Kiitos Viljami ja Amita mielenkiintoisesta keskustelusta "Suomen sielua etsimässä" juurista juurettomuudesta turvasta turvattomuudesta historian saatossa sodista selviytymisestä ja kiitollisuudesta heille, jotka antoivat henkensä ja terveytensä, että me jälkeen syntyneet olemme saaneet elää vapaassa maassa metsiemme järviemme peltojemme keskellä luontoyhteydessä sukupolvien ketjussa pieni sitkeä vanha alkuperäiskansa. Mitä kaikkea me kannamme sisällämme sukupolvien taakkasiirtymänä?! Todella mielenkiintoista kuunnella konstellaation avaamista mahdollisuuksista sisäiseen kasvuun. Kohtaamisissa ihmisten kanssa ja yhteyden löytyminen itseen ja toisiin kanssakulkijoihin on ihmeellistä kaunista mystistä. Sipulin kuorimista, joka tarvitsee tilaa ja aikaa päästä syvemmälle itseen ja saavuttaa pala palalta enemmän ymmärrystä hyväksyntää rakkautta ja armollisuutta itseä ja muita kohtaan. Nöyryyttä ja kiitollisuutta elämän lahjasta, saada olla yhtenä lenkkinä sukupolvien ketjussa. 🙏🥰❤
Hei ja kiitos. Mulla tuli keskustelun alkupuolella mieleen yhteyksien katkeilemiseen liittyen yksi vanha suosikkibiisi. Pave ja minulla on ikävä. Ikävä kohti jtn, jota ei ehkä olekaan. Tämä resonoi jossain kohtaa elämää suuresti. Askel askeleelta kohti konstellaatiokokemusta.
Kiitos Viljami ja Amita mielenkiintoisesta keskustelusta "Suomen sielua etsimässä" juurista juurettomuudesta turvasta turvattomuudesta historian saatossa sodista selviytymisestä ja kiitollisuudesta heille, jotka antoivat henkensä ja terveytensä, että me jälkeen syntyneet olemme saaneet elää vapaassa maassa metsiemme järviemme peltojemme keskellä luontoyhteydessä sukupolvien ketjussa pieni sitkeä vanha alkuperäiskansa.
Mitä kaikkea me kannamme sisällämme sukupolvien taakkasiirtymänä?!
Todella mielenkiintoista kuunnella konstellaation avaamista mahdollisuuksista sisäiseen kasvuun. Kohtaamisissa ihmisten kanssa ja yhteyden löytyminen itseen ja toisiin kanssakulkijoihin on ihmeellistä kaunista mystistä.
Sipulin kuorimista, joka tarvitsee tilaa ja aikaa päästä syvemmälle itseen ja saavuttaa pala palalta enemmän ymmärrystä hyväksyntää rakkautta ja armollisuutta itseä ja muita kohtaan. Nöyryyttä ja kiitollisuutta elämän lahjasta, saada olla yhtenä lenkkinä sukupolvien ketjussa.
🙏🥰❤
Kiitos teille molemmille!
Hei ja kiitos. Mulla tuli keskustelun alkupuolella mieleen yhteyksien katkeilemiseen liittyen yksi vanha suosikkibiisi. Pave ja minulla on ikävä. Ikävä kohti jtn, jota ei ehkä olekaan. Tämä resonoi jossain kohtaa elämää suuresti. Askel askeleelta kohti konstellaatiokokemusta.