Kiitos! En itse asu Suomessa, mutta melko lähellä...Muuran uuneja ja piippuja...Näen liiankin usein, miten kostean puun poltaminen tuhoa uunit ja piiput. Puusta tule kosteutta ja see keräntyy piippuun ja jääty...kiskoeen saumat puhki ja tiilet rikki. Uunien sisällä kosteuus tuotta paljon nokea, noki keräntyy pieniin rakoisiin ja laajene, jos uuni on kuuma...ja joka kerralla rako laajene...sama teke suoranainen kosteuus, see muuttu höyryksi...siis laajene satoja kertoja tiilen ja sauman sisällä. Polttopuun on oltava eritäin kuiva, jos mahdollista, niin ei yli 10 %. Itse tuon liiteristä 2-3 v. kuiva puuta ja ennen poltamista viikon sisätiloissa.
Kiitos kommentista ja hyvästä näkökulmasta! Voi olla että koitan nostaa näitä erilaisia ajatuksia myös tulevilla videoilla esille, koska tämäkin on arvokasta tietoa vähemmän lämmittäneille!
@@PonttiaikaItse olen tutkinut myös sitä, että miteen puu pala uunissa parhaiteen, että ei tulis savua ja haitoja vaan eritäin puhtasti ja paljon lämpöä. Jos koko paloilma uunin tule vain läpi alaritilän, niin lopputulos ei kovin hyvää tule, koska ritilä synnyttä paljon kaasuja ja osa niistä mene vain suoraan piippuun. Ritilän alailma pitäis olla palamiseen aikana, kovasti alle puolleen ja suurin osa pitäis tulla oven aukoista. Taas hiiloksen poltamisen aikana ylä aukot laitetaan suht kiinni ja ala ritilä aika auki, että hiilet palas nopesti ja saa laitta pellit kiinni mah. nopesti, että ei lämmöt karka. Ja sytytys aina päältä, että tulis vähemän kerralla puukaasua ja see ehtis pala.
Hankala sanoa, onko tuossa kyse juuri samasta asiasta kuin tuon takankin lämmittämisessä. Se nimittäin tahtoo tupsauttaa savua herkästi luukun välistä myös - pitäisikö veto saadakin aikaan luukun reunoilta?
Lämmitän klapeilla takkaa. Minulla on kesän yli ollutta koivuklapia jonka kosteus näytti syksyllä 18-20 %. Palaa hyvin. Eli on niitä lukemia mitä polttopuun tulisi olla. Ulkokuivauksessa päästään kohtuullisen helposti noihin lukemiin. Eli ns. tasapainokosteuteen. Tuollaisessa kuivaamattomassa puussa, jota esittelet, lukemat pyörii omassa mittarissani 35-40 tietämillä. Joskus ylikin. Nuo mittarithan mittaa sähkön johtavuutta puussa. Minun kosteusmittarissa on neljä eri tasoa asteikossa. Ja asteikko valitaan lähinnä puun ominaisuuksien ja -painon mukaan. Väärä asteikon valinta antaa muutaman prosenttiyksikön eroja. "Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta puun absoluuttiseen kuivapainoon." Tuossa lainaus puun kosteuden mittaustavasta. Eli vertailukohtana on täysin kuivan puun paino, siis tältä osin laskutapa poikkeaa perinteisestä prosenttilaskusta. Nuo tavoitearvot, jotka mainitset polttopuun kuivuudelle, näyttää pitävän paikkansa. Mittarisi lukemat ei täsmää minun kokemuksiin. Verrataankohan mittarissasi veden osuutta kokonaispainoon??? Se vois antaa tuon suuntaisia lukemia!
@@Ponttiaika Tuo minun kosteusmittari lienee Kiinan tuotteita. Ollut minulla parisen vuotta. Laadusta tai kestävyydestä ei sen enempää kokemusta. Vielä toiminut. Sieltä tulevien laatu ja ominaisuudetkin taitaa vaihdella. Ehkäpä hinta ja laatu kulkee käsikädessä. Uittokaluston myymiä laitteita olen pitänyt laadukkaina. Heillä taitaa olla myynnissä Stihl merkkistä puun kosteusmittaria. Toki muualtakin saa samaa. Ehkä muutaman euron halvemmallakin.
Mielenkiintoista. Tosin vastauksia ei ihan hurjasti tullut, mutta todella paljon heräsi kysymyksiä. Talvella ja syksyllä kaadetut puut on jo eri asia kuin esim kesällä kaadetut puut. Toisekseen halkaistu klapi kuivuu sisällä halkokorissasikin helpommin syttyväksi koska pinta kuivuu. Lisäksi kyllä märkäkin puu syttyy kun lämpöä on tarpeeksi. Märkä palaa huonommin koska poistuva vesihöyry hidastaa palamista. Olen joskus tehnyt metsässä tuoreesta koivusta talvisaikaan nuotion. Palaahan se ja syttyykin kun on tarpeeksi paljon tavaraa nuotiossa, mutta paremminkin voisi toimia. Siis hyvin mielenkiintoinen video kuitenkin. Noissa jopa liiteripuissa on hurjia kosteuseroja riippuen ilmankosteudesta. Siksi klapit pitäisikin tuoda sisälle hyvissä ajoin ennen käyttöä.
Vastauksia lähdetään hakemaan ja sitten aina vähän erikseen kokeillaan! Se tällä kanavalla on paljolti ideana, etten esitä tohtoria aihepiirissä missä en sitä ole, mutta koitan löytää hyviä käytäntöjä siihen miten puut palaisi edes omassa takassa ja mökin hellassa. Tästä videosta heränneiden kommenttien ja keskustelun myötä olen ainakin jo itse alkanut ajatella puulämmittämisestä paljon laajemmin, ja tämä oli vain yksi kokeilu. Hienoa nähdä, että aiheesta löytyy kokemuksia joita halutaan jakaa. Itsekin täysmäristä sytytelleenä tiedän että pahimmillaan puusta lähinnä höyrystetään kosteutta pois. Ei siinä juuri makkara pääse palamaan.
Hyvä video... mutta harvoin ulkokuiva puu joka on ollut katon alla on talvella alle 20 prosenttista, kaatotuorepuu taas voi olla sen 40-50 prosenttista eli mittari todennäköisesti heittää puolella ?
Epäilen että mittari ei heitä, vaan klapin ulkopinta vaan on kuivunut nopeasti sen aivan pintakerroksen osalta ilmankosteuden sallimissa rajoissa, vaikka sisällä olisi vielä ihan eri lukemia. Pitää jatkaa testejä!
Sähköhellan uunissa voisi kuivata puuta. 125 C esim taitaa olla turvallinen lämpötila joskaan ei kuiva välittömästi. Jos puun saa kohtalaisen kuivaksi (ainakin pinnasta), niin mittarit kai näyttää nollaa, vaikka kosteutta olisi esim. 5 %.
Tämäpä se suurin ongelma on, eli jos tuollaisella halvalla mittarilla haluaa tietää totuuksia, niin täytyy halkaista puu ja katsoa uudelta pinnalta sisäkosteutta. Pintakuivahko voi olla vielä sihinäkosteaa!
Tuolla kommenteissa jo esiintyykin tämä mutta nostan sitä vähän. Olisi mielenkiintoista nähdä kokeilu jossa ensin kuivilla puilla tehdään hiillos ja sen päälle ladotaan esimerkiks keskeltä halotuista alle kymmensenttisistä, vastakaadetuista koivuista ristiin ladelma. Nuotiossahan tuo onnistuu halkomattomillakin puilla ja voi olla ettei isossakaan uunissa saa tarpeeks isoa ladelmaa että jaksais palaa Kokeilu ei rikkone tulisijaa, eihän tuommoista normaalioloissa tarvittaisikaan. Leiriolosuhteissahan tuo tosiaan toimii, massaa vaan pitää olla varsin paljon jotta tulen lämmitysteho voittaa veden haihdutuksen häviön
Mulla on tarmo merkkinen mittari. Sillä saa jos puu on märkä niin 40-50%. Kuiva jos on niin 5-20%. En suosittele uutta patruunaa uuniin ennenkun seuraavassa lämmityksessä. Rappeuttaa sisäosat ja tulee höyrylukko. Meillä on SavonVoima ja Kuopion sähköverkko. Tässä Kuopiossa.
ei ole ihan vertailukelpoinen testi koska kosteampien puiden mukana ei ollut yhtään pienempää klapia niinkuin noiden kuivempien puiden mukana mitkä ekana syttyi. sytytystapa oli myös eri joka voi vaikuttaa asiaan.
Joo tämä ei missään nimessä ole tieteellinen koe, mutta koitetaan tehdä tällaisesta lähtökohdasta johtopäätöksiä ja jatkotestejä. Tuo sytytystapa tuolle takalle on myös hieman kysymysmerkki, kun tuntuu savuttelevan hyvin herkästi.
Ennakoimallahan kuivaa puuta on aina saatavilla, mutta joskus pientaloalueilla tuntuu olevan se viimetinkaan hankittu märkä haapa pesässä. Koitetaan herättää aiheesta vähän ajatuksia!
Kiitos! En itse asu Suomessa, mutta melko lähellä...Muuran uuneja ja piippuja...Näen liiankin usein, miten kostean puun poltaminen tuhoa uunit ja piiput. Puusta tule kosteutta ja see keräntyy piippuun ja jääty...kiskoeen saumat puhki ja tiilet rikki. Uunien sisällä kosteuus tuotta paljon nokea, noki keräntyy pieniin rakoisiin ja laajene, jos uuni on kuuma...ja joka kerralla rako laajene...sama teke suoranainen kosteuus, see muuttu höyryksi...siis laajene satoja kertoja tiilen ja sauman sisällä. Polttopuun on oltava eritäin kuiva, jos mahdollista, niin ei yli 10 %. Itse tuon liiteristä 2-3 v. kuiva puuta ja ennen poltamista viikon sisätiloissa.
Kiitos kommentista ja hyvästä näkökulmasta! Voi olla että koitan nostaa näitä erilaisia ajatuksia myös tulevilla videoilla esille, koska tämäkin on arvokasta tietoa vähemmän lämmittäneille!
@@PonttiaikaItse olen tutkinut myös sitä, että miteen puu pala uunissa parhaiteen, että ei tulis savua ja haitoja vaan eritäin puhtasti ja paljon lämpöä.
Jos koko paloilma uunin tule vain läpi alaritilän, niin lopputulos ei kovin hyvää tule, koska ritilä synnyttä paljon kaasuja ja osa niistä mene vain suoraan piippuun. Ritilän alailma pitäis olla palamiseen aikana, kovasti alle puolleen ja suurin osa pitäis tulla oven aukoista. Taas hiiloksen poltamisen aikana ylä aukot laitetaan suht kiinni ja ala ritilä aika auki, että hiilet palas nopesti ja saa laitta pellit kiinni mah. nopesti, että ei lämmöt karka.
Ja sytytys aina päältä, että tulis vähemän kerralla puukaasua ja see ehtis pala.
Hankala sanoa, onko tuossa kyse juuri samasta asiasta kuin tuon takankin lämmittämisessä. Se nimittäin tahtoo tupsauttaa savua herkästi luukun välistä myös - pitäisikö veto saadakin aikaan luukun reunoilta?
Lämmitän klapeilla takkaa. Minulla on kesän yli ollutta koivuklapia jonka kosteus näytti syksyllä 18-20 %. Palaa hyvin. Eli on niitä lukemia mitä polttopuun tulisi olla. Ulkokuivauksessa päästään kohtuullisen helposti noihin lukemiin. Eli ns. tasapainokosteuteen.
Tuollaisessa kuivaamattomassa puussa, jota esittelet, lukemat pyörii omassa mittarissani 35-40 tietämillä. Joskus ylikin.
Nuo mittarithan mittaa sähkön johtavuutta puussa. Minun kosteusmittarissa on neljä eri tasoa asteikossa. Ja asteikko valitaan lähinnä puun ominaisuuksien ja -painon mukaan. Väärä asteikon valinta antaa muutaman prosenttiyksikön eroja.
"Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta puun absoluuttiseen kuivapainoon."
Tuossa lainaus puun kosteuden mittaustavasta. Eli vertailukohtana on täysin kuivan puun paino, siis tältä osin laskutapa poikkeaa perinteisestä prosenttilaskusta.
Nuo tavoitearvot, jotka mainitset polttopuun kuivuudelle, näyttää pitävän paikkansa.
Mittarisi lukemat ei täsmää minun kokemuksiin. Verrataankohan mittarissasi veden osuutta kokonaispainoon???
Se vois antaa tuon suuntaisia lukemia!
Olisiko vinkkiä parempaan mittariin? En ollenkaan epäile etteikö parempiakin olisi markkinoilla.
@@Ponttiaika Tuo minun kosteusmittari lienee Kiinan tuotteita. Ollut minulla parisen vuotta. Laadusta tai kestävyydestä ei sen enempää kokemusta. Vielä toiminut. Sieltä tulevien laatu ja ominaisuudetkin taitaa vaihdella.
Ehkäpä hinta ja laatu kulkee käsikädessä.
Uittokaluston myymiä laitteita olen pitänyt laadukkaina. Heillä taitaa olla myynnissä Stihl merkkistä puun kosteusmittaria. Toki muualtakin saa samaa. Ehkä muutaman euron halvemmallakin.
Stihlin mittaria olen vaineksinut, mutta sitä ei ihan tästä paikallisesta heti löytynyt.
Mielenkiintoista. Tosin vastauksia ei ihan hurjasti tullut, mutta todella paljon heräsi kysymyksiä. Talvella ja syksyllä kaadetut puut on jo eri asia kuin esim kesällä kaadetut puut. Toisekseen halkaistu klapi kuivuu sisällä halkokorissasikin helpommin syttyväksi koska pinta kuivuu. Lisäksi kyllä märkäkin puu syttyy kun lämpöä on tarpeeksi. Märkä palaa huonommin koska poistuva vesihöyry hidastaa palamista. Olen joskus tehnyt metsässä tuoreesta koivusta talvisaikaan nuotion. Palaahan se ja syttyykin kun on tarpeeksi paljon tavaraa nuotiossa, mutta paremminkin voisi toimia.
Siis hyvin mielenkiintoinen video kuitenkin.
Noissa jopa liiteripuissa on hurjia kosteuseroja riippuen ilmankosteudesta. Siksi klapit pitäisikin tuoda sisälle hyvissä ajoin ennen käyttöä.
Vastauksia lähdetään hakemaan ja sitten aina vähän erikseen kokeillaan! Se tällä kanavalla on paljolti ideana, etten esitä tohtoria aihepiirissä missä en sitä ole, mutta koitan löytää hyviä käytäntöjä siihen miten puut palaisi edes omassa takassa ja mökin hellassa.
Tästä videosta heränneiden kommenttien ja keskustelun myötä olen ainakin jo itse alkanut ajatella puulämmittämisestä paljon laajemmin, ja tämä oli vain yksi kokeilu. Hienoa nähdä, että aiheesta löytyy kokemuksia joita halutaan jakaa.
Itsekin täysmäristä sytytelleenä tiedän että pahimmillaan puusta lähinnä höyrystetään kosteutta pois. Ei siinä juuri makkara pääse palamaan.
Hyvä video... mutta harvoin ulkokuiva puu joka on ollut katon alla on talvella alle 20 prosenttista, kaatotuorepuu taas voi olla sen 40-50 prosenttista eli mittari todennäköisesti heittää puolella ?
Epäilen että mittari ei heitä, vaan klapin ulkopinta vaan on kuivunut nopeasti sen aivan pintakerroksen osalta ilmankosteuden sallimissa rajoissa, vaikka sisällä olisi vielä ihan eri lukemia. Pitää jatkaa testejä!
Sähköhellan uunissa voisi kuivata puuta. 125 C esim taitaa olla turvallinen lämpötila joskaan ei kuiva välittömästi.
Jos puun saa kohtalaisen kuivaksi (ainakin pinnasta), niin mittarit kai näyttää nollaa, vaikka kosteutta olisi esim. 5 %.
Tämäpä se suurin ongelma on, eli jos tuollaisella halvalla mittarilla haluaa tietää totuuksia, niin täytyy halkaista puu ja katsoa uudelta pinnalta sisäkosteutta. Pintakuivahko voi olla vielä sihinäkosteaa!
Tuolla kommenteissa jo esiintyykin tämä mutta nostan sitä vähän. Olisi mielenkiintoista nähdä kokeilu jossa ensin kuivilla puilla tehdään hiillos ja sen päälle ladotaan esimerkiks keskeltä halotuista alle kymmensenttisistä, vastakaadetuista koivuista ristiin ladelma.
Nuotiossahan tuo onnistuu halkomattomillakin puilla ja voi olla ettei isossakaan uunissa saa tarpeeks isoa ladelmaa että jaksais palaa
Kokeilu ei rikkone tulisijaa, eihän tuommoista normaalioloissa tarvittaisikaan. Leiriolosuhteissahan tuo tosiaan toimii, massaa vaan pitää olla varsin paljon jotta tulen lämmitysteho voittaa veden haihdutuksen häviön
Tätähän voisi kokeilla joko kodassa tai takassa tai molemmissa.
Mulla on tarmo merkkinen mittari. Sillä saa jos puu on märkä niin 40-50%. Kuiva jos on niin 5-20%. En suosittele uutta patruunaa uuniin ennenkun seuraavassa lämmityksessä. Rappeuttaa sisäosat ja tulee höyrylukko. Meillä on SavonVoima ja Kuopion sähköverkko. Tässä Kuopiossa.
Hyvä pointti että höyryhän päätyy hormiin ja kosteus vaikuttaa tietenkin takan sisuskaluihin.
ei ole ihan vertailukelpoinen testi koska kosteampien puiden mukana ei ollut yhtään pienempää klapia niinkuin noiden kuivempien puiden mukana mitkä ekana syttyi. sytytystapa oli myös eri joka voi vaikuttaa asiaan.
Joo tämä ei missään nimessä ole tieteellinen koe, mutta koitetaan tehdä tällaisesta lähtökohdasta johtopäätöksiä ja jatkotestejä. Tuo sytytystapa tuolle takalle on myös hieman kysymysmerkki, kun tuntuu savuttelevan hyvin herkästi.
Laitan saunan kiukaaseen sekaan märkiä puita näin säätelen palamis aikaa ja lämpötilaa,, toimii.
Lieneekö saunan kiukaassa ongelmaa vaikka käyttäisikin vähän kosteampaa puuta?
Mikäli voi itse vaikuttaa polttopuun kosteuteen niin kuivaahan sitä polttaa. Vahva suositus puulla lämmittäjille on puuliiteri😅
Ennakoimallahan kuivaa puuta on aina saatavilla, mutta joskus pientaloalueilla tuntuu olevan se viimetinkaan hankittu märkä haapa pesässä. Koitetaan herättää aiheesta vähän ajatuksia!