselta asentaja apuun, joka kytki jännitteet pois siitä talosta. Ja tää sähkötys, jota siellä kuului niin se loppui. Ja tämä asianomainen henkilö katosi siinä vaiheessa. Me kierrettiin sitä taloa, sillä asentajalla oli avainnippu jossa oli paljon avaimia. Ja kuinkas ollakkaan niin yhdestä asunnosta mä löysin semmoisen pöydällä olevan pitsiliinan välistä niklatun ruuvin. Jä tämä kaveri oli luullut, että hänen lahettimensä joutui epäkuntoon. Hänellä oli käytössä amerikkalainen desaanttiradio. Ja siltä perusteelta me ruvettiin tarkemmin katsomaan sitä asuntoa niin sieltä rupesi löytymään sitten venäläistä saippua. Löydettiin myöskin tämän asianomaisen henkilön asuinpaikka, se oli Porvoonkadulla. Ja sen kaverin tehtävänä oli mielialatiedustelu. Ilmoittauduin sitten Pääesikunnassa sinne Päämajan valvontaosastoon. Joka sitten siirtyi sieltä Mikkeliin. Sitten Mikkelissä tehtiin sitä samaa hommaa. Suoritettiin radiokuuntelua. Mikkelistä siirryttiin Mäntyharjulle ja siellä toiminta jatkui. Mä sain komennuksen JR-12:een (Jääkärirykmeentti 12) Vironlahdelle. Olin hevosmiehenä siellä. Sieltä RUK:hon, ja olin kouluttajana RUK:ssa. Sitten oli rauha ja siinä meni kuukausi taikka muuta, ja sitten sota alkoi uudelleen. Mä olin kiinnostunut satelliiteista, amatöörisatelliiteista. Mä kirjoittelin sitten ohjelman, joka suuntasi mun lähettimen ja vastaanottimen antenneja sen mukaan, missä satelliitti oli. Se ohjelma toimi hyvin ja mä jaoin sitä aika paljon. Sitten mä olen toiminut Suomessa Elektronisen sodankäynnin keskuksessa, taikka sen perinnekerhossa, joka on vaalinut tämän mediän moottoroidun yksikön perinteitä. Se on ollut erittäin kiinnostava yksikkö. Ja lopulta ne valitsi kunniapuheenjohtajaksi. Aivan hirveän hyvä henki. Todella hyvä henki. Auton ajo on mulle kiinnostavaa. Mulla on ajokortti, joka on voimassa. Päättyy joskus ensi helmikuussa, mutta tytär ei anna oikein ajaa. Mä tunnen sen olevan hallinnassa, mutta tytär on huolissaan siitä, että mä voin koska hyvänsa saada jonkun pahuksen kotauksen taikka muun. Minä en ole huolissani, kun mulla ei sellaisia kohtauksia ole ollut. Paitsi mitä on kaatunut. Mutta autossa ei voi kaatua. - Ja tietysttti kun alkaa olemaan aika pimeää, talviautoilu on vielä hankalampaa. - No, minusta se on ihan yhtä hyvää kuin kesällä, koska autoissa on valot. Lehtiä mä luen sikäli kun näkö toimii. Se on aika lailla heikentynyt. Ja katselen tuota telkkaria. Kuulo parani sillä, kun kävin lääkärissä ja korvat puhdistettiin. Nissä oli vaikkua. Varusmiehet ymmärtää, että he on niinku Suomen turva. Toivon, että heillä on samanlainen henki, kuin meillä oli sodan aikana. Aivan mahottoman hyvä henki. Ja jos on joku erityiskoulutus niin kannattaa jatkaa sitä. Ja sanon nille, jotka on palvellut siellä elektronisen sodankäynnin yksikössä, ne järjestää kertausharjoituksia. Niihin kannattaa osallistua".
Hienoja haastatteluja, kiitos! Satunnaisesta näppäilystä taustamusiikkina ei tosin voi sanoa samaa, parempi ilman ja sopisi teemaan myös paremmin ilman musiikkia :)
Minä kävin sotilas palveluksen 1990. Muistan valassa pistin sormet salaa ristiin kun en mielessäni voinut luvat ampua ihmisiä, mielenoikkuja nuorella miehellä. Nyt en tekisi, olen muuttunut. Mutta jopa kun on varusmielpalvelussa, ei se ole mitään verrattuna oikeaan kuten nämä miehet. Mietin monesti kuinka pärjäisin heidän tilallaan, on varmaan kova paikka. Kun minä olin armeijassa, minusta ei siellä kokenut erityistä "suomen henkeä", en ainakaan minä. Ehkä johtuu kun on niin nuori niin ei ajattele. Mutta varmasti tosi tilanteessa sen kokisi tai vanhempana.
Ilman veteraaneja ja lottia ei saataisi elää näin hienossa maassa. Kiitos heille ja hyvää itsenäisyyspäivää!
@@allu6172 miten Jeesus tähän liittyy turpa kiinni :D
Keveät mullat Paavolle❤️ Kiitos kaikille maamme puolesta taistelleille veteraaneille🇫🇮❤️
Kiitos vapaasta Suomesta, lepää rauhassa Paavo.
Ei tässä voi muuta kuin hattua nostaa meidän maamme veteraaneille. Muistakaamme heidän uhrauksen Suomen puolesta ja kunnioittakaamme sitä iankaikkisesti. Hyvää itsenäisyyspäivää ystävät, olkoon vuodenloppunne rauhallinen sekä onnellinen. 🇫🇮
Kiitos kaikille maamme veteraaneille. Kiitos isoisälleni, joka oli sotaveteraani, ja jota en koskaan ehtinyt tavata. Ja kiitos teille PV, että olette kunnioittaneet veteraanien perintöä näillä haastatteluilla. Kevyet mullat Paavolle.
Kiitos! ja lepää rauhassa Paavo
Hieno idea toteuttaa nämä haastattelut. Hiipua ei muisto koskaan saa.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Kiitos puolustusvoimille hienoista videoista ja kiitos myös veteraaneille.
Hyvää itsenäisyyspäivää! 🇫🇮🇫🇮
Tavallaan aika osuvaa, vaikkakin traagista, että viimeinen haastateltavista ehti menehtyä ennen haastattelun julkaisemista. Kuvastaa hyvin sitä, miten kovaa vauhtia veteraanisukupolvi on kuihtumassa pois.
Outoa herätä siihen että veteraaneja ei kauaa enää ole. Lapsena ehti tottua siihen että uimahallin saunassa näki välillä sodan arpeuttamia sotainvalideja, ja esimerkiksi kesän mökkireissuilla suvun vanhat sotamiehet kertoilivat juhannuksena sotajuttuja. Joka perheessä oli joko pappa tai isopappa joka oli ollut sodassa. Sotaveteraaneja oli kaikkialla. Nyt sitten on herännyt siihen että valtaosa veteraaneista on kuollut, ja keski-ikäkin on jo 94 vuotta.
@@goldbullet50 mm, harmi että oma isopappa ei kertoillu tarinoita, kun olin niin pieni vielä, sitten ku oisin ollu tarpeeks vanha ymmärtämään hän sai Alzheimerin ja meni vähän oudoksi, sitten lopulta hän menehtyi. Toista en kerinnyt koskaan nähdä.
Itse en ole isopappaani koskaan tavannut mutta 100v isomummo on kertonut paljon sodan aikaisesta evakosta itärajalla.
@@lumenluoja2260 mulle vaan isovanhemmat kertonu sodan aikasta lapsuutta ja sen jälkeistä aikaa, mutta tosi vähän.
Kyllähän noita sukulaisia on varmasti ollu aikanaan kaikil ketkä on sota ajan elän ja niitäkin ketkä on kaatuneet tai rintamalta selvinneet Rip Antti,Yrjö,Mikko!!. 🇫🇮
Huikeessa kunnossa 100 vuotiaaksi. Harmi että keho lopulta antoi periksi. 🙏❤️
Hyvää itsenäisyys päivää kaikille. Kiitos veteraanit ja lotat ilman teitä ei olisi kunnon itsenäisyys päivää
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Kiitos teille kaikille,jotka olette taistelleet Suomen Itsenäisyyden puolesta. Suomi on hyvä ja kaunis maa❤
Kiitos kaikki veteraaneille... Kiitos isoisä
"kun rupeaa tulemaan pimeää talviautoilu on vielä hankalampaa". "musta se on yhtä hyvä kun kesällä kun autossa on valot." naurun purskahdus. erittäin suuri kunnioitus veteraanille kaikesta mitä hän teki suomen puolesta
Kiertäkää jokanen veteraani läpi ennenkuin muistot häviää
Hyvää itsenäisyyspäivää! Kiitos ja kunnia heille joille se kuuluu.
Vaikka sielu lähi jätti hän hienon maan meille🔥 kiitos!💪🏽
Kiitos Paavo kaikesta!
Kiitän ❤️
Kiitos paljon❤🇫🇮
Rauha hänen sielulleen.
Ilman heitä joiden ristit ovat puuta, ois arkipäivä kuudes joulukuuta.
Kiitos
Kiitos kaikille veteraaneille! Lepää rauhassa paavo. ❤️
Ei unohdeta teitä koskaan
Kiitos kaikille veteraaneille.
Oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja lämmin osaanotto Paavon läheisille. Hattu päästä!
Hienoja tarinoita. Kiitos veteraanit ja lotat.
Respect
100 vuotta.. kuulostaa vaan niin käsitttämättömän paljolta näin 35vuotiaana.. kaikki kunnia Paavolle (rip) ja kaikille muille vanhemmille ja myös nuorelle ikäpolvelle!
Kiitos!
_Ikuinen kiitollisuus_ 💗
Aivan mieletön kunnioitus näitä Suomen puolesta taistelleita kohtaan! Ei voi muuta kuin ihailla. Toivottavasti seuraavaa sotaa ei ikinä tule
🫡🇫🇮🪖sankari kiitos että saamme elää itsenäisessä Suomessa🇫🇮
Mä kirjoitin tekstiyksiä tästä haastattelusta isoon tekstiin:
"Paavo Kotilainen menehtyi 26.11.2020 Jorvin sairaalassa. Kuvaushetkellä hän oli ehtinyt täyttää sata vuotta. Talvisotaan, jatkosotaan tai Lapin sotaan osallistuneita veteraaneja on keskuudessamme noin 6300. Nuorimmat veteraaneista ovat 85-vuotiaita. Haastattelimme heistä neljää.
Kun olin radioamatööri, mä sain Pääesikunnasta kirjeen. jossa mua pyydettiin ilmoittautumaan Pääesikunnassa. Siellä oli meitä radioamatöörejä ehkä viisitoista. Sen tien sitten mä jouduin sellaiseen Päämajaan valvontaosastoon, jonka tehtävänä oli venäläisten agenttien etsiminen. Meillä oli käytössä autokomppaniasta auto, jolla me kierrettiin Helsinkiä ja me sunnaattiin Aleksis Kiven kadulla, semmoinen luvaton radioasema. Ja se oli aika jännä sikäli, että ma saatiin sähkölaitokselta asentaja apuun, joka kytki jännitteet pois siitä talosta. Ja tää sähkötys, jota siellä kuului niin se loppui. Ja tämä asianomainen henkilö katosi siinä vaiheessa. Me kierrettiin sitä taloa, sillä asentajalla oli avainnippu jossa oli paljon avaimia. Ja kuinkas ollakkaan niin yhdestä asunnosta mä löysin semmoisen pöydällä olevan pitsiliinan välistä niklatun ruuvin. Jä tämä kaveri oli luullut, että hänen lahettimensä joutui epäkuntoon. Hänellä oli käytössä amerikkalainen desaanttiradio. Ja siltä perusteelta me ruvettiin tarkemmin katsomaan sitä asuntoa niin sieltä rupesi löytymään sitten venäläistä saippua. Löydettiin myöskin tämän asianomaisen henkilön asuinpaikka, se oli Porvoonkadulla. Ja sen kaverin tehtävänä oli mielialatiedustelu.
Ilmoittauduin sitten Pääesikunnassa sinne Päämajan valvontaosastoon. Joka sitten siirtyi sieltä Mikkeliin. Sitten Mikkelissä tehtiin sitä samaa hommaa. Suoritettiin radiokuuntelua. Mikkelistä siirryttiin Mäntyharjulle ja siellä toiminta jatkui. Mä sain komennuksen JR-12:een (Jääkärirykmeentti 12) Vironlahdelle. Olin hevosmiehenä siellä. Sieltä RUK:hon, ja olin kouluttajana RUK:ssa. Sitten oli rauha ja siinä meni kuukausi taikka muuta, ja sitten sota alkoi uudelleen.
Mä olin kiinnostunut satelliiteista, amatöörisatelliiteista. Mä kirjoittelin sitten ohjelman, joka suuntasi mun lähettimen ja vastaanottimen antenneja sen mukaan, missä satelliitti oli. Se ohjelma toimi hyvin ja mä jaoin sitä aika paljon. Sitten mä olen toiminut Suomessa Elektronisen sodankäynnin keskuksessa, taikka sen perinnekerhossa, joka on vaalinut tämän mediän moottoroidun yksikön perinteitä. Se on ollut erittäin kiinnostava yksikkö. Ja lopulta ne valitsi kunniapuheenjohtajaksi. Aivan hirveän hyvä henki. Todella hyvä henki.
Auton ajo on mulle kiinnostavaa. Mulla on ajokortti, joka on voimassa. Päättyy joskus ensi helmikuussa, mutta tytär ei anna oikein ajaa. Mä tunnen sen olevan hallinnassa, mutta tytär on huolissaan siitä, että mä voin koska hyvänsa saada jonkun pahuksen kotauksen taikka muun. Minä en ole huolissani, kun mulla ei sellaisia kohtauksia ole ollut. Paitsi mitä on kaatunut. Mutta autossa ei voi kaatua.
- Ja tietysttti kun alkaa olemaan aika pimeää, talviautoilu on vielä hankalampaa.
- No, minusta se on ihan yhtä hyvää kuin kesällä, koska autoissa on valot.
Lehtiä mä luen sikäli kun näkö toimii. Se on aika lailla heikentynyt. Ja katselen tuota telkkaria. Kuulo parani sillä, kun kävin lääkärissä ja korvat puhdistettiin. Nissä oli vaikkua.
Varusmiehet ymmärtää, että he on niinku Suomen turva. Toivon, että heillä on samanlainen henki, kuin meillä oli sodan aikana. Aivan mahottoman hyvä henki. Ja jos on joku erityiskoulutus niin kannattaa jatkaa sitä. Ja sanon nille, jotka on palvellut siellä elektronisen sodankäynnin yksikössä, ne järjestää kertausharjoituksia. Niihin kannattaa osallistua".
Kiitos paljon
❤️
Otan osaa ja lepää rauhassa Paavo.
Teillä siellä PV:ssä on selkeästi aivan loistava tiimi tekemässä näitä videoita! Kaikki arvostus teille - sekä sotiemme veteraaneille!
Itseltäni löytyy myös tuo kivi "Päämajan radiotiedustelu 1927-1944"
Kiitos.
Autojutut sai hymyilemään. _o>
Kyllä niissä autoissa on valot :') toivottavasti pääs Paavo vielä ainakin kerran auton rattiin tämän kuvauksen jälkeen.
Hienoja haastatteluja, kiitos! Satunnaisesta näppäilystä taustamusiikkina ei tosin voi sanoa samaa, parempi ilman ja sopisi teemaan myös paremmin ilman musiikkia :)
kiitos
Kyllä nyt täytyy kunnioittaa ja olla kiitollinen!
Miten 5 alapeukkua on eksynyt tänne
Voisitte tehdä näihin videoihinne englanninkieliset tekstitykset, niin saisi muutkin kuin vain suomalaiset ja ruotsalaiset nauttia näistä.
Minä kävin sotilas palveluksen 1990. Muistan valassa pistin sormet salaa ristiin kun en mielessäni voinut luvat ampua ihmisiä, mielenoikkuja nuorella miehellä. Nyt en tekisi, olen muuttunut. Mutta jopa kun on varusmielpalvelussa, ei se ole mitään verrattuna oikeaan kuten nämä miehet. Mietin monesti kuinka pärjäisin heidän tilallaan, on varmaan kova paikka.
Kun minä olin armeijassa, minusta ei siellä kokenut erityistä "suomen henkeä", en ainakaan minä. Ehkä johtuu kun on niin nuori niin ei ajattele. Mutta varmasti tosi tilanteessa sen kokisi tai vanhempana.
Aika nyhverö olit ehkä sivariin?
Ei näitä miehiä ja naisia, jotka vaaransivat henkensä itsenäisen Suomen puolesta, voi muuta kuin arvostaa.
Sankari
LTD., LÄHES 100 vuotta VANHA!!! ASUNUT 100 VUOTTA...
Mikätakia.
Moi
Lepää rauhassa Paavo
Kiitos
Kiitos!
Kiitos