Ei pysty katsomaan kolmatta kysymystä pidemmälle! Enqvist on äijä, muilla ei ole oikein mitään järkevää sanottavaa. Ahtisaari aiheuttaa oikein erityiset myötähäpeän kokemukset, koska ei näköjään kertaakaan pysty pysymään asiassa eikä kykene vastaamaan kysymyksiin millään lailla, koska alkaa aina puhumaan asian vierestä, omista työhön/uraan liittyvistä tapahtumista, joilla on aika vähän tekemistä varsinaisen ajattelun kuvailemisen kanssa. Eli ei näköjään pysty keskittymään sen vertaa, että muistaisi tarkalleen mistä puhutaan. Luulen tämän lyhyen näytteen perusteella, että Ahtisaari ei varsinaisesti kykene ehkä ollenkaan johdonmukaiseen, pitkäjänteiseen ajatteluun siinä mielessä, miten Enqvist asian esitti ensimmäisessä puheenvuorossaan. Todennäköisesti A "ajattelee" tunteella, eli puhuu mitä sylki tuo suuhun, puhuu miltä tuntuu. Tunneihminen ehkä. Onko meillä ollut tunnepresidentti?
Ajattelun kannalta minua askarruttaa se miten me ajatellaan yhtältä mielikuvien pohjalta, mutta toisaalta myös tietyissä asioissa(esim. filosofistyyppisten asioiden pohdinnassa) ajaudumme ainakin osin lauserakenteidemme vangeiksikin. Toki lauserakenteetkin kaiketi pohjautuvat siihen miten me todellisuutta koemme, mutta siis kuitenkin tämä selvä ero. Matematiikkaa harrastaneet tietävät miten se on teoreemojen todistelua. Matemaattinen teoreema on usein mahdollisimman eksaktisti myös lauseena kmirjoitettu, ja sitten sen todistelu siihen tulee matematiikan muodossa ja sen systeemin puitteissa. No me voimme tässä ajatella, että tämä verbaalinen lause on totuus sen matemaattisen systeemin ja siihen ko. asiaan annettujen tekijöiden puitteissa. Mutta miten asioiden kanssa yleensä? Ei meillä ole vataavaa eksaktia juttua asioista yleensä, siis juttua miten me todistamme verbaalisen lauseen todenmnukaisuuden. Kerran yritin netissä pelkästään lauseilla selittää miten polkupyörän rengas vaihdetaan(siis henkilölle joka sanoi että ei ymmärrä asiasta mitään). Mahdollisimman lyhyesti yritin selittää, mutta siitä silti tuli jotain 1,5 a nelosen arkillisen verran tekstiä. Jospa olisin voinut näyttää miten se käytännössä menee, ja sen jälkeen sanoa että nyt teet sen perässä, ja siihen sitten muistin virkistykseksi neuvoja tarpeen mukaan, niin se olisi ollut siinä(toki edellyttäen että asianomainen olisi ollut oikeasti kiinnostunut tuosta asiasta). Sitten jos kyseesä on ns. luova ajattelu tai siis uutta luova ajattelu(minusta kaikki ajattelu on tavallaan luovaa), niin se siis menee lähinnä mielikuvien pohjalta ainakin teknisten puolen juttujen kanssa, ja toisaalta lauserakenteet vaikuttavat enemmän näissä tietyssä humanistisen puolen jutuissa, niinkuin mitä paneelisteista tämä nainen esille toi. No en minä sentään toopeiksi haukkuisi ihmisä niinkuin mitä tuossa alla, sillä kaikkihan me sentäänn ajattelemme. Uskon että myös eläimet ajattelevat, ja nähtävästi ajttelevat nimenomaan mielikuvien pohjalta. Eli mieielikuvien pohjalta ajattelu on enemmän perustavaa laatua olevaa ajattelua. Toki myös sekaisinkin lauserakenteiden ja mielikuvien pohjalta me päädymme ajattelemaan.
Ei pysty katsomaan kolmatta kysymystä pidemmälle!
Enqvist on äijä, muilla ei ole oikein mitään järkevää sanottavaa. Ahtisaari aiheuttaa oikein erityiset myötähäpeän kokemukset, koska ei näköjään kertaakaan pysty pysymään asiassa eikä kykene vastaamaan kysymyksiin millään lailla, koska alkaa aina puhumaan asian vierestä, omista työhön/uraan liittyvistä tapahtumista, joilla on aika vähän tekemistä varsinaisen ajattelun kuvailemisen kanssa. Eli ei näköjään pysty keskittymään sen vertaa, että muistaisi tarkalleen mistä puhutaan. Luulen tämän lyhyen näytteen perusteella, että Ahtisaari ei varsinaisesti kykene ehkä ollenkaan johdonmukaiseen, pitkäjänteiseen ajatteluun siinä mielessä, miten Enqvist asian esitti ensimmäisessä puheenvuorossaan. Todennäköisesti A "ajattelee" tunteella, eli puhuu mitä sylki tuo suuhun, puhuu miltä tuntuu. Tunneihminen ehkä. Onko meillä ollut tunnepresidentti?
"...ei kukaan joka on taistellut synnillä, ole koskaan päässyt "luvattuun maahan"
Ajattelun kannalta minua askarruttaa se miten me ajatellaan yhtältä mielikuvien pohjalta, mutta toisaalta myös tietyissä asioissa(esim. filosofistyyppisten asioiden pohdinnassa) ajaudumme ainakin osin lauserakenteidemme vangeiksikin. Toki lauserakenteetkin kaiketi pohjautuvat siihen miten me todellisuutta koemme, mutta siis kuitenkin tämä selvä ero.
Matematiikkaa harrastaneet tietävät miten se on teoreemojen todistelua. Matemaattinen teoreema on usein mahdollisimman eksaktisti myös lauseena kmirjoitettu, ja sitten sen todistelu siihen tulee matematiikan muodossa ja sen systeemin puitteissa. No me voimme tässä ajatella, että tämä verbaalinen lause on totuus sen matemaattisen systeemin ja siihen ko. asiaan annettujen tekijöiden puitteissa. Mutta miten asioiden kanssa yleensä? Ei meillä ole vataavaa eksaktia juttua asioista yleensä, siis juttua miten me todistamme verbaalisen lauseen todenmnukaisuuden.
Kerran yritin netissä pelkästään lauseilla selittää miten polkupyörän rengas vaihdetaan(siis henkilölle joka sanoi että ei ymmärrä asiasta mitään). Mahdollisimman lyhyesti yritin selittää, mutta siitä silti tuli jotain 1,5 a nelosen arkillisen verran tekstiä. Jospa olisin voinut näyttää miten se käytännössä menee, ja sen jälkeen sanoa että nyt teet sen perässä, ja siihen sitten muistin virkistykseksi neuvoja tarpeen mukaan, niin se olisi ollut siinä(toki edellyttäen että asianomainen olisi ollut oikeasti kiinnostunut tuosta asiasta).
Sitten jos kyseesä on ns. luova ajattelu tai siis uutta luova ajattelu(minusta kaikki ajattelu on tavallaan luovaa), niin se siis menee lähinnä mielikuvien pohjalta ainakin teknisten puolen juttujen kanssa, ja toisaalta lauserakenteet vaikuttavat enemmän näissä tietyssä humanistisen puolen jutuissa, niinkuin mitä paneelisteista tämä nainen esille toi.
No en minä sentään toopeiksi haukkuisi ihmisä niinkuin mitä tuossa alla, sillä kaikkihan me sentäänn ajattelemme. Uskon että myös eläimet ajattelevat, ja nähtävästi ajttelevat nimenomaan mielikuvien pohjalta. Eli mieielikuvien pohjalta ajattelu on enemmän perustavaa laatua olevaa ajattelua. Toki myös sekaisinkin lauserakenteiden ja mielikuvien pohjalta me päädymme ajattelemaan.