Hylätty kylmän sodan bunkkeri Suomessa

BUK-BUNKKERI:
Porkkalan yleisin bunkkerityyppi oli BUK-konekivääribunkkeri, joka oli varustettu konekiväärikuvulla. Bunkkerin katolla sijainneessa pyörivässä teräskuvussa on ollut aseistuksena 7,62 mm käyräpiippuinen Gorjunov-konekivääri. Konekivääri pystyi ampumaan tarvittaessa ympäri 360 asteen sektorin ellei maasto asettanut rajoituksia. Bunkkerin miehistön määrä oli kolme henkeä. BUK-bunkkereita rakennettiin yhteensä 130 kappaletta.
PORKKALAN BUNKKERIT:
Porkkalaan rakennettiin usean sadan tykki- ja konekivääribunkkerien verkosto Porkkalan vuokrakauden aikana. Bunkkerityypit olivat konekivääribunkkerit BUK ja KPU, sekä tykkibunkkerit ZIF-25 ja ADFS.
Bunkkereita ryhdyttiin rakentamaan toden teolla vasta seitsemän vuotta Porkkalan luovutuksen jälkeen, eli syksyllä 1951, kun Neuvostoliiton puolustusministeriö myönsi rahaa tarkoitusta varten. Suomi pakotettiin luovuttamaan kaikki bunkkerien rakentamiseen tarvittava sementti. Bunkkerit rakennettiin pääosin Porkkalan alueen maahanlaskuoperaatioihin hyvin sopivien laajojen pelto- ja järviaukeamien laidoille, sekä junaradan ja teiden varsille. Porkkalan tukikohdan alueella rakennettiin yhteensä 196 kappaletta betonibunkkereita.
Bunkkeri-työt keskeytettiin syksyllä 1955, koska ohjusaseistuksen kehittyminen teki tukikohdan tarpeettomaksi 1950-luvun puolivälissä. Kaikki Porkkalan bunkkerit räjäytettiin ja peitettiin kun tukikohta lopetettiin…
PORKKALAN SOTILASTUKIKOHTA:
Porkkalan sotilastukikohta/Porkkalan vuokra-alue oli alue, jonka Suomi joutui vuokraamaan 50 vuoden ajaksi Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi. Porkkalan vuokra sopimus solmittiin Moskovan välirauhassa syyskuussa 1944. Ainoastaan kymmenen päivää sopimuksen solmimisen jälkeen, Porkkala siirtyi Neuvostoliiton omistukseen. Porkkalan vuokra-alueeseen kuului laajoja alueita Kirkkonummen ja Siuntion kunnista sekä suurin osa Degerbyn kunnasta.
Porkkalan tukikohdalla oli tarkoitus taata Neuvostoliitolle Itämeren ja Suomenlahden suun hallinta. Porkkalaan rakennettiin usean sadan tykki- ja konekivääribunkkerien verkosto vuosina 1952-1955. Kaikki Porkkalan bunkkerit räjäytettiin ja peitettiin kun tukikohta lopetettiin. Porkkalaan rakennettiin bunkkereiden lisäksi myös muita rakennelmia ja rakennuksia, kuten juoksuhautoja, tykkiasemia, korsuja, kasarmeja, kallioluolia, varastorakennuksia, sairaaloita, kouluja, siviili-taloja, sekä kahden kilometrin pituinen lentokenttä Friggesbyn pellolle.
Porkkalan tukikohdalla asui 11 vuoden aikana noin 40 000-50 000 neuvostoliittolaista. Porkkalassa arvellaan olleen myös saksalaisia tai itävaltalaisia sotavankeja sinne rakennettujen saksalaistyylisten bunkkereiden ja rakennusten perusteella.
Porkkala palautettiin takaisin Suomelle ainoastaan yhdentoista käyttövuoden jälkeen, koska ohjustekniikan nopea kehitys oli jo vähentänyt puolustusasemien merkitystä Porkkalan sotilastukikohdassa. Porkkalan vuokra-alue palautettiin Suomelle alkuvuonna 1956.
Lähde:
Suljettu aika: Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944-1956
Jari Leskinen ja Pekka Silvast

Hieno löytö! Ovikin vielä paikallaan, yleensä ne on viety pois ennen räjäyttämistä.

[@porkkalasovietmilitarybase]

Ovi oli kyllä erittäin hieno löytö! Kiitos katsomisesta :)

[@gam3rpr0s65]

:O
Taisi tulla reissu Porkkalaan...

[@porkkalasovietmilitarybase]

Tervetuloa :)

[@mk_3754]

Oonks vähä jäljessä. IHA SIKA UPEE

[@porkkalasovietmilitarybase]

Kiitos katsomisesta!!