Ursan esitelmä: Merja Tornikoski - Kvasaarit ja muut aktiiviset galaksiytimet

Kvasaarit eli aktiiviset galaksiytimet löydettiin yli puoli vuosisataa sitten, mutta koska ne ovat kaukana ja verraten pienikokoisia, niiden tutkiminen on vaikeaa. Varsinaisesta keskuskappaleesta eli supermassiivisesta mustasta aukosta ja sen ympäristöstä ei voi tehdä suoria havaintoja, ja muutenkin kvasaaritutkimus on eräänlaista palapelin kokoamista: kerätään vihjeitä kaikilta aallonpituusalueilta käyttäen niin maanpäällisiä teleskooppeja kuin satelliitteja, ja mallinnetaan kvasaaria niiden perusteella.
Mitä kvasaareista ja muista aktiivisista galaksinytimistä tällä hetkellä tiedetään? Mitkä ovat kaikkein polttavimmat kysymykset? Onko aktiivinen vaihe luonnollinen osa galaksien kehitystä, ja voisiko Linnunratakin olla aktiivinen galaksi?
Puhujana Aalto-yliopiston tutkija Merja Tornikoski. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan esitelmä Tieteiden talolla 14.11.2017.

[@pyryjaala6674]

Kiitos todella paljon kaikista näistä videoista. Olen katsonut jokaisen useaan kertaan. Toivoisin vain, että näitä olisi loputtomasti!

[@ristovuorenmaa6736]

Merja on stydi! Kiitos!

[@harrialen8966]

Kiitos upeasta esitelmästä. Kiinnostaisi tietää miksi kvasaarien plasmasuihkut pysyvät suorina säteinä ,tuhansien/ miljoonien valovuosien pituisina ?avaruuden laajenemisen ja galaksien liikkuessa / pyöriessä ,olettaisi niiden taipuvan tai tehden kehää galaksin ympärille ..

[@einolehto-eg1gc]

Kun puhutaan mustista aukoista,siellä taitaa aine muuttua ns, pimeäksi aineeksi, jota on maailma täynnä.sitä ei tiedetä.

[@ursafi]

Mikäli pimeä aine olisi mustia aukkoja, silloin puhutaan nimen omaan nk. primordiaalisista mustista aukoista, jotka olisivat syntyneet pian alkuräjähdyksen jälkeen ennen muita maailmankaikkeuden kohteita. Nämä ovat eri kategorian mustia aukkoja kuin esim. kvasaareihin liittyvät supermassiiviset mustat aukot. Siinä mielessä ei voida sanoa, että pimeää ainetta syntyisi mustien aukkojen sisällä.