Rakkauskirjeitä ihmisyydeltäsi - Osa 1

Minulla on ollut jo pitkään ikävä ihmisyyttä. Sitä rakkaudellista, lohduttavaa, inhimillistä ja myötätuntoista ääntä maailman melun vastapainoksi. Sitä osaa meissä ihmisissä, joka ei piiskaa ja patista olemaan koko ajan enemmän ja parempi, vaan sitä, joka muistuttaa miten ihanaa on tavallisuus, arki ja epätäydellisyys meissä jokaisessa.
Rakkauskirjeitä ihmisyydeltä on kokoelma lempeitä muistutuksia jokaiselle ihmiselle vaativan ja haastavan arjen keskelle. Se tulee kylään hetkinä, kun on vaiennut ja hiljentynyt pitkään säästääkseen muita, mutta unohtanut itsensä. Se tulee muistuttamaan arvostamme ilman tekoja, kauneudestamme ilman pintakiillotusta ja rakastettavuudestamme ilman tarvetta koko ajan kehittyä.
Ihmisyyden ääni on kuin halaus ystävältä, kumppanilta, vanhemmalta, sisarelta tai lapselta. Ennen kaikkea se on muistutus sinusta, ainutlaatuisuudestasi silloin, kun itse et jaksa sitä muistaa💌❤️
-Heini

[@irmavalkeapaa5928]

Kiitos paljon!👍❤🙏🏼

[@jkpeltonen315]

Huoh, niin. Kiitos paljon ❤️

[@tuulasuihko]

Kiitos 💕🙏

[@sirpaniskanen1461]

Kiitos ❤

[@tanja7652]

Sulla on ihanan lempeä rauhallinen lohduttava ääni ❤