Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on, virsi 555

1.
Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on,
ja kadonnut on valo auringon.
Ken muu mua murheissani lohduttais,
kelt' turvan hädässänsä sielu sais.
2.
Päiväni rientää kohti loppuaan,
on ilo maallinen kuin varjo vaan.
Ei ole täällä mitään pysyvää,
vain sinä, Herra, sinä luoksein jää.
3.
Sä pahan väijytykset turhiks teet,
sä tuskat liennät, kuivaat kyyneleet.
Miss' on nyt, kuolema, sun voittosi,
kun Herra Jeesus, olet kilpeni.
4.
Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon,
kun tieni painuu kuolon laaksohon.
Sen valon tieltä varjot häviää.
Eläissä, kuollessa sä luoksein jää.
Henry Francis Lyte 1847. Suom. Rauhansäveliä 1894, Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1938.

[@SuperMaparker]

Tämä on kaunis virsi ja on ilo kuunnella.

[@arjalahti6670]

Lestadiolaisten virsiä .Hyvin laulettu Hyvä ääni ja selkeä .

[@jasekka12452]

Ei tää oo mikään lestadiolaisten virsi ole

[@jasekka12452]

@@arjalahti6670 et saa

[@jasekka12452]

@@arjalahti6670 minä olen herra en kai minä mikään nainen ole oletko noin tyhmä näytät olevan

[@arjalahti6670]

Sinua korkeampi herra on taivaassa .

[@jasekka12452]

@@arjalahti6670 oletko lesta

[@KaitsuMaitsu]

👍👍🎶

[@harrilahti-luopa5953]

Rakastan tätä virttä.