Asia joka Edo-kauden (Tokugawa-shogunaatin) aikaisesta Japanista voi helposti jäädä vähälle huomiolle on se miten monessa suhteessa maa oli kuitenkin pitkälle kehittynyt. Vuoteen 1853 tultaessa Japanissa oli todennäköisesti maailman korkein lukutaitoisten osuus väestöstä ja ehkä myös korkein kaupungistumisen aste (jälkimmäinen varsinkin ehkä tulkinnanvaraisempi mitattava, mutta hyvin korkea tämä oli silti). Edo (nykyinen Tokio) oli ehkäpä (tulkinnan varaa toki tässäkin) maailman suurin kaupunki 1800-luvun puolivälissä - niin kuin se on sattumoisin useimpien lähteiden mielestä tätä kirjoittaessanikin vuonna 2024. Tämä kaikki siis ennen Meiji-restoraatiota ja länsimaistumista. Tätä taustaa vasten Japanin äärimmäisen nopea kehitys kaikilla mittareilla pian Perryn kasuaalin laivastovierailun jälkeen Meiji-kauden aikana ei olekaan enää aivan niin ihmeellistä. Pohja oli monessa mielessä (mm. lukutaito, koulutuskulttuuri, kehittynyt raha- ja finanssijärjestelmä) hyvä samalla tavalla kuin se oli hyvä myöskin "myöhään" teollistuneessa Saksan keisarikunnassa suurin piirtein samalla ajanjaksolla. En ole seiskaluokkalainen vaan aikanen ihminen, tuli vaan törmättyä videoon kun on kiinnostavaa katsoa miten historiaa opetetaan. Historian opettaja tai historioitsija en ole, joten sen suhteen varaus. Lähteitä: Tsujimoto Masashi: Maturing of a Literate Society - Literacy and Education in the Edo period (17th - 19th century). Journal of Japanese Trade & Industry, March/April 2000. en.m.wikipedia.org/wiki/Edo_period
Kiitos asiantuntevasta kommentista. Peruskoulun historiassa monet asiat käydään läpi hyvin nopeasti ja pintapuolisesti. Aikaa syventymiseen ei yksinkertaisesti ole. Valitettavasti.
Joo, tiedän vallan hyvin ettei syvälle ehdi mennä. Ajattelin että kommentin sisältö olisi relevantimpi ehkä jossain lukiokurssissa tai koululaisten projektityössä. Peruskouluytimekkäästi riittänee ymmärtää että Japani ei ollut kaikissa suhteissa takapajula vaikka teknistieteellisesti olikin jäänyt Eurooppaa hieman jälkeen.
Asia joka Edo-kauden (Tokugawa-shogunaatin) aikaisesta Japanista voi helposti jäädä vähälle huomiolle on se miten monessa suhteessa maa oli kuitenkin pitkälle kehittynyt. Vuoteen 1853 tultaessa Japanissa oli todennäköisesti maailman korkein lukutaitoisten osuus väestöstä ja ehkä myös korkein kaupungistumisen aste (jälkimmäinen varsinkin ehkä tulkinnanvaraisempi mitattava, mutta hyvin korkea tämä oli silti). Edo (nykyinen Tokio) oli ehkäpä (tulkinnan varaa toki tässäkin) maailman suurin kaupunki 1800-luvun puolivälissä - niin kuin se on sattumoisin useimpien lähteiden mielestä tätä kirjoittaessanikin vuonna 2024. Tämä kaikki siis ennen Meiji-restoraatiota ja länsimaistumista.
Tätä taustaa vasten Japanin äärimmäisen nopea kehitys kaikilla mittareilla pian Perryn kasuaalin laivastovierailun jälkeen Meiji-kauden aikana ei olekaan enää aivan niin ihmeellistä. Pohja oli monessa mielessä (mm. lukutaito, koulutuskulttuuri, kehittynyt raha- ja finanssijärjestelmä) hyvä samalla tavalla kuin se oli hyvä myöskin "myöhään" teollistuneessa Saksan keisarikunnassa suurin piirtein samalla ajanjaksolla.
En ole seiskaluokkalainen vaan aikanen ihminen, tuli vaan törmättyä videoon kun on kiinnostavaa katsoa miten historiaa opetetaan. Historian opettaja tai historioitsija en ole, joten sen suhteen varaus.
Lähteitä:
Tsujimoto Masashi: Maturing of a Literate Society - Literacy and Education in the Edo period (17th - 19th century). Journal of Japanese Trade & Industry, March/April 2000.
en.m.wikipedia.org/wiki/Edo_period
Kiitos asiantuntevasta kommentista. Peruskoulun historiassa monet asiat käydään läpi hyvin nopeasti ja pintapuolisesti. Aikaa syventymiseen ei yksinkertaisesti ole. Valitettavasti.
Joo, tiedän vallan hyvin ettei syvälle ehdi mennä. Ajattelin että kommentin sisältö olisi relevantimpi ehkä jossain lukiokurssissa tai koululaisten projektityössä. Peruskouluytimekkäästi riittänee ymmärtää että Japani ei ollut kaikissa suhteissa takapajula vaikka teknistieteellisesti olikin jäänyt Eurooppaa hieman jälkeen.